sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Usko, toivo ja rakkaus > Terrafame (Talvivaara)...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Talous 

Terrafame jättää avoimeksi, miten Talvivaaran kaivoksen ongelmia on korjattu – Kesällä 200 miljoonaa lisää rahaa?

Talvivaaran entistä kaivosta pyörittävä Terrafame ei kerro yksityiskohtia siitä, miten Talvivaaran aikana kannattamattomasti toiminutta bioliuotusmenetelmää on korjattu.

Bioliuotuskasaa.
Terrafamen kaivoksella malmi louhitaan avolohokselta, murskataan rakeiksi ja siirretään bioliuotuskasoihin. Kuva: Talvivaara
Talvivaaran entistä kaivosta pyörittävä Terrafame ei halua tarkentaa, miten Talvivaaran bioliuotusprosessin ongelmiin on puututtu.
Terrafamen tavoite on tuottaa on 30 000 tonnia nikkeliä vuonna 2018. Se on sama tavoite, kuin Talvivaaralla oli.
Talvivaara ei koskaan päässyt täyteen tuotantoon, joka olisi tehnyt toiminnasta kannattavaa. Kaivos tuotti enimmillään vain 16 000 tonnia nikkeliä vuodessa. Talvivaara hakeutui yrityssaneeraukseen syksyllä 2013.
Tänä vuonna Terrafame on kertonut tuottavansa nikkeliä 11 500 tonnia. Valtion kokonaan omistama yhtiö käynnisti kaivoksen toiminnan uudelleen viime syksynä, kun kaivos oli ollut seisahduksissa kaksi vuotta.
En lähde kommentoimaan. Kyllä sen pitäisi riittää, että olemme ottaneet systemaattisen lähestysmistavan ja pyrkineet ottamaan huomioon seikat, jotka tehokkuuden parantamisessa tarvitaan.
– Lauri Ratia, Terrafame Oy
– Laitoksen kapasiteetti on 30 000 tonnia nikkeliä. Laitosta ajetaan sitä kohti, emoyhtiö Terrafame Groupin toimitusjohtaja Matti Hietanen sanoo.
Terrafame kertoi alkuvuodesta, että kaivoksen käynnistäminen on sujunut odotettua paremmin.
Terrafame jatkaa Talvivaaran kaivoksen aloittamaa bioliuotusmenetelmää, jossa metallit liuotetaan malmista bakteerien avulla. Murskattu malmi kootaan suuriksi kasoiksi, joita kastellaan bakteeriliuoksella ja rikkihapolla.
Talvivaaran kaivos kamppaili koko toimintansa ajan bioliuotusprosessin ongelmien kanssa. Se on ensimmäinen kaivos, joka käytti ikivanhaa menetelmää nikkelin liuotukseen.
Miten Terrafame on saanut Talvivaaran epäonnisen prosessin toimimaan?
– Käytämme kaiken kokemuksen ja opin hyväksemme, joka entisen toiminnanharjoittajan aikana on opittu. Monissa kohdissa kehitämme toimintaa, vastaa Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia.
Mitkä olivat keskeiset syyt, miksi Talvivaara ei yltänyt prosessissa 30 000 tonniin nikkeliä vuodessa?
– En tunne historiaa riittävästi voidakseni kommentoida. Heillä oli ilmeisesti tilanne, että rahoituksen riittävyys rajoitti toimintaa. He ajoivat green fieldiä eli uutta kaivosta ylös. Oli paljon prosessin osia, joissa he joutuivat tekemään muutoksia ja oppimaan kantapään kautta.
Mitä ongelmia Talvivaaran prosessissa oli ja miten Terrafame on korjannut niitä?
– En lähde kommentoimaan. Kyllä sen pitäisi riittää, että olemme ottaneet systemaattisen lähestysmistavan ja  pyrkineet huomioimaan seikat, jotka tehokkuuden parantamisessa tarvitaan.

Nikkelipitoisuus jää arvoitukseksi

Talvivaaran Vangit -kirjassa toimittaja Juha Kauppinen listaa yhdeksi syyksi prosessiliuoksen alhaisen nikkelipitoisuuden. Metallit, kuten nikkeli, ovat liuenneina kyseiseen nesteeseen. Muun muassa alhainen pitoisuuden vuoksi nikkeliä ei saatu talteen kannattavia määriä.
Toimiva kaivos on turvallisempi kuin toimimaton.
– Lauri Ratia, Terrafame Oy
Talvivaaran kaivoksella nikkelipitoisuus oli keskimäärin gramma nikkeliä litrassa, kun esimerkiksi ympäristöluvassa ilmoitettiin kannattavaksi tasoksi 3-4 grammaa.
Mikä liuoksen nikkelipitoisuus on tällä hetkellä?
– Kun on ensimmäinen kvartaali ohi, tulemme informoimaan asiasta tarkemmin, Ratia vastaa kysymykseen.
Hänen mukaansa bioliuotus toimii nyt yli asetettujen tavoitteiden.
Sitä, millä tavoin Talvivaaraa parempiin tuloksiin tarkemmin on päästy, Ratian valottaa kertomalla, että malmin ja kasojen laatuun on kiinnitetty enemmän huomiota. Malmi myös esimerkiksi murskataan aiempaa pienemmäksi.
Sotkamon mustaliuske, josta nikkeli liuotetaan, on ollut aiemmin ongelmallinen. Talvivaaran aikana se muun muassa jähmettyi kasoissa, eikä liuotusseos päässyt kunnolla kiertämään.
– En tunne syvällisesti geologiaa. Mutta kun olemme kasan putkiston rakennetta muuttaneet, meillä ei tätä ongelma ollut, Ratia sanoo.
Ratian mukaan kannattavuutta tärkeämpi tavoite oli ympäristön turvallisuuden takaaminen, kun valtio otti kaivoksen haltuunsa.
– Paras mahdollinen tapa turvata ympäristö on pitää toiminta käynnissä. Sen lisäksi tavoitteena oli parantaa työturvallisuutta.

200 miljoonaa lisää rahaa, eikä kaivos välttämättä kannata

Vaikka Terrafame saisi lopulta kaivoksen tuottamaan vaaditut 30 000 tonnia nikkeliä vuodessa, kannattavuus ei ole taattu. Nikkelin hinta kyntää tällä hetkellä ennätysalhaalla.
70 prosenttia nikkelin tuottajista toimii tappiolla. Se ei ole kestävä tilanne, joten kapasiteettia purkautuu eli kaivoksia pannaan kiinni. Se johtaa siihen, että hintataso tervehtyy.
– Lauri Ratia, Terrafame Oy
Lauria Ratian mukaan Terrafamen kannattavuuslaskelmat perustuvat asiantuntijoiden arvioihin, että hinnan pitäisi nousta viiden vuoden aikana takaisin "terveisiin" lukemiin, eli käytännössä noin 15 000 dollariin tonnilta. Viime aikoina se on vaihdellut 8 000 – 9 000 dollarin välillä.
– Hinta on niin alhainen, että 70 prosenttia maailman nikkelin tuottajista toimii tappiolla. Se ei ole kestävä tilanne, joten kapasiteettia purkautuu eli kaivoksia pannaan kiinni. Se johtaa siihen, että hintataso tervehtyy, Ratia arvioi.
Ratia muistuttaa, että laitos tuottaa nikkelin lisäksi myös sinkkiä, josta se saa kassavirtaa. Sinkin osuus liikevaihdosta tulee olemaan 20 prosenttia.
Hallituksen Terrafamelle viime kuussa esittämät 38,5 miljoonaa euroa riittävät kesään. Yhtiö tarvitsee sen jälkeen uutta lisärahoitusta, jonka suuruusluokka on 200 miljoonaa euroa. Jos yksityisiä rahoittajia ei löydy, summan pitäisi tulla valtion kassasta.
Yhdestäkään rahoittajasta ei ole tähän mennessä kerrottu julkisuuteen. Emoyhtiö Terrafame Groupin toimitusjohtaja Matti Hietasen mukaan nevotteluja kuitenkin käydään.
– Meillä on hyvät keskustelut käynnissä. Boliden-operaatio osoittaa, toimialalla tehdään järjestelyjä ja kiinnostusta on, hän sanoo.
Ruotsalainen Boliden ilmoitti alkuviikosta ostavansa Kevitsan kaivoksen.
Yksi rahoittajien odottama kaivoksen kohtalonkysymys on Nuasjärveen johtava puhdistettujen jätevesien purkuputki, josta Vaasan Korkein hallinto-oikeus päättää lähiaikoina. Päätös on venynyt.
Lauri Ratian mukaan kaivoalueelle kertyvän veden hätäjuoksutuksiin joudutaan valmistautumaan, kun lumet sulavat.
– Se on lähiviikkojen kysymys, hän sanoo.

Venäjän-suhteiden hankala aika jatkuu...

Harmi kun en pääse heti lukemaan alla olevaa pääkirjoitusartikkelia. Saan lehden "myöhäislähetyksenä" naapuriltani. Toki Kemin kaupunginkirjaston lukusalissakin sen voisi käydä lukaisemassa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Venäjän-suhteiden hankala aika jatkuu

Foreign Policy -lehti kehui Suomea siitä, että täällä on tajuttu, miten nousta Venäjää vastaan ärsyttämättä Putinia.

PÄÄKIRJOITUS  
Unto Hämäläinen
Unto Hämäläinen HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on Kuukausiliitteen toimittaja.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) näytti vakavalta ja väsyneeltä, kun hän esiintyi televisiouutisissa varhain aamulla 6. maaliskuuta 2014. Lähetys tuli Brysselistä, jossa oli juuri päättynyt EU:n huippukokous. Kokous oli pidetty ulkopuolisilta eristetyssä tilassa niin sanotussa elektronisessa häkissä.
Unionin jäsenmaiden johtajat päättivät ensimmäisistä pakotteista Venäjää vastaan. Myöhemmin EU:n pakotteita lisättiin. Venäjä puolestaan asetti vastapakotteita ja muun muassa supisti maataloustuotteiden tuontia unionimaista.

Käänteistä erinomaisuutta...

Tunnet varmaan ihmisiä, jotka käänteisellä erinomaisuudellaan pyrkivät tuomaan aktiivisesti esiin oman erinomaisuutensa. He erittäin vähättelevään sävyyn ilmaisevat oman roolinsa mutta...

Pari esimerkkiä heidän tyypillisestä sanavarastostaan:

"Enhän minä vanha akka tiedä pitkälle lukeneiden lääkäreiden ajatuksia ja diagnooseja, mutta minä, minä, minä olen niin monta kertaa saanut heitä neuvoa oman, pitkäaikaisen kokemukseni kautta. Kun minä kerrankin jouduin korjaamaan lääkärin tekemän virheen, niin ...." olet saattanut kuulla terveyskeskuksen odotushuoneessa puhuttavan.

Em. tyyppistä sanailua voi kuulla henkilöltä, jolla saattaa kiistatta olla omien kokemustensa/ajatustensa/vaivojensa kautta "lähes lääkärin paperit" usealtakin sosiaali- ja terveyspuolen osa-alueelta > lähes joka vaivaan.
Hän todennäköisesti on saanut pitkän elämänsä aikana kaiken mahdollisen yhteiskunnan tuen, hoidon omiin ja lähimmäistensä vaivoihin.

Kuitenkaan hän ei välttämättä ole koskaan täysin tyytyväinen saamaansa kohteluun ja sen hän kyllä antaa niin sanotusti rikkiviisaasti kuulua, joskus jopa arvaamattomin, pelottavin sanakääntein...

Toinen esimerkki...

"Mitäpä minä köyhä piruparka tästä asiasta pankkiherroja olen neuvomaan. Kyllä kai he tietävät, mikä tällaisen köyhän ryysyläisen parhaaksi talletus- ja sijoitusasioissakin on, vaikka silloin tällöin joudun käväisemään pöyhäsemässä alimpia rahojani pankissa etteivät pääse homehtumaan." olet saattanut kuulla pankkisalin odotustilassa uhottavan.

Kyseisellä henkilöllä on niin paljon rahaa, ettei paskalle taivu, niinkuin kansan karttuisassa suussa sanotaan. Me kyllä sen tiedämme eikä hänen sitä tarvitse joka mutkassa suureen ääneen toitottaa...

Toivottavasti edellä mainitut esimerkkihenkilöt osaavat elämässään edes hiukan nauttia olemisistaan. Todennäköisesti = valitettavasti eivät ...

Enemmistö suomalaisista ei halua Suomen euroeroa...

Varmaan moni suomalainen muistelee vuosikymmenien takaisia ajatuksia, haavekuvia: Kunpa Pohjoismailla ( Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) olisi ollut riittävästi järkeä ja halua tiivistää aktiivisemmin taloudellista yhteistyötä ja pysytellä irti EU:sta ja eurosta.

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Enemmistö suomalaisista ei halua Suomen euroeroa


Enemmistö suomalaisista ei halua Suomen euroeroa
Euron hajottamista toivoo Suomessa harva, ilmenee EVAn uudesta arvo- ja asennetutkimuksesta.
Tutkimuksen perusteella euro pitäisi korjata, ei hajottaa. 
Vain 26 prosenttia vastaajista toivoo, että yhteisvaluutta haudattaisiin, ja selvä enemmistö (58%) vastustaa ajatusta Suomen euroerosta.
Tutkimus kuitenkin paljastaa, että eurosta luopumista kannattavien osuus on noussut neljän vuoden takaisesta mittauksesta 10 prosenttiyksikköä. Ainakin osa tästä selittyy Suomen eroa eurosta ajavalla kansalaisaloitteella, EVA kuvailee tutkimusraportissa.
Lähes puolet (45%) suomalaisista toivoo, että euromaista heikoimmat jättäisivät rahaliiton. EVA uskoo tutkimuksen perusteella, että euroalueen rapautumiseen liittyvä kannunvalanta kiinnostaa suomalaisia melko vähän.
”Mieluiten toivotaan, ettei tapahtuisi juuri mitään”, kuvaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Suomalaiset suorastaan kammoksuvat EU:n kehittymistä liittovaltioksi. Kansan mielestä EU:n sopisi mieluummin jopa hajota kuin tiivistyä liittovaltioksi.
EVAn arvo- ja asennetutkimuksen perusteella suhtautuminen EU-jäsenyyteen on Suomessa varsin myönteistä. Jos kansanäänestys Suomen EU-jäsenyydestä järjestettäisiin nyt, jäsenyyttä kannattaisi 59 prosenttia ja vastustaisi 41 prosenttia.
Tulos on hyvin lähellä vuoden 1994 kansanäänestyksen tulosta: tuolloin 57 prosenttia kannatti ja 43 prosenttia vastusti EU-jäsenyyttä.
Tutkimuksessa 76 prosenttia suomalaisista antaa päätöksentekijöille ohjeen, jonka mukaan Suomen kansallisia etuja pitäisi ajaa EU:ssa paljon nykyistä tiukemmin.

Asiantuntija neuvoo: Näin siirrät vhs-kasettisi digiaikaan...

Alla oleva ohjeistus on jo muutaman vuoden takaa, joten siihen todennäköisesti on tullut uutta aineistoa. Täytynee tutkia asiaa lähiaikoina... 

Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:

Asiantuntija neuvoo: Näin siirrät vhs-kasettisi digiaikaan

Torstai 4.6.2009 klo 11.55

Digitointi onnistuu usb-porttiin liitettävällä palikalla.
VHS-tallenteet ja vanhat kotivideot kannattaa päivittää digitaaliseen muotoon.
VHS-tallenteet ja vanhat kotivideot kannattaa päivittää digitaaliseen muotoon.(PETTERI JÄRVINEN)
VHS-tallenteet ja vanhat kotivideot kannattaa päivittää digitaaliseen muotoon, sillä silloin ne säilyvät todennäköisesti varmemmin myös jälkipolvien katsottaviksi.
Helpointa kasettien polttaminen digitaalisiksi on yhdistelmälaitteilla, joissa on sekä videonauhuri että dvd-tallennin. Yhdistelmälaitteen etuna on se, että kuvanlaatu pysyy mahdollisimman hyvänä.
- Helpoin vaihtoehto on viedä nauhat valokuvausliikkeeseen ja pyytää digitoimaan ne valmiiksi. Järkevintä on tehdä homma itse, koska silloin tulee katsottua mitä nauhoilta löytyy, tietokirjailija Petteri Järvinen neuvoo.
Järvinen on parhaillaan viimeistelemässä uutta kirjaansa, joka keskittyy digitaaliseen arkistointiin.
- Omassa projektissani oli mukana sata vhs-kasettia. Kävin ne läpi joululomalla. Ongelmana vanhojen kasettien arkistoinnissa on se, että digitoinnin jälkeen minulla on sata dvd-levyä, joiden sisältöä en ehdi koskaan katsomaan.
Älä digitoi kaikkea
Järvinen suosittelee vhs-kasettien digitoimista etenkin niille, joilla on nauhoilla omia kotivideoita esimerkiksi perhetapahtumista. Vanhoja elokuvanauhoituksia ei välttämättä kannata arkistoida.
- Se on ehkä järkevää ainoastaan, jos haluaa pitää tallessa vanhoja mainoksia ja ohjelmakuulutuksia. Niistä voi katsella tulevina vuosina, miten aika on muuttunut.
Kaikkia vanhoja kasetteja ei kannata siirtää digitaalisiksi, sillä ne voi saada parempilaatuisina kaupan dvd-hyllystä. Monesta suositusta televisiosarjasta on julkaistu omia dvd-bokseja.
Homma käyntiin usb-palikalla
Digitointi onnistuu usb-porttiin liitettävällä digitointipalikalla, joka maksaa kaupassa alle 100 euroa.
Digitointi onnistuu usb-porttiin liitettävällä digitointipalikalla, joka maksaa kaupassa alle 100 euroa.(PETTERI JÄRVINEN)
Järvinen käytti itse usb-porttiin liitettävää digitointipalikkaa, joka maksaa kaupassa alle 100 euroa.
- Se näyttää tekevän hyvää jälkeä. Palikan seurana pitää tosin olla toimiva vhs-nauhuri.
Palikan kyljessä on ääni- ja komposiittivideoliitännät. Toisesta päästä palikka kytketään tietokoneen usb-porttiin.
- Kuvaa voi kaapata suoraan Windowsin omalla movie makerilla. Palikan mukana tulee yleensä myös valmistajan oma kaappausohjelma.
Vhs-kuva tallentuu tietokoneen kiintolevylle. Sieltä sen voi polttaa tavalliseen tapaan dvd-levylle.
- Jos materiaalin haluaa arkistoida, se kannattaa tallentaa usb-kiintolevylle tai dvd:lle. Jos vhs-tallenteita haluaa myöhemmin siirtää takaisin kiintolevylle, dvd-tallenteesta kannattaa tehdä tietokonelevy. Polttaminen on tällöin nopeampaa ja sisällön palauttaminen takaisin tietokoneelle käy helpommin, Järvinen opastaa.
Puhdista kuvapäät
Järvisen mukaan digitointi kannattaa tehdä esimerkiksi yöaikaan. Prosessiin kuluu aikaa saman verran kuin kasetissa riittää ohjelmaa. Jos alkuperäinen vhs-tallennus on tehty puolinopeudella, digitointiaika tuplaantuu. Puolinopeusvideoissa kuvanlaatu on heikompi.
- Vhs-kasettien kuvanlaatu näyttää erityisen huonolta uusissa taulutelevisioissa, koska käyttäjät ovat tottuneet tarkempaan digikuvaan. Digitallenteiden kuvanlaatua voi parantaa puhdistamalla vhs-nauhurin kuvapäät ennen digitoinnin aloittamista.
Ennen siirtoa kasetti kannattaa kelata alusta loppuun ja takaisin. Kelaus poistaa nauhalta jännitteitä ja helpottaa digitointia.
Dvd-levyillä tallennusten pitäisi kestää useita vuosia. Tästä ei ole kuitenkaan takuuta.
- Kestävyydestä on erilaisia arvioita kolmesta vuodesta aina 200 vuoteen. Paljon on kiinni siitä, miten levyjä säilytetään ja millaisia dvd-aihioita käytetään, Järvinen jatkaa.
Dvd:n hyvä puoli on se, ettei tallenteiden laatu huonone ajan saatossa, vaikka niistä tehtäisiinkin tulevaisuudessa uusia kopioita.
Millaiselle dvd-levylle tallennan?
Suurin ero erilaisten dvd-levyjen välillä on siinä, voidaanko levylle kirjoittaa ainoastaan kerran vai useammin. Dvd-r- ja dvd+r -levyille voi kirjoittaa vain kerran. Dvd-rw ja dvd+rw -levyille kirjoittaminen onnistuu useammin. Ne voi pyyhkiä tyhjiksi ennen seuraavaa tallennusta.
Miinuslevyt edustavat vanhempaa tekniikkaa. Ne ovat hyvä valinta, jos tallentaminen tehdään vanhemmilla dvd-asemilla.
Pluslevyt on suunniteltu erityisesti tietokonekäyttöön. Niiden virheenkorjaus on kehittyneempää.
Dual layer -levyihin mahtuu lähes kaksinkertainen määrä tallennettua materiaalia. Niissä data kirjoitetaan kahteen päällekkäiseen kerrokseen.
Dvd-ram -levyt eroavat muista dvd-levyistä siinä, että niihin voi kirjoittaa tiedostoja yksi kerrallaan. Myös tiedostojen poistaminen onnistuu samalla tavalla. Dvd-ram -levyjen ilmoitetaan kestävän 100 000 kirjoituskertaa. Tiedon pitäisi säilyä levyillä 100 vuoden ajan.
Vain kertaalleen kirjoittavat levyt sopivat hyvin arkistointiin, koska niille ei tule vahingossa tallentaneeksi enää mitään. Kerran kirjoitetun levyn kirjoitusjälki myös säilyy pidempään kuin dvd-rw -levyissä.
Useaan otteeseen kirjoittavien levyjen luvataan kestävän noin 1 000 tallennuskertaa.
Lähde: Petteri Järvinen: Kodin digitekniikka (2007)


lauantai 12. maaliskuuta 2016

Vanhoja VHS-kasetteja/nauhoituksia...

Kaivoin esiin Vanhoja VHS-kasetteja/nauhoituksia. Niitä on yhteensä 96 kpl. Mahdollisesti niitä löytyy jostakin vielä lisääkin.

Todettakoon, että em. VHS-kasetit ovat olleetpöytälaatikoissa yli kymmenen vuotta. En ole niitä kaipaillut, paitsi nyt ne alkoivat kiinostaa, kun em. pöytälaatikot otetaan muuhun käyttöön.  

Edellisessä eli toisessa elämässäni = työelämässäni nauhoitin televisiosta opetuskäyttöön aika paljon dokumentteja, tieteisohjelmia, mm. senaikaisia Prisma-ohjelmia, jne. myös muutamia tv-teatterin esityksiä ja elokuvia. Edellä mainitut nauhoitukset tapahtuivat pääasiassa 1980- 1990-luvulla.
Tietotekniikan voimakkan esiintulon myötä ammatilliselle sektorille perinteiset videohjelmat VHS-kasetteineen saivat vähitellen väistyä.
Opetusmaailma muuttui luokkahuoneissa, laboratorioissa ja työsaleissa aika lailla toisen näköiseksi. Muutoprosessi on kuulemma edelleen voimistunut.

Mikäli aikanaan oikein aistin, silloin tällöin esitetyt videopätkät perinteiseltä televisioruudulta täydensivät mukavasti opetusta ja antoivat vaihtelua niin oppilaille kuin opettejallekin... 

Mitä VHS-kaseteille mahdollisesti teen? Ainakin käyn ne huolellisesti läpi ja poimin joukosta "helmet" eli sellaiset nauhoitukset, joissa on selkeästi todellista historian havinaa ja/tai niissä on tv-teatteri- ja elokuvaklassikkoja.

Edellisessä perheemme tv-vaihtorytäkässä vaihtoon/kierrätykseen meni "höyrytelevisio ja videonauhuri".

On aivan pakko käydä alkuviikosta paikallisessa kodinkoneliikkeessä vilkaisemassa, onko siellä myytävänä videonauhuria, jolla vielä VHS-kasetteja voi katsella ja nauhoittaa, vaikka se vähän alkaa olla jo historiaa.

Toisaalta VHS-kasetteja voi tuunatta mm. DVD-formaattiin, mikäli olen oikein aistinut. Palvelujen hintatasosta täytynee ottaa selvää. Toisaalta homman voinee hoitaa kotikonsteinkin, mikäli sopivat romppeet on hallussa... 


Jatkoa edelliseen:

Olen tänään sunnuntaina 13.03.2016 tehnyt ensimmäisen VHS-nauhojen ryhmittelyn ja poistin samalla sellaiset nauhat, joissa ei ole sisältömerkintöjä.
Alustava ryhmittely:

+ tiedeohjelmat - esim. Prismaohjelmat
+ henkilödokumentit - esim. Eero Silvastin 5-osainen sarja aivotutkija Matti Bergstömistä
+ ajankohtaisdokumentit - esim. WTC-tornien tuho 11.09.2001
+ musiikkivideot 
+ tv-teatterin näytelmät
elokuvat


Vielä hiukan jatkoa edelliseen:

Kävin tänään maanantaina 14.03.2016 aamulla paikallisessa kodinkoneliikkeessä VHS-asiaa tutkimassa. Ainakaan heillä ei ollut enää myynnissä sellaisia videonauhureita, joilla em. tyyppiset kasetit on katseltavissa. Kuulemma noin vuosi sitten vielä oli laitteita, joiisa oli sekä VHS- että DVD-valmius. Joten se siitä, toki vanhoja videonauhureita on varmaan vielä myytävänä/ostettavissa.

Totesin heille, että taidanpa pistää nauhat takaisin lajiteltuina laatikkoihin ja jään odottamaan uusien VHS-nauhureitten ilmestymistä markkinoille. Kovin myyjät epäilivät ajatustani. Kuulemma entiset nauhamateriaalit eivät kestä ikuisuutta. Saattavat rapsahtaa poikki seuraavalla katselukerralla. Niinhän siinä saattaa käydä...

Käväisin hetki sitten Kemin kaupunginkirjaston palveluja kartoittamassa. Toisen kerroksen tutkijahuoneessa on laitteisto, jolla asiakas voi itse VHS-kasettinsa muuttaa omille DVD-levyille nykymuotoon - ilmaiseksi mutta...

Aikaa se kyllä ottaa > minuutti minuutista. Sain virkailijalta vinkin, josko antaisin muutostyöstä jollekin urakan. 
Jos kotikonstein asian hoitaa, on oltava kunnollinen, entisaikainen videonauhuri ja "palikoita", joilla asia muunnetaan uuteen formaattiin. 


Täytyypä asiaa miettiä.




.




Kemin Matkailujäänmurtaja Sampo oli oman aikansa innovaatio...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kemi  | 

Sampo oli oman aikansa innovaatio

Lähemmäs kolmekymmentä vuotta sitten Raimo Reiman alkoi puhua silloiselle Kemin kaupunginjohtaja Juhani Leinolle, että Perämerelle pitäisi saada alus, joka pystyy kulkemaan jäissä.

Matkailujäänmurtaja Sampo
Sampo on ollut käytössä matkailujäänmurtajana 25 vuotta. Kuva: Kati Siponmaa / Yle
Kemin Ajoksessa kotisatamaa pitävä matkailujäänmurtaja Sampo on ehtinyt kyyditä lukuisia matkailijoita 25 toimintavuotensa aikana.
- Parhaimpina kausina on ollut noin 10 000 risteilijää talvessa, tietää satamajohtaja Reijo Viitala.
Viitala on yksi Sampon historiasta kertovaan kirjaan haastatelluista. "Sampo arctic icebreaker" -juhlakirja julkaistiin ystävänpäivänä.

Sampo on rautaa

Perusraudoiltaan tai -pelleiltään tämä on niin vankka, että ei tätä saa kulutettua puhki.
– Reijo Viitala
Viitalan mukaan Sampoon on tehty viimeksi puolen miljoonan arvoinen peruskorjaus konehuoneen puolelle vuosina 2010-2011 ja sillä huoltamisella on tarkoitus porskuttaa kymmenisen vuotta eteenpäin.
- Se vaatii tietysti jatkuvaa kunnossapitoa ja huoltoa. Perusraudoiltaan tai -pelleiltään tämä on niin vankka, että ei tätä saa kulutettua puhki, Viitala vakuuttaa.

Riitta Ahonen ja Raimo Reiman
Raimo Reiman on koko matkailujäänmurtajaidean isä. Hänen seurassaan Sampo-kirjan kirjoittanut Riitta Ahonen. Kuva: Kati Siponmaa / Yle
Hieno keksintö

Sammon tarinan yksiin kansiin koonnut Riitta Ahonen tunsi matkailujäänmurtajan vaiheita jo Kemissä vietetyiltä toimittajavuosiltaan.
-  Se oli yllättävää, kuinka tiukka vääntö käytiin aikanaan Sampo-laivan ostamisesta ja sitten toiminnan jatkamisesta. Ei ollut ollenkaan itsestäänselvyys, että tähän päivään on päästy.
Ahonen kertoo tehneensä kirjaa varten kaikkiaan kaksikymmentä henkilöhaastattelua kahden kuukauden aikana. Historian kahlaaminen sai arvostamaan hanketta aiempaa enemmän.
- Se ihmetyttää, että miten meillä Kemissä on voitu näin hieno keksintö tehdä. Vastaavaa ei muualta löydy.

Idea syntyi hiihdellessä

Matkailujäänmurtajaidean esitti silloiselle kaupunginjohtaja Juhani Leinolle nykyään Lapin Ely-keskuksen yritystutkijana työskentelevä Raimo Reiman. Reiman kertoo idean muhineen Perämeren jäällä hiihdellessä.
Reiman visioi Perämerelle jotain matkustaja-alusta, joka pystyisi liikkumaan jäissä. Murtaja ei ollut miehellä ensimmäisenä mielessä.
Sitten kun niitä (jäänmurtajia) tuli myyntiin, niin sehän ratkaisi asian.
– Raimo Reiman
- Ei niitä siihen aikaan ollut myynnissäkään, kun ajatusta ensimmäistä kertaa mietittiin. Sitten kun niitä tuli myyntiin, niin sehän ratkaisi asian.
Reimanin mukaan riskit jäänmurtajan hankinnassa olivat vähäiset, koska ostohinta oli miljoona markkaa ja tiedettiin, että se saataisiin helposti takaisin myytäessä.
- Toimintakustannukset tietysti olivat alussa kovat ja laitettiinhan esimerkiksi sisustus kuntoon, mutta kokonaiskustannukset olivat nykyrahaan verrattuna pienet, Reiman sanoo.
Sampo on 25 vuoden aikana antanut talvisen risteilyelämyksen noin 200 000 matkailijalle kaikkiaan 50 eri maasta.

Option Tyylikoulu: Näin solmit solmion helposti...

Hyvä demonstraatioesitys, yhdellä solmion/kravatin solmimistavalla pärjää...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Option Tyylikoulu: Näin solmit solmion helposti


Miehen tulee osata yksi solmiosolmu ja Option Tyylikoulu opettaa sen sinulle nyt.
Option Tyylikoulu aloittaa opinnot miehen tyylitaidoista tärkeimmästä. 

Jo Oscar Wilde lausui: "hyvin solmittu solmio on ensimmäinen vakava askel elämässä."
Mitä ikinä oletkin, älä ole mies, joka tarvitsee muiden apua solmion solmimiseen.
On olemassa kymmeniä tapoja solmia solmio, mutta onneksi jokaisen miehen tarvitsee opetella vain yksi.

Kuten Vaatturiliike Sauman vaatturi Joonatan Karkiainen sanoo, jos opettelet vain yhden solmun, opettele four-in-hand.
Four-in-handin voima on siinä, että se on yksinkertainen.

Valmis solmu ei ole liian pieni eikä liian suuri. Se sopii loistavasti suurimpaan osaan kauluspaidoista. Muista, että solmusta tulee joka kerta vähän erilainen. Sekin kuuluu four-in-handin vahvuuksiin. (Älä myöskään ole mies, joka tekee solmun kerran ja käyttää aina samaa solmittua kravattia).
Ylimääräinen vinkki: juuri ennen kuin vedät solmun kireälle, tee solmion roikkuvaan osaan pieni kuoppa eli tie dimple joka jää näkyviin solmun tyveen. Miksi? Se on pieni pala sprezzaturaa eli huoliteltua huolimattomuutta.
Option Tyylikoulu on uusi videosarja, jossa käydään läpi miehen ja naisen tyylin perustaitoja. Jokaisessa videossa opetaan helppo vinkki, kikka tai taito, joka tekee elämästä tyylikkäämpää. Uusi video ilmestyy kerran viikossa.