perjantai 11. joulukuuta 2015

YK:n rooli maailmanriidoissa...

Jälleen kerran tulee esiin konkreettisesti se tosiasia, että YK:n rooli maailmanriidoissa on epävarmaa ja usein totaalihampaatonta. Miksi? Siksi, että turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenmailla on veto-oikeus.

Alla olevassa artikkelissa on syytä kiinnittää huomiota siihen tosiseikkaan, että Turkin armeijan joukkoja Irakissa uutistoimisto AFP:n mukaan on 150–300 sotilasta ja 20 panssarivaunua.
Mitä ilmeisimmin ne eivät ole siellä pelkästään koulutusta varten vaan lisäksi suitsimassa Kurdistanin työväenpuolue PKK:n lisääntyvää valtaa alueella. Onhan Turkki viime kuukausina pommittanut ”arkkivihollisensa” PKK:n ydinalueita.

Kaikki ei ole em. alueella balanssissa, sillä mm. Turkki valvoo rajojaan niin tarkasti, että jopa kuuden kilometrin korkeudessa lentävä sotilaslentokone ammutaan alas epäselvissä olosuhteissa. Lentokoneen on väitetty lentäneen Turkin ilmatilassa varoituksista huolimatta muutaman minuutin. Asian liittyvät tutkimukset ovat ymmärtääkseni vielä kesken...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Irak vaatii YK:ta tuomitsemaan Turkin sotilaiden tunkeutumisen maahan – Turkin presidentin mukaan joukkojen poistuminen ”ei tule kysymykseen”

ULKOMAAT 
KHALID AL-MOUSILY / REUTERS
Irak on raivoissaan Turkin Pohjois-Irakiin lähettämistä maajoukoista, joiden vetäytymistä Irakin hallitus on vaatinut jo useita päiviä. Kuvassa Turkin suurlähetystö Bagdadissa 8.12.2015.
Irak on raivoissaan Turkin Pohjois-Irakiin lähettämistä maajoukoista, joiden vetäytymistä Irakin hallitus on vaatinut jo useita päiviä. Kuvassa Turkin suurlähetystö Bagdadissa 8.12.2015.

Irak pyytää Yhdistyneitä kansakuntia (YK) tuomitsemaan Turkin päätöksen lähettää Pohjois-Irakiin sotilaita ilman Irakin lupaa, Irakin ulkoministeriö sanoi torstaina uutistoimisto AFP:n mukaan.
Irak aikoo ottaa yhteyttä sekä kaikkiin viiteen YK:n turvallisuusneuvoston pysyvään jäsenmaahan että muihin saadakseen ”kansainvälistä tukea turvallisuusneuvoston päätöslauselmalle, joka tuomitsee tämän loukkauksen”, ulkoministeriö sanoi AFP:n mukaan.
Irak on lisäksi pyytänyt arabimaiden ulkoministereitä hätäkokoukseen Turkin joukkojen rajanylityksen takia. Aiemmin tällä viikolla Irak vetosi sotilasliitto Natoon, jotta Turkki vetäisi joukkonsa pois Pohjois-Irakista.
Irak antoi Turkille aiemmin tällä viikolla 48 tuntia aikaa vetää joukot takaisin Turkin puolelle rajaa, mutta mitään ei tapahtunut aikarajan umpeuduttua.
Turkki on puolustanut päätöstään lähettää joukkoja koulutusleiriin lähelle Mosulin kaupunkia, joka on tällä hetkellä terroristijärjestö Isisin hallussa. Turkkilaissotilaat ovat kouluttaneet leirissä paikallisia joukkoja jo pidempään. Irak kuitenkin sanoo, että kouluttajien lisäksi Turkki on toimittanut leirille maajoukkoja ilman lupaa. Uutistoimisto AFP:n mukaan Turkki on tuonut paikalle 150–300 sotilasta ja 20 panssarivaunua.
Torstaina Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että joukkojen vetäytyminen ”ei tule kysymykseen”. Hänen mukaansa joukot ovat siellä koulutusta, eivät taistelemista varten. Erdoğan sanoi myös, että Turkki, Yhdysvallat ja Pohjois-Irakin viranomaiset pitävät yhteisen kokouksen joulukuun 21. päivä. 

Pääkaupunki Bagdadissa majailevasta Irakin hallituksesta hän ei sanonut mitään.
Turkin pääministeri Ahmet Davutoğlu sanoi puolestaan AFP:n mukaan, että joukkojen lähettäminen leirille ”ei voinut tulla kellekään yllätyksenä”. Pääministerin mukaan joukot lähetettiin puolustamaan leiriä ja avustamaan kevyesti aseistautuneita kouluttajia.
”Tässä ei ole kyse hyökkäyksestä vaan solidaarisuudesta”, Davutoğlu sanoi.
Pohjois-Irakin koulutusleiri antaa Turkille jalansijan alueella, jossa Isisin vastainen maahyökkäys AFP:n mukaan jossain vaiheessa todennäköisesti tapahtuu.
Lisäksi Kurdistanin työväenpuolue PKK on pyrkinyt lisäämään valtaansa alueella. Turkki on viime kuukausina pommittanut ”arkkivihollisensa” PKK:n ydinalueita.
Turkki kehotti kansalaisiaan poistumaan Irakista lukuun ottamatta pohjoisessa sijaitsevia kolmea kurdimaakuntaa, joiden kanssa Turkilla on läheiset suhteet.

STTK:n Antti Palolan ay-irtiotto...

Alla olevassa artikkelissa Antti Palola toteaa: ”Meille on tässä näytelmässä jäänyt rooli, jossa ainoat vuorosanat ovat: ei käy”.

On luonollista, että em. tyyppisen irtioton seurauksena muut ay-tahot luettelevat pitkän rimpssun asioita, joissa ollaan oltu aktiivisia ja saatu tuloksia aikaan. 

Antti Palolan irtiotto on tervetullut joka tapauksessa, sillä Suomessa eletään juuri tällä hetkellä poikkeuksellisia aikoja niin sanotun "kolmikannan" - koko sopimusjärjestelmän - natistessa liitoksissaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


STTK:n Palolan mukaan ay-liikkeen ainoa vuorosana on ”ei” – SAK vastaa: ”Olemme olleet vastuullisia”

KOTIMAA 
MARTTI KAINULAINEN, HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Antti Palola ja Lauri Lyly
Antti Palola ja Lauri Lyly

Fakta

Esimerkkejä ay-liikkeen saavutuksista

 Kahdeksan tunnin työpäivä
 Viisipäiväinen työviikko
 Kesäloma
 Lomaraha
 Talviloma
 Sairausjan palkka
 Ylityökorvaukset
 Työterveyshuolto
 Irtisanomissuoja
 Työttömyysturva
 Vuorotteluvapaa
 Äitiys-ja vanhempainvapaa
Onko ammattiyhdistysliike kriisissä?
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan ay-liike on menettänyt kykynsä tehdä aloitteita, uudistaa työelämää, yhteiskuntaa ja uudistua itse. Palola esitti kritiikkinsä STTK:n valtuuston kokouksessa keskiviikkona.
Ay-liike oli hänen mukaansa joskus edistyksellinen, mutta ei ole enää. ”Meille on tässä näytelmässä jäänyt rooli, jossa ainoat vuorosanat ovat: ei käy”.
Palolan purkautuminen tuli hetkellä, jolloin yhteiskuntasopimus oli kaatunut. Palkansaajajärjestöt syyttivät siitä Elinkeinoelämän keskusliittoa, joka vieritti syyn SAK:laiselle Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitolle. Työmarkkinatilanne oli muutenkin tulehtunut: postilaiset olivat olleet lakossa ja tukilakot käsillä.
Palola kysyi, missä ovat tämän päivän ay-aloitteet?
Sellainen oli jo pöydällä. SAK oli tänä syksynä jättänyt työnantajalle tarjouksen Suomen kilpailukykyä parantavaksi sopimukseksi. ”Me olemme SAK:ssa olleet vastuullisia”, puheenjohtaja Lauri Lyly sanoo.
SAK veti esityksensä pois, kun neuvottelut katkesivat.
Esitys olisi muun muassa lisännyt paikallista sopimista ja tehnyt lomarahasta joustavan. Vuonna 2017 palkankorotus olisi ollut nolla ja vuonna 2018 avoin sektori olisi määrittänyt korotustason. Osa työnantajien maksamasta työttömyysvakuutusmaksusta olisi siirtynyt palkansaajien maksettavaksi.

Advertisement
Lyly ei allekirjoitakaan Palolan väitteitä. ”Syksyn aikaan on oltu aloitteellisia ja rohkeita. Ay-liike pystyy tekemään ehdotuksia ja tekee niitä.”
Hän mainitsee esimerkkeinä pätkätyöntekijöiden aseman parantamisen niin, että eläkkeen kertyminen ei riipu työsuhteen pituudesta ja työttömyysturvan suojaosuudet.
Johtaja Maria Löfgren Akavasta sanoo, että järjestö on ollut vastuullisuudessa ”aikaansa edellä”. Akava esitti jo pari vuotta sitten, että määräaikaista työsuhdetta voisi jatkaa perusteetta, jos kyseessä on pitkäaikaistyötön.
”Olemme säännöllisesti tehneet uusia aloitteita työelämän alueella. Akava oli yhteiskuntasopimuksessa mukana viimeiseen asti. Meillä oli valmius keskustella siitä SAK:n mallin pohjalta.”
Palolan mukaan ay-liike ei reagoi riittävästi muuttuvaan työelämään. ”Kun tavoitteena ovat pitenevät työurat, edunvalvonnan ytimeen on nostettava osaaminen, hyvä johtaminen, tasa-arvo, jaksaminen ja työn mielekkyys.”
”Työelämän kehittämisessä tarvitaan aloitteita lisää”, Lyly myöntää. ”Työelämä muuttuu ja digitalisaation haasteeseen haetaan ratkaisuja. Palkkatyön ja freelancereiden välimaastossa hyppimiseen on saatava suojaa.”
Palolan mukaan ammattiyhdistysliikkeen on osattava puhua muustakin kuin rahasta. ”Prosenttien ja eurojen rinnalle on nostettava työyhteisöjen kokonaisvaltainen hyvinvointi, joka puolestaan lisää tuottavuutta ja tuloksellisuutta alasta riippumatta”.
Näistäkin ay-liike on puhunut, mutta palkka-asiat nousevat näkyvästi pintaan. Saavutettujen etujen puolustaminen hallituksen leikkauspakettien keskellä on näyttäytynyt ei-liikkeenä. Esimerkiksi hallituksen ja työnantajien tavoite ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisestä ei ole käynyt ay-liikkeelle.
Löfgren Akavasta myöntää, että puheissa ei-liikkeestä piilee totuutta. ”Myös työnantaja on sanonut ei.”
”Palola on oikeassa siinä, että täytyy löytää katse tulevaisuuteen ja tarjota vaihtoehtoja. Vanhalla mentaliteetilla ei pärjätä. Työmarkkinoilla on kova myllerrys ja muutos ja poliittisesti on kova myllerrys ja muutos. Jokaisen pitäisi katsoa peiliin ja miettiä tulevaisuutta”, Löfgren sanoo.
Hän sanoo, että Akava on kantanut oman kortensa kekoon työllisyyden ja työhyvinvoinnin edistämisessä. ”Muut eivät ole olleet valmiita näitä hyväksymään.”
Oikeistolaisista arvoista tunnettu ajatushautomo Libera julisti tutkimuksessaan jo 2013, että aika on ajamassa ammattiyhdistysliikkeen ohi.
”Jos ammattiliitot haluavat säilyttää paikkansa suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajina, tarvitaan syvälle käyviä muutoksia. Siirtyminen yritys- tai työpaikkakohtaiseen sopimiseen olisi johdonmukainen ratkaisu. Työehtosopimusten yleissitovuus ei tietenkään sovi tähän yhtälöön.”
Yleissitovuus on asia, josta palkansaajapuoli ei missään tapauksessa halua luopua.
Valittujen Palojen kesällä teettämän tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista uskoo ammattiyhdistysliikkeen menettävän tulevaisuudessa vaikutusvaltaansa. Kyselyyn vastasi 1 000 ihmistä.
Nykyhallituksen toimet johtaisivat siihen suuntaan.
Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua neuvotteluilmapiiri on myrkyttynyt. Näin Libera 2013: ”Ilman lakkojakin jatkuva köydenveto ei voi aiheuttaa muuta kuin kustannuksia, ajanhukkaa, joustamattomuutta ja motivaatiotappioita, puhumattakaan yhteistyöilmaston myrkyttymisestä.”
Kun liittokierros syksyllä käynnistyy, siitä pelätään riitaisaa.

torstai 10. joulukuuta 2015

Tukevaa ohjeistusta käytännön perhe-elämään...



Elämä ei mene aina niin kuin tasaista lautaa pitkin - onneksi näin, sillä sellainen elämä olisi todella tylsää ja turhanpäiväistä. Toki ei ole sekään hyvä, että elämästä tulee kovin muhkurainen. Yksi henkilökohtainen ohjenuorani on: Elämässä täytyy olla vaihtoehtoja...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Perheen resilienssi tarkoittaa perheen kykyä kehittää vahvuuksiaan elämän haasteissa. Se tarkoittaa myös kykyä pitää puoliaan ja toipua kriiseistä ja vastoinkäymisistä. Vaikeuksista selviytymisestä voi oppia ja resilienssiä voi vahvistaa.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Perhe kestää vaikka taivas putoaisi - näin kehität perheesi vahvuuksia




Perhe
Kuva: Freeimages
Vakava sairaus, taloudelliset huolet, kuolema. Ikäviltä asioilta ei perheessä voi välttyä. Perhe voi kuitenkin selviytyä yhdessä vaikeuksien kautta, ei niistä huolimatta. Suomen Mielenterveysseuran asiantuntija kertoo, miten perheen resilienssiä voi vahvistaa.
– Perheen resilienssi tarkoittaa perheen kykyä kehittää vahvuuksiaan elämän haasteissa. Se tarkoittaa myös kykyä pitää puoliaan ja toipua kriiseistä ja vastoinkäymisistä. Vaikeuksista selviytymisestä voi oppia ja resilienssiä voi vahvistaa, koulutusjohtaja Eira Tikkanen Suomen Mielenterveysseurasta kertoo.
Resilienssiä voisi kutsua myös perheen sitkeydeksi: koossa pysytään, vaikka välillä taivas tuntuisi putoavan niskaan.

Älä jätä lasta yksin

Kun perheessä on vaikeaa, voi perhe yhdessä miettiä asioita, joissa on onnistuttu ja sitä, mitä ne kertovat juuri ”meidän perheestä”.
– Ison kriisin koetellessa olisi tärkeää, että kukin perheenjäsen saa kertoa, mitä menetys tai huoli hänelle merkitsee. Kun kokemukset on jaettu, kenenkään ei tarvitse jäädä yksin, Tikkanen neuvoo.
Yksinjääviä ovat usein lapset. He aistivat ilmapiiristä sanoittakin, että jotain on vialla, ja saattavat kätkeä tunteensa.
– Arjen turvallisuutta on syytä pitää yllä: noustaan sängystä, syödään aamupalaa, pestään hampaat, kiinnitytään elämään kaikin tavoin.
Kyse on oppimisesta. Kun vaikeasta tilanteesta on selvitty, lapsi on oppinut selviämään ristiriidoista vanhempiensa turvallisessa huomassa.
– Keskeistä on osata kertoa paha mielensä ulos niin, ettei ole impulssiensa heiteltävänä. Nykyisenä nopean viestinnän ja teknologian aikakautena tunnetaitojen merkitys vain korostuu.

Me tykätään toisistamme!

Perheen sopusointua on, että ongelmatilanteet eivät johda pitkiin mykkäkouluihin tai katkeaviin suhteisiin. Riidat ja ongelmat voidaan ratkaista niin, että perhe kokee tulevansa toimeen ja sen jäsenet ilmaisevat tykkäävänsä toisistaan.
– Lapsen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta lapsen ja vanhemman välisen suhteen suojaavat tekijät, kuten huolenpito, myönteinen suhtautuminen ja keskustelut, ovat tärkeämpiä kuin niin sanotut ulkoiset tekijät, kuten lapsen menestyminen ja saavutukset koulussa ja harrastuksissa, Tikkanen referoi suomalaista tutkimusta.
Lapselle on tärkeää, että hänen elämässään on edes yksi hänestä kiinnostunut, hoitava aikuinen, vaikka omat vanhemmat eivät pystyisi tarjoamaan hänelle riittävän tukevaa tunneilmastoa.
– Oma vanhempi on kuitenkin lapselle maailman tärkein ihminen, Tikkanen muistuttaa.

Firma meni, mutta isä on isä

Paradoksi on, että vaikka raskas tilanne pitää ottaa vakavasti, ongelma avaa uuden polun. Positiivinen kliseekin rohkaisee ja on totta. On tärkeää kuulla, että ”kyllä tästä selvitään” tai ”asioilla on taipumus järjestyä”.
– Kriiseissä kielteiset ajatukset alkavat helposti kiertää kehää, ja oma ajattelu sulloutuu putkeen. Suomalainen perhekulttuuri kaipaisi enemmän puhetta siitä, mitä meille kuuluu ja tapahtuu.
Kun lapselle avaa huolensa ytimen, vaikkapa isän yrityksen kaatumisen, lapsi voi suhtautua stressin aiheeseen järkevästi, olennaisen muistaen: ”Ei se firma ole tärkeä. Sinä olet minulle kuitenkin isä.”

5 vinkkiä, kun kohtaat menetyksen kokeneen

  1. Älä yritä olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tuo sanoiksi, että tiedät. ”Kuulin äitisi kuolemasta/ lapsenne sairaudesta/miehesi konkurssista…”
  2. Osoita tukea ja myötätuntoa. Se voi olla halaus, kukkatervehdys, kirje tai kortti.
  3. Tarjoudu, että olet olemassa, jos sinua tarvitaan juttuseuraksi tai vaikkapa lasten seuraksi elokuviin, että vanhemmat saavat kahdenkeskistä aikaa.
  4. Tarjoa konkreettista apua, jos voit. Väsyneet vanhemmat voivat arvostaa, jos tarjoudut siivoamaan tai pesemään ikkunat.
  5. Menetyksen tullen muistelkaa yhdessä. Se on mahdollisuus luoda yhteinen kertomus menetetystä ja tuoda hänestä esiin erilaisia puolia. Surressa on liittouduttava elävän perheen, ei kuoleman kanssa. Aikuista voi oman vanhemman menehtyessä helpottaa kirjeen kirjoittaminen kuolleelle vanhemmalle.
Bonusvinkki! Lue Kajasrinteiden tarina Mielenterveysseuran verkkosivuilta sekä Andrea Ecksteinin tarina Helsingin Sanomien sivuilta.
Teksti: Ulla-Maija Paavilainen, Suomen Mielenterveysseura

Raju ja vakava kirjaväite Venäjän doktriinista Suomen liittyvänä...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan. No toki sen verran, että jos ei alla oleva artikkeli edistä Suomen tekemään SWOT-analyysiä Nato-asiasta lähitulevaisuudessa niin ei mikään...


Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:


Kirjaväite: Venäjä varautuu Suomen rannikon valtaamiseen

Keskiviikko 9.12.2015 klo 12.23

Kirjan mukaan Putin allekirjoitti neljä kuukautta sitten doktriinin, joka hyväksyy Suomen etelärannikon valtaamisen konfliktitilanteessa.
Uutuuskirjan mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti uuden meridoktriinin reilut neljä kuukautta sitten. Doktriinissa hyväksytään Suomen rannikon valloittaminen konfliktitilanteessa.
Uutuuskirjan mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti uuden meridoktriinin reilut neljä kuukautta sitten. Doktriinissa hyväksytään Suomen rannikon valloittaminen konfliktitilanteessa. (AP)
Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaan mukaan Venäjä on konfliktitilanteessa varautunut valloittamaan Suomen etelärannikon Vironlahdelta Hankoon saakka.
Salomaa kertoo asiasta perjantaina julkaistussa kirjassaan Kylmän sodan toinen erä (Docendo 2015).
Kirjan mukaan Putin vahvisti Venäjän uuden meridoktriinin 26. heinäkuuta 2015 Kaliningradissa.
Doktriinissa lausutaan, että Venäjän on kaikissa tilanteissa taattava meriyhteys Kaliningradiin, jossa sijaitsee Venäjän Itämeren laivaston esikunta ja toinen päätukikohta.
Kirjan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että konfliktitilanteessa Venäjä aikoo ottaa hyvissä ajoin hallintaansa Suomen etelärannikon Virolahdelta Hankoon asti. Sen lisäksi on myös vallattava Ahvenanmaa, Ruotsin Gotlanti ja Tanskan Bornholm.
Kirjan kirjoittanut Salomaa vahvistaa, että rannikon haltuunotto tarkoittaisi myös Suomen pääkaupungin Helsingin valtaamista.
- Sanotaan näin, että koko Kehä III:n eteläpuolinen alue, Salomaa summaa.
Kirjan mukaan operaatiot olisi tehtävä niin yllätyksellisesti, ettei puolustautujille jää aikaa reagoida tapahtuneeseen kunnolla.
Doktriinin sisältöä ei ole esitelty julkisuudessa, vaan Salomaa kertoo saaneensa tiedot läntisistä tiedustelulähteistä. Hän kertoo käyneensä asiasta keskustelua myös muiden tutkijoiden kanssa.
- Käsitykseni mukaan tätä on pohdittu paljon. Ja jos sitä ei merivoimissa pohdittaisi, niin sehän olisi virkavirhe, Salomaa sanoo.
Venäjän meridoktriinin mukaan Venäjän laivastolle on turvattava meriyhteys Kaliningradiin. Kuvassa Venäjän sotalaiva Mustanmeren-laivastosta.
Venäjän meridoktriinin mukaan Venäjän laivastolle on turvattava meriyhteys Kaliningradiin. Kuvassa Venäjän sotalaiva Mustanmeren-laivastosta. (EPA)
Vanha uhka
Salomaan mukaan Suomen rannikkoalueen valtaaminen on vanha uhkakuva, joka on palautunut muiden kylmän sodan uhkakuvien kanssa.
- Nyt se on vain palautunut entistä vahvempana sen vuoksi, ettei Viro ole enää osa Neuvostoliittoa, vaan sen rannikko on nyt Naton hallussa. Näin ollen ei ole kuin yksi suunta, mihin Venäjä voi yrittää Itämerellä tukeutua, Salomaa kertoo.
Sotahistorian dosentti huomauttaa, että Venäjä tuskin aikoo käydä Suomen kanssa kauhean pitkiä neuvotteluja, jotta voisi palata samaan skenaarioon kuin aikoinaan.
- Talvisodan jälkeen Hankoniemi oli vuokrattuna venäläisille ja jatkosodan jälkeen oli Porkkalan alue. Tällainen intressi ja ne geopoliittiset syyt eivät ole kadonneet mihinkään, Salomaa toteaa.
Salomaan mukaan Virossa, Latviassa ja Liettuassa aktivoitunut Nato on selkeästi tuonut Venäjälle ongelmia taata Kaliningradin alueen turvallisuus.
- Sen maantieteellinen etäisyys Venäjän omasta maaperästä tekee sen ongelmalliseksi. Tarvitaan poikkeuksellisia keinoja.
Sotahistorian dosentin mukaan vaara-alueena on lähes koko etelärannikko Virolahdelta Hankoon. Tämä tarkoittaisi myös Suomen pääkaupungin valloittamista.
Sotahistorian dosentin mukaan vaara-alueena on lähes koko etelärannikko Virolahdelta Hankoon. Tämä tarkoittaisi myös Suomen pääkaupungin valloittamista.
Syytä herätä
Sotahistorian dosentin mukaan on hyvä, että Venäjän suunnitelmista on mustaa valkoisella.
- Nyt tiedetään, että tällainen intressi on, niin siihen pystytään varautumaan, Salomaa toteaa.
Hän huomauttaa, että Suomen puolustusvoimienkin pitäisi varautua paremmin Venäjän aikeisiin.
- Meillä on pieni rannikkolaivasto ja pienet rannikkojoukot. Ne riittävät tietynlaiseen toimintaan, mutta vaikea nähdä, että niillä taattaisiin koko rannikon hallussapitoa, Salomaa sanoo.
Salomaan mukaan Itämeren sukellusvenehavainnot ovat merkki siitä, että Venäjä harjoittelee suunnitelmiaan.
- Strategiatermeillä puhutaan toimintavapaudesta. Se on se, mitä he pyrkivät varmistamaan näillä harjoituksilla - jotta heidän toimintaansa ei kyettäisi estämään kriisin tai sodan aikana, Salomaa selittää.
Hän toivoo, että Venäjän toimiin hahmotellaan ratkaisua seuraavassa puolustusselonteossa.
- Tämä on iso ongelma näin pienelle maalle, Salomaa toteaa.

JOHANNA MATTINEN
johanna.mattinen@ilmedia.fi

Suomen vuoden turhake valittu...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:
Kotimaa  | 

Vuoden turhakkeeksi valittiin muovinen kananmunakotelo

Vuoden turhake valittiin lukijoiden lähettämien yli 400 ehdotuksen joukosta. Kunniamaininnan sai mainospostikääre Postinen.


Vuoden turhakkeeksi on valittu muovinen kananmunakotelo.
Vuoden turhakkeeksi on valittu muovinen kananmunakotelo. Kuva: Suomen Luonto

Vuoden turhakkeeksi on valittu muovinen kananmunakotelo. Suomen Luonto -aikakauslehtivalitsi turhakkeen yli 400 ehdokkaan joukosta.
Vuoden alussa markkinoille tulleen muovisen kotelon ideana on, että sitä voi käyttää myös esimerkiksi lasten rakennuspalikkana ja säilytysrasiana.
Lehden perustelujen mukaan muovipakkauksille kehitetään kuumeisesti ympäristöystävällisempiä, esimerkiksi puupohjaisia, vaihtoehtoja. Sen vuoksi toimivan ja hyväksi havaitun pahvisen kananmunapaketin korvaaminen muovisella ansaitsee vuoden turhakkeen tittelin.
Kunniamaininnan sai tänä vuonna mainospostikääre Postinen. Perustelujen mukaan kahdesti viikossa jaettava lehtinen tuottaa vuodessa noin puoli kiloa turhaa jätettä per postiosoite.
Vuoden turhake on valittu vuodesta 2000 alkaen. Viime vuonna vuoden tittelin sai hyönteisansa. Toissa vuonna vuoden turhimmaksi tavaraksi valittiin hajustettu roskapussi.

Googlen johtajan puhelinvisioita...

Toivottavasti puhelimella kuitenkin tulevaisuudessa voidaan vielä puhuakin.

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Googlen johtaja kertoo, miten puhelin toimii 5 vuoden kuluttua

Googlella on näkemys siitä, miten tulevaisuuden puhelin toimii.
Googlella on näkemys siitä, miten tulevaisuuden puhelin toimii. KUVA: GETTY IMAGES
Google Now’n johtaja Aparna Chennapragada uskoo suuriin muutoksiin esimerkiksi tiedon jalostamisessa ja sovelluksissa.
Mikään ei ole niin epävarmaa kuin ennustaminen – varsinkin tulevaisuuden ennustaminen, mutta silti visioistaan tunnettu Google yrittää. Google Now’n johtaja Aparna Chennapragada esimerkiksi haluaa nähdä, millaisia älypuhelimia tai muita älylaitteita me kannamme mukanamme viiden vuoden kuluttua.
Chennapragada tarkastelee asiaa nimen omaan käyttäjän kannalta.
Johtaja jaksaa uskoa teknologian vahvaan murrokseen. Siinä keskeinen asia on tieto, varsinkin se, millaista tietoa laitteiden kautta on saatavissa. Viiden vuoden kuluttua on paljon suurempi mahdollisuus siihen, että oikea tieto löytää oikean ihmisen.
Se tarkoittaa muun muassa sitä, että informaatio, jota käyttäjä tarvitsee ja haluaa, tulee laitteisiin jo ennakoivasti.
”Puhelimella haluat vastauksia heti. Sinulla ei ole aikaa kahlata läpi näyttöjä. Haluat nopeasti vastauksia.”
”Toisin kuin pöytäkoneissa, joissa hakukone on synonyymi tiedon löytämiselle, puhelimet hoitavat homman itsestään. Kyse voi olla Spotify-musiikista tai soittamisesta Uberiin. Tietyssä mielessä kyseessä ei ole vastausten saaminen, vaan se, että hommat hoituvat.”
Chennapragada huomauttaa, että jo nyt maailmassa on 3,5 miljardia puhelimen omistavaa ihmistä. Kun laitteista tulee yhä tehokkaampia ja älykkäämpiä, jokainen on käytännössä koko ajan kiinni tietoverkoissa ja laajakaistassa.

Silloin tarvitaan valikointia ja suodatusta. Laitteista tulee niin älykkäitä, että ne osaavat suodattaa oikean tiedon tästä huumaavasta verkkomelusta ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä mitään.
Maailmalla puhutaankin jo paljon erilaisista virtuaalisista avustajista: monet merkittävät alan toimijat kehittävät juuri nyt niitä.
Kokonaan toinen, mielenkiintoinen asia hänen mukaansa on se, mitä tapahtuu ”seuraavan sukupolven sovelluksille”. Hän jopa ennustaa nykyisenkaltaisten sovellusten kuolemaa. Sovellusten lopulliseen kuolemaan sinällään hän ei usko.
Tärkeintä Chennapragadan mukaan on sovellusten toiminnallisuus. Hän ottaa esimerkiksi musiikkipalvelu Spotifyn. Käyttäjät eivät välitä siitä, tulviiko musiikki ladatun sovelluksen kautta, pöytäkoneen verkkosivulta tai työpöydän pienistä hyötyohjelmista, widgetistä.
Tärkeintä on johtajan mukaan toiminnallisuus, tässä tapauksessa musiikin kuuntelu. Sitä ihmiset haluavat, eivät erilaisia ”sovellussiiloja”.
Jos jossakin ongelmia tulee, niitä tulee Chennapragadan mukaan älypuhelinten laitteistoissa. Ne voivat rajoittaa muuten valmiiden keksintöjen ja ideoiden leviämistä.