Tänään iltauutisissa todettiin, että Venäjän Syyriassa olevat ilmavoimat ovat jo toiminnassa.
Mitä ryhmittymiä vastaan iskut suunnattiin, ei uutislähetyksessä täysin selvinnyt. Kaipa siihenkin löytyy jossakin vaiheessa selvitys, ainakin selitys.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Tiedusteluyhtiö Stratforin ilmakuva lentotukikohdasta Latakian kaupungin lähistöltä Syyriasta 20. syyskuuta näyttää kuusitoista sotilaskonetta ja seitsemän sotilashelikopteria, jotka vaikuttavat venäläisiltä.
Venäjän liittoneuvosto eli parlamentin ylähuone myönsi keskiviikkona presidentti Vladimir Putinille luvan käyttää sotilasvoimaa ulkomailla, kertovat venäläiset uutistoimistot Reutersin mukaan. Päätös syntyi yksimielisesti.
Lupa kattaa vain ilmavoimien käytön ja koskee Syyriaa, jonka presidenttiä Bashar al-Assadia Venäjä tukee taistelussa kapinallisia vastaan. Al-Assad pyysi Putinilta sotilaallista tukea, kertoi Venäjän presidentinhallinnon päällikkö Sergei Ivanov uutistoimisto AFP:n mukaan.
Haluatko lukea koko artikkelin? Hanki rajaton lukuoikeus:
Kävimme tänään kalassa. Ajelimme Hahtisaaresta suoraan Laitakarin etelärannalle. Länsituuli oli kohtalaista...
Katiskat olivat kyllä paikallaan mutta ainoastaan toisessa eli superkatiska Wekessä oli kaloja > neljä hyvänkokoista ahventa. Rambossa ei mitään. Yritimme kalakaverini kanssa ankkuroida ja onkia, mutta eihän siitä tullut mitään - länsituuli painoi koko ajan rantaan, ankkuri ei kerta kaikkiaan pitänyt korkealaitaista venettä paikallaan ja matalassa vedessä onget ja pilkit olivat tämän tästä rimoissa kiinni.
Nostimme ankkurin ja katiskat ja ajoimme Selkäsaaren pohjoispäädyn tuntumaan hiukan tyveneempään veteen, taas uuteen "keskelle ei mitään" paikkaan. Katiskat veteen ja hiukan sivummalle ongelle/pilkille. Pilkillä tuli ensin kolme kiiskeä, kirsua. Ne kopsittiin veneen reunaan ja evääksi lokeille. Mutta sitten tuli pilkillä se toivottu iso särki ja perään pieni särki. Tein tutut rituaalinomaiset kuviot > pieni särki muutti nopeasti muotoaan > siitä tuli isojen ahventen herkkua. Ja niitä tuli ihan kohtuullisesti - osa aika vonkaleita... Puuskainen länsituuli alkoi kylmettää meitä, joten nostimme ankkurin ja suuntasimme veneen keulan rantaan. Väylältä rantaan kääntyessämme saimme ihailla auringon laskua ja sen viimeisten säteiden osumista rannan kerrostaloihin - kerta kaikkiaan upeat näkymät... Todettakoon pienenä yksityiskohtana, että käytin puhelimen paikannusohjelmaa Sports Traceriä, joka piirsi koko reittimme ja antoi siitä muutakin informaatiota. Jostain syystä onnistuin tumpeloimaa sen pois ennen tallentamista. Sen verran toki huomasin, että kyseisessä ohjelamssa ei ollut merkintää pienistä saarista esim. Laitakarista ja Juurakosta. Selkäsaari ja Ajos kyllä löytyvät...
Olen aloittamassa - oikeastaan uudelleen lukemassa - kirjaa nimeltä Halpa hinta pitkä matka. Kirja kuvaa vienankarjalaista laukkukauppaa...
Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että hyvät tarinat kiinnostavat minua.
Minua kiehtoo valtavasti mm. edesmenneen Veijo Meren kirjan perusteella tehty televisionäytelmä, Vasili ja Anna, joka näytettiin kauan sitten Suomen televisiossa.
Toivottavasti se näytetään taas joskus uusintana.
Usein televisionäytelmästä jää jokin kohta erityisesti mieleen - niin tässäkin tapauksessa...
Näytelmässä 1900 - luvun alkupuolella, kaupunki oli mahdollisesti Hämeenlinna, venäläisen upseerin miespalvelijan Vasilin sanat tyttöystävälleen Annalle, painuivat erityisesti mieleeni.
Anna kysyi Vasilin tulevaisuudensuunnitelmista.
Vasili sanoi ykskantaan: ”Minusta tulee kauppias, ostaa halvalla, myydä halvalla, hyvä elämä!”
Arvelen, että kaupanteko kiinnostaa monia ihmisiä. Se kiinnostaa minuakin.
Hyvin harvat ihmiset tekevät elämässään superhyviä kauppoja, pääosin keskinkertaisia, valitettavasti monet tekemistämme kaupoista, jälkikäteen ja nimenomaan jälkiviisaana ajatellen, olisi saanut jäädä tekemättä.
Kaupanteosta pitäisi ymmärtääkseni jäädä kaikille osapuolille " hyvä maku suuhun".
Kuitenkin vielä eräänlainen BIG BANG-tyyppinen kauppa on ainakin minulta, niin kuin varmaan monelta muultakin, tekemättä.
Väliin tuntuu, että Suomi kantaa - suhteessa mahdollisuuksiinsa - vastuunsa liiankin tunnollisesti.
Presidentti on painottanut aikaisemmissakin lausunnoissaan näkemystä, että kriisit on ratkaistava niiden syntysijoillaan. Toisin sanoen apu on vietävä kriisien alkulähteille.
Euroopan pakolaistulva on tällä hetkellä ryöstäytynyt sellaisiin mittasuhteisiin, että sitä tuskin monikaan osasi odottaa.
Suora nettilainaus Kauppalaehdestä hiukan tuunattuna:
Arkistokuvassa presidentti Sauli Niinistö. KUVA: PEKKA KARHUNEN/KL
Presidentti kuulutti yleiskokouspuheessaan pakolaisongelmaan kestävää ratkaisua.
YK:n yleiskokouksessa tiistaina illalla Suomen aikaan puhunut Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö muistutti, että Suomikin vastaanottaa suhteellisesti suuren määrän pakolaisia, vaikka naapurimaat hänen mukaansa kantavatkin raskaimman taakan.
”Auttamatta jättäminen ei ole meille vaihtoehto. Mutta meidän täytyy löytää tehokkaampia ja kestävämpiä tapoja auttaa avun tarpeessa olevia.
Konfliktin ratkaiseminen Syyriassa ja muulla on välttämätöntä kestävän ratkaisun kannalta”, Niinistö sanoi.
Hänen mukaansa kriisit Syyriassa, Irakissa ja osissa Pohjois-Afrikkaa ovat erittäin vaarallisia.
”ISISin hirvittävä terrori on Syyrian ja Irakin konfliktien sivutuote, joka uhkaa rauhaa ja vakautta Lähi-Idässä, Afrikassa ja jopa Euroopassa.”
Niinistö muistutti myös, ettei Ukrainan kriisiä vielä ole ratkaistu, vaikka sopimus sen lopettamiseksi on hyväksytty. Hänen mukaansa Suomi tukee toimenpiteitä, jotka edistävät Minskin sopimuksen täytäntöönpanoa.
”Mitään laittomia toimenpiteitä, kuten Krimin liittämistä Venäjään, ei voi eikä pidä tunnustaa.”
Puheessaan Niinistö muistutti myös, että Suomi on osallistunut aktiivisesti YK:n rauhanturvaoperaatioihin.
”50 000 suomalaista miestä ja naista on osallistunut YK:n rauhanturvaoperaatioihin. Väkilukuun suhteutettuna panoksemme on ollut toiseksi suurin Euroopassa. Ja tulemme jatkossa vahvistamaan panostamme. Me tulemme kantamaan vastuumme.”
Niinistö totesi edelleen, että ihmiskunta on perusteellisen muutoksen tarpeessa. Esimerkiksi ilmaston lämpenemisen suhteen hän kuulutti nopeita toimenpiteitä.
”Uskon kuitenkin, että olemme oikealla uralla. Olemme juuri omaksuneet Agenda 2030:n, jolla on potentiaalia maailman muuttamiseen. Ensimmäistä kertaa meillä on kestävään kehitykseen tähtäävä todellinen ohjelma, joka sitoo kaikkia jäsenmaita.”
Niinistön mukaan yksityisellä sektorilla on keskeinen rooli Agendan edistämiseksi yhdessä hallitusten kanssa.
Puheensa lopuksi Niinistö otti kantaa YK:n seuraavan pääsihteerin valintaan. Hänen mielestään Suomi odottaa kisaan useita erinomaisia naisehdokkaita.
Miehen puhetta tärkeimmissä asiakokonaisuuksissa. Tuo YK:ssa avautuva pääsihteerin virka onkin sitten aivan toinen asia...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Niinistö: Krimin liittämistä Venäjään ei saa hyväksyä
Kotimaa 29.09.2015 klo 19:03STTNew York
Presidentti Sauli Niinistön mukaan Ukrainan kriisi ei ole vielä ohi. Suomi kannattaa kaikkia toimia, joilla Minskin sopimus saadaan toimimaan.
YK:n yleiskokouksessa puhunut Niinistö muistutti, että laittomuuksia, kuten Krimin alueen liittämistä Venäjään, ei saa eikä pidä hyväksyä.
Niinistö sanoi myös, että pakolaiskriisi aiheuttaa vakavia poliittisia jännitteitä Eurooppaan.
- Suomi ottaa suhteellisesti vastaan erittäin suuren määrän turvapaikan hakijoita. Se, että emme auttaisi, ei ole vaihtoehto, mutta meidän on löydettävä tehokkaampia ja kestävämpiä tapoja auttaa hädänalaisia. Syyrian kriisin, samoin kuin muidenkin kriisien, ratkaiseminen on elintärkeää kestävän ratkaisun aikaansaamiseksi, Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan Syyrian konfliktin ratkaisemisessa avainasemassa ovat alueen maat ja YK:n turvallisuusneuvosto.
Presidentti toivoi puheensa lopuksi, että tulevaisuudessa avautuvaan YK:n pääsihteerin virkaan saataisiin runsaasti päteviä naishakijoita, koska sukupuolten välinen tasa-arvo on ollut keskeinen ohjenuora Suomelle koko sen 60-vuotisen YK:n jäsenyyden ajan.
Obaman ja Putinin eleistä yritettiin kaivaa suurta totuutta
Sinänsä on myönteistä, että Venäjän ja Yhdysvaltojen presidentit tapasivat ja keskustelivat. Ilmassa ei silti ole merkkejä välien lähentymisestä. Suurin syy eripuralle on Syyrian presidentti.
Vladimir Putin ja Barack Obama tapasivat YK:n päämajassa New Yorkissa maanantaina.Kuva: Chip Somodevila / EPA
Venäjällä hehkutettiin ennakkoon presidentti Putinin puhetta YK:ssa puheena, joka muuttaa maailmaa. Sellaista ei kuitenkaan nähty. Mutta muuttuiko mitään, kun Putin puheensa jälkeen tapasi yhdysvaltalaisen virkaveljensä Barack Obaman?
Valokuvat presidenttien tapaamisesta eivät kerro, ovatko Putin ja Obama löytäneet jonkun uuden yhteisen näkökulman. Jollakin tavalla he ilmeisesti avautuivat toisilleen, koska Vladimir Putin totesi keskustelujen olleen ”yllättävän suoria”.
Tällaisessa tilanteessa pienimmätkin eleet tulkitaan. Mikä merkitys oli sillä, että Obama ensimmäisenä ojensi kätensä Putinille kuvaustilaisuudessa maiden lippujen edessä? Luultavasti tämä oli vain merkki siitä, että Obama nopeammin ymmärsi, mitä kuvaajat tarvitsivat. Tosin voidaan myös ajatella, että hän halusi osoittaa halunsa yhteistoimintaan.
Voi tietenkin olla, että presidentit sopivat jostakin, jota ei vielä kerrota meille. Todennäköisemmin he kuitenkin vain joutuivat toteamaan, että Isis on Venäjälle ja Yhdysvalloille yhteinen uhka, mutta heillä on eri lähtökohta taistelussa sitä vastaan.
Nykyisessä kylmässä ilmapiirissä oli iso askel jo se, että presidentit ylipäätään tapasivat ja keskustelivat kahden kesken.
Kumpikin vaikuttaa Syyrian maaperällä
Kumpikin maa on sotilaallisesti läsnä Syyriassa. Venäjä on viime viikkoina huomattavasti lisännyt läsnäoloaan ja tuonut Syyriaan parhainta lentokalustoaan. Samalla Venäjä on ilmaissut kantanaan, ettei Isisiä voi voittaa ilmasta vaan se vaatisii maajoukkoja. Presidentti Putin on kuitenkin sanonut, ettei Venäjä tule lähettämään maavoimien joukkoja Syyriaan.
Venäläisiä ammattisotilaita, sotilasneuvonantajia ja – kouluttajia on Syyriassa. On kuitenkin epätodennäköistä, että Venäjä lähettää sinne suuria määriä sotilaita. Kansaa ei miellytä ajatus, että omia poikia kuolisi sodassa tuhannen kilometrin päässä kotoa.
Jo aiemmin Yhdysvaltain ja Venäjän puolustusministerit ovat puhelimitse sopineet, että maiden Syyriassa olevat joukot eivät tule taistelemaan toisiaan vastaan. Olisikin kansainvälisten suhteiden kannalta melkoinen katastrofi, jos jompikumpi vahingossa esimerkiksi ampuisi toisen lentokonetta.
Perusnäkemykset eroavat
Niin kauan kun Venäjä ja Yhdysvallat ovat eri mieltä Syyrian presidentin Bashar al-Assadin kohtalosta, maat voivat korkeintaan sopia joistakin pienistä samansuuntaisista askelista.
Venäjällä on kaksi pääsyytä tukea Assadia.
Ensinnäkin Venäjä pysyy kannassaan, ettei ulkopuolinen saa puuttua minkään maan sisäisiin valtasuhteisiin. Venäjän mielestä ei ole muiden maiden asia syrjäyttää Assadia.
Toisekseen Syyria on Venäjän vanha ystävä. Mailla on pitkät perinteet yhteistyöstä. Suhteet ovat jatkuneet läheisinä aina Neuvostoliiton ajalta ja Venäjällä asuu paljon syyrialaisia.
Bashar al-Assad on pitänyt yllä hyviä suhteita ja saanut sen johdosta myös anteeksi myöhästyneitä maksuja aseista.
Venäjä on myynyt aseita Syyrialle ja maalla on myös pieni laivastotukikohta Syyriassa.
Lisäksi Venäjälle on arvovaltakysymys olla mukana, kun ratkaistaan kansainvälisiä kriisejä. Tässä asiassa Venäjä käyttäytyy joidenkin mukaan kuin uhmaikäinen lapsi. Ellei saa haluamaansa huomiota hyvällä käytöksellä, aletaan riehua.
Tuomalla Syyriaan modernia ja tehokasta lentokalustoa ja muuta sotavarustusta Venäjä pakotti länsimaat ottamaan sen mukaan keskusteluihin.
Ukraina ei unohdu
On sanottu, että Syyrian toimillaan Venäjä kääntää huomion pois Ukrainasta. Osaksi näin voi ollakin, mutta kyllä länsimaiden johtajilla riittänee aivokapasiteettia pitää kahta asiaa samaan aikaan päässään.
Niin kauan kuin Ukrainan sota ei ole ohi ja Krimin valtaus jatkuu, läntinen maailma ei suhtaudu Venäjään suopeasti.
Minskin sopimuksen ehtoja ei ole edelleenkään toteutettu ja kaikki sopimuksen aikarajat ovat kohta ohi. Tässä tilanteessa odotetaan mielenkiinnolla, mitä niin sanottu Normandian formaatin tapaaminen Pariisissa perjantaina tuo.
Pariisissa tapaavat Ranskan, Venäjän ja Ukrainan presidentit sekä Saksan liittokansleri.
Ukrainan tilannetta ei helpota, että presidentti Petro Poroshenko on yhä vähemmän suosittu kotimaassaan. Kansalaiset ovat tyytymättömiä, koska toivottuja uudistuksia ja korruption kitkemistä ei ole toteutettu.
Isis on uhka myös Venäjälle
Venäjällä on todellinen tarve kukistaa Isis oman turvallisuutensa takia. Tiedetään, että Isisin joukoissa taistelee ainakin kaksituhatta venäläistä. Useimmat heistä tulevat jo ennestään rauhattomalta Kaukasuksen alueelta.
Venäjä odottaa hyvällä syyllä pelolla mitä tapahtuu, kun nämä taistelijat joskus palaavat kotimaahan.
Myös Keski-Aasian maista on lähtenyt paljon taistelijoita Syyriaan.
Afganistanin kehitys antaa aihetta huoleen. Tuoreimmat tiedot talibanien etenemisestä maan pohjoisosissa ovat Venäjänkin kannalta huolestuttavia.
Afganistanin naapurimaassa Tadzhikistanissa on yhä rauhattomampaa, ja myös Uzbekistanissa pelätään uusia levottomuuksia. Osa siellä toimivista terrorijärjestöistä on jo ilmoittanut liittyneensä Isisiin.
Tämä tarkoittaa, että Venäjä voi hyvinkin nopeasti kohdata Isisin joukkoja omalla kynnyksellään.
Sotkamon Talvivaaran mittasuhteet ovat kiistatta valtavat. On erittäin hyvä, että Kainuun käräjäoikeus jalkautui kaivosalueelle. Asiaan liittyviä päätöksiä odotellaan aikanaan. Nyt on kuitenkin tärkeää, että louhintaprosessin käynnistäminen etenee suunnitelmien mukaisesti ja koko tuotantoprosessi on toiminnassa.
Olennainen asia on kannattavuus, johon mm. nikkelin maailmanmarkkinahinnalla on ratkaiseva merkitys...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:
Oikeus jalkautui Talvivaaraan havainnoimaan – puolustus halusi näyttää kaivostoiminnan mittakaavan
SOTKAMO. Avolouhos, kipsisakka-altaiden vuotokohdat ja Talvivaaran kaivoksen toiminta olivat tiukassa tarkkailussa tiistaina Sotkamossa. Kainuun käräjäoikeus jalkautui havainnoimaan kaivosalueelle, jota nykyisin pyörittää valtion omistama Terrafame Mining.
Suomen oloissa harvinainen ympäristörikosoikeudenkäynti jatkui katselmuksella kaivosalueella. Katselmusta oli pyytämys puolustus, joka halusi näyttää käräjäoikeudelle kritiikin kohteina olevia alueita sekä kaivostoiminnan mittasuhteita.
Haluatko lukea koko artikkelin? Hanki rajaton lukuoikeus:
Olen seurannut yhden Keminmaan kyläkoulun lakkauttamista. Se välillisesti kosketti myös minua. Aikanaan lakkautettiin Törmän kylässä Katajarannan kyläkoulu, joka oli hetkeä aikaisemmin kunnostettu. Kunnostamisen jälkeen lakkauttaminen tuntui järjettömältä.
Miten se minuun liittyi?
Olin ostanut äitini puolen perikunnalta Hakkauksen tilan viimeisen maapläntin Keminmaan Törmästä 1980-luvun puolessa välissä. Kävin juttelemassa edesmenneen kunnanjohtajan Raimo Venäläisen kanssa tonttiasioista. Muistan hyvin keskustelumme.
Kysyin Raimolta: " Onko jokivarressa tonttimaata lapsiperheiden ostettavattavaksi?" Tiesin, että mm. Katajarannan koulu kärsi oppilaspulaa. Raimo vastasi: "Ei ole ja ne joilla on maita, ostavat vain lisää eivät myy!" Hän kertoi mm. kunnan yrittäneen hankkia maata yleisen uimarannan perustamisekti - siihen saakka huonolla menetyksellä.
Minä taisin vähän irrotella:" Nyt tuli kaveri, joka myy maata. Maata maattomille!"
Käytännössä edellisestä keskustelusta käynnistyi Sunnarinkulman asuntoaluesuunnitelma. Siitä tehtiin paikallislehteen juttu. Inkeri Risla oli toimittajana.
Vesa Heikkinen piirsi kuvat ja Kalevi Prakkulan kalustolla tehtiin yli 400 metriä tietä eli nykyinen Petterinpolku, osittain em. henkilön maiden läpi. Keminmaan kunta tuki jonkin verran em. tien tekoa, johon tarvittiin myös ojarumpuja. Tehtiin myös lampi ja kaivettiin ojia. Tehtiin myös maisemanhoidollisia metsähakkuita, lähinnä entisten peltojen ojakoivikkojen siistimistä Ostamani alueen ilme alkoi muuttua = kuivua ja puut lähtivät voimakkaaseen kasvuun.
Ensimmäisen tontin osti Antti ja Anneli Lääkkö perheineen. He saivat valita alueen parhaimman tontin. Kulmatontille nousi komea talo varatorakennuksineen. Kivenheiton päässä ollut Katajarannan koulu sai kipeästi kaivattuja oppilaita
Loput meidän maastamme myytiin lapsiperheelle vuonna 1999, silloin vielä elettiin uskossa, että kyläkoulu säilyy.
Jatko ei sujunut niin kuin piti. Kaikesta huolimatta Katajarannan koulu lakkautettiin .
Lääköt muuttivat myöhemmin Keminmaasta, taitavat asustella nykyisin Oulun suunnalla.
Sunnarinkulman alueella on toinenkin omakotitalo varastoineen nykyisin. Todettakoon, että teimme/teetätimme aikanaan rakennusten pohjat ja perustukset... Itse en ole käynyt alueella vuosikausiin. On ollut muita aktiviteettaja.
Liedakkalan koulu on taas esillä. Mikäli olen oikein ymmärtänyt akuutista oppilaspulasta ei ole kysymys vaan yksiselitteisesti rahasta...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:
Keminmaan kunta – säästöjä on tehty rajummanpuoleisesti, mutta tuntuu, ettei mikään riitä
EMMA TAIPALE
Keminmaan Liedakkalan koulussa on tänään tiedotustilaisuus kello 18.
Lapin uutiset28.09.2015klo 13:42
Liedakkalan koulun käänteistä pidetään tiedotustilaisuus tänään kello 18 Liedakkalan koulussa. Tilaisuus on tarkoitettu niin Liedakkalan koulun oppilaiden...
Ajelin aamulla Hahtisaaresta suoraan Lehmikiven karikolle, vesi oli poikkeuksellisen alhaalla. Ei ollut katiskoissa kunnon saalista uudessakaan paikassa, ainoastaan toisessa kaksi pientä ahventa, jotka otin talteen. Nostin katiskat veneeseen ja ajelin Laitakarin eteläpuolelle, kaupunginpuoleiseen päätyyn tyveneen veten. Jätin katiskat pyyntiin. Jälleen tuttu rituaali > tällä kerralla toinen pienistä ahvenistä isojen ahventen syöteiksi. Minulla ei ollut matoja mukana, sillä alunperin en ajatellut edes kalastaa...
Ei ollut kala syönnillä - "ei nypyn nyppyä". Tuulelta saaren suojassa, auringossa oli kuitenkin hetken aikaa mukava istuskella. Saaressa olevat lampaat kävivät minua tervehtimässä, saaren toisesta päästä kuului koiran haukuntaa. Rantaviivan tuntumassa ohitseni sujahti kolme merimetsoa. Toivottavasti eivät lisäänny tänne pohjoiseen hallitsemattomasti... Pois ajellessani Jalokivigallerian kohdalla rantaportaikolla oli maahanmuuttaja-/pakolaisperhe ongella. Huiskuttelivat iloisesti minulle, eipä siihen voinut olla vastaamatta... ______________________________ Edelliseen tekstiini hiukan liittyvänä: Kävin vaimoni kanssa hetki sitten Ajoksessa Koroistennokalla ja kalasatamassa. Kalasatamassa saimme ihailla kunnon aaltoja, lähes myskyaaltoja. Kävi takaraivossa ajatus, että eilen lähes tyveneen veteen Laitakarin etelärannan läheisyyteen jättämäni katiskat saavat aaltoryöpytystä. Toivottavasti aallot eivät heitä niitä rannalle. No huomenna iltapäivällä sen näkee mennessäni kalakaverini kanssa tämän syksyn viimeiselle ahveniskulle Laitakarin kupeeseen...
Seurasin tänään Yle Uutiset-sivuilta ja televiisouutisista tämän päivän tapahtumia. Kerta kaikkiaan taitavaa luovimista vähän joka taholta! Asia edistyy ja - jossakin vaiheessa - ovat hymyt herkässä kun Suomi pelastuu. Jossakin vaiheessa = vuosin kuluttua...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Analyysi: SAK:n ja Sipilän pokeri tuotti tasapelin: sopu lähes varmaa / Sopu syntyy varmasti, koska
Kukaan ei halua suututtaa keski-ikäisiä naisia. Tämän työmarkkinapomot ja hallituksen SSS-miehet ymmärtävät siitäkin syystä, että heillä on puolisoina keski-ikäisiä naisia.
Kotimaa 28.09.2015 klo 19:51Lauri NurmiLännen Media
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) polkaisi juuri käyntiin kolmannen neuvottelukierroksen yhteiskuntasopimuksesta – se tosin oli alkanut jo yli kaksi viikkoa sitten, kun Sipilä itse ilmoitti, että hallitus ottaa mielellään vastaan vaihtoehtoisen paketin pakkolakien tilalle.
Nyt pääministeri antaa työmarkkinajärjestöille lähiviikot aikaa leipoa työmarkkinaratkaisu ja sitä täydentävä kilpailukykypaketti, joilla saavutetaan hallituksen tavoittelema kilpailukykyloikka.
Enää ei puhuta orjallisesti 5+5-mallista, jossa työehtojen suorien leikkausten osuuden olisi oltava prosenteissa tasan puolet. Nyt neuvotellaan laajemmasta yhteiskuntasopimuksesta, vaikka pääministeri ennätti jo julistaa, ettei hän kolmatta kierrosta aloittaisi.
Aloittipa hyvinkin, koska erehtyminen on sallittua, mutta tahallinen tyhmyys järjetöntä.
Hallituksen pokerikäsi heikkeni oleellisesti sillä hetkellä, kun kansalaiset oivalsivat, miten epäoikeudenmukaisesti vuorolisien leikkaukset ja sairausajan karenssit kohtelisivat palkansaajia.
Keski-ikäiset naiset ratkaisevat eduskuntavaalien tuloksen – tai ainakaan ilman heiltä saatuja ääniä ei ole asiaa suureksi tai edes keskisuureksi puolueeksi.
Tämä on tajuttu liiankin hyvin keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen eduskuntaryhmissä.
Viisikymppinen lastentarhanopettaja väänsi lähes itkua, kun hallitus oli julkistanut pakkolakinsa. Hän sairastuu väkisinkin viikoksi niin syksyllä kuin keväällä – jokainen, jolla on ollut pieniä lapsia tietää sen, että lastentaudit ovat vastustamaton luonnonvoima. Jos noroviruksesta rangaistaan kolmanneksen palkkaleikkauksella, ansionmenetyksen aikaan saaneiden puolueiden on turha haikailla esimerkiksi lastentarhanopettajien tai sairaanhoitajien ääniä.
Yhtä suurta itkua väänsivät vuorotöitä paiskivat pienipalkkaiset kauppojen myyjät – hekin yleensä naisia.
Palkansaajien suurin keskusjärjestö SAK näytti pitkään pelaavan surkeasti pokeria, koska se profiloitui julkisuudessa ”ei käy”-liitoksi.
Kaikki muuttui viime torstaina, kun SAK julkisti esityksensä, johon sisältyi ehdotus vuoden 2017 nollaratkaisusta ja siirtymisestä sen jälkeen palkoissa ”Ruotsin malliin”. Jatkossa kovimmassa kansainvälisessä kilpailussa olevat vientialat määrittelisivät palkankorotuksien tason.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly laski, että tarjous kutkuttaisi teollisuutta. Oikeassa taisi olla.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies myönsi maanantaina, että SAK:n avaus ”Ruotsin mallista” kiinnostaa EK:ta kovasti.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola taisi kertoa olennaisimman, kun hän sanoi Lännen Medialle olevansa ”luottavainen”. Kertaakaan aiemmin Palola ei ole ollut luottavainen.
Sipilä hymyili, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) myhäili – ja totuuden kertoi työministeri Jari Lindström (ps.):
– Kiitos siitä, että vuori on liikahtanut ja järjestöt kantavat vastuuta, Lindström herkistyi.
Syksyn aikana työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ratkaisun, joka kelpaa hallitukselle. Kätilöinä työskentelevät valtiovarainministeriön virkamiehet, mikä takaa sen, että sopu kelpaa SSS-hallitukselle.
Kenenkään etujen mukaista ei ole suututtaa keski-ikäisiä naisia. Tämän työmarkkinapomot ja hallituksen SSS-miehet (Sipilä, Soini ja Stubb) ymmärtävät siitäkin syystä, että heillä on puolisoina keski-ikäisiä naisia.
Lapin uutiset