torstai 11. kesäkuuta 2015

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö - EU:n ja Venäjän "välikäsi"...



Ulkomaat  | 

Presidentti Niinistö: Keskustelin Venäjän-matkasta EU-johtajien kanssa

Presidentti Sauli Niinistö tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa ensi viikon tiistaina. Presidenttien on tarkoitus keskustella Ukrainan kriisistä, maiden kahdenvälisistä suhteista sekä EU:n ja Venäjän suhteista.


Sauli Niinistö.
Presidentti Sauli Niinistö kertoi lyhyesti ensi viikon ohjelmastaan medialle torstai-iltapäivänä. Kuva: Yle

Presidentti Sauli Niinistö tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa 16. kesäkuuta. Presidenttien on määrä keskustella Ukrainan kriisistä, maiden kahdenvälisistä suhteista sekä EU:n ja Venäjän suhteista.
– Unionissa ja lännessä on pidetty hyvänä, että keskusteluyhteys (Venäjälle) säilyisi, ja sitä on tarkoitus jatkaa, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa torstai-iltapäivänä.

Niinistön mukaan hän on keskustellut Venäjän-matkastaan ennalta EU-johtajien kanssa, ja matka on saanut kannustusta. Hän sanoo, että ei kuitenkaan ole viemässä yhteistä viestiä EU:lta Venäjälle.

Niinistö sanoi, että Ukrainassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin vetämä keskusteluyhteys on onnahdellut ja Minskin rauhanprosessi näyttää jämähtäneen paikalleen.
– Yksikään kohta ei taida olla vielä kokonaan täytetty, Niinistö sanoi Minskin sopimuksesta.
Niinistöltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa, kumman aloitteesta tapaamisesta sovittiin.
– Minulla on ollut moniakin kutsuja Venäjälle, Voitonpäivää myöten, hän vastasi.
Niinistön mukaan tapaamisen ajankohtaan vaikutti Ukrainan tilanne ja toisaalta se, että hän on keskustellut kriisistä äskettäin myös muiden tahojen kanssa.
Niinistö kertoi, että hän ei ole asettanut tapaamiselle suuria tavoitteita, mutta on hyvä kuulla suoraan Putinilta, mikä on hänen näkemyksensä Ukrainan viimeaikaisista tapahtumista.
– Olen jo viime vuonna selvästi sanonut, että en kuvittele itseäni suureksi rauhanvälittäjäksi.

"Niinistö on ollut hyvin aktiivinen Ukrainan rauhanpyrkimyksissä"

Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen sanoi, että yksi syy Niinistön Venäjän-vierailuun on varmasti se, että tulitauko Ukrainassa on viime aikoina repeillyt pahasti.
– Niinistö itsekin sanoi, että Minskin sopimuksen täytäntöönpano ei etene ja Etyjin johtamat neuvottelut Venäjän ja Ukrainan välillä takkuavat pahasti, Mikkonen sanoi.
Aiemmin tällä viikolla Niinistö on keskustellut Ukrainan kriisistä Kazakstanin presidentin Nursultan Nazarbajevin ja YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin kanssa Kazakstanin Astanassa. Lisäksi Niinistö keskusteli maanantaina puhelimessa Ukrainan presidentin Petro Porošenkon kanssa. Mikkonen toteaakin, että Niinistö on ollut viime aikoina siis hyvinkin aktiivinen asiassa.
Mikkonen oli vuosi sitten elokuussa seuraamassa Sotšissa, kun Niinistö tapasi Putinin Venäjällä ensimmäisenä länsijohtajana Krimin Venäjään liittämisen jälkeen.
– Silloin Venäjällä korostettiin voimakkaasti, että vierailun pääsyy olisi ollut Suomeen kohdistettujen elintarvikepakotteiden purkaminen, vaikka Niinistö itse muuta sanoikin, Mikkonen totesi.
– Saa nähdä, nousevatko Niinistön ponnistelut Ukrainan rauhan puolesta tällä kertaa myös täällä Venäjällä hänen vierailunsa päätavoitteeksi vai nähdäänkö vierailu jälleen Suomen pyrkimyksenä hakea erityissuhdetta Venäjään, Mikkonen sanoi.

Olen taas onnistunut kirjautumaan ulos mutta...

You have been unsubscribed!
You have successfully been unsubscribed from FI Webshop
Email:aki.pyykko@netti.fi_______________________________________________
Varmaan Sinullekin tulee joka päivä aikamoinen määrä erilaisia houkuttelevia tarjouksia ja ehdotuksia.Varmaan Sinäkin yrität kiihkeästi kirjautua niistä ulos ja saat edellä olevan tyyppisiä ilmoituksia.Varmaan Sinäkin ajattelet, että nyt ne sitten vähitellen loppuvat mutta eikös mitä, "tarjous- ja ehdotustulva" vaan pahenee = lisääntyy...
Varmaan maailmasta löytyy jonkun bittinikkarin värkkäämä esto-ohjelma, jonka voisi ottaa - todennäköisesti maksusta - käyttöön...

Jaaha vai niin että...

Sanotaan, että hiljaa hyvä tulee. Alla oleva tekstin perusteella näin ehkä tapahtuukin. Meri-Lapin kehittämiskeskuksen organisaatiota ollaan reippaasti keventämässä, suunta on oikea.

Päällekkäisyyksiä on hyvä purkaa - aivan liian moni talousalueemme päättäjä istuu vuodesta toiseen turhaakin turhemmissa ja oletettavasti turhauttavissa kokouksissa. Tuo läntisen naapurimme diskuteerauskulttuuri on vaaarna pesiytyä meillekin, mikäli organisaatioita ei oikaista, virtaviivaisteta..

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Seutupäällikön valinta siirtyy ensi vuoteen

Organisaatiouudistus halutaan saada ensin valmiiksi. Sari Moisanen valittiin va. seutupäälliköksi.

NINA SUSI
Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Moisasesta tulee myös Meri-Lapin kehittämiskeskuksen va. seutupäällikkö. Tehtävä on tarkoitus täyttää lopullisesti ensi vuoden alussa.
Meri-Lapin kehittämiskeskuksen uuden seutupäällikön valinta siirtyy ensi vuoteen. Ratkaisun syynä on se, että kehittämiskeskuksen organisaatiouudistus halutaan saada valmiiksi ennen uuden seutupäällikön valintaa. Linjauksen teki seutuhallitus, jonka päätöksen seutuvaltuusto hyväksyi välittömästi torstaina.
Nykyinen seutupäällikkö Martti Ruotsalainen jää eläkkeelle 1.9. Seutuhallituksen puheenjohtaja Sari Moisanen siirtyy tämän jälkeen va. toimitusjohtajaksi, kunnes uusi päällikkö saadaan valittua.
Mikko Lampela toimii syksyn ajan hallituksen puheenjohtajana. Moisasen pesti jatkunee vuoden vaihteen yli. Seutupäällikön tehtävän täyttö käynnistyy uudelleen heti, kun organisaation uudistusprosessi on viety loppuun.
- Uudelle seutupäällikölle olisi ollut liian haastava urakka vetää sekä organisaation uudistus että edunvalvontatyö, perustelee Mosanen päätöstä.
Organisaatiouudistus on jo melko pitkällä. Sääntömuutokset ovat parhaillaan lausunnolla kunnissa. Ajatuksena on että seutukunnan tehtäviä kevennetään niin, että esimerkiksi erilaisia projekteja ei hoideta päällekkäin kunnissa ja keskuksessa.
Seutufoorumi korvaa seutuvaltuuston. Se kokoontuu mahdollisesti vain kerran vuodessa. Kehittämiskeskuksen rooli muuttuu kuntien projekteja koordinoivaksi.
Seutupäällikön tehtävää haki 22 henkilöä, joista seitsemän haastateltiin.
- Haastelujen jälkeen käytiin seutuhallituksessa keskusteluja, että hakijoiden joukossa ei ollut sellaista henkilöä, joka olisi voinut hypätä suoraan tehtävään ilman perehtymistä. Edunvalvontatyössä on rakennettava verkostot, mikä on sinällään vaativa ja aikaa vievä prosessi.
- Minä olen ollut mukana uuden organisaation suunnittelussa ja katsottiin järkeväksi saattaa tämä prosessi loppuun ennen uuden päällikön valintaa, kertoo Moisanen.
- Toivon mukaan sääntömuutokset menevät kunnissa menevät läpi niin, että pääsemme hyväksyttämään uudet säännöt rekisterihallituksessa syksyn aikana.
Kehittämiskeskuksesta tulee nykyistä kevyempi edunvalvontaorganisaatio, joka tekee yhteistyötä muiden seudullisten rganisaatioiden ja kuntien kanssa. Seutuhallitus on suunnitellut, että kehittämiskeskus ottaa aktiivisesti osaa valtakunnalliseen ja Barentsin alueen keskusteluun. Näin sen rooli vahvistuu.
Lisää aiheesta

Omakotitontit ja viljelypalstat hyötykäytössä...

Omakotiasujien osalta tonttimaan hyötykäyttö on ollut iät ajat tunnettua. Varmaan melkein jokaisen tontin kulmassa on nykyisinkin pieni ryytimaa, jota eri tasoisella aktiviteetilla hoidetaan.

Olen aikaisemmin kirjoittanut tekstin Ritikan Viisas-nimisestä, oikeastaan isäni nimeämästä henkilöstä. Em. henkilö piti erittäin tärkeänä sitä, että heidän perheellään oli omakotitontti erittäin tehokkaassa hyötykätössä.
Minulla on muistikuva, että heidän tontistaan oli kasvimaana vähintäänkin kolmannes, kukaties aika-ajoin lähes puolet. Silloin elettiin 1950-ja 1960-lukua...


Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kaupunkilaiset hurahtivat palstaviljelyyn

Vuokrattavia viljelypalstoja on tarjolla useimmissa kaupungeissa. Etenkin eläkeläiset ja nuoret perheet ovat innostuneet palstaviljelystä.

RAIJA SUOPAJÄRVI
– Täällä on aina kasvanut hyvänmakuisia perunoita, palstaviljelijä Maija Virta sanoo. Virta viljelee puolen aarin kokoista vuokrapalstaansa Rovaniemen Saarenkylässä. Siemenperunat hän on idättänyt kotona omista viime vuoden sadon perunoista.
Sateinen ja kylmä alkukesä on koetellut multasormien kärsivällisyyttä. Rovaniemellä 4H-yhdistyksen puhelin on soinut tiuhaan, kun yhdistykseltä viljelypalstan varanneet ovat tiedustelleet, joko vuokrapalstoille pääsee kylvämään.
Alkuviikosta Pöykkölän Taimelassa sijaitseva viljelypalsta oli edelleen liian märkä, mutta Saarenkylän Putaantörmällä päästiin jo tositoimiin. Rovaniemeläinen Maija Virta peitteli siellä suoriin riveihin kylvämiään siemenperunoita.
- Olen viljellyt täällä niin kauan kuin tämä palsta on ollut olemassa. Aina täältä on syömistä saanut, Virta sanoo.
Virralle palstaviljely on rakas harrastus. Hänellä on pieni kasvimaa myös kotipihalla, mutta siellä ei ole riittävästi tilaa.
- Tähän tulee perunaa, tuonne naurista, lanttua, porkkanaa ja kahdenlaista sipulia. Uutena ajattelin kokeilla lehtikaalia, Virta esittelee.
Vuokrapalstan etuihin kuuluu myös sosiaalinen puoli.
- Tänne on aina hauska tulla ja rupatella tässä samalla.
Muutaman palstan päässä toinen palstaviljelyn konkari Kauko Väärälä kylvää kasvimaan reunaan olkikukan siemeniä. Vieressä harson alla piileksii pitkät rivit kylvettyä perunaa, sipulia, papua, hernettä, porkkanaa ja naurista.
Harso pitää herkkupaloja kärkkyvät jänikset loitolla, mutta Väärälällä on niiden karkotukseen toinenkin konsti.
- Kylvän tähän kehäkukkia. Jänikset eivät pidä niiden tuoksusta.
Väärälä viljelee Saarenkylän vuokrapalstalla nyt toista kesää. Aiemmin Etelä-Suomessa asuessaan hänellä oli vuosien ajan vuokrapalsta ensin Espoossa ja sitten Keravalla.
- Tämä on hirveän hyvää terapiaa, Väärälä selittää innostustaan.
Palstaviljelystä on tullut viime vuosina suosittu kaupunkilaisten harrastus, mutta mikään uusi ilmiö se ei ole. Ensimmäiset viljelypalstat perustettiin Helsinkiin jo 1900-luvun alussa. Sotavuosina palstaviljely yleistyi myös muissa kaupungeissa.
Rovaniemellä palstaviljelyä on ollut 1940-luvulta lähtien. Vielä 1950-luvullakin monet kaupunkilaisperheet hankkivat suuren osan vuoden ruokatarpeistaan viljelemällä vuokrattua maapalaa. Nykyään palstaviljelyn motiivit ovat toiset.
- Viljellessä saa aistien kautta kosketuksen luontoon, ja tietenkin puhdasta raikasta satoa, Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Laaksoharju sanoo.
Laaksoharjun mukaan palstaviljelijöissä on erityisen paljon iäkkäitä ihmisiä, jotka hoitavat palstojaan vuodesta toiseen hyvin huolella.
- Sitten on kolmekymppisiä nuoria perheitä, jotka viljelevät enempi fiilistellen, ja palstan hoito saattaa jäädä puolitiehen. Maahanmuuttajat puolestaan ovat hirveän hyviä viljelijöitä.
Helsingissä viljelypalstat ovat niin kysyttyjä, että omaa palstaa voi joutua jonottamaan jopa vuosia. Muualla Suomessa palstojen kysyntä vastaa melko hyvin niiden tarjontaa. Lapissa 4H-yhdistys vuokraa viljelypalstoja Rovaniemen lisäksi Posiolla, Sodankylässä, Kittilässä ja Keminmaassa.
- Keminmaan viljelypalstoille mahtuu kahdeksan viljelijää, mutta tällä hetkellä on tulossa vain kaksi. Ensi kesänä meillä on tarkoitus saada uusi palsta-alue Kemin puolelle, koska siellä tuntuisi olevan kysyntää, Kemin seudun 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Satu Järvelä kertoo.
PALSTAVILJELY

Kaupunkilaisten harrastus

Vuokrattavia viljelypalstoja on etenkin suurimmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Lahdessa, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Joensuussa, Oulussa ja Rovaniemellä.
Viljelypalsta sijaitsee useimmiten kunnan maalla, mutta vuokrausta hoitaa esimerkiksi 4H-yhdistys tai jokin muu paikallinen yhdistys.
Rovaniemen 4H-yhdistyksellä on viljelypalstat Pöykkölän Taimelassa (42 palstaa) ja Saarenkylän Putaantörmällä (17 palstaa).
Muualla Lapissa 4H-yhdistykset vuokraavat viljelypalstoja Posiolla (15 palstaa), Sodankylässä (10 palstaa), Keminmaassa (8 palstaa) ja Kittilässä (6 palstaa). Osa palstoista on vielä vapaana.
Suomessa on ollut palstaviljelyä 1900-luvun alusta lähtien.
"Maahanmuuttajat ovat hirveän hyviä viljelijöitä."
Taina Laaksoharju
Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja
Ensimmäiset viljelypalstat perustettiin Helsinkiin jo 1900-luvun alussa.
Palstaviljelijöissä on erityisen paljon iäkkäitä ihmisiä, jotka hoitavat palstojaan hyvin huolella.

Ei nypyn nyppyä...

"Ei nypyn nyppyä!" sanoi edesmennyt kalakaverini tilanteessa, jossa kerta kaikkiaan kala ei syönyt. 

Lähdin tänään aamulla hiukan jälkeen sianpieremän ongelle. Totesin jo rannassa, että oli reippaanpuoleinen tuuli, jonka vuoksi keskittyminen ongintaan saattaa vaikeutua. Niinhän siinä kävi, että suojaisessakin paikassa ristiaallokko keikutti venettä häiritsevästi.

Mukana minulla oli tuoretta pakastesärkeä, jonka osittain viipaloin ahvensyöteiksi, lisäksi minulla oli hyviä matoja....

Niin kuin todettu, ei nypyn nyppyä, ei jigiongessa eikä pilkissä.

Käväisin samalla reissulla Selkäsaaren rannassa ja mökillä toteamassa, että merihenkisen torpan/mökin ja varastorakennuksen maalaukselle alkaa olla otollinen aika. Upea lintukonsertti oli lisäksi koko ajan päällä...

Sen verran oli tuulta, että en alkanut taistelemaan katiskojen kokemista paluumatkalla, täytynee katsoa illalla tilannetta uudestaan...

Tein samalla tämän päivän pienen hyvän työn. Touhujani seuraamaan tullut lokki sai särjestä hyvän aamupalan.
Oli mukava seurata lokin veneen yläpuolella paikallaan oloa vastatuuleen. Pitkään aikaan se ei liikuttanut siipiään lainkaan...

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Paavi patisti Putinia

Eipä alla olevaan ole juuri mitään lisättävää. Käytännössä säästöliekkisota Itä-Ukrainassa jatkuu. Turhia kuolonuhreja tulee viikoittain, ilmeisesti niitä on kohta 10.000, pääosin viattomia siviilejä: Naisia, lapsia ja vanhuksia...

 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Paavi patisti Putinia vilpittömiin rauhanpyrkimyksiin Ukrainassa

ULKOMAAT  
OLIVIER MORIN / AFP
Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui lehdistötilaisuudessa Italian Milanossa keskiviikkona.
Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui lehdistötilaisuudessa Italian Milanossa keskiviikkona.

Paavi Franciscus patisti keskiviikkona Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ja muita osapuolia "vilpittömiin rauhanpyrkimyksiin" Ukrainassa.
Putinilla ja paavilla oli 50 minuutin tapaaminen Vatikaanissa. Tapaamisen jälkeen paavi julkaisi tiedotteen, jossa hän vetosi kaikkiin osapuoliin, että nämä noudattaisivat Minskin sopimusta.
"Pyhä isä painotti, että täytyy olla merkittäviä vilpittömiä pyrkimyksiä rauhan saavuttamiseen", tiedotteessa sanottiin uutistoimisto AFP:n mukaan.
Putinin ja paavin tapaaminen järjestyi Putinin Italian-matkan yhdeydessä.
Aiemmin keskiviikkona Putin sanoi puheessaan Milanossa, että Venäjällä ei ole minkäänlaisia suhteita G7-maihin, kertoo uutistoimisto Reuters.
Putin puhui yhdessä Italian pääministeri Matteo Renzin kanssa pidetyssä lehdistötilaisuudessa miesten tapaamisen jälkeen.
Putinin mukaan Venäjä edusti vaihtoehtoista näkökulmaa ollessaan osa G8-maita, mutta muut teollisuusmahdit eivät enää tarvinneet tätä näkökulmaa.
Putin sanoi myös, että helmikuun täysi tulitauko oli elintärkeä taisteluiden lopettamiseksi Itä-Ukrainassa.
Venäjä on toistuvasti kiistänyt syytökset vastuustaan Ukrainan sodan lopettamisen epäonnistumisessa.
Venäjän mukaan Ukraina ei ole hoitanut Valko-Venäjän Minskissä sovittuja velvollisuuksiaan.
Putin kuitenkin korosti, että vain rauhanomainen ratkaisu voi olla vaihtoehto Ukrainan tilanteelle.
Ennen tapaamista pääministeri Renzin kanssa Putin vieraili Milanon maailmannäyttelyssä.
Vierailu päättyy tapaamiseen Italian entisen pääministerin Silvio Berlusconinkanssa.

Pienten kesävieraiden musiikki-irrottelua You Tubessa...

Meillä on käväisemässä viikolla 24 kesävieraita Helsingin Vuosaaren Aurinkorannalta, lastenlapset kaverinsa kanssa - ikähaarukka 8-11 v...

Tänään pidimme tietokoneen avustuksella "toivekonsertin" You Tubessa. Kukin sai vuorollaan kertoa ja/tai naputella oman toiveensa muidenkin - minun ja vaimoni eli papan ja mummon kuultavaksi. Osittain myös nähtäväksi, sillä osa valinnoista oli musiikkivideoita.

Ainakin itse havahduin tipahtaneeni auttamattomasti "musiikkimakukelkasta", sillä musiikkivalinnat olivat pääsääntöisesti aivan uudesta, minulle tuntemattomasta maailmasta mutta...

Melodisesti muutamat valinnat olivat tosi hyviä ja yllätyin suuresti, kun huomasin nuorenväen katselevan viimeisenä näytöltä upeaa Suomen luontovideota, jonka taustalla soi Jean Sibeliuksen Finlandia-hymni.




Lapsellista, perin lapsellista Pekka Juntti...

Joskus hyvällekin kirjoittajalle tulee alisuorituksia, taso ei pysy aina korkealla eikä ajatus kristallinkirkkaana tai sitten me tavalliset tallaajat emme ymäärrä kirjoittajan oivalluksia. Pekalta sattui nyt lipsahtamaan alisuoritusteksti, tekevälle sattuu...


Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kristikansan leikkauslista

Kristikansan leikkauslista
Ovessa luki enteilevästi ”Leikkaus”. Patrick sanoi päivät ja istutti penkkiin. Tapansa mukaisesti hän antoi kyytiä muullekin kuin tukalle. Hiusmestari oli seuraillut politiikan suorahuutoviikkoa ja muodostanut muutaman valitun mielipiteen. Leikkauskeskustelun nerokkainta antia oli Patrickin pohdinta siitä, mikseivät kaikki kymmenen käskyä ole lainvastaisia.
Aviorikos ei ole lain edessä rikos. Eivät myöskään käskyt yhdeksän ja kymmenen, jotka ovat sisällöltään yksi ja sama käsky. Jumalalta loppui asia, ja Mooses tahtoi tasaluvun, joten piti vähän venyttää.
Käskyjen sisältö on suomeksi sanottuna: Älä kadehdi.
- Se nyt on makuasia kivitetäänkö pettämisestä vai annetaanko rikesakko, mutta kuitenkin sen pitäisi olla lailla kiellettyä, mies mietiskeli.
Paten mukaan Suomi epäilemättä valitsisi sakkojen tien ja se, oi kuulkaa sedät ja tädit siellä, avaa huimia kansantaloudellisia näkymiä.
Miten olisi kateudesta suunsaippuointimaksu?! Pettäjille astutusmaksu! Satanen per ähellys ja pidempiaikaisesta kanssakäymisestä päiväsakkoja.
Patte, vanha kettu, on ratkaissut taloutemme ongelmat.
Kerroin leikkuun jälkeen tuoreeltaan ideasta taittaja-Sammelille, joka löysi oitis työllisyysnäkökulman. Hän ehdotti perustettavaksi erityisiä mooseksen virkoja.
Moosekset voisivat kytätä kateellisten panettelua kaduilla ja seurata työpaikkojen kahvihuoneissa sitä, voiko Irman ja Maunon häpeämätön flirttailu johtaa rikokseen pikkujouluissa.
Paten avaus paranee kuin viini ja kaksi kalaa vanhetessaan ja härskimmäksi vain menee.
Kolmas käsky nimittäin käskee pyhittämään lepopäivän. Sammeli ideoi, että sunnuntaina töitä paiskiva ei tulevaisuudessa saakaan enää tuplapalkkaa vaan rangaistuksena lisäveron.
Kuulevatko Sipsu ja Iso-T siellä hallituksessa, tehän ootte niitä Jessen miehiä. Huolet ovat poissa! Kestävyysvaje on ratkaistu, kunhan vain tehdään niin kuin Raamattu opettaa.
Itse kuulen vain saatanallista naurua.
Lopeta Jyri! Tuo on rasittavaa.

Ken tietoa lisää, hän tuskaa lisää...

Ajattelin aamutuimaan käväistä vilkaisemassa Lapin luonnonsuojelupiirin kotisivuja, koska itseäni jonkin verran ovat kiinnostaneet Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsinkin kaivoshankkeet. Nimenomaan kaivoshankkeiden käytännön eteneminen alustavasta tutkimustoiminnasta, koekairauksista tuotantotoimintaan.

Miksi asia minua henkilökohtaisesti kiinnostaa? 

Syy on pelkistetyn yksinkertainen: Olen Koulutuskuntayhtymä Lappian Kaivosalan ammatillisen neuvottelukunnan jäsen/puheenjohtaja tämän valtuustokauden (vuodet 2013-2016) ja päässyt seuraamaan/aistimaan kokouksissamme alan ammattilaisten näkemyksiä yritystensä kautta kaivosalan kehityksestä ja mahdollisuuksista Pohjois-Suomessa.

Olen tullut vakuuttuneeksi, että kaivostoimintaa = työtä täällä edelleenkin kipeästi kaivataan.

Yritän hahmottaa niita argumentteja, jotka estävät järkevän kaivostoiminnan toteuttamisen Pohjois-Suomessa. Siksi lähdin katselemaan alla olevia tietolähteitä...

Minulle kuva kertoo vanhan sanonnan mukaisesti enemmän kuin tuhat sanaa. Kiinnitin ensimmäisenä huomiota Lapin luonnonsuojelupiirin logoon. Minulle syntyi mielleyhtymä äkäisestä, päällekäyvästä petolinnusta, joka kiihkeän ärhäkkäästi puolustaa reviiriään keinoja kaihtamatta. Ehkä logossa on otettu kotka mallihahmoksi. Toki tuo logo voi kuvata jokea suvantoineen tai päälle syöksyvää ranta-aaltoa, eräänlaista lappitsunaamia - mene ja tiedä...

Piirin oma logo

Lapin luonnonsuojelupiiri on Suomen luonnonsuojeluliiton alueellinen piiriorganisaatio, jonka pääasiallinen tehtävä on lappilaisen luonnon ja kulttuuriperinnön puolustaminen. Lapin luonnonsuojelualueen paikallisjärjestöt järjestävät aktiivisesti retki- ja muuta toimintaa luonnon ja paikallisten ihmisten hyväksi.

Kiinnitin huomiota alla olevaan aineistoon.

Kaivoshankkeet varjostavat Lapin luontoa

Kaivoshankkeet uhkaavat arktisen alueen haurasta luontoa – sekä siitä riippuvaisia paikalliselinkeinoja. Luontomatkailu ja poronhoito ovat vaakalaudalla, jos erämaat muuttuvat avolouhoksiksi. Katso minidokumentti, jossa ääneen pääsevät paikalliset yrittäjät.

Täytyypä tutustua aineistoihin "ajan kanssa" vielä tarkemmin, paremmin...


Varmaan lisätietoa saa paikallisilta toimijoilta Pohjois-Suomen luontoasioista ja nimenomaan Kehä-III:n sisältä. Siellähän se kristallisoitunut luontotieto meidänkin asioistamme kuulemma sijaitsee.

Tulen tahtomattani mainostaneeksi alla olevia sivuja globaalisesti... 

Yhteystiedot


Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto sijaitsee Helsingin Lauttasaaressa, osoitteessa Itälahdenkatu 22b, A-porras  >> Kulkuyhteydet


Toimisto avoinna ma–pe klo 8.30–16.15.
    • Postiosoite: Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki
    • Puhelin: katso henkilöstömme suorat puhelinnumerot tästä! 
    • Sähköposti: henkilöstömme sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@sll.fi

      Lausuntopyynnöt:
       eero.yrjo-koskinen@sll.fi 
      Median yhteydenotot: matti.nieminen@sll.fi
      Materiaalitilaukset: olli.kupsa@sll.fi
      Muut asiat:
       toimisto@sll.fi


Kysyttävää jäsenasioissa?

Ota yhteyttä sähköpostitse: jasenasiat@sll.fi
Jäseneksi liittyminen ja Suomen Luonto -lehden tilaus: puh. 09 22808210 (arkisin klo 9-15).
    Sähköisessä jäsenpalvelussa voit helposti tarkistaa ja ylläpitää yhteystietojasi. Voit myös tulostaa jäsenkortin. Jäsenpalveluun pääset jäsennumerollasi (käyttäjätunnus), joka löytyy Luonnonsuojelija-lehden osoitekentästä tai jäsenlaskustasi. Anna salasanaksi ensimmäisellä kerralla oma postinumerosi. Salasana kannattaa muuttaa ensimmäisellä kirjautumiskerralla.

    Kysyttävää kuukausitukijuudesta?

    Ota yhteyttä sähköpostitse: kuukausitukijat@sll.fi tai puhelimitse puh. 09-228 08224 (arkisin klo 9-15).

    Henkilöstön yhteystiedot


    Luottamushenkilöt

    • Hallituksen puheenjohtaja: Sulkava Risto, risto.sulkava@sll.fi, p. 050 560 2113


    Luonnonsuojelija-jäsenlehti


    Suomen Luonto -lehti