Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Tuttuakin tutummat aamukuviot, päärakennuksen takkapesässä tulet ja mietiskelen työasun päälle pukemista ja ulos kevytlumitöihin lähtemistä. "Jo se helpon lykkäsi!" kävi hetki sitten mielessä. Miksi? Siksi että ensi keväänä minulla on jotakuinkin yksi=kerran kuukaudessa Kemin kaupungin luottamustehtäviin liittyvä kokous. Oletuksella, että ryhmämme varsinaiset valtuutetut ja lautakunnanjäsenet hoitavat tehtävänsä eikä sairaustapauksia tai heille liiemmälti esteitä siunaannu. Minusta ei tullut "luottamushenkilöohjusta", joka syöksyy kokouksesta toiseen taksin takapenkillä rapistellen esityslistakirjekuoria, kokousaineistoja menomatkalla auki niin kuin kauan sitten julkisesti kirjoittelin paikallisiin lehtiin. Tosin kirjekuoret ovat nykyään vaihtuneet tabletin hiplaamiseen... Näyttää siis siltä, että uusi vuosi alkaa rauhallisissa kokouskuvioissa - hyvä niin. Katsotaan, miten tämä päivä etenee.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kirjoitin aamulla muun muassa seuraavaa: Niin - iltapäivällä on pari lyhyttä kokousta ja tämä viikko on näillä näkymin sitten siinä. Kyllä - oli kaksi hyvin erilaista kokousta. Toisessa, jossa olin varajäsenen roolissa oli suuria, Kemin kannalta erittäin tärkeitä asioita aina tuleville vuosikymmenille. Sen sijaan toisessa, jossa olin varsinaisena jäsenenä paikalla, oli pieniä, mutta yksilön kannalta tärkeitä asioita. Molemmissa kokouksissa kaupungin virkamiehet olivat tehneet hyvää, tarkkaa työtä lakien ja asetusten mukaan. Itselläni on vakaa luottamus kaupungin virkamiestoimintaan - ollut aina... Jos on ollut kysyttävää, aina on voinut mennä juttelemaan paikan päälle.

Mitä tänään tähän asti...

Selailtuani näitä aamutekstejäni voisin alkaa toteamuksella: Viitaten edellisten aamujen teksteihin totean lyhyesti aamun alkaneen tutulla tavalla... Niin - iltapäivällä on pari lyhyttä kokousta ja tämä viikko on näillä näkymin sitten siinä. Ensi viikolla saamme jännittää Joulupukin saapumista loppuviikosta. Mielenkiintoista. Sitä seuraavan viikon lopussa jo vuosi vaihtuu.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että mielellään muistelen menneitä aikoja. Tänään illansuussa tuli eräästä Facebook-tekstistä - Insinööriliiton edunvalvontatekstistä - mieleen oma liittotaipaleeni. Opiskeluaikana 1960-70-lukujen vaihteessa olin Insinööriliiton opiskelijajäsen, sittemmin varsinainen jäsen. Ollessani Imatran ammattikoulussa ammattiaineiden opettajana 1970-luvulla kuuluin myös TVK-laiseen opettajajärjestöön AOL:ään. Sittemmin syntyi em. yhdistyksen työnopettajien jaoston näkemysten/vaatimusten seurauksena järjestösota ja pääosa ammattiaineiden opettajista, lähinnä insinööreistä perusti uuden ammattijärjestön Ammattioppilaitosten Insinöörit AOI ry:n, joka liittyi Insinööriliittoon ja sitä kautta Akavaan. Eräs sen aikaisen toimintani mukavia hetkiä oli viedä yhdistyksen terveiset juhlivalle Insinööriliitolle Finlandia-taloon. Silloin Insinööriliitossa vaikutti kolme kovaa Koota: Koistinen, Kurki ja Kokka. Puheessani totesin, että olemme hypänneet liikkuvaan junaan. Kimmokkeen maininnalle sain katsellessani Helsingin Rautatieaseman ratapihan liikennettä... Olin AOI:ssä kaikissa tehtävissä paitsi puheenjohtajana - siinäkin sitten myöhemmin. Olin 1990-luvulla AOI:n viimeinen puheenjohtaja. Insinööriliitossa olin myös monissa luottamustehtävissä. Valtuustojäsenenä, myöhemmin myös hallitusjäsenenä. Olinpa jopa VIL:n varapuheenjohtajanakin eräässä vaiheessa. Kaikki sodat päättyvät aikanaan - myös jotakuinkin 20 vuotta kestänyt järjestösota ammatillisella koulutussektorilla. Päädyimme saman katon alle 1990-luvun puolessa välissä - hyvä niin. Sittemmin olen ollut OAJ/AOO-kuvioissa mukana sekä Opettaja-lehden toimitusneuvostossa. Viimeksi mainittu oli mielenkiintoista, opettavaista aikaa. Aloin mielestäni ymmärtää tiedottamisen merkityksen. Se on tärkeä osa-alue jokapäiväisessä elämässä. Oikea ja oikea-aikainen tiedottaminen on vaikea laji. Mielestäni sitä ei hallitse monikaan - en minäkään ihan aina. Pettymyksiä tulee. Tietysti voi sanoa, tekevälle sattuu. Niin - todettakoon, että liityin 01.12.2022 takaisin Insinööriliiton eläkeläisjäseneksi. Miksi? Oikeastaan tiedonsaannin vuoksi. Minulla tuntuu olevan vielä tiedonjanoa...

Mielenkiintoinen puhelinkeskustelu pari viikkoa sitten - kyllä...

Mielenkiintoinen puhelinkeskustelu pari viikkoa sitten - kyllä... Luettuani tämän päivän artikkelin Lapin Kansasta liittyen Paavo Väyryseen kävi taannoinen puhelinkeskustelu ajatuksissani. Minä yleensä vastaan - tavalla tai toisella - jos minulta kysytään ja/tai odotetaan kommenttia. Tuttu henkilö soitti minulle. Vapaasti muisteltuna hän ensimmäiseksi totesi:"Onko se Väyrynen tullut ihan hulluksi?" "En kommentoi!" totesin. "Mikä sitä oikein vaivaa?" tuli lisäkysymys. "En kommentoi." totesin. "Kyllä on miehen uskottavuus mennyt!" kuulin sanottavan. "En kommentoi." totesin. "Ei kai sitä oteta enää Keskustan listoille Lapissa?" hän lisäsi. "En kommentoi!" totesin. "On se käsittämättömän röyhkeä tyyppi." keskustelukumppanini totesi. "En kommentoi!" totesin. "Kyllä sitä Väyrystä nyt koetellaan." sain kuulla. "En kommentoi." totesin siihenkin. Jne. ... Toki keskustelimme muustakin. Totesin hänelle, että olen oman osuuteni aikanaan tehnyt liittyen Paavo Väyrynen-asiassa. Nyt asia on viime kädessä muiden päätettävissä. Käytännössä aluksi Keskustan Peräpohjolan piirin päätettävissä ja aikoinaan loppujen lopuksi äänestäjien päätettävissä... Niin - Paavo Väyrysen lopullinen ehdokkaaksi hyväksyminen/hylkääminen näyttää siirtyneen mediatietojen mukaan alkuvuoden 2023 puolelle. Mielenkiintoista.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavan tuntuisen pakkasaamun läsnäolon. Sen verran on lunta satanut, että tiedän aamupäivän hyötyliikunnan lähestyvän. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivulapit päärakennuksen takkapesään. Kohtapuolin pistän työasun päälle ja lähden kevyttä pakkaslunta kolaamaan. Lähden iltapäivällä tarkastuslautakunnan kokoukseen Kemin kaupungintalolle varajäsenen roolissa. Kyllä - siellä kävin, asiallinen kokous, ei kahta sanaa. Kotiin tultuani jouduin kommentoimaan tälle foorumille tiettyjä asioita. Huomaan, että minulla on taas "liipaisinsormi=näpyttelysormi" herkässä. Älä kysele minulta mitään ylimääräistä tänään - kiitos. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee. Ainakin illalla on jalkapallon MM-karsintaottelu Ranska-Marokko. Tuskin Ranska tulee yllätetyksi, vaikka väitetään, että pallo on pyöreä...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin poikkeuksellisen aikaisin. Lehden kadunvarren postilaatikosta hakiessani totesin kirpeän pakkasaamun läsnäolon - kyllä. Sisällä tarkistin asian - 16 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Käväisin hetki sitten vilkaisemassa Pikkupuolen lämpötilan, se on +16 astetta. Ihan riittävä lämpötila. Lämmitetään massiivista, varaavaa takkaa tai leivinuunia, jos tulee yövieraita... Tänään on loppuiltapäivästä perusturvalautakunnan viimeinen kokous. Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut, tehtävät siirtyvät 01.01.2023 Lapin hyvinvointialueelle.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Katselin ja kuuntelin Kemin kaupunginvaltuuston kokouksen kaupungintalon 9. kerroksen valtuustosalista tänään maanantaina 12.12.2022 klo 14-18.55 välisenä aikana. Pari pientä neuvottelutaukoa, joista toinen tosin kesti lähes tunnin... Ihan asiallinen kokous, joka sisälsi vuoden 2023 talousarvion osalta historian havinaa, kun osa kaupungin palveluista siirtyy Lapin hyvinvointialueelle 01.01.2023 alkaen. Kaupungin perusturvalautakunnan ja sen alaisen yksilöasian jaoston toiminta päättyy tämän viikon kokouksiin. Toivottavasti Kemin kaupungin talouskuri kestää jatkossakin. Suunta on nyt oikea... Meitä nettiseuraajia näytti parhaimmillaan olevan viitisenkymmentä.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehden hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin kirpeän pakkasen ja vinkan läsnäolon. Nyt alkaa olla talven tuntua - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja hain korillisen puita puu- ja varastokatoksesta sisälle lämpenemään. Voi olla, että käväisen kaupungilla kaupoilla, josko löytyisi jotain järkevää heräteostosta pukinkonttiin tai sitten ei. Illalla on kaupunginvaltuuston tämän vuoden viimeinen kokous. Kukaties katselen/kuuntelen sitä netin kautta. Huomenna käväisemme hakemassa ämpärillisen - aina niin herkullista riistakeittoa - Ammattiopisto Lappian Aurinko-ravintolasta Kivikankaalta. Keitto purkitetaan pääosin pakastimeen myöhempää käyttöä varten. Katsotaan, miten tämä päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Perinteisten aamutoimien jälkeen makustelimme aamukahvia juodessamme eilistä tapahtumaa Kemin Lumilinnassa. Mukava juhlahetki, ei kahta sanaa. Lähetän tänään Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n sihteerille historiikkitekstin sähköisessä muodossa. Jääpähän siitä jonkinlainen "täplä" myöhemmille sukupolville muistoksi. Seuraavan kerran historiikki esitetään täydennettynä, kukaties aivan uusimuotoisena viiden vuoden kuluttua vuonna 2027 yhdistyksen 80-vuotisjuhlan yhteydessä. Ken elää, hän näkee ja kuulee... Tänään ei ole oikeastaan mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään. Perinteisten aamutoimien jälkeen kahvitellessamme pohdiskelimme illan ohjelmaa. Olemme lähdössä Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n 75-vuotisjuhliin ja yhdistettyyn Pikkujouluun Kemin Lumilinnan kabinettiin - kyllä. Mukava lähteä tapahtumaan tapaamaan tuttuja ja oletettavasti uusiakin tuttavuuksia. Itselläni on kovanluokan Stand-Up-koomikon jälkeen yhdistyksen historiikki ja juhlapuhe - tavallisen kova paikka... Iltaa odotellessa.

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Viikko mennä vilahti taas silmissä. Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen hakiessani lehden kadunvarren postilaatikosta aistin kevyen pakkaslumen satamisen ja tarpeen lumenkolaustöihin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen ja Pikkupuolen takkapesään tulet. Vaimolleni tulee iltapäivällä vieras = lapsuudentuttu kyläilemään Pikkupuolelle. Tontin kevytkolausta. Saapa nähdä, maltanko tänäkään talvena aukaista lumista aivan vaan välttämättömän vaan intoudunko taas ajelemaan leveitä väyliä... Katsotaan, miten tämä päivä etenee.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Kauan sitten eli edellisen elämäni=työelämäni aikaan olin aktiivisesti mukana myös ammattijärjetökuvioissa - insinööri- ja opettajakuvioissa. Kävin aika useasti - Kemiin takaisin muutettuamme - pääkaupunkiseudulla Finnairin sinivalkoisin siivin. Aika usein minulta kysyttiin - kerrottuani asuinpaikkani: "Minkälaista on asua punaisessa Kemissä?" "Mikäpä kotona on asuskella. Eipä tuo punaisuus juurikaan haittaa asumista. Takavuosikymmeninä harjoitettu tonttipolitiikka on ollut murheellisen typerää." saatoin todeta. 2000-luvun alkupuolella kerrottuani olevani mukana kuntapolitiikassa sitoutumattomana Kemin Keskustan ryhmässä kysymys oli muotoa:"Minkälaista on olla keskustalaisena punaisessa Kemissä?" Siihen maailman aikaan keskustalaisia valtuutettuja oli seitsemän niin kuin tälläkin hetkellä. Vapaasti muisteltuna taisin todeta:"Eipä se niin kummallista ole, tavallisten rivikemiläisten asioitahan sitä pyritään yhdessä hoitamaan parhaan kykymme mukaan." Erityisesti lautakuntatyöskentelyssä eivät poliittiset värit tule juurikaan näkyviin. Toki kipupisteitä aina silloin tällöin löytyy. Aivan viime aikoina niitä kipupisteitä on ollut kohta häiriöksi saakka.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Onko syytä painaa jo paniikkinappia? Ei ole, sillä gallupeissa kysytään tavanomaiseen tyyliin: Mitä puoluetta äänestäisit, jos vaalit olisivat nyt... Eduskuntavaalit ovat vasta Aprillipäivän jälkeisenä päivänä 02.04.2023 ja siihen mennessä tapahtuu jos vaikka mitä. Hyvin toteutetulla vaalityöllä Keskusta saavuttaa kevyesti vähintään 15%:n kannatuksen. Kuulen selkeästi monen lukijan tuskailevan: Ylioptimistista haihattelua! Ei ole, sillä Keskusta on sen toteuttanut aikaisemminkin. Ei se sen kummempaa ole tälläkään kerralla. Toki onhan se rehellisesti tunnustettava, että alle 10%:n kannatusluku on murheellisen alhainen, luvattoman alhainen, ei sitä voi hyväksyä.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin poikkeuksellisen aikaisin, sain pari tuntia lisäaikaa päivän touhuihin. Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin talvisen kevytvinkan läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään. Ennen puuhuoltoa keskityin hetkeksi aamun lehtien kotimaiseen uutisantiin. Ylen tuorein gallup povaa Keskustalle alle kymmenen prosentin kannatusta kysymykseen: Mitä puoluetta äänestäisit, jos eduskuntavaalit olisivat nyt... Niin - eduskuntavaalit ovat vasta 02.04.2023, siihen mennessä ehtii tapahtua paljon - jos vaikka mitä. Talousalueen lehtien vakikirjoittaja näyttää toivottavan Paavo Väyrysen tervetulleeksi eduskuntavaaleihin, vaikka ei itse häntä fanitakkaan. Arvelen monen myös ajattelevan - Keskustan kannatuslukuja katsellessaan - tuota se Väyrynen teetättää. Mene ja tiedä. Katselen kohtapuolin Kemin kaupunginvaltuuston maanantain 12.12.2022 esityslistaa. Todennäköisesti seuraan kokouksen työhuoneessani netistä illansuussa. Katsotaan, miten tämä päivä etenee...

Kuolemaan ei totu, ei kertakaikkiaan...

Tiesimme katunaapurimme vakavasti sairastaneen tämän vuoden aikana. Tiesimme hänen olleen sairaalassa useaan otteeseen. Näimme hänet kotosalla, jututimmekin häntä jotakuinkin aina, kun sattui kohdalle. Viimeisestä juttutuokiosta on jo muutama viikko. Toimeliaan miehen olemus oli riutuneen oloinen, sanoikin, että ei enää jaksa juuri mitään. Lunta hetki sitten kolatessani jututin hänen jälkikasvuaan, tytärtä, joka sanoi isänsä nukkuneen rauhallisesti ikuiseen uneen viime viikon perjantaina. Hyvä naapuri on poissa, rauha hänen sielulleen ja lähiomaisille jaksamista. Laskeskelin hetki sitten, että tultuamme takaisin Kemiin loppukesästä vuonna 1981 on Kainuunkadun varrelta poistunut ajasta iäisyyteen yli kaksikymmentä henkilöä. Lisäksi muutama perhe on muuttanut muualle asumaan. Toki uusia perheitä on tullut myös katumme varrelle asumaan, uusia rakennuksiakin on rakennettu. Tällä hetkellä kadun varrella on neljä asumatonta taloa, yksi täysin purkukuntoinen...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsoessani aistin kevytlumisateisen aamun, joten lumenkolausta on tiedossa päivemmällä. Perinteisten aamtoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Poikkeuksellisesti heti aamutuimaan istahdin katselemaan norjalaista televisio-ohjelmaa etsijäkoirista ja niiden koulutuksesta. Tärkeää ja vaativaa työtä. Pistän kohta työasun päälle ja lähden pihalle lunta kolailemaan. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin jostain syystä poikkeuksellisen aikaisin. Aamun lehden kadunvarren postilaatikosta hakiessani oli aistittavissa nollakelinen aamu. Itsenäisyyspäivä käynnistyy - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään. Vaimoni alkoi valmistella piparkakkuleivonnan/paistamisen urakkaa niin kuin monena aikaisempanakin itsenäisyyspäivänä. Illalla todennäköisesti tulee katseltua Presidentinlinnan juhlahumua Helsingistä...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Kävipä tuossa hetki sitten mielessä muutaman viikon takainen puhelinkeskusteluni erään Facebook-kaverini kanssa. Asia liittyy MTV3:n ohjelmaan Suomen presidenttien suosituimmuusjärjestyksestä. Istuva presidentti Sauli Niinistä näytti olevan kärkipaikalla, sitten Kekkonen ja Koivisto... Niin kaverini paljasti minulle pohdintojaan. Hän oli päätynyt lopputulemaan, että Sauli Niinistö pitäisi poikkeuslailla valita kolmannelle kaudelle, jos hän siihen suostuu. Lupasin olla puhumatta asiasta eteenpäin, mutta kirjoittaahan siitä toki voi. Kerroin, että vastaavan tyyppisiä pohdintoja on ollut silloin tällöin esillä muun muassa yleisönosastokirjoituksissa. Tällä hetkellä ei Suomessa - minunkaan mielestä - ole potentiaalisia, suvereeneja henkilöitä nostettavaksi esiin presidentiksi. Kyllä Sauli Niinistö on hoitanut tehtävänsä erinomaisesti erityisesti viimeisen vuoden aikana. Jatkokausi olisi näissä epävarmoissa poikkeusoloissa perusteltu.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Hiukan historiaa ettei totuus unohtuisi. Pätkä Wikipediatekstiä: Historia Suomen suuriruhtinaskunta itsenäistyi Venäjästä omaksi tasavallaksi 6. joulukuuta 1917. Bolševikit olivat kaapanneet Venäjällä vallan lokakuun vallankumouksessa 7.–8. marraskuuta 1917, ja joulukuun 4. päivänä 1917 P. E. Svinhufvudin johtama senaatti antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen. Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen joulukuun 6. päivänä äänin 100–88. Itsenäisyyden alkuvaiheessa itsenäisyyspäivästä oli eri mielipiteitä. Oikeisto ajatteli, että Suomi irrottautui Venäjästä kokonaan vasta sisällissodan päätyttyä, ja halusi juhlia itsenäisyyttä valkoisen armeijan voitonparaatin päivänä 16. toukokuuta. Vasemmisto puolestaan ajoi itsenäisyyspäiväksi marraskuun 15. päivää, koska kansanvaltaa edustanut Suomen eduskunta oli julistautunut korkeimman vallan käyttäjäksi 15. marraskuuta 1917. Kun itsenäisyysjulistuksen hyväksymisestä oli kulunut vuosi 6. joulukuuta 1918, akateemiset piirit juhlistivat vuosipäivää. Laajemmin joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Valtioneuvosto määräsi päivän tuolloin vapaapäiväksi valtion virastoissa, kouluissa ja tuomioistuimissa. Vuonna 1929 päivä säädettiin lailla yleiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi. Vuonna 1937 säädettiin laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä. Sen mukaan itsenäisyyspäivän tuli olla palkallinen vapaapäivä tai siitä on maksettava korotettua palkkaa, kuten sunnuntaityöstä, jos ei ole mahdollista antaa vapaapäivää. Itsenäisyyspäivä on virallinen liputuspäivä. Liputus päättyy muista talven liputuspäivistä poikkeavasti vasta kello 20. Niin - Hyvää Itsenäisyyspäivää...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun mutta poikkeuksellisen aikaisin herätyn yön jälkeen kävin hakemassa aamun lehden kadunvarren postilaatikosta. Mukavan tuntuinen Itsenäisyyspäivä aatto tulossa - kyllä. Vaimoni oli myös aikaisen lähdössä asioiden toimittamiseen. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään ja hain puu- ja varastokatoksesta korillisen klapeja sisälle lämpenemään. Vaimoni alkoi valmistella piparkakkutaikinan tekoa. Huomenna on taas se perinteinen piparkakkupäivä ja tietty: Itsenäisyyspäivä. Aamupäivällä käyn auton tankkaamassa. Edellinen kerta - vajaatankkaus - näyttää pöytäkalenterini mukaan olleen perjantaina 21.10.2022. Ajokilometrejä vajaa 400 km eli vähänlaisesti olemme nykyisin liikkeellä... Kyllä - tankilla kävin, alle 2 euroa litra, täytin hiukan yli 45 litraa, sillä ajelee yli vuodenvaihteen, vaikka pistäytyisi Ruotsin Haaparannallakin ennen Joulua. Kotiin ajelin sisäsataman kautta. Jäät vahvistuvat, hyvä niin... Katsotaan muutoin, miten päivä etenee.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että ihan uteliaisuuttani katselin pitkästä aikaa Kemin asuntotarjontaa Etuovi.com -sivustolta, jossa on parisataa erilaista asuntoa tarjolla. Todellinen lukumäärä on on vielä suurempi. Omakotitaloja 60 kpl, rivitaloja 29 kpl ja kerrostalohuoneistoja 101 kpl. On asuntoa joka lähtöön. Kemiin muuttavalla on kyllä kerta kaikkiaan ostajan markkinat, hintataso on erittäin edullinen. Myös asuntosijoittajaa tuntuisi asia kiinnostavan. Kuulen selvästi jonkun lukijoista jupisevan:" Kuka tänne nyt sitten muuttaisi tai asuntoon sijoittaisi?" Sekin aika saattaa vielä tulla, jos ja kun Veitsiluodon saarelle uutta tuotantoa alkaa käynnistyä, Ensi vuonna käynnistyvän Metsä Fibren biotuotetehtaan kylkeen kukaties löytyy myös "jotain uutta" aktiviteettia, jne. ... Ken elää, hän näkee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin poikkeuksellisen aikaisin. Kaiken maailman asiat olivat heti aamusta mielen päällä. Onneksi on näitä arkirutiineja, joita voi lähteä heti aamusta toteuttamaan. Yksi niistä on päärakennuksen takan lämmitys. Juuri tälläkin hetkellä takkapesässä on tulet - hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen aamukahvittelun yhteydessä eiliset lehdet ja sanaristikko ovat luettavana/teon alla. Samalla alustavasti pohdiskelimme lähestyvää Itsenäisyyspäivän "piparkakkusavottaa". Oikeastaan tänään 2. adventtisunnuntaina ei ole mitään tärkeää tekemistä. Voi olla, että vien pari ahkiollista koivuklapeja Pikkupuolelle lämpenemään päivemmällä...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön ja lehtien - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakemisen kadunvarren postilaatikosta aistin mukavantuntuisen talvipakkasaamun läsnäolon - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään, mitäpä muuta... Katselin jo etuajassa ensi viikon ohjelmaa pöytäkalenteristani. Perinteiseen tapaan piparkakkuleivontaurakka Itsenäisyyspäivänä - minun osuuteni on vain paisto-osuus, vaimoni hoitaa totuttuun tapaan muut. Monena vuonna on ollut puhetta annoksen puolittamisesta, mutta sitä ei kuitenkaan ole vielä toteutettu. Torstaina on Lappian eläkeläisten jouluateria Torniossa. Sinne olen lähdössä kalakaverini kyydissä, samalla saan istuskella hänen uudenkarhean autonsa etupenkillä "pelkääjän paikalla". Ilmeisesti samalla reissulla käväisemme Haaparannalla ostoksilla... Lauantaina on Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n 75-vuotisjuhla ja pikkujoulu Lumilinnan kabinetissa. Tilaisuudessa pidän yhdistyksen historiikin/juhlapuheen. Tuttu juttu - sen olen tehnyt 65- ja 70-vuotisjuhlien yhteydessä. Olen yltiöpäisyydessäni kesällä Selkä-Sarvessa Jähti-risteilyllä vuonna 2019 luvannut pitää juhlapuheet viiden vuoden välein, mikäli kulloinenkin hallitus niin päättää. Ken elää, hän näkee ja kuulee. Nyt on hyvää aikaa seurata maailmantilannetta. Voi olla myös, että tänään tulee katsottua jalkapallon MM-kisoja, jos ei muuta tekemistä siunaannu...

Yllättäen ja pyytämättä - kyllä...

Yllättäen ja pyytämättä - kyllä... Viime keväänä Keskustan Kemin kuntayhdistyksen vuosikokouksessa minulle luovutettiin puheenjohtajan toimesta Keskustan nykylogoinen standaari, jonka jalustalaatassa lukee: Aki Pyykkö Kiitos Keskustan Kemin kuntayhdistys. Tilaisuudessa vapaasti muisteltuna totesin:"Tämä nyt kyllä tuli yllättäen ja pyytämättä." Olin luonnollisesti asiasta otettu... Sittemmin minut oli kutsuttu Keskustan Peräpohjolan piirin kokoukseen Simoon, jossa olisi ollut minuunkin liittyvää asiaa, johon en osallistunut. Vastikään oli Keskustan Kemin kuntayhdistyksen syyskokous, johon siihenkään en loppujen lopuksi osallistunut. Näin netistä, että muun muassa viimeksi mainitussa kokouksessa oli jaettu Keskustan kunniamerkkejä. Kuinka ollakaan, tänään postin mukana tuli paksu kirjekuori, joka sisälsi Keskustavihreän kunniakirjan, jossa lukee: Kiitollisuuden osoituksena suuriarvoisestatyöstänne keskusta-aatteen hyväksi on Teille Aki Pyykkö myönnetty Keskustan hopeinen ansiomerkki nro 13940 Suomen Keskusta r.p:n hallitus Kaunis, numeroitu merkki - kyllä. Luonnollisesti olen tästäkin erityisen otettu ja lausun asiaan vaikuttaneille kiitokseni. Tosin minun roolini on ollut tässä Keskusta-asiassa varsin vaatimaton. Olenpa tainnut aikaisemmin mainita/kirjoittaa, että olen ollut eräänlainen takarivin-Taavi, taustavaikuttaja, joka minulle on kyllä omasta mielestäni hyvin sopinut.

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen aistin aamun lehteä hakiessani mukavan, lunta kevyesti satavan pakkasaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Syy pitkiin uniini oli alla oleva TV 3:n dokumenttifilmi: Mariupolin kukoistava kaupunki muuttui nopeasti painajaisten näyttämöksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Naisia ja lapsia kuoli synnytyssairaalaan tehdyssä iskussa, ja kaduille jäi makaamaan siviilien ruumiita. Mariupolin asukkaiden kuvaama BBC:n Panorama-dokumentti kertoo tuhansista uhreista, uskaliaista paoista, menetyksistä, rohkeudesta ja päättäväisyydestä. Kategoria Dokumentit Ulkomaiset Vuosi 2022 Niin Venäjän raaàn hyökkäyksen kohteeksi joutui muun muassa 430.000 asukkaan satamakaupunki/merenrantakaupunki, joka on täysin tuhottu. Siviileitä kaupungissa on kuollut ja haavoittunut tuhansia. Ei tämäntyyppinen ole sotaa, vaan se on järjetöntä tuhoamista, teurastusta, nöyryyttämistä. Ei tätä voi ymmärtää, käsittää. Katsotaan, miten tämä perjantaipäivä täällä Suomen Meri-Lapin Kemin Haukkarin Kainuunkadulla etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta kirjoitin aamulla: Tänään illansuussa aion lähteä Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n syyskokoukseen yhdistyksen toimitilaan Vinssiin Kemin Meripuistokadulle klo 18.30 alkaen. Itseltäni on pari edellistä kokousta jäänyt väliin... Kyllä - siellä olin ja hetki sitten tulin kotiin. Hyvä, asiallinen ja puhutteleva kokous, ei kahta sanaa. Henkilövalinnan sujuivat hallituksen alustavan kaavailun mukaisesti. Yhdistyksen hallitusta täydennettiin, lukumäärää lisättiin - hyvä niin. Uusia aivoja ja käsipareja tarvitaan. Kokouksen jälkeen kahvittelun yhteydessä tuli esiin muun muassa Yhdistyksen 75-vuotisjuhla ja pikkujoulu Lumilinnassa lauantaina 10.12.2022 klo 18 alkaen. Mikäli oikein ymmärsin, yhdistyksen sihteeri yrittää saada vielä ilmoittautumiseen lisäaikaa. Tällä hetkellä osallistujamäärä on rapiat 30 henkilöä... Siellä tavataan!

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Lumen kolaaminen, jonka tein hetki sitten tälle alkutalvelle ensimmäistä kertaa, on yhtä yksinkertaista homma kuin käsin tiskaaminen, joiden aikana tulee mietiskelleeksi jos vaikka mitä. Kävi hetki sitten mielessä erään tuttavani toteamus:" Etköhän sinä ole jo oman osuutesi tehnyt." Toteamus liittyi kuntapolitiikkaan, josta olimme keskustelleet. "Kyllä varmaan, tosin tämä valtuustokausi ei ole vielä edes puolessa välissä, joten eiköhän tämä tästä vielä hoideta loppuun." totesin. Lisäsin myös, että nyt alkaa Kemin kuntapolitiikassa jonkinlaisia merkkejä, että viime vuosien, vuosikymmenien talouskurjimuksesta vielä selvitään. Elämme mielenkiintoisia aikoja, jossa on syytä olla mukana...

Mielenkiintoisin hetki kuntapolitiikassa, minulta kysyttiin...

Mielenkiintoisin hetki kuntapolitiikassa, minulta kysyttiin... Niitä on useitakin, mutta ehkä mielenkiintoisin hetki oli Veitsiluodon kalapaikan kodassa 20.04.2022, kun Keskustan Kemin kuntayhdistys piti vuosikokousta. Olin "poliittisen urani huipulla" vuosikokouksen puheenjohtajana sen päättäessä - vilkkaan keskustelun päätteeksi - ehdottaa kemiläistä rivivaltuutettua Paavo Väyrystä eduskuntavaaliehdokkaaksi - yksimielisesti. Silloin ajattelin, että saamme pitkästä aikaa Kemiin kansanedustajan, keskustalaisen kansanedustajan. Sittemmin on tapahtunut paljon. Oli suuri pettymys, kun Paavo perui ehdokkuutensa ja Keskustan Peräpohjolan piiri hakee "kissojen ja koirien kanssa" vielä kahta ehdokasta.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehden hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin ensimmäisen lumikolauspäivän läsnäolon. Tosin ei tuota lunta ole juurikaan ihan kolattavaksi, mutta kukaties päivällä raavin sitä hivenen kuitenkin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja hain totuttuun tapaan korillisen puita puu- ja varastokatoksesta sisään lämpenemään. Myöhemmin haen maakellarista perunoita ja pari hillopurkkia. Tänään illansuussa aion lähteä Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n syyskokoukseen yhdistyksen toimitilaan Vinssiin Kemin Meripuistokadulle klo 18.30 alkaen. Itseltäni on pari edellistä kokousta jäänyt väliin...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Katselin hetki sitten tämän illan Metsä Fibren biotuotetehtaan infon Kemin kulttuurikeskuksesta kotona netistä. Erinomainen info: Asiansa hallitsevat asiantuntijat, hyviä, asiallisia kysymyksiä/vastauksia, tästä on hyvä jatkaa... Parhaimmillaan meitä nettiseuraajia näytti olevan vajaa 150, paikan päällä todennäköisesti kymmeniä.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön ja lehtien - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakemisen jälkeen kadunvarren postilaatikosta aloin valmistella lähtöä rtg-tutkimukseen/-kuvaukseen Länsi-Pohjan keskussairaalaan. Muistaakseni en ole alla olevasta aikaisemmin kirjoittanut mutta lyhyen kaavan mukaan: Työssä ollessani - kauan sitten - silloinen työterveyslääkärini Erkki Kaukoniemi totesi katsellessaan lonkastani otettua rtg-kuvaa:"Sinulla on oikeassa lonkassa kulumaa. Sen kanssa pärjäät varmaan vielä vuosia." Niin pärjäsin hiukan sinnitellen. Myöhemmin otettiin uudet kuvat ja niihin liittyvänä hyvin tuntemani henkilö, Willigin Reeta kuvia katsellessaan totesi vapaasti muisteltuna:"Kyllä tuo oikea lonkka leikkausta vaati, mutta vasen tulee perässä. Mietippä, jos molemmat leikataan yhtä aikaa." Eipä sitä tarvinnut paljoa miettiä. Lonkkani leikattiin syksyllä vuonna 2012. Kivut jäivät leikkaussaliin. Oululainen kirurgi Reetta Koivunen hoiti homman Kemissä ammattitaitoisesti. Vapaamuotoisessa sairaalakeskusteluissa sain infoa, että uusille nivelille ainakin kahdenkymmenen vuoden takuu on luvassa... Kymmenen vuotta on kulunut ja hetki sitten otettiin rtg-kuvia uusilla, upeilla laitteilla. Totesinkin kahdelle rtg-hoitajalle, että tunnen olevani kuin tieteiselokuvassa. Olen aikanaan vastannut Omavointi-kyselyyn, että ongelmia ei ole ollut ja tänä aamuna otetut rtg-kuvat lääkäri, ortopedi analysoi. Jos on tarvetta, minut kutsutaan "jatkosyyniin". Että tällainen aamupuhde. Olen saanut erinomaista palvelua Länsi-Pohjan keskussairaalasta. Onneksi tähän saakka hyvin harvoin. Asiasta toiseen, tämän illan Metsä Fibren biotuotetehtaan infon Kemin kulttuurikeskuksesta katselen kotona netistä...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kirjoitin eilen muun muassa: Vaimoni kävi päivällä kaupoilla ja kirjastossa. Hän on aktiivinen kirjastossa kävijä, kirjalainaaja ja lukija. Hän oli ottanut muun muassa Matti Ylipiessan uuden teoksen Kemi ja Peräpohjola 1905-1918 I OSA Vuoden 1905 suurlakosta syksyyn 1917. Hän sanoi lainanneensa sen minua varten, joten aloitin sen lukemisen illansuussa. Niin - eilen luin viitisenkymmentä sivua, tänään päässen sivulle 250 noin 350-sivuisesta kirjasta. Joka vähääkään on kiinnostunut paikallishistoriasta - suosittelen. Kirjaa lukiessani ei oikein meinaa muistaa ja ymmärtää, että olimme Venäjän vallan alla rapiat toistasataa vuotta sitten...

Elämä on pääasiassa sattumaa - kyllä...

Elämä on pääasiassa sattumaa - kyllä... Sattumaa, johon ei aina voi kovinkaan paljoa vaikuttaa. Tänään luin Lapin Kansasta, että hyvin tuntemani henkilö - Ilmari Kärkkäinen - oli kuollut 94-vuoden ikäisenä. Tapasin hänet ensimmäisen kerran loppukesästä vuonna 1962 käytyäni Veitsiluoto Oy:n työvoimatoimistossa ja saatuani työhönottajalta Pentti Rauanterältä vinkin, että sulfiittisellutehtaan laboratoriossa oli niin sanotun laboratoriopojan paikka auki. Menin laboratorioon, jonka laboratoriopäällikkönä Ilmari Kärkkäinen siihen maailman aikaan oli - sain paikan ja aloitin työskentelyn edeltäjäni - Markku Huttulan - ohjauksessa. Muistelen, että ohjausaika oli aika lyhyt. Tehtäväni oli pääasiassa näytteiden hakeminen ja perusliuosten teko. Myöhemmin yhtiössä sattumiini vaikuttivat erityisesti laboratoriomestari Pentti Toivonen ja valkaisulaitoksen työnjohtaja Lauri Möykkynen, jonka "peukalon alla" olivat myös kemikaaliasema ja vesilaitos. Oli ollut aikanaan myös pirtutehdas, josta olen kuullut/kirjoitellutkin monia mielenkiintoisia tarinoita... Jos edellisiä henkilöitä en olisi aikanaan tavannut, en varmasti istuisi tässä tätäkään tekstiä kirjoittelemassa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään odottamaan huomista sytyttämistä. Aamupäivällä jatkan hetken aikaa eilen aloittamani kirjan lukemista. Kyllä Matti Ylipiessa: Kemi ja Peräpohjola 1905-1918 kirja tuntuu imaisevan minut 1900-luvun alkupuolelle. Mielenkiintoista luettavaa muun muassa työväenliikkeen orastavat yhdistyskuviot ja suhtautuminen lähetyviin maailman suuriin kysymyksiin. Käy väistämättä mielessä: Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan... Tänään ei ole oikeastaan mitään tärkeää tekemistä. Voi olla, että lähden käväisemään kaupoilla lähestyvään Jouluun liittyvissä asioissa. Katsotaan, miten päivä etenee.

Marraskuun viimeinen ja joulukuun ensimmäinen viikko käynnistyi - kyllä...

Marraskuun viimeinen ja joulukuun ensimmäinen viikko käynnistyi - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta olin aistivinani pikkupakkaspäivän alkamisen. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei ole ainakaan pöytäkalenterissani mitään merkintää, joten antaapa ajan kulua. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Olipa mielenkiintoinen loppuviikko - kyllä...

Olipa mielenkiintoinen loppuviikko - kyllä... Varsinkin perjantai 25.11.2022, jolloin oli kaksi tapahtumaa, joihin loppujen lopuksi en kumpaankaan osallistunut. Toisen tapahtuman osalta pistin henkilökohtaista yhdistyselämääni uuteen asentoon. Se ei ole ensimmäinen kerta. Todennäköisesti viimeinen tai ainakin viimeisimpiä, vaikka koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. On kerta kaikkiaan seestynyt olo, kun olen latonut palikat uuteen järjestykseen. Sellaisen tuntee, kun on mielestään tehnyt syvällisen pohdiskelun, analyysin jälkeen hyviä ratkaisuja/päätöksiä. Samalla lähitulevaisuuden/lähivuosien pöytäkalenteriini jää mukavasti tyhjää tilaa. Tosin tyhjä tila pyrkii täyttymään. Jospa se tässä tapauksessa täyttyy vain henkilökohtaisella, täysin ansaitsemallani lisävapaa-ajalla. Mene ja tiedä. Käänsin pöytäkalenteristani uuden viikon esiin. Joulukuu alkaa puolen viikon jälkeen. Sitä ennen keskiviikkona 30.11.2022 yksi tarkistuskäynti ja illansuussa Metsä Fibren infotilaisuus biotuotetehtaasta kulttuurikeskuksessa. Jos paikan päälle ei tule lähdetyksi, infoa voi seurata netistäkin. Torstaina eli 01.12.2022 on Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n syyskokous yhdistyksen toimitilassa Vinssissä Meripuistokadulla illansuussa klo 18.30 alkaen. Sinne olen ajatellut lähteä, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole... Näitä odotellessa.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään. Hain saman tien puu- ja varastokatoksesta korillisen koivuklapeja sisälle lämpenemään. Tänään 1, adventtisunnuntaina ei oikeastaan ole mitään suunniteltuja aktiviteetteja. Katsotaan, miten päivä etenee. Voi olla, että seurailen hiukan Keskustan puoluevaltuuston kokousta Kuopiosta niin kuin eilenkin.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Että mitäkö mietin? Kävi mielessä lastenlapsien taannoiset kysymykset: "Pappa, uskotko sinä Joulupukkiin?" Vastasin:"Kyllä minä uskon." Tunnustan uskovani Joulupukkiin vieläkin. Kertakaikkiaan on mukava tunne, kun televisiossa Joulupukki lähtee Korvatunturilta liikkeelle poron vetämässä ahkiossa Joulun alla. Joulusta tulikin mieleen kysäistä vaimoltani, joko hän on kirjoittanut toivelistan Joulupukille... Postiin sitä ei ehkä ainakaan vielä kannata pistää, kun tuo postin kulku on epävarmaa - toistaiseksi. Toki myöhemminhän siellä on kovan luokan tonttujoukko avittamassa ratkaisuun pääsemisessä. Emme ole juurikaan ostaneet - toisillemme - joululahjoja. Vastikään erään aamukahvittelun yhteydessä päätimme, että ostamme toisillemme yhden yllätyslahjan. Toisottavasti se onnistuu - se yllätysmomentti...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavantuntuisen alkutalven pakkasaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Pihallakaan ei vielä tarvitse lumikolaa käyttää. Katsotaan, miten päivä etenee.

Olen pyörittänyt muutakin kuin tahkoa - kyllä...

Olen pyörittänyt muutakin kuin tahkoa - kyllä... Pääsen aina silloin tällöin irrottelemaan edellä olevalla toteamuksella. Olin edellisessä elämässäni, elämänvaiheessani eli työssä ollessani mukana myös aktiivisesti ammattijärjestökuvioissa. Aktiivisin kausi oli vuosina 1975-1995. Tosin olin mukana vähin vielä 2000-luvun alkupuolelle saakka. Insinööriliitto IL/AOI ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ/AOO tulivat tutuiksi. Valtakunnantason toimintaa. En koskaan ajatellut lähteä mukaan politiikkaan, puoluepolitiikkaan mutta... Niinhän siinä kävi, että vuonna 2000 lähdin kunnallisvaaleihin Kemissä sitoutumattomana ehdokkaana. Sittemmin olen ajautunut hiukan syvemmälle kuntapolitiikkaan Keskustan ryhmässä. Käyn aina silloin tällöin itseni kanssa keskustelua tyyliin, onko tässä mitään järkeä? Iskeä päätä jatkuvasti seinään vaikeiden ja vieläkin vaikeampien asioiden kanssa. Kiitoksen sanaa hyvistäkään päätöksistä ei juuri kuule. Tähän saakka olen saanut itseni vakuuttuneeksi, että on tässä ainakin hitusen järkeä. Tämä on yhteisten asioiden - Sinun ja minun - asioiden hoitamista. Uskoni edelliseen on ollut vahva, vaikka sitä jatkuvasti koetellaan. Kemin taloudellinen tilanne on äärimmäisen vaikea. Edelleenkin jokainen kemiläinen kuntapäättäjä joutuu psyykkaamaan itsensä selviytymistaisteluun. Muuta mahdollisuutta ei ole, tämä valtuustokausi on vasta vajaassa puolessavälissä. Valitettavan moni tämän valtuustokauden luottamushenkilöistä on luopunut tehtävistään, syitä lienee monia. Jo vuosia sitten aistin, että ei minusta tule tosipoliitikkoa. Pitäisi olla suunapäänä ja rajua pyrkyä. Lisäksi pitäisi olla valmis menemään sine tänne tuonne ja ajella pitkiä pimeitä kokousmatkoja. Minun on hyvä olla täällä Kemin Haukkarin Kainuunkadulla vaimoni kanssa. Touhuta kotitontilla ja Selkäsaaressa mökillä sekä vähin kalastella. Siinä on elämää ihan nokko. En kaipaa muuta. No ehkä vielä yksi kaupunkiloma tai neljäs, uusimuotoinen Inter Rail- matka olisi kova sana. Katsotaan, miten asiat etenevät. Annetaan ajan kulua...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Edelleen viikot etenevät kuin siivillä. Aamun lehden haettuani pistin puut päärakennuksen takkapesään - ensimmäistä kertaa kesän jälkeen ostopuita eli lyhyitä koivuklapeja. Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin yllättä vaimoni paistamalla Pirkka-vehnäpullia. Huoneistossa on tällä hetkellä mukava pullan tuoksu. Aamukahvittelun yhteydessä pohdiskelimme tämän päivän ohjelmaa. Kemin taidemuseolla olisi iltapäivällä seminaari Historian elävöittäminen - tulevaisuusperintöverstas. Voi olla, että jätämme sen väliin. Kalenteriini on merkittyKeskustan Kemin kuntayhdistyksen syyskokous. Olen ollut aikeiessa osallistua, mutta juuri tällä hetkellä tilanne on vielä avoin... Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan.

Paavo Väyrysen blogitekstit sen kun pahenevat - kyllä...

Paavo Väyrysen blogitekstit sen kun pahenevat - kyllä... Luin hetki sitten Paavo Väyrysen kaksi viimeisintä blogitekstiä. Mielestäni ymmärrän suomenkieltä ja olen jopa opetellut lukemaan rivien välistä. Murheellista todeta, että hän on jäänyt/jättäytynyt omalle asemalleen. Toistaa samaa paatosta. Olen aikaisemminkin todennut/kirjoittanut, että onneksi hänen tekstejään ei juuri muut lue kuin minä. Arvelen, että minäkin alan vähitellen poisoppia senkin. Ei kohta kerta kaikkiaan jaksa...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani totesin mukavantuntuisen talviaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Eilistä iltakokousta muistellessani/kerratessani kävi mielessä, että avoimista, asiapitoisista ja asiallisista kokouksista jää hyvä jälkimaku... Kukaties käyn päivällä pistämässä tulet myös Pikkupuolen takkapesään. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavantuntuisen kevytpakkasaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja hain korilisen puita lämpenemään puu- ja varastokatoksesta. Nyt alkaa ostokoivuklapien poltto. Eilen päiväkahvittelun yhteydessä pohdiskelin vaimoni kanssa Selkäsaaresta puiden tuontia kapealla, pitkällä lasikuituahkiolla saaressa käydessämme. Mökin kupeessa on aikanaan kaadettujen kuusien metrin mittaisia jonkin verran. Täytynee mittoa ahkiota ja Mersun takakonttia. Voi olla, että pohdiskelut/toteutus jätetään kuitenkin ensi kesän toimiin... Tänään ei ole muuta kuin illansuussa yksi kokous. Sitä odotellessa on joutilasta aikaa seurata maailman menoa. Pöytäkalenteriani vilkaistessani osui näkökenttään merkintä, että Koulutuskuntayhtymä Lappian eläkeläisten perinteiseen jouluateriaan, tapaamiseen on huomenna torstaina 24.11.2022 viimeinen ilmoittautumispäivä. Itse tapahtuma on Torniossa siitä parin viikon päästä eli 08.12.2022. Samalla reissulla voisi käydä toki Haaparannallakin. Asia on vielä omalta osaltani harkinnassa.

Myönteisen palautteen antaminen, vanhan tekstin päivittäminen - kyllä...

Myönteisen palautteen antaminen, vanhan tekstin päivittäminen - kyllä... Olen viimeisten vuosikymmenien aikana kirjoittanut n-kertaa myönteisen palautteen antamisesta. Lehtiinkin, silloin kun sinne vielä tekstejäni lähettelin. Myönteisen palautteen antaminen on suomalaiselle perinteisesti äärimmäisentuskallisen vaikeaa. Se on lähes mahdotonta. Mikä ihme siitä tekee niin vaikean? Muun muassa omaan työuraani liittyvänä olen todennut, että lähes viisikymmentä vuotta työelämässä olleena, sain jotakuinkin kerran kymmenessä vuodessa myönteistä palautetta. Vaikka painoin hommia - omasta mielestäni vähintäänkin 100, välillä 110 lasissa. Siis sellaista palautetta, että sen aisti aidoksi palautteeksi eikä miksikään sananhelinäksi... Sama pätee yhdistyselämässä. Armottomat puurtajat eivät välttämättä tule riittävästi huomioiduksi. Itseäni edellä oleva ei tällä hetkellä koske, koska olen ollut aktiivitoiminnasta sivussa, "säästöliekillä" jo tovin. Tulossa on tosin pari mielenkiintoista syyskokousta lähiviikkoina, joihin aion on osallistua. Syyskokouksethan ovat perinteisesti henkilövalintakokouksia, joita monet suorastaan välttelevät etteivät joudu valituksi mihinkään yhdistyksen tärkeään tehtävään. Toivottavasti edellä mainituissa kokouksissa on aktiivisia jäseniä läsnä, jotka haluavat tarttua kuvainnollisesti vallankahvaan ja päästä vaikuttamaan. Jo kauan sitten päätin itse, että annan myönteistä palautetta aina, kun se on vähänkään mahdollista ja aiheellista. Näin 75+ -ikäisenä olen useinkin mietiskellyt, olenko itse antanut riittävästi myönteistä palautetta. Siihen olen jäävi sanomaan yhtään mitään mutta...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen hakiessani aamun lehden kadunvarren postilaatikosta aistin kirpeänkirkkaan alkutalven pakkasaamun läsnäolon. Näyttää siltä, että talvi alkaa tosissaan kaatua päälle. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Vaimoni sanoi pistävänsä tulet myös Pikkupuolen takkapesään, josko viikonvaihteessa saamme yövieraan paikalle. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Nyt ollaan vaan ja katsotaan, miten päivä etenee...

Harmittaako, kun et tullut valituksi, minulta kysyttiin...

Harmittaako, kun et tullut valituksi, minulta kysyttiin... Niin - vastikään pidettyjen seurakuntavaalien jälkeen minulta kysyttiin tuttu kysymys kuten aikaisempien - kuntavaalien - tulosten selvittyä. Vastasin kysyjälle:"Ei harmita ja olenhan minä varalla, saan todennäköisesti ensikertalaisena tietoa Kemin seurakunnan luottamushenkilöiden pääasiallisista päätösten aiheista." Lisäsin myös, kuten aikaisemminkin, että minun äänestäjäkuntani alkaa olla pääasiassa pari metriä multaa silmillä, eivät ole keskuudessamme muutoin kuin muistoina. Pääasiassa mukavina, myönteisinä muistoina. En ole ilmeisesti saanut uutta, nuorempaa äänestäjäkuntaa liikkeelle. Kävi mielessä taannoinen keskustelu erään Veitsiluodossa töissä olleen paperimiehen kanssa pankin kulmilla. Hän totesi - vapaasti muisteltuna - totisena:"Jos vielä lähdet ehdokkaaksi kuntavaaleihin, minä kerään sellaisen porukan, tukiryhmän, että menet sukkana läpi." Taisinpa hänelle mainita, että annetaanhan ajan kulua. Seuraavat kuntavaalit ovat vasta/jo vuonna 2025. Olisin silloin 81-vuotias, jos elinpäiviä riittää ja ymmärtäisin, missä mennään. Onneksi emme edes huomisesta tiedä yhtään mitään... Seuraavista kuntavaaleista alustavaa infoa: Aikataulut vuoden 2025 kuntavaaleissa Seuraavat kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 13.4.2025. Muut tärkeät ajankohdat ovat seuraavat: äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa kukin on äänioikeutettu): 21.2.2025 ehdokashakemusten jättöpäivä: 4.3.2025 ehdokasasettelun (ml. ehdokasnumerot) vahvistaminen: 13.3.2025 äänioikeusrekisteri lainvoimainen 1.4.2025 kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.4.2025 klo 16 ennakkoäänestys kotimaassa: 2. - 8.4.2025 ennakkoäänestys ulkomailla: 2. - 5.4.2025 tulosten vahvistaminen: 16.4.2025 valtuustot aloittavat työnsä 1.6.2025.

Marraskuun viimeinen täysi viikko alkoi ja seurakuntavaalien tulokset on julkaistu - kyllä...

Marraskuun viimeinen täysi viikko alkoi ja seurakuntavaalien tulokset on julkaistu - kyllä... Äänestysprosentti 12,7% Ennakkoäänestys­prosentti 61,6% Ennakkoäänestysprosentti laskettu äänestäneiden määrästä 16-17-vuotiaiden äänestysprosentti 6,8% Uusia luottamushenkilöitä 48,8% Valituksi tulleiden keski-ikä 57 v. Tulokset saatu 316/344 seurakunnasta Kemin seurakunta Äänestysprosentti 13,5% Äänioikeutettuja 10639 Äänestäneitä 1435 Ennakkoäänestys­prosentti 70,8% Ennakkoäänestysprosentti laskettu äänestäneiden määrästä 16-17-vuotiaiden äänestysprosentti 5,9% Äänioikeutettuja 370 Äänestäneitä 22 Niin kuin olen aikaisemmin kirjoittanut - umpisurkea Kemin äänestysprosentti edellisistä vaaleista nousi lähes 1,5% ja on yli maan keskiarvon - hyvä niin. Itse lähdin mukaan ensimmäistä kertaa "joukon jatkoksi" ja olen tyytyväinen lopputulkokseen. Onnittelut valituille ja kiitokset minuakin äänestäneille. Aamun lehden hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin alkutalven tyynen pakkasaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän puut päärakennuksen takkapesään. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Viikko 47 pöytäkalenterissani avattu - kyllä...

Viikko 47 pöytäkalenteristani avattu - kyllä... Käänsin uuden viikon esiin pöytäkalenteristani. Maanantaina näyttää olevan Keskustan Kemin kuntayhdistyksen "telttailua" Kemin Prisman edessä. Paikalla on aluevaltuutettuja ja paikallisaktiiveja - ainakin perinteistä, takuuvarmaa ja maukasta grillimakkaraa saa maistaakseen. Kukaties lämmintä juomaakin. Keskiviikkona on illansuussa kokous... Torstaina viimeistään näemmä pitäisi ilmoittautua, mikäli alen aikeissa lähteä Ammattiopisto Lappian eläkeläisten jouluaterialle Tornioon torstaina 08.12.2022 klo 12- . Asia toistaiseksi mietinnässä... Perjantaina olisi Kemin taidemuseossa seminaaria iltapäivällä: Historian elävöittäminen - osallistumiseni toistaiseksi avoin. Perjantaina illansuussa on Keskusten Kemin kuntayhdistyksen syyskokous. Sinne aion mennä, vuosi sitten jätin väliin. Näyttää olevan viikoksi ohjelmaa ihan nokko.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

"Onko se tuo se televisiooni?" kysyi vanhaan kotitaloomme kyläilemään köpötellyt naapurin vanhaisäntä katsellessaan kamarin työpöytätason päällä ollutta Grundig-kelanauhuria. Kelanauhuria, jonka velipoikani oli tuonut merimiesreissultaan. Ei ollut eikä meillä ollut siihen maailman aikaan televisiota pitkään aikaan. Muuten todettakoon, että tuo - naapurin vanhaisäntä - oli huomattavasti nuorempi kuin minä nyt. Silloin minusta - poikasesta - hän tuntui olevan tosi vanha, lähes ikäloppu...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen oli aistittavissa talvinen pakkasaamu. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tein hetki sitten julkilausumaluonnoksen. Nykyisin en jää tekstieni kanssa vatuloimaan ja lyhyesti virsi kaunis-ajatus alkaa olla päällimmäisenä. Niin - tänään sunnuntaina 20.11.2022 on seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä. Kemissä voi äänestää seurakuntakeskuksessa (Kirkkopuistokatu 11) klo 11-20 välisenä aikana. Niin kuin aikaisemminkin olen kirjoittanut, olen ensimmäistä kertaa ehdokkaana. Ajatuksiani voi käväistä vilkaisemassa vaalikoneelta. Numeroa 23 voi vapaasti käyttää, se ei kulu. Olen kuullut, että jalkapallon MM-kisat alkavat tänään. Tuskinpa korruptuneimpia törkykisoja on aikaisemmin nähty/kuullut. No toki edellisissä ei juuri ollut kehumista, samaa kategoriaa. Arvelen, että tälläkään kerralla en katso kisoja juuri ollenkaan. Katsotaan, miten tämä päivä etenee...

"Mistä noita äänekkäitä, räkänauruisia typeriä hörhöjä, oikeastaan ääliöitä riittää?" ihmetteli tuttavani...

"Mistä noita äänekkäitä, räkänauruisia typeriä hörhöjä, oikeastaan ääliöitä riittää?" ihmetteli tuttavani... Tuttavani ihmetteli erään, edustamansa yhdistyksen henkilövalintoja. Kerroin hänelle, että en tunne yhdistyksesi taustoja, mutta henkilövalinnat ovat oma taiteen laji. Kerroin, että varsin monissa yhdistyksissä - kokemuksieni mukaan - on erilaisia ryhmittymiä, "kuppikuntia", joiden keskinäisessä kilvoittelussa, taistelussa avainpaikoista, yhdistyksen etu usein jää taka-alalle. Suurin osa yhdistysten aktiivijäsenistäkin ovat niin sanottuja "maan hiljaisia". Valitettavasti. Niin - näinä aikoina on monien yhdistysten syyskokouksien aika. Tuhansia, kymmeniä tuhansia yhdistysvaikuttajia valitaan. Kannattaa olla tarkkana.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehdet - Lapin Kans ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin pakkasaamun läsnäolon. Lumikolaan ei ole vielä tarvetta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään ja tein hiukan puuhuoltoa. Saaripuut alkavat olla lopussa - pari korillista vielä jäljellä. Ensi vuoden touko-kesäkuussa - niinkuin olen aikaisemminkin kirjoittanut - kaadamme Selkäsaaressa vähintään pari-kolme kuusta ehkä pari koivuakin. Pätkimme ja kopsuttelemme klapeiksi - kyllä. Niin - tuomme aikanaan sitten kotikatokseen Haukkariin... Tänään lauantaina 19.11.2022 ei oikeastaan ole mitään tärkeää tehtävää. Katsotaan, miten päivä etenee.

Se on taas perjantai ja lunta maassa - kyllä...

Se on taas perjantai ja lunta maassa - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehteä hakiessani totesin "kolmannen ensilumen" sataneen. Pysyykö tämä sulamatta, aika näyttää. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Säädin myös hiukan pesuhuoneen ja takkahuoneen lattialämmitystä - pesuhuoneesta laskin ja takkahuoneesta nostin. Seurataan tilannetta. Tänään käväisemme keskustassa kaupoilla. Samalla reissulla viemme säkillisen kertynyttä kotitalousmuovia kierrätykseen. Oikeastaan tänään ei ole mitään erityistä tehtävää. Katsotaan, miten päivä etenee...

Mitä tänään tähän asti...

Pitkään ja hyvin nukutun yön jälkeen aistin aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta mukavantuntuisen pakkasaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään. Voi olla, että päivemmällä käväisen Pikkupuolella katsomassa lämmitystarvetta. Arvelen, että siellä on edelleen noin 17 Celsiusasteen peruslämpö lattialämmityksen kautta... Kirjoittelin = päivitin eilen Länsi-Pohjan Insinöörien 75-vuotisen taipaleen taustoja ja historiaa. Oli pakko todeta, että viimeiset vuodet ovat olleet kirotun Koronavirusepidemian vuoksi eräänlaista tyhjäkäyntiä. Monia perinteisiä tapahtumia on jouduttu jättämään väliin. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee iltaan...

Mielenkiintoinen iltapäivä - kyllä...

Mielenkiintoinen iltapäivä - kyllä... Miksi? Siksi, että olen käynyt sähköpostiviestintää Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n puheenjohtajan Sanna Hasan kanssa yhdistyksen 75-vuotisjuhla pikkujoulusta. Se pidetään lauantaina 10.12.2022 Kemin ympärivuotisen Lumilinnan kabinetissa klo 18 alkaen. Asiasta tulee infoa jäsenille lähiaikoina. Olen pitänyt yhdistyksen syntymäpäiväjuhlilla historiikin/juhlapuheen > 65v Karungin Hovilompolo ja 70v Tornion Toranda sekä nyt olen lupautunut vastaavaan 75v Kemin Lumilinnassa. Sikäli helppo juttu, sillä minulla on hyvät pohjat, jotka päivitän. Paljastan näin julkisesti, että ensimmäisessä historiikki-/puheversioissa käytin kahden yhdistyksen aikaisemman puheenjohtajan, Kari Halmeen ja Tellervo Alanärän laatimia aineistoja hyväksi. Ne aineistot ovat edelleenkin taustalla ja tukena. Niin - olen yltiöpäisyydessäni luvannut, että pidän yhdistyksen historiikin/juhlapuheen viiden vuoden välein, jos palveluani tarvitaan ja itse ymmärrän mitä olen tekemässä. Todennäköisesti jo tänään illansuussa alan päivittämään aikaisempaa materiaalia.

Tämän päivän lukuhetki - kyllä...

Tämän päivän lukuhetki - kyllä... Otsikoita: Miljardeja euroja aseisiin ja piikkilankaan Työehtosopimukset on irtisanottava Sotauho seis! Naton sotakoneet pois Suomesta! Valtion velkamiljardit aseisiin ja sotauhon ylläpitoon Työväen kamppailu fasismia vastaan Osallistumme eduskuntavaaleihin valitsijayhdistysten kautta Keskustanuoret hurjana-Venäjästä terroristivaltio Lokakuun vallankumouksen merkitys Nato on USA:n imperialismin väline STOP NATO-liikkeellä mielenosoitus Helsingissä Teollisuusliitto irtisanoi työehtosopimuksia Osinkotulojen verotus on keventynyt Työttömyys on kapitalismissa arkipäivää Vuonna 1917 kohti sosialismia Lokakuun vallankumouksen vaikutuksista naisliikkeeseen ja naisten asemaan Naisten puolesta Fasismin johtovaltio ei ole Italia vaan Yhdysvallat ja Saksa Lakot voimistuvat kaikkialla Euroopan unionissa Kommunistiset ja työväenpuolueet kokoontuvat Havannassa Hirvijoen Työväenyhdistyksen julkilausuma rauhan puolesta Sotarikos Työväen vallankumous 1918 (kirjanurkka) ja niin edelleen - tunnustan, että tällä kerralla en jaksanut lukea/mutta kirjoittaa tiedoksi kuin otsikot viimeisimmästä Työkansan Sanomista...

Mitä tänään tähän asti...

Kuiva ja tyyni pakkasaamu - kyllä. Se oli aistittavissa hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa, Lounais-Lappi ja Työkansan Sanomat - kadunvarren postilaatikosta hakiessani. Yön jälkeen maailma odottaa tietoja, varmoja tietoja, olivatko Puolaan osuneet ohjusiskut Venäjältä vai Ukrainan ilmapuolustuksen käyttämiä aseita. Asia selvinnee tämän päivän aikana. Oli niin tai näin, tilanne on äärimmäisen vakava, räjähdysherkkä. Täällä Suomessa, Perämeren pohjukassa, Meri-Lapissa Kemin Haukkarin Kainuunkadulla tuntuu olevan rauhallista ainakin toistaiseksi. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet. Vaimoni lähti hetki sitten kaupungille asioille. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Kolmas Facebook-teksteistäni tänään...

Tänään se sitten tapahtui, mikä on ollut odotettavissa. Siis mikä? Venäjän Ukrainaan järjettömän hyökkäyssotaretken mahdollinen laajentuminen, eskalaatio. Tämänhetkisten mediatietojen mukaan kaksi ohjusta on lentänyt Puolan puolelle kymmenisen kilometriä Ukrainan ja Puolan välisestä rajasta. Kaksi kuolonuhria. Miten Nato-maa Puola ja Nato asiaan reagoivat? Siitä saamme varmaan kuulla huomenna aamulla tarkempaa. Olen useaan kertaan tuonut esiin Venäjän patologiset valehtelijat: Peskov, Zaharova, Lavrov ja Putin. Listaan on pakko lisätä Medvedev, lisäksi ehkä Shoigu ja muutama duumankin merkkihenkilö. Kaikki he toitottavat samaa valevirttä: Länsi on syyllinen kaikkeen. Nyt on tiukka paikka. Miten tämä porukka yrittää selittää tapahtuman tapahtumattomaksi... Iltamyöhään vilahti myös mediatieto mahdollisesta Ukrainan ilmapuolustuksen ohjuksesta.

Toinen Facebook-teksteistäni tänään...

Olipa ihan unohtua! Mikä? Kerroin vaimolleni aamulla kahvitellessamme kristallinkirkkaan, selkeän unen. Kemin Kokoomus oli pyytänyt minut eduskuntavaaliehdokkaakseen ensi kevään vaaleihin. Olin luvannut vakavasti harkita asiaa. Kerroin avoimesti, että eihän tuo aivan mahdoton asia ole. Aikaahan minulla olisi ja vähän irtorahaakin vaalitaisteluun... Aamulla herätessäni pohdiskelin, mistä ihmeestä tuollainenkin uni tuli nähdyksi. Analysoin asiaa muun muassa seuraavasti: Paavo Väyrysen päätettyä luopua ehdokkuudesta, Kemissä on selkeästi hänen kokoinen aukko. Kerrattakoon nyt vielä, että olin siinä Keskustan Kemin kuntayhdistyksen vuosikokouksessa huhtikuussa puheenjohtajana, jossa yksimielisesti esitimme hänet eduskuntavaaliehdokkaaksemme. Tunnustan olevani pettynyt hänen luopumispäätökseen - varmaan moni muukin. Onneksi naapurikunnasta Tommi Lepojärvi lähti liikkeelle. Olen puhunut ja kirjoittanut vuosikymmenien aikana, että Kemistä pitäisi löytyä yli puoluerajojen ehdokas, joka jotakuinkin nauttii kaikkien luottamusta. Se on ainoa tae, saada Kemiin taas kansanedustaja. Olen seurannut Kemin Kokoomuksen nousevaa, valovoimasta nuorta poliitikkoa - ikäisekseen erittäin kypsiä ajatuksia esittävää Joni Määttää. Ymmärtääkseni ryvettymätön ja hyvä tyyppi. Hänelle toivon noviisina menestystä kevään vaaleissa. Kai tuo uniajatus liittyi myös siihen, että hän tarvitsee kokenutta tukea vaalitaisteluun. Toisaalta minulla on tällä hetkellä Facebook-kaverina Tuomisen Ritva, joka on väärän puun takaa jopa sukua minulle. Hän on ollut taannoin muun muassa Kemin Kokoomuksen puheenjohtajakin... Oli niin tai näin, elämme mielenkiintoisia aikoja...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olipa mukava kaupungissa käynti. Vein auton City Motorille vaihteistoöljyn vaihtoon. Sitä odotellessani kävelin lenkin Valtakatu-Sauvosaarenkatu-Keskuspuistokatu-Kauppakatu. Kauppakadulla jalkakäytävällä tuli vastaan tuttu henkilö, Facebook-kaverini Nurmisen Mervi. Mervi sanoi näyttäneen minun ja vaimoni Facebook-kuvaa aviomiehelleen Jounille. Jouni oli väittänyt minun olevan saman näköinen kuin ensimmäisen kerran tavatessamme noin 35 vuotta sitten. Oli niin tai näin, jatkoin matkaa. Kyllä tuo Sauvosaarenkadun ja Keskuspuistokadun kulmatontti olisi syytä siistiä. Ilmeisesti se on Kyllösen Petrin omistuksessa. Sisään City Motorin liikkeeseen mentyäni oli mukavat tarinat veneistä ja perämoottoreista Ala-ahon Matin kanssa. Kohta oli paikalla kolmaskin juttelija, vanha tuttu Leppälän Jussi. Olipa mukava tavata ihan livenä pitkästä aikaa... Lyhyt muistelupätkä. Ostin 1980-luvun loppupuolella Suhosen vanhan leipomorakennuksen tontteineen Etu-Ritikasta/nykyisestä Haukkarista. Sittemmin perustimme (minä ja kolme muuta henkilöä) Avoin yhtiö Miljöörakentajat, joka suunnittelutti Jussilla tällä hetkellä tontilla olevan August ja Anna rivitalon. Miljöörakentajat urakoi rivitalon... Niin - autoomme vaihteistoöljyt vaihdettiin. Laskun nähdessäni keskustelimme hetken luottamuksellisesti merkkiliikkeiden hinnoittelusta. Taitaa olla nykyään lisäksi niin sanottua boomeri-lisää, mene ja tiedä. Ajelin hymyssä suin kotiin...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehti haettu, puut päärakennuksen takkapesään laitettu, korillinen puita haettu sisälle, jne. ... Perinteisten aamutoimien jälkeen tietokeneen avattuani olen aistivinani, että todelliset suurvallat tuomitsevat Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan yhä selkeämmin. Nimenomaan viljan ja energian käytön sota-aseena. Myös Ukrainan alueellinen koskemattomuus alkaa olla selkeämmin esillä - hyvä niin. Täällä Suomessa Perämeren pohjukassa Meri-Lapin Kemin Haukkarin Kainuunkadulla on perinteisen rauhallista. Toivottavasti jatkossakin. Iltapäivällä käytän autoa City-Motorilla öljynvaihdossa - varmuuden vuoksi. Oikeastaan tällä viikolla - työhuoneeni pöytäkalenterin mukaan - ei olekaan muuta. Toki sunnuntaina 20.11.2022 seurakuntavaalit, mutta se on jo omalta osalta hoidettu ennakkoon. Toivottavasti sunnuntaina ilma on suotuisa ja äänestäjät aktiivisesti liikkeellä. Listoilla on toinen toistaan parempia ehdokkaita...

Sähkösopimuksen uusinta 01.05.2023 alkaen - kyllä...

Sähkösopimuksen uusinta 01.05.2023 alkaen - kyllä... Testaan samalla Suomen Postin toimivuutta/luotettavuutta, kun pistän sähkösopimuksen uusintasopimuksen - taitettuna ja yhdellä niitillä suljettuna - liikkeelle. Se piti laittaa liikkeelle 16.11.2022 mennessä. Kävi kieltämättä mielessä sanonta : Rohkea rokan syö. Etsin netistä infoa asiaan: Rohkea rokan syö, kaino ei saa kaaliakaan. Eli ne jotka on rohkeita saa syödäkseen ja menestyvät elämässä. Nössöt jää nuolemaan näppejään. Oli niin tai näin, uusi sopimuksemme on voimassa ajanjakson 01.05.2023-30.04.2025 - täytyy yrittää sinnitellä ainakin tuohon saakka, vaikka huomisesta päivästäkään ei ole täydellistä varmuutta.

Marraskuun kolmas viikko alussa - kyllä...

Marraskuun kolmas viikko alussa - kyllä... Aamun lehden haettuani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavantuntuisen alkutalven aamun ajatuksin - kyllähän tuo lumi voisi jo tulla, kaksi kertaa se on jo yrittänyt. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään on Kemin kaupunginvaltuuston kokous illansuussa. Todennäköisesti katselen/kuuntelen sen netin kautta. Meitä katselijoita on ollut havaintojeni mukaan parhaimmillaan viitisenkymmentä. Asiaan liittyvä esityslista löytyy Kemin kaupungin erinomaisilta kotisivuilta. Myös pidettyjen kokousten pöytäkirjat liitteineen. Oikeastaan tänään ei ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen seurannut joutessani tämän päivän uutisointia Ukrainasta eri medialähteistä. Jossakin mainittiin, että seuraa puolen vuoden "talvitauko". Eihän se niin mene. Kun tuota karkeaa tilannekarttaa katselee, siinä käy niin, että tuo keltainen vasemmalla oleva väri - valuu alaspäin ikään kuin vesivärimaalauksessa" - aina Krimin niemimaan alueelle. Kun ukrainan erikoisjoukot saavat Kertsin salmen sillan lopullisesti tuhotuksi, niin Venäjällä alkaa olla hätää myydä saakka. Olisi syytä siirtää kalustoa ja miehistöä Krimin niemimaalta rajan taakse omalle maa-alueelle "hyvän sään aikana"... Tämä on tällaista kevyttä raskaampaa maallikkoajattelua. Väitän kyllä usein olleeni aika lailla oikeassa. Jos ja kun länsimaiden tuki Ukrainalle jatkuu, Venäjä ei voi voittaa aloittamaansa järjetöntä hyökkäyssotaa. Nyt alkaa olla korkea aika viritellä aselepoon/rauhaan tähtääviä neuvotteluja.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen heräsimme poikkeuksellisen lämpimään ja aurinkoiseen marraskuun aamuun. Kahvitellessamme keittiön ikkunasta katselimme useiden tiaisten kisailua lähipihlajan linnunpöntön tuntumassa. Onkohan niillä sisäinen kello sekaisin näiden lämpimien säiden vuoksi? Mene ja tiedä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään ja hain saman tien korillisen klapeja puu- ja varastokatoksesta sisälle lämpenemään. Vastasin hetki sitten poikien Messengerin välityksellä lähettämiin Isänpäivä-onnitteluihin. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tehtävää, olla vaan. Vaimoni lupasi hetki sitten tehdä marjapiirakan - hyvä niin... Katsotaan, miten päivä etenee.

Paavo-propagandaa-kyllä...

Paavo-propagandaa-kyllä... Olen aikaisemminkin kirjoittaut, että olen lukenut Paavo Väyrysen blogitekstit tämän vuoden puolelta suurennuslasi kanssa. Viimeisimmänkin eli perjantain 11.11.2022. Pienin lainaus alkuosasta: Ukrainan mieletön sota on saatava loppumaan Paavo Väyrynen, Blogi, Yleinen Suomessa näyttää olevan vallalla voimakkaampi sotapropaganda kuin missään muussa länsimaassa. Sen taitaa ylittää vain Puolassa ja Baltian maissa käynnissä oleva aivopesu. Suomen tilannetta selittää ainakin osittain maamme vireillä oleva jäsenyys sotilasliitto Natossa. Venäjän hyökkäystä Ukrainaan käytettiin Nato-jäsenyyden hakemisen valheellisena perusteena. Ja tarina jatkuu tutun sävyisenä... Onneksi noita Paavon blogisivuja ei juuri lueta. Toistaiseksi en tiedä muita lukijoita kuin itseni.

Toinen marraskuun viikko jo lopuillaan - kyllä...

Toinen marraskuun viikko jo lopuillaan - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön ja aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani aistin kuivan syysaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Työhuoneeni pöytakalenteria katsellessani oli kaksi merkintää tälle päivälle: Keskustan Peräpohjolan piirin kokous on Ylitorniolla, jossa päätetään muun muassa kansanedustajaehdokkaista. Onko yllätysnimiä tuloss mukaan? Jos niin toivottavasti niin sanottuja potentiaalisia, todellisia ehdokkaita. Toinen merkintä pöytäkalenterissani on se, että seurakuntavaalien ennakkoäänestyksen viimeinen päivä on tänään lauantaina 12.11.2022. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 20.11.2022. Se on sitten siinä. Seuraavaksi neljäksi vuodeksi on seurakuntapäättäjät valittu. Tänään aion seurata maailmanmenoa hiukan edellisiä päiviä tarkemmin. Katsotaan, miten päivä muutoin etenee...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Viikko lopuillaan - taas kerran. Viikot vilisevät silmissä. Aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani oli todettavissa sateinen syysperjantai, toivottavasti päivällä selkenee. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään. Illansuussa oli tavoitteemme lähteä Kemin taidemuseolle pitkästä aikaa taidenäyttelyn avajaisiin, muuta päätimme lähteä jo aikaisemmin järjestettävään seminaariinkin. Kemin taidemuseossa avautuu perjantaina 11.11.2022 klo 17 uusi näyttely. Kulttuurin kultakausi - 75 vuotta taidetta, teatteria ja kulttuuritahtoa -niminen näyttely esittelee Kemin taidemuseon, Kemin kaupunginteatterin ja Kemin taideyhdistyksen 75-vuotista historiaa. Esillä on mm. valokuvia, julisteita, taideteoksia ja jopa kokonainen teatterilavastus. Samaan aikaan avautuu myös Kemin kulttuurikeskuksen seinille levittäytyvä Kemin kuvataiteilijat ry:n juhlanäyttely. Samana päivänä 11.11. järjestetään teemaan liittyen seminaari Kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa klo 13–17. Seminaarin ohjelma: Klo 13 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Reijo Viitala – Seminaarin avaus Klo 13.15 Tanssija, koreografi ja teatterinjohtaja Timo Sokura: Kari Aronpuron runo Synnyttäkää! Synnyttäkää elämän kuva! Klo 13.30 - 14.15 Teatteritaiteen tohtori ja teatterintekijä Eero Siren: Kemin kaupunginteatteri - katsaus synnystä nykypäivään Klo 14.15 – 15 Historioitsija Kauko Kemppinen: Kemin kulttuurin esihistoriaa Klo 15-15.30 kahvitauko Klo 15.30-16.15 Taidehistorian professori Tuija Hautala-Hirvioja: Katsaus sotien jälkeiseen Kemin kuvataiteeseen ja Lapin taidekentän kehitykseen Klo 16.15-17 Toimittaja, ohjaaja ja dramaturgi Päivi Istala: Kulttuuritahtoako..? Klo 17-19 Kulttuurin kultakausi - 75 vuotta taidetta, teatteria ja kulttuuritahtoa -näyttelyn avajaiset, taidemuseo. Avaussanat hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Pirita Hyötylä. Toisin sanoen odotettavissa kunnon kulttuuripläjäys. Mielenkiintoista.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Kävin eilen Insinööriliiton/Länsi-Pohjan Insinöörti ry:n infotilaisuudessa. Erinomainen tapahtuma. Tuossa hetki sitten työhuoneeni kirjahyllykköä katsellessani kiinnitin kunniakirjaan, jonka sain loppuvuodesta 2019. Samanlaisen kunniakirjan sai myös edesmennyt ammattiyhdistysaktiivi Juhani Tolvanen. Olimme Jussin kanssa aika monesti Kehä III-sisällä vaikuttamassa insinöörien edunvalvontaan aina 1980-luvun loppupuolelta alkaen. Saimme insinööriopiskelijoiden kunniakirjat Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n hallituskokouksessa Kemin Lumilinnassa. Silloin Jussi oli viimesitä kertaa joukoissamme. Nyt vahvasti muistoissamme...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kuivan pakkasaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tietokoneen avattuani vilkaisin lähestyvän maanantain 14.11.2022 Kemin valtuustokokouksen esityslistan. Iltapäivällä todennäköisesti käymme ennakkoäänestämässä seurakuntavaaleissa ja menemme Kemin kulttuurikeskukseen, kirjastoon katsomaan ja kuuntelamaan Yrjö Raution esittelemää uutuuskirjaa nimeltään Olemme valon lapsia. Katsotaan, miten päivä muutoin etenee...

Mitä tänään tähän asti...

"Toinen" ensilumi satanut viime yönä - kyllä. Tyyni pakkasaamu oli aistittavissa päivän lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin saaripuut päärakennuksen takkapesään ja hain korillisen puita puu- ja varastokatoksesta sisälle lämpenemään. Media on täpötäynnä Suomen verouutisia eli ketkä ovat maamme suurituloisimmat. Jokavuotinen ihmettelyn ja kukaties kateudenkin aihe. Olen vuosikymmeniä kirjoittanut, että on aivan turhaan kadehtia ketään, sillä viimeisessä palttoossa äkkirikastuneilla ja raharikkaillakaan ei ole taskuja. Toisaalta - ei ne suuret tulot vaan pienen menot - ovat tärkeitä jokapäiväisessä elämässä. Tänään ajattelin mennä illansuussa Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n järjestämään tilaisuuteen kuuntelemaan Insinööriliiton Pohjois-Suomen piirin asiamiehen Mikko Sormusen ajantasainfoa työmarkkinoilta ja Lapin ammattikorkeakoulun Kemin yksikön insinööriopiskelijoiden näkemyksiä opiskelustaan Kivikankaalla... Seurakuntavaalien toinen ennakkoäänestyspäivä on alkanut. Katsotaan, miten tämä päivä muutoin etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Kuiva pakkasaamu - kyllä - -5 astetta mittarissa. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Talven tuloon liittyvänä saimme eilen asiakaspostia tämänhetkiseltä sähkön toimittajaltamme. Siinä todetaan, että tämänhetkinen sopimuksemme on voimassa 30.04.2023 saakka ja tarjotaan uutta sopimusta. Äkkivilkaisulla on todettavissa, että kyllä uudessa sopimuksessa liikutaan aivan uusilla lukemilla. Tätäkö se maailmanmeno nyt sitten on? Tontillamme on kolme rakennusta, joissa käytetään sähköä. Varmaan käymme taas kerran läpi, missä mahdollisesti voisimme sähkön käyttöä vähentää. Voi olla, että kohtapuolin pistän työasun päälle ja käyskentelen tontilla katsellen sillä silmällä: Onko jotain vielä tehtävissä talven tuloon liittyvänä... Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut tänään ja se kestää lauantaihin 12.11.2022 saakka. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 20.11.2022. Olen Seurakunnan Suuri Vaaliliitto listalla numerot 7-25 mukana ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleissa mukana Kemissä. Muun muassa numeroani 23 saa vapaasti ja ihan estoitta käyttää. Ajatuksiani seurakuntavaaleihin liittyvänä voi käydä vilkaisemassa vaalikoneesta. Toivottavasti tuohon äänestysprosenttiin tulee selkeä korjausliike ylöspäin. Edellisissä seurakuntavaaleissa Kemissä äänestysprosentti oli umpisurkean alhainen eli noin 12% - toisin sanoen noin joka kymmenes seurakuntalaisista kävi äänestämässä. Se on vähän se. Tänään ei oikeastaan ole mitään erikoisen tärkeää muuta tehtävää. Katsotaan, miten päivä etenee.

Seurakuntavaalit alkaa huomenna tiistaina 08.11.2022 ennakkoäänestyksellä - kyllä...

Seurakuntavaalit alkaa huomenna tiistaina 08.11.2022 ennakkoäänestyksellä - kyllä... Minulta on kysytty, miksi lähdin mukaan ehdokkaaksi ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleihin. Sain kesällä sähköpostin välityksellä Kemin Keskustan aktiivien - Jouko Juntusen, Markku Pudaksen ja Anne Sipolan - allekirjoittaman vetoomuksen: Asetu ehdolle Kemin seurakunnan kirkkovaltuustoon ja ota yhteyttä... Kyseisessä sähköpostiviestissä otsikon: Mistä sitten kirkkovaltuustot päättävät - alla oli selkeästi mainittu kirkkovaltuutettujen tehtävät. Ne läpi käytyäni tuli tunne, että vuodesta 2000 mukanaolo kuntapäätännässä saattaa antaa hyvät eväät tämäntyyppiseen toimintaan. Keskusteltuani vaimoni kanssa asiasta päätin lähteä mukaan Seurakunnan Suuri Vaaliliitto-listalle ehdokkaaksi. Numeroni 23 ei kulu, vaikka sitä reippaastikin käyttää...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta oli aistittavissa pilvinen, lämmin syysaamu. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään - tuttu juttu. Eilen satanut ensilumi on sulanut, mikä oli odotettavissa. Aamun lehdestä oli luettavissa, että Kemiin ei ensi talvena rakenneta perinteistä Lumilinnaa. Hyvä päätös. Kemin Matkailun uusi toimitusjohtaja tuntuu peräänkuuluttavan paikallisten matkailuvaikuttajien/yrittäijien yhteistoimintaa. Hyvä niin. Tänään sitten ollaan vaan. Katsotaan, miten päivä etenee...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen oli todettavissa pihamaiseman muuttuneen - ensilumi oli yöllä satanut - liekö pysyvää, sen aika näyttää. Eilisen illan säätiedotus oli kohdallaan. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Käänsin pöytäkalenteristani ensi viikon sivun auki: Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tiistaina 08.11.2022, Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n infotilaisuus keskiviikkona 09.11.2022 illansuussa, Kemin taidemuseolla taidenäyttelyn avajaiset perjantaina 11.11.2022 ja Keskustan Peräpohjolan piirin piirikokous Ylitorniolla lauantaina 12.11.2022. Tänään - Ruotsalaisuuden päivänä - sitten ollaan vaan. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Pikkupuolella istuskellessani takkaa lämmittäessäni vanhassa kotitalomme valkoisessa keinutuolissa katseeni siirtyi korkeaan astiastohyllykköön. Kyseinen hyllykkö oli aikanaan päärakennuksemme takkahuoneessa kirjahyllykkönä. Niin - hyllykössä on Murmanskista kauan sitten ostamamme moniosainen astiasto. Toinen sieltä ostettu astiasto on päärakennuksessamme. Molemmat ovat käyttö-, arkiastiastoja ja erittäin käytännöllisiä. Sanoin taannoin vaimolleni, että jos vielä käymme Murmanskissa, ostan kauniin, laajan/moniosaisen juhla-astiaston - vaikka annettavaksi jollekin lahjaksi... Sitä mahdollisuutta ei taida tulla, sillä tällä hetkellä yhteydet Luoteis-Venäjälle Murmanskiin/Severomorskiin ovat jäissä. Muutoinkin yhteydet Venäjälle ovat uudessa tilassa saatuamme murheellisen viestin alkuvuodesta Moskovasta. Eläkkeellä ollut, Severomorskin entinen Kulttuuriosston johtaja, hyvä ystävämme Olga Katsaran oli kuollut Koronaviruksen jälkiseuraamuksiin. Olga oli Kulttuuriyhteistyöprojketi 1994 - aktiivinen yhteyshenkilö, joka kävi muun muassa usein Suomessa, Kemissäkin eri ryhmien kanssa. Tällainen Pyhäinpäivän muistelu...

On pyhäinpäivä - kyllä...

On pyhäinpäivä - kyllä... Pätkä Wikipediatekstiä: Pyhäinpäivä, vanhemmalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä, on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Alun perin pyhäinpäivää on vietetty 1. marraskuuta, kuten monissa maissa edelleenkin, mutta Suomessa sitä vietetään välille 31.10.–6.11. osuvana lauantaina. Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta oli aistittavissa tyyni, kuiva syysaamu, oikeastaan alkutalven aamu. Perinteisten aamtoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään ja hain puu- ja varastokatoksesta korillisen saaripuita sisälle lämpenemään. Oikeastaan tänään ei ole mitään tärkeää tekemistä. No oikeastaan sen verran, että jaamme Haukkariin lähestyviin seurakuntavaaleihin liittyvänä Seurakunnan Suuri Vaaliliitto - mainoksia. Kyllä - viimeksi mainittu homma hoidettu. Yllätyimme, että kovin monet postilaatikot olivat tupaten täynnä tavaraa - lähinnä mainoksia. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että täällä(kin) on useita asumattomia omakotitaloja. Omistajat voisivat pohtia niiden myymistä. Tonteille olisi varmasti kysyntää varsinkin nyt, kun koko Haukkarin alue on Kemin Energia ja Vesi Oy:n toimesta saneerattu. Ensi kesänä Kurikankatu ja Kainuunkatu vielä päällystetään...

Se on taas perjantai - kyllä ...

Se on taas perjantai - kyllä ... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen, sadetihkuisen syysaamun. Kyllä lumi saisi jo sataa, jotta maisema hiukan valostuisi. Työt tällä erää Kainuunkadun saneerauksessa näyttää olevan loppusuoralla, hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Työhuoneeni pöytäkalenterissani ei ole muita merkintöjä kuin illalla klo 19 alkaen Meri-Lapin Oratoriokuoron esitys Paattionlehdon kappelissa, joka tuli eilen vaimoni toimesta. Sinne mennään. Onhan siellä tuttuja esiintyjiä, rajanaapurimmekin... Katsotaan, miten päivä etenee.

Eräs facebook-teksteistäni tänään...

Pitkästä aikaa tarina/teksti - jutustelua marketin kassajonossa... En kerta kaikkiaan voinut olla kuulematta, kun vaaleihin valmistautuva noviisi sai ohjeistusta kokeneelta jutustelukumppaniltaan. Kysymyksessä tuntuivat olevan seurakuntavaalit. "Jos mainostat lehdissä tai valomainostauluilla niin muista, että numero on tärkeä. Se isolla ja kuvassa iloinen, naurava ilme!" hän neuvoi väittäen itsellään olevan asiasta kokemusta. Oli niin tai näin, muistui mieleen kuntavaalit pari kierrosta sitten. Vaalimainoskuvassa menin niin sanotusti halpaan. Kuvaaja psyykkasi minua hymyilemään. Hymyilin niin rennosti ja iloisesti, että hampaatkin tulivat hiukan näkyviin. Aivan liian iloinen kuva minun lookkiini, olemukseeni. Niinhän siinä kävi, että huonoin vaalitulos koskaan. Tosin sain tuttavaltani lohdutuksen sanoja: " Suurin osa sinun äänestäjäkunnasta on siirtynyt ajasta iäisyyteen." Kyllä - näinkin se osittain valitettavasti on...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin sadetihkuisen syysaamun. Taitaa tulla sateinen ja pilvinen päivä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja kävin pistämässä Pikkupuolelle tulet takkaan. Vaimolleni tulee naistuttava kyläilemään iltapäivällä. Iltapäivällä pöytäkirjan tarkistus ja yksi kokous. Loppuiltapäivästä/alkuillasta livekoulutusta Kivikankaalla Digipolis Horisontti auditoriossa klo 17-20 aiheena Teamsin käyttö. Menen paikalle ellei mitään yllättävää estettä ilmaannu... Katsotaan, miten päivä tästä etenee.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Kuinkahan monta kertaa olen kirjoittanut, silloinkin, kun vielä kirjoittelin sanomalehtien yleisönosastopalstoille, että yhteistyö on voimaa. Kyllä mutta sitä ei osata harrastaa varsinkaan "pikkupolitikoinnissa". Näin se on, ikävä kyllä. Eduskuntavaalit lähestyvät. Väkilukuun perustuvana Lapin vaalipiirin kansanedustajamäärä putoaa kuuteen entisen seitsemän asemesta. Kilpailu kiristyy. Tuota yhteistyötä olen peräänkuuluttanut todella monta kertaa nimenomaan Kemin osalta. Hyvällä yhteistyöllä ja luonnollisesti hyvällä ehdokasasettelulla Kemistä olisi ollut ja on tästä eteenkin päin mahdollisuus saada oma kansanedustaja. Puhumattakaan, jos osaisimme tehdä yli kuntarajojen yhteistyötä esimerkiksi Keminmaan ja Simon kanssa. Kemissä ei ole ollut omaa kansanedustajaa sitten Maija Raskin jälkeen eli vuoden 2007 jälkeen. Kemissä ei ole ollut riittävän valovoimaisia, karismaattisia, voimakkaita tahtopoliitikkoja, jotka olisivat raivanneet tiensä eduskuntaan. Taannoin Vasemmistoliitto ja SDP olisivat kukaties saaneet aktiivisella yhteistyöllä ehdokkaan läpi ääniä keskittämällä. Tällä hetkellä yhteistyöhön on pakko ottaa mukaan myyös Kokoomus ja Keskusta. Neljän "koplalla" ja myönteisellä "kassakaappisopimuksella" kemiläinen ehdokas menisi "sukkana" läpi eduskuntaan. Sillä säästyisi iso nippu riihikuivaa rahaa ja "turhaa" taistelua. Kuulen selvästi, että muutama lukija mutisee: Lapsellista pohdiskelua! Saattaa olla, mutta näin saisimme kaupunkiimme/alueellemme uuden äänitorven Arkadianmäelle - takuuvarmasti.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin poikkeuksellisen aikaisin. Aamupäivän toimet mielessä. Tämän päivän lehdet - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kostean syysaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen alan valmistautumaan Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille lähtöön. Olen pari viikkoa sitten lupautunut näyttömalliksi. Siinä roolissa en ole "ensimmäistä kertaa pappia kyydissä" vaan ties monettako kertaa vuosikymmenien aikana. Oikeastaan tänään ei olekaan muuta tärkeää tekemistä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Suomi on yhdistysten luvattu maa - kyllä mutta...

Suomi on yhdistysten luvattu maa - kyllä mutta... Saada rivijäsenenä tietoa yhdistyksen toiminnasta on erittäin vaikeaa. Toki saa tietoa, jos on superaktiivinen ja pommittaa muun muassa hallitusjäseniä alituiseen tiedonjanossaan. Kuntapuolella asia pääsääntöisesti on toinen, toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Esityslistat ja kokouspöytäkirjat liitteineen löytyvät kunnan/kaupungin kotisivuilta. On hyvin vähän ns. salaisia asioita ja nekin ovat julkisia, kun päätökset on tehty ja pöytäkirjat tarkastettu. Olen tähänastisen elämäni aikana ollut monissa yhdistyksissä, puheenjohtajanakin monissa. Olen tällä hetkellä rivijäsenenä neljässä yhdistyksessä. Yksi yhdistyksistä on koulutustaustaani liittyvä valtakunnallinen yhdistys, siinä rivijäsenen rooli on aivan riittävä ja tiedonsaanti riittävä. Siitä en hevillä luovu. Tiedonsaannin kannalta kolme muuta yhdistystä mietityttää. Mielestäni on lähinnä kaksi vaihtoehtomallia: Lähteä tiukemmin toimintaan mukaan tai jättäytyä rivijäsenenkin roolista kokonaan ulkopuolelle toiminnan. Näin yksinkertaista se on - kyllä. Niin - yhdistyksiä on tällä hetkellä Suomessa noin 110.000 kpl...

Se on jo marraskuun ensimmäinen viikko käynnistymässä - kyllä...

Se on jo marraskuun ensimmäinen viikko käynnistymässä - kyllä... Aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani oli aistittavissa sadetihkuinen aamu. Pertinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään ja hain korillisen saaripuita puu- ja varastokatoksesta. Loppuiltapäivästä/alkuillasta on näillä näkymin toiseksi viimeinen Kemin perusturvalautakunnan kokous kaupungintalon 9. kerroksen valtuustosalissa. Viimeinen kokous tiistaina 13.12.2022 - se on sitten siinä. Ensi vuonna 01.01.2023 päätökset siirtyvät näiltä osin Lapin hyvinvointialueelle. Monet sanovat sen ääneen:"Mitähän tuostakin tulee." Kieltämättä takaraivoon hiipii epäily/ajatus päätöksenteon siirtyessä tuonne jonnekin alueelle. Häviääkö paikallinen lähestymistapa niistä kokonaan. Mielenkiintoista nähdä, miten työt käynnistyvät hyvinvointialueella... Katsotaan nyt kuitenkin, miten marraskuun ensimmäinen päivä käynnistyy.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Sadattelun henkilökohtainen taito on taitolaji - kyllä. Itse kirjoitan tämän tästä, että jokin asia saa minut reagoimaan siten, että mainitsen käyttäneeni koko viikon kiroiluarsenaalini lähes kertalaakista. Mielestäni hallitsen tutut kirosanat, mutta aina ilmaantuu uusia. Tiedän henkilöitä - useitakin - joiden en ole koskaan kuullut kiroilevan perinteisillä kirosanoilla. Se sijaan he osaavat taitavasti ilmaista tunteensa, harmituksensa joka vihansa kiertoilmaisuin. Otan muutaman esimerkin. He voivat todeta eri äänenpäinoin: Hemmetti, Samperi, Saakeli, Voihan nenä, Voi suden paska, jne. ... Sinä varmaan tiedät tukun muitakin.

Mitä tänään tähän saakka...

Kaunis, kuiva syysaamu - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Alan orientoitua talvirenkaiden vaihtoon/vaihdattamiseen eli ajelen kohtapuolin Tommin luo Karihaaraan. Sen jälkeen on ohjelmassa seurakuntavaaleihin liittyvää Kemin Prisman edessä klo 12-14. Olen ensimmäistä kertaa mukana em. kuvioissa. Katsotaan, miten päivä etenee...

Kellot siirretty talviaikaan - kyllä...

Kellot siirretty talviaikaan - kyllä... Kuinkahan monta kertaa noita kelloja joutuu vielä siirtelemään ennen kuin EU-päätökset astuvat voimaan - varmaan useasti. Kaunis, tyyni syysaamu ja lokakuun viimeinen sunnuntai. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään. Käänsin hetki sitten työhuoneeni pöytäkalenterista marraskuun ensimmäisen viikon aukeaman esiin. Näyttää olevan monenlaista aktiviteettia. Heti maanantaina lähestyviin seurakuntavaaleihin liittyvänä jalkautumista Prisman eteen klo 12-14. Tiistaina kokous, jota olen tarjonnut henkilökohtaiselle varajäsenelleni. Keskiviikkona Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille näyttömalliksi. Torstaina kokous ja illansuussa koulutustapahtuma tietokonevärkkäämisestä - Teamsista. Katsotaan, miten viikko käynnistyy. Tänään sunnuntaina ei ole mitään erityistä tekemistä, ollaan vaan... No sentään sen verran, että kävimme sauvakäveleskelemässä Peurasaaren K-Marketissa hunajapurkin ostamassa. Ihan sopiva päiväkävely.

Henkilöitä, jotka itse on ajatuksistaan poisoppinut...

Henkilöitä, jotka itse on ajatuksistaan poisoppinut... Varmaan jokaisella meistä on tiedossa henkilöitä, jotka itse on ajatuksistaan poisoppinut. Henkilöitä, joita ei edes vilaukselta toivoisi näkevänsä. Ainakin minulla on muutama sellainen. He ovat henkilöitä, joihin aikanaan on luottanut, mutta he - ainakaan omasta mielestäni - eivät ole olleet luottamuksen arvoisia. Lievästi kirjoitettuna: Tavallisen sutkeja tyyppejä... Kävin vaimoni kanssa kaupoilla ja sen jälkeen Kemin kulttuurikeskuksessa. Näin vilaukselta em. kategoriaan kuuluvan henkilön, jolloin tympeät muistot takavuosikymmeniltä vilahtivat ajatuksissani. Onneksi olen jo siinä iässä, että minun ajatusmaailmaani ei hevin heilautella. Olen em. tyyppisessä tilanteessa oppinut katsomaan henkilön ohi, jopa läpikin, tuntematta yhtään mitään. Niin - Kemin kulttuurikeskuksessa näytti olevan väkeä aika lailla liikkeellä - hyvä niin...

Sateinen ja tuulinen viikonvaihde edessä - kyllä...

Sateinen ja tuulinen viikonvaihde edessä - kyllä... Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta oli aistittavissa vesisadetihkuinen syysilma, ilmassa on kohta kukaties räntää, mene ja tiedä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tässä viikonvaihteessa ei ole mitään tärkeää tekemistä, ensi viikolla sitäkin enemmän. Katsotaan, miten tämä lauantaipäivä lähtee liikkeelle...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehden haettuani pistin puut päärakennuksen takkapesään. Siltä osin ei siis mitään uutta. Perinteisten aamutoimien jälkeen - vilkaistuani työhuoneeni pöytäkalenteria - näkökenttääni osui teksti: Kemin lyseon lukion 125-vuotisjuhla. Kyllä. Tänään perjantaina olisi oppilaitoksen auditoriossa juhlaan liittyvää ohjelmaa klo 13-14 ja sen jälkeen juhlakahvit ravintola Melissassa. Edellä mainittu juhlatilaisuus näyttää olevan striimattuna myös netissä, jos ei paikan päälle tule lähdettyä. Katsotaan, miten sadetihkuinen syyspäivä etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että hetki sitten katselin tuttua televisioshowta: Venäjän presidentti Vladimir Putin syytti länttä "vaarallisen, verisen ja likaisen pelin" pelaamisesta Ukrainasta. Putin pitää parhaillaan laajaa puhetta Moskovassa Valdai-keskusteluryhmän vuosittaisessa tapahtumassa. Kreml luonnehti puhetta etukäteen "tärkeäksi". Putin jatkoi, että käynnissä on maailmanlaajuinen kriisi, joka koskee kaikkia. - Ennemmin tai myöhemmin lännen on pakko aloittaa keskustelut yhteisestä tulevaisuudestamme. Putinin mukaan Venäjä ei kuitenkaan pidä itseään lännen vihollisina. Putin kritisoi silti "ylimielisiä" lännen johtajia, jotka hänen mielestään yrittävät tyrkyttää omia arvojaan muulle maailmalle. Niin - jaksoin katsella tuota pöhöttynyttä naamataulua muutaman minuutin. Sen aikana näytettiin myös kuvaa vakavailmeisestä, tympääntyneestä kuulia-/katselijakunnasta. He olivat sen näköisiä, että:"Puhu sinä, minä pitelen hevosta." Tuli ruudun täydeltä perinteistä venäläistä maskirovkaa eli hämäystä, harhautusta = kusetusta. Niin - Putin ei näytä ymmärtävän, että hän on läntisen maailman silmissä totaalinen epäluotettava hylkiö. Hylkiö, jonka kanssa ei sivistynyt maailma neuvottele. Ei ainakaan niin kauan, kun venäläisjoukkoja on Ukrainassa...

Ken tietoa lisää, hän tuskaa lisää - kyllä...

Ken tietoa lisää, hän tuskaa lisää - kyllä... Olen tällä valtuustokaudella Kemin kaupunginvaltuuston varajäsen, siinä roolissa olen ollut vuodesta 2000 alkaen. Aina silloin tällöin olen istunut valtuutetunkin roolissa. Vuosikymmenien saatossa olen ollut useiden lautakuntien varsinainen ja varajäsen. Tällä valtuustokaudella olen perusturvalautakunnan ja sen alaisuudessa toimivan yksilöasian jaoston varsinainen jäsen. Edelliset luottamustoimet päättyvät tämän vuoden lopussa, sillä asiat siirtyvät 01.01.2023 Lapin hyvinvointialueelle. Olen tarkastuslautakunnan varajäsen ja ympäristölautakunnan ja sen alaisen lupajaoston varajäsen edellisissä luottamustehtävissä olen muutaman kerran olut paikalla - viimeksi eilen tarkastuslautakunnassa. Lisäksi olen Kemin Energia ja Vesi Oy:n hallitusjäsen ainakin tämän valtuustokauden kaksi ensimmäistä vuotta. Viimeksi tänään oli erittäin asiallinen kokous ja laajoja asiakokonaisuuksia lähitulevaisuuteen... Olen ehdottanut, että perusturvalautakunnan kahteen viimeiseen kokoukseen henkilökohtainen varajäseneni osallistuisi. Toivottavasti hänellä on siihen mahdollisuus.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Se nyt ei kummoinen uutinen ole, olen harjoitellut lämmittämistä jotakuinkin joka toinen tai kolmas päivä pakkasia odotellessa. Tänään ei ole oikeastaan muuta kuin iltapäivällä kokous. Kokoukseen liittyviä materiaaleja katselen kohtapuolin... Katsotaan, miten päivä muutoin etenee.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että olen seurannut aika tarkkaan vuodesta 2014 alkaen Ukrainan tilannetta. Siitä lähtien kun "pienet vihreät tunnuksettomat miehet" = Venäjän armeijan erikoisjoukot miehittivät/valtasivat Krimin niemimaan ja aloittivat Itä-Ukrainassa kapinallisten, separatistien tukemiset eli käytännössä sodan Ukrainaan vastaan. Silloin - Euroopan karttaa katsellessani huomasin Nato-asiassa valuvian. Suomi ja Ruotsi näyttivät olevan "orvon näköisiä". Ajattelin, että tuo varmasti muuttuu. Meillä oli silloin ja on yhä edelleen arvaamaton itänaapuri. Ajattelin silloin, että Suomen ja Ruotsikin on syytä pistää hakemus Natoon. Mikäli vielä oikein muistan, niin minulle eräs tuttavani sanoi:"Sinustahan varsinainen Sota/Nato-Haukka on tullut." Niin - Suomi ja Ruotsi ovat kohta Naton jäseniä. Samaan hengenvetoon totean, että kohta Ukraina valloittaa Hersonin alueen ja sen jälkeen Krimin niemimaan takaisin Ukrainan yhteyteen. On ajan kysymys, niin venäläiset sotajoukot ovat siirtyneet äärimmäiset kovat tappiot ja nöyryytyksen kärsineenä oman maansa alueelle. Toivottavasti Venäjän nykyhallinto vaihtuu. Se vaihtunee jonkinasteisen vallankumouksen myötä. Venäjästä on tullut hylkiövaltio, jonka saattaminen länsimaiden kanssa normaaliin yhteistoimintaan vienee kymmeniä vuosia... Murheellista, että Ukraina maksaa tästä aivan liian kovan hinnan.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta oli aistittavissa sateinen syysaamu. Kainuunkadun päädyssä saneeraustyöt jatkuvat ja jo työn alla ollutta osuutta tasoitellaan - hyvä niin. Toivottavasti tuo sade hellittää, että pääsen lähtemään talvirenkaiden vaihtoon päivällä. Niin - hetki sitten renkaiden vaihto siirrettiin suosiolla huomiseen. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän puut päärakennuksen takkapesään odottamaan huomenaamusta sytyttämistä. Saimme eilen pitkästä aikaa tutun yövieraan Pikkupuolelle. Veera tuli syyslomailemaan. Lähden iltapäivällä Kemin kaupungintalolle tarkastuslautakunnan kokoukseen varajäsenenä. Kokous näyttää olevan poikkeuksellisen varajäseninen. Käsiteltävät/kuultavat aihealueet ovat mielenkiintoisia. Näin on poikkeuksetta lähes aina...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta Kainuunkadun päässä olivat saneeraustyöt täydessä vauhdissa. Kuulin eilen, että kalliota oli tullut vastaan, niitä eilen myöhään illalla jyystettiin hajalle. Tarvitseeko räjäytellä, sen aika näyttää. Viemäriauto oli myös liikkeellä - tarkistuksiako? Mene ja tiedä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Katsotaan, miten päivä etenee...

Tapahtui Hämeenlinnassa...

Tapahtui Hämeenlinnassa... Vaimoni oli lupautunut esiintymään, laulamaan englantilaistaustaisen nuoren naistuttavansa ja tämän suomalaisen miesystävän kanssa puistokonsertissa. Miesystävä soitti kitaraa. Vaimoni pyysi minua myös mukaan toiseksi kitaristiksi. Minä suostuin, vaikka en ollut soittanut kitaraa vuosikausiin. Puistokonserttipaikalla paljon ennen konsertin alkua hiukan harjoittelimme, tapailimme esitettävää kappaletta, joka oli Isoisän olkihattu. Pohdiskelin, mistähän tasosta he mahtavat kappaleen laulaa. Kitaraharjoittelumme meni sen verran hyvin, että ajattelin, eiköhän se se jotenkin mene... Väkeä tuli puistokonserttiin valtavasti. Paikalle saapui myös tuttu henkilö vaaleassa poplarissa - Jorma Virtanen. Konsertti lähestyi. Saavuimme esiintymispaikalle. Äänentoistolaitteita käyttävä nuorimies sanoi minulle:"Nyt Kitaramies saat unohtaa esiintymisesi ja ottaa kitaran mukaan. Meidän oli pakko peruuttaa esiintymisenne, sillä kappalepyyntöjä, toivomuksia on tullut niin paljon, ettei rauhallisille kappaleille ole tilaa." "Kuinka kauan tämä konsertti kestää?" kysyin. "Tunnin." sain vastaukseksi. "Eihän siihen sovi montakaan kappaletta." totesin. Niin - kyseessä oli nuorisolle suunnattu konsertti. Ehkä heitä ei kappaleemme Isoisän olkihattu olisi kovinkaan paljon säväyttänyt... Niin - tämä oli viime öinen uneni, jonka kerroin aamukahvittelun yhteydessä vaimolleni. Meillä oli hauskaa.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että olen käynyt Kemin kaupunginvaltuuston jäsenen Viivi Järvelän kanssa asiallista mielipiteiden vaihtoa tällä palstalla Kemin teatteritilanteesta. Kun kirjoitan, että pannaan hattu kiertämään, niin väännän rautalangasta yhden toiminta-/tukimallin. Länsi-Pohjan Insinöörit ry on vuosikymmenien aikana tukenut ja aktivoinut jäseniään + avec - Kemin kaupunginteatterin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti - käymään teatterissa. Nauttimaan tasokkaista esityksistä. Tämä kirottu koronavirusaika on aiheuttanut takapakkia asiaan mutta... Suomi on luvattu yhdistysten maa. Meri-Lapissakin on varmaan satoja yhdistyksiä, Kemissäkin kymmeniä. Varmaan edellä kuvatun tyyppisiä päätöksiä on tehty monissakin yhdistyksissä. Jos ei ole - syyskokoukset lähestyvät - ottakaa asia esiin ja tehkää myönteinen päätös jäsentenne teatterikäyntien tukemisesta. Samalla avitatte/tuette 01.01.2023 toimintansa aloittavan yhdistyspohjaisen teatterin toimintaa. Toki muitakin tukimalleja löytyy. Pistäkää riihikuivaa rahaa liikkeelle.