Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamu- ja päivätoimien jälkeen olemme kohtapuolin tekemässä lähtöä Selkäsaareen. Matkaan lähtevät minun ja vaimoni lisäksi nuoret kesävieraamme Anna ja Frej. Timo lähti kerrostalonaapurimme Kajosmäen Esan kanssa "aarteita" etsimään metallipaljastimilla jostakin lähimaastosta. Hahtisaareen on tällä keralla siirryttävä kahdella autolla, sillä kesäautomme henkilölukumäärä on rajallinen - kolme... Illalla on lähes pakko katsoa naisten MM-jalkapalloilun loppuottelu. Joko suoraan tai Ylen Areenasta. Lievä ennakkosuosikki taitaa olla kotijoukkue Englanti, mutta Saksa antanee kovan vastuksen...

Schindlerin lista draamaelokuva koskettaa - toistamiseen, aina...

Schindlerin lista draamaelokuva koskettaa - toistamiseen, aina... Olemme ties kuinka monta kertaa katsoneet em. elokuvan - viimeksi eilen. Kyllä se koskettaa, "kolahtaa". Tulee miettineeksi, miksi maailmassa näyttää vaikuttavan - aina - jotakin kansaa, etnistä ryhmää, toisinajattelevia, tms. kohtaan vainoaminen. Silmitön viha... Elokuvan loppupupuolella, viimeisillä minuuteilla elokuvan päähenkilö liikuttuneena pohdiskelee: Hänen olisi ollut mahdollisuus pelastaa ihmisiä vielä enemmän, edes yhden enemmän. Pätkä Wikipediatekstiä: Schindlerin lista (engl. Schindler’s List) on vuonna 1993 ensi-iltansa saanut Steven Spielbergin ohjaama yhdysvaltalainen draamaelokuva. Elokuva perustuu Thomas Keneallyn romaaniin Schindlerin lista (Schindler’s Ark, myöhemmin Schindler’s List). Elokuvan pääosia näyttelevät Liam Neeson, Ben Kingsley ja Ralph Fiennes. Schindlerin lista seuraa juutalaisten jatkuvasti heikentyvää asemaa Puolassa holokaustin aikana, kodeistaan karkoituksesta aina Auschwitzin teloituksiin asti, noudattaen erittäin tarkasti tapahtumien todellista kulkua. Elokuva kertoo saksalaisesta yrittäjästä, Oskar Schindleristä, joka pelasti yli tuhannen puolanjuutalaisen hengen holokaustissa toisen maailmansodan aikana. Elokuvan nimi viittaa listaan, jossa oli niiden juutalaisten nimet, jotka Schindler otti töihin tehtaaseensa. Elokuva on lähes kokonaan mustavalkoinen. Vain esi- ja loppunäytös, pikkutytön punainen takki ja kynttilänliekki ovat värillisiä. Schindlerin listaa pidetään yleisesti Spielbergin siihenastisen uran parhaimpana elokuvana, josta hän myös sai parhaan ohjauksen Oscar-palkinnon. Teos poikkeaa kaikista hänen aikaisemmista töistään. Monet epäilivätkin Spielbergin kykyä käsitellä näin vakavaa ja arkaluontoista aihetta, kun hän ilmoitti tekevänsä Schindlerin listan. Elokuva oli kuitenkin arvostelumenestys. Claude Lanzmann, joka ohjasi holokaustista kertovan Shoah -dokumentin 1985, oli kuitenkin päinvastaista mieltä. Hänen mielestään elokuva oli ”hyväntuulista viihdettä 1900-luvun pahimmasta rikoksesta”. Yhdysvalloissa Schindlerin lista on erityisen arvostettu ja siellä sitä pidetään Spielbergin mestariteoksena ja yhtenä parhaimmista yhdysvaltalaisista holokaustielokuvista. Allmovien kriitikko piti sitä jopa elokuvahistorian merkkipaaluna. Yhdysvalloissa elokuvaa käytetään usein opetusvälineenä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olemme katselleet Yle Areenasta 2- osaisen dokumentin. Lähes täysin tuntemattoman Vladimir Putinin nousu Venäjän presidentiksi vuosituhannen vaihteessa ei ollut sattumaa. Kaksiosaisen dokumentin avauksessa palataan Neuvostoliiton viimeisiin vuosiin ja Venäjän myrskyisälle 90-luvulle tutkimaan niitä syitä, jotka lopulta tekivät keskinkertaisesta KGB-agentista yhden maailman mahtavimmista miehistä. Toisessa osassa siirryttiin aivan nykypäiviin. Erinomainen kuvaus tämän hetken maailman ykköshylkiöstä, kansanmurhaajasta, sotarikollisesta, joka on viimeiset 20 vuotta tapattanut monia oman maan kansalaisiaan kotimaassa ja ulkomaillakin. Hänen kätensä ovat kyynärpäitä myöten veressä. Hän todennäköisesti alkaa vähitellen itsekin ymmärtää, että se oli sitten tässä. Arvelen hänen pelkäävän lähestyvää loppuaan kuollakseen...

Kesävieraita pääkaupunkiseudulta - kyllä...

Kesävieraita pääkaupunkiseudulta - kyllä... Eilen illansuussa tulivat vieraamme - Timo, Anna ja Frej - kävivät taloksi. Tänään lähdemme käväisemään Haaparannalla ympärivuotisautollamme ilmeisesti matkakoostumuksella minä, vaimoni, Anna ja Frej. Todennäköisesti tänään esittelemme vieraillemme samalla reissulla alustavasti kaupunkiamme... Tästä viikonloppu käynnistyy.

Se on taa perjantai - kyllä...

Se on taa perjantai - kyllä... Kuinka monta kertaa olen kirjoittanut, miten nopeasti viikot vilahtavat. Tämäkin viikko. Perinteisten aamutoimien jälkeen intouduin paistamaan esipaistettuja Pirkka-vehnäpullia - 14 kpl. Päärakennuksessamme on huumaava pullan tuoksu - hetken aikaa. Vilkaisin hetki sitten Paavo Väyrysen tämän päivän blogikirjoitusta: Yllyttivätkö Yhdysvallat ja Ukraina Venäjää hyökkäämään? Hän toteaa alussa: "Olen kirjoittanut keväästä lähtien runsaasti blogeja sekä Ukrainan sodasta että Suomen Nato-jäsenyydestä. Nämä kaksi ovat liittyneet toisiinsa." Mielenkiintoinen teksti, jonka loppupuolella hän toteaa, että Suomessa vallitsee sotapropaganda. Hän toteaa lisäksi:" On kauhistuttavaa, millainen joukkohysteria on Suomessa saatu aikaan Ukrainan-sodasta, ja sodan todellinen syy, NATOn laajentuminen, näyttää unohtuneen totaalisesti niin poliitikoilta kuin medialta." On murheellista todeta, miten yksi Suomen kokeneimmista poliitikoista sinnittelee omia ajatuksiaan toistellen ja tavallaan syyllistäen kaikki muut. Edelleen odotan hetkeä, jolloin hän tuomistsee Venäjän nykyhallinnon, viime kädessä Venäjän presidentin Vladimir Putinin Ukrainan hyökkäyssodan. Nato-asiassa en enää jaksa odottaa Suomen ja Ruotsin osalta hänen myöntävän asian oikeutusta... Niin ja hiukan mukavampiin asioihin: Helsingin Vuosaaresta, Aurinkorannalta on aamulla lähtenyt auto liikkeelle kohti pohjoista. Saamme muutamaksi päiväksi kesävieraita: Timo, Anna ja Frej - tervetuloa.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä tienvarren postilaatikosta hakiessani aistin viileän pohjoistuulen puhaltelevan ja lämpötila rapiat 10 astetta. Eiköhän tuo lämpötila hiukan nouse päivän mittaan. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin kuitenkin päärakennuksen takkapesään tulet. Tänään näyttää olevan pihapäivä. Voi olla, että intoudun pätkän orapihlaja-aidastakin siistimään ja nurmikoita ajamaan. Vaimoni hoitaa trimmeriasioita ja kivi-istutuksia. Aamun lehteä lukiessani kävi mielessä sanonta: Elää ajassa. Se on taitolaji. Lyhyesti ja kansanomaisesti: Ei märehtiä/haikailla menneitä eikä murehtia/pelätä tulevia aikoja. Elää juuri nyt tätä hetkeä täysillä, sivistyneesti, se on viisautta...

Eräs Blogiteksteistäni tänään...

Kävin päivällä kaupungilla asioimassa. En viitsi luetella, mitä kaikkea tein, mutta kotiin tultuani intouduin hiukan kärräämään tontinkulmalta/matopellolta multaa entisen maatalouslaitemuseon paikalle. Vaimoni otti pienestä perunapellosta uusia perunoita. Monen kokoisia, isojakin. Tänään niitä ensimmäistä kertaa maistellaan. Nyt tietokoneen ääressä istuessani käyn läpi konkaripoliitikko Paavo Väyrysen tämän vuoden blogitekstit. Miksi? Siksi, että hänen väitetään olevan vahvasti kallellaan Venäjälle ja olevan Putin-fania. Lisäksi väitetään hänen tuovan esiin toistamiseen, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on länsimaiden, oikeastaan amerikkalaisten syytä. Hänen Nato-kielteisyytensä on kaikille tiedossa. Mutta katsotaan, onko väitteille perää... Kyllä - tekstit on läpikäyty. Paavo muistelee mielellään menneitä. Hän taitavasti käyttää tekstejään tukemassa ansiokasta kirjatuotantoaan ja televisioesiintymistään. Viime aikaisia tapahtumia kuvannee hänen näkemyksensä alla olevasta lainauksesta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on julkistanut CNN:n haastattelussa presidentti Vladimir Putinin kanssa käymänsä keskustelun sisällön. Helsingin Sanomien mukaan: Putin haluaa tunnustuksen, että Krim on osa Venäjää. Putin haluaa, että Donbas katsotaan osaksi Venäjää. Putin tulkitsee Donbasin aluetta laajasti – pelkät separatistialueet eivät riitä. Putin haluaa, että Ukraina demilitarisoidaan. Niinistö ei avannut tarkemmin, mitä tämä käytännössä tarkoittaisi. Aiemmin on tulkittu, että Putin tavoittelisi Ukrainan sotilaallisen infrastruktuurin tuhoamista. Ukrainasta tehdään puolueeton maa. Se ei saisi liittyä Natoon tai Euroopan unioniin. Mielestäni johtavien länsimaiden tulisi rohkaista Ukrainaa hyväksymään Venäjän vaatimukset neuvottelujen pohjaksi. Tällöin olisi ilmeisesti mahdollista saada välittömästi aikaan tulitauko, joka koskisi koko maata. Niin - edellä mainitut asiakokonaisuudet ovat tällä hetkellä utopistista toiveajattelua Venäjän/Putinin taholta. Tilanne on totaalisesti umpisolmussa. Niin ja Paavosta sen verran, että en ole nähnyt hänen sanallakaan tuomitsevan Venäjän nykyhallinnon ja erityisesti Putinin toimia hyökkäyssodassa Ukrainaan. Murheellista ja käsittämätöntä. Niin kuin olen useaankin kertaan kirjoittanut: Ainoa hyvä puoli tässä Ukraina-järjettömyydessä on, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon...

Mitä tänään tähän asti...

Saimme eilen kuulla, että nuorempi pojistamme eli Timo Helsingistä on tulossa käymään pohjoisessa. Kertoi, että autokyydissä perjantaina tulisi Anna ja hänen tyttökaverinsa. Onko heille Pikkupuoli viikonvaihteessa käytössä? Kyllä on ja ei muuta kuin tervetuloa... Näyttää siltä, että tänään on tuulinen ja pilvinen kesäpäivä tulollaan. Kukaties pihahommat saa tältäkin päivältä unohtaa.

Iltapäiväluettavaa Yleltä - kyllä...

Iltapäiväluettavaa Yleltä - kyllä... Peskov: Venäjä reagoi hyvin kielteisesti, jos Suomi keskeyttää viisumien myöntämisen Venäjän presidentin tiedottaja Dmitri Peskov uhkaa vastatoimilla, jos Suomi keskeyttää turistiviisumien myöntämisen venäläisille tai rajoittaisi niiden myöntämistä. – Totta kai Venäjä reagoi hyvin kielteisesti tähän, Peskov sanoi virtuaalisessa tiedotustilaisuudessaan uutistoimisto Interfaxin mukaan. Peskov sanoi, että hänen käsityksensä mukaan viisumikieltoa ei ole toistaiseksi otettu käyttöön Suomessa ja toivoi, ettei niin tapahtuisi. – Kaikki tällaiset toimet Venäjän kansalaisia vastaan edellyttävät vastatoimia ja vastauksen – tämä on ymmärrettävää ja ennustettavaa. Peskovin kommenteista uutisoi Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomat, jonka Moskovan-kirjeenvaihtajan Jenni Jeskasen viisumikieltoa koskevaan kysymykseen Peskov vastasi. Pääministeriä sijaistava Aki Lindén (sd.) on kertonut kannattavansa viisumikäytäntöjen kiristämistä. Myös suurimmat puolueet lopettaisivat viisumien myöntämisen. Niin - näin siinä todennäköisesti käy...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteäa kadunvarren postilaatikosta hakiessani oli pakko todeta, että tämän päivän pihatyöt saasuosiolla jättää väliin. Sateinen päivä. Voi olla, että perinteisten aamutoimien jälkeen sytytän päärakennuksen takkapesään tulet. Kesälläkin takan - kivikasan - lämpö on mukavan tuntuinen. Kukaties käväisen ympärivuotisautomme tankkaamassa ja samalla ostamassa venebensiiniä samasta letkusta... Tänään on havillista aikaa seurata maailmanmenoa

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Tänään iltapäivällä ongella - kyllä. Tuttu paikka ja tuttuakin tutummat toimenpiteet. Oikeastaan minun "mainostamaani" ekokalastukseen ilma ei voi olla parempi kuin tänään. Puolipilvistä, tuuli oikeasta suunnasta ja sopivan voimakasta. Aluksi kaksi jigionkea ja pilkki varustettuina Master-onkimadoilla. Sitten sain kesän ensimmäisen särjen - hyvä niin. Pää poikki, suomustus, maha auki/suolet pois ja viipalointi vajaan 10 mm siivuiksi kohtisuoraa selkärankaa päin. Siivut vielä selkärangan kohdalta puoliksi... Ja sitten alkoi armoton kalastus niin kuin edesmennyt kalakaverini tapasi sanoa - kyllä... Määrällisesti kesän ennätyssaalis, muutama ihan hyvänkokoinenkin ahven, mutta kyllä välillä vastusti. Toinen jigiongista tarttui kaksi kertaa uppotukkiin. Sain irti , mutta toisella kerralla siima katkesi. En menettänyt jigikoukkua enkä peruketta. Olin jo aikeissa lähteä, kun se reissun suurin ahven iski kiinni särjenlihakoukkuun. Vapa taipui mutta... Karkuunhan se pääsi. Varmaan kesän ennätysahven. Samassa rytäkässä tuo epäonnen jigivapaviritys meni sekaisin. Seuraavan kerran saaressa on ainakin yksi tehtävä edessä. Niin - kyllä tuossa Selkäsaaren pohjoispäädyn vesialueella on isojakin ahvenia, täytyy olla kärsivällinen ja varos uppotukkeja. Niitä siinä riittää. Todettakoon, että olen toistakymmentä vuotta alueella kesäisin kalastellut. Eipä siellä ole juuri muita näkynyt. Tätä kirjoittaessani ahvenet ovat perattuina ja veret "lypsettyinä" pusseissa pakastimessa. Kukaties seuraavalla saarireissulla niitä savustetaan. Ihan mukava onkireissu...

Heinäkuun viimeinen viikko käynnistyi - kyllä...

Heinäkuun viimeinen viikko käynnistyi - kyllä... Aikainen herätys, sillä Pikkupuolelta kesävieraamme saapui matkareppunsa kanssa aamupalalle. Hän oli lähdössä jo ennen seitsemää aluksi Ouluun ja sieltä Itä-Suomen reittiä Helsinkiin. Mielestämme mukava muutaman päivän pistäytyminen Kemin Mummolassa oli takana. Pikkupuolemme oli taas tarpeen... Pöytäkalenterini on tällä viikolla tyhjä lukuunottamatta tämän päivän nuohoojan käyntiä iltapäivällä. Niin näyttää olevan tyhjää vielä kahdella seuraavallakin viikolla, mutta sitten se taas alkaa. Muun muassa toisen vuosineljänneksen viimeiset perusturvalautakunnan kokoukset ja muut kokoukset. On mielenkiintoista nähdä, miten sote-kuviot käynnistyvät 01.01.2023 alkaen... Iltapäivällä voisi lähteä käväisemään ongella ja kukaties Selkäsaaressakin. Katsotaan nyt sitten...

Unkarin pääministeri on tyypillinen EU-häirikkö...

Lainaus Yleltä - kyllä... Unkarin pääministeri on tyypillinen EU-häirikkö, "aisan yli potkija". Hän näyttää olevan edelleenkin Venäjän presidentin sylikoira. Vain USA:n ja Venäjän neuvottelut voivat lopettaa sodan, sanoo Unkarin Orbán Unkarin pääministerin Viktor Orbánin mukaan vain Yhdysvaltain ja Venäjän väliset rauhanneuvottelut voivat lopettaa Ukrainan sodan. Orbánin mukaan Venäjä haluaa itselleen turvatakuut, jotka vain Yhdysvallat voi tarjota. – EU:n ei pitäisi asettua Ukrainan puolelle vaan osapuolten väliin. Pakotteet eivät tilannetta muuta, eikä Ukraina voita sotaa. Mitä enemmän länsi lähettää raskaita aseita, sen pitempään sota jatkuu, pääministeri sanoi. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Orbánilla oli läheiset välit Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. STT

Mitä tänään tähän asti...

Kaunis kesäinen aamu - kyllä. Tänään iltapäivällä on tavoitteena lähteä käymään Keskustan Peräpohjolan piirin perinteisessä kesäjuhlassa Keminmaassa klo 15 alkaen. Samalla pääsee aluksi tutustumaan remontoituun kunnantaloon/virastotaloon. Kesäjuhlan pääpuhuja on eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Kansanedustaja Katri Kulmuni on myös merkitty puheenpitäjäksi. Todennäköisesti ajantasainfon lisäksi lähestyvät eduskuntavaalit ovat esillä molemmissa puheissa. Keminmaasta pois ajellessamme todennäköisesti teemme pienimuotoisen sightseeing-ajelun Sahansaarenkadun tuntumassa ja sisäsatamassa...

Sauvosaaren takakentällä hetki sitten - kyllä...

Sauvosaaren takakentällä hetki sitten - kyllä... Kävimme - minä ja pojanpoikamme Lauri - loppuiltapäivästä katsomassa PS Kemin jalkapallo-ottelun. PS Kemi-Roi United. Meidät toivotettiin tervetulleiksi otteluun niin lämpimästi, että en viitsinyt alkaa kyselemään lipun opiskelija- ja/tai eläkeläisalennusta. Hyvää tarkoitukseen kympit menivät. Kotijoukkue voitti ottelun 3-0 (1-0) ja "ammattijalkapalloilijoiden" otteet olivat ihan nautittavia. Pallo siirtyi pelaajalta toiselle kevyin, näppärin siirroin, mutta henkilökohtaisia ratkaisuja olisi toivonut laukaisuetäisyydellä enemmänkin. Numerot tulostaululla olisivat olleet kukaties kaksinkertaiset. Olimme sekä uudessa että vanhassa katsomossa. Näin useita tuttuja, joita en ole nähnyt oikeastaan vuosikausiin. Olen aika kirjoittanut, että Suomi, Kemikin on kiinni heinäkuun. Jalkapallo-ottelun katsomossa ei äkkiseltään luulisi joutuvansa/pääsevänsä kuuntelemaan Kemin kaupungin teknisen puolen ja/tai sosiaali- ja terveyspuolen ratkaisuista ja taloudellisista ongelmista. Niin - ei luulisi mutta... Ihan mukava jalkapallosessio. VIP-tilan ohi kävellessäni kävi mielessä kenellä on mahdollisuus, oikeus istuskella aidatussa tilassa. Takaisin Haukkarin Kainuunkadulle kesäautollamme ajellessamme kerroin Laurille lyhyen kaavan mukaan syyt Kemin ahdistavan ankeaan taloudelliseen tilanteeseen. Vuosikymmeniä jatkuneeseen talousholtittomuuteen. Totesin, että onneksi nyt olemme taloussuuntaa muuttamassa. Tästä kyllä selvitään, kun muuta mahdollisuutta ei ole...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli tunne, mitä tänään... Kesävieraamme Lauri nukkuu Pikkupuolella, täytyypä kysäistä hänen suunnitelmistaan. Antaapa ajan kulua. Nyt olisi sopivan viileää ja havillista aikaa vaikka pihahommiinkin. Nyt käyn läpi netistä: Yle, Helsingin Sanomat, Talouselämä, Kauppalehti, Iltasanomat, tms. , onko mitään myönteistä tapahtunut Ukrainassa. Ainakin se on aistittavissa, että länsimaiden materiaalinen kalustotuki alkaa purra. Venäjä näyttää jatkavan silmitöntä, järjetöntä ja raakaa siviilikohteiden pommittamista/tuhoamista ohjuksilla ja tykistötulella...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin suomalaisen/meri-lappilaisen normikesäpäivän olevan tulollaan. Kyllä tällainen päivä, ilma riittää. Tuossa hetki sitten pohdiskelin tykönäni, voinko tänään olla kirjoittamatta maailmanpolitiikan murheista - lähinnä Venäjän raaàsta, typerästä ja epäinhimillisestä hyökkäyssodasta Ukrainaan. Yritän. Tosin osittain siihen liittyvänä luin Paavo Väyrysen viimeisimmän blogikirjoituksen. Edelleen odotan hetkeä, jolloin hän tuomitsee selkeästi Venäjän hyökkäyksen sekä Venäjän nykyjohdon, viime kädessä presidentti Vladimir Putinin toiminnan. Sen verran minäkin olen realisti, että Paavo ei tule koskaan tunnustamaan, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon oli oikea ratkaisu. Tänään saattaisi olla jotain vielä kiinnostavampaa: Lähteä jigiongelle ja kesäpilkille lähivesille. Maakellarissa on kaksi purkkia Master-onkimatoja. Toinen on korkattu. Katostaan nyt sitten, miten päivä etenee...

Selkäsaaressa tänään - kyllä...

Selkäsaaressa tänään - kyllä... Kävimme kesävieraamme, pojanpoikamme Laurin kanssa saaressa. Pääasiassa oleskelua ja hiljaisuuden kuuntelua. Kevytruokailun jälkeen otimme nokoset. Vaimoni kävi uimassa ja me - minä ja Lauri - kävelimme tonttimme rajat. Kävimme myös Markkasen Samin tontilla. Lauri pohdiskeli tonttien hintoja ja metsäsijoittamista. Puun kasvusta Suomessa oli myös puhetta. Sen verran vilkaisin uuden perunapeltomme kasvua, että taitaa mennä pitkälle syksyyn, jotta perunat ovat kuokittavan kokoisia. Nyt sormenpään kokoisia jos sitäkään. Kukaties tämä yritys menee kaiken kaikkiaan kokeilun piikkiin - katsotaan asiaa myöhemmin. Pois lähtiessämme rannassa Lauri kysyi spontaanisti:"Miksi täällä ei ole laituria?" Selostin hänelle puolipitkän kaavan mukaan - tosiaan miksi. Kuvailin hänelle asemakaavassa olevan Pohjoislaituri vesialueen historian sekä laituriasian nykyvaiheen... Kävimme kääntymässä Tommin ja Katariinan mökkipaikan kohdalla. Soitin Tommille pikakäyntimme tarkoituksen: Lauri halusi nähdä rantatontin sijainnin. Ajelimme takaisin Hahtisaareen myötätuuleen karstoja koneesta poltellen liuùssa. Mukava käynti, ei kahta sanaa.

Mitä tänään tähän asti...

Kaunis kesäinen aamu - kyllä. Lämpötila saattaa nousta hellelukemiin. Olemme kohtapuolin tekemässä lähtöä Selkäsaareen ilman erityisiä työvelvoitteita. Kesävieraamme saapuu aamupalalle Pikkupuolelta. Voi olla, että ylös mökkitontille kavuttuamme ja rauhoituttuamme polttelemme rannan tulistelupaikalla RT-tontin risuja, mikäli tuuli on suotuista. Kukaties uteliaisuuttamme vilkaisemme, onko uudella perunapellolla kasvu edennyt toivotulla tavalla. Niin - tänään on meidän 54. hääpäivämme. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että en ole runopoikia, mutta yhden sähkeviestin muistan - ainakin toistaiseksi - 21.07.1968: "Tätä päivää onnellista silloin muistakaa, kun tukkanuottaa leikitte ja silmät leimuaa." Se oli Betty-tätini (Betty Mäkimartti) näkemys avioliitosta Keminmaan Liedakkalasta. Ainakin tähnn asti olemme selvinneet kohtalaisen hyvin...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin upean heinäkuun päivän olevan tulollaan - kyllä. Tämä päivä taitaa mennä nurmikon ajelemiseen ja yleisesti ottaen pihan rapsutteluun. Mikäli aktiviteettia riittää, saatan käydä päärakennuksen tiilikatolla yhden putken läpiviennin tarkistamiseksi/varmistamiseksi. Antaapa ajan kulua...

Mitä tänään tähän asti...

Lähestyn tämän päivän "saarnaa", informaatioiskua tutulla "aasinsillalla": ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.” Presidentti J. K. Paasikivi opetti näillä sanoilla suomalaisille ulkopolitiikan perusasioita itsenäisyyspäivänä 1944, muutama kuukausi jatkosodan päättymisen jälkeen. Paasikiven ohje sopii kaikille muillekin politiikan lohkoille. Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisu voi perustua vain tosiasioiden tunnistamiselle ja tunnustamiselle. Niin edellä mainittu ohje sopii myös ihmisen iän tuomiin ominaisuuksiin... Vajaa viikko sitten oli Lounais-Lappi-lehdessä Toivon Kuulon mainos, jossa mainostettiin tämän kuukauden aikana ilmaista kuulotutkimusta. Käydyn sähköpostiviestinnän seurauksena varasin tälle päivälle klo 09.00 tutkimusajan. Kyllä - siellä kävin ja heti alkajaisiksi mainitsin, että mielestäni kuulen kaiken tarpeellisen, tärkeän. Ikä tuo tullessaan - jotakuinkin kaikille - kuulon heikkenemisen. Heikkeneminen alkaa ilmeisesti jo nuoruusvuosista, johon luonnollisesti vaikuttaa myös elämäntavat ja työympäristö. Asiallinen tutkimus ja mukavanrento juttutuokio, ei kahta sanaa. Minulla on nyt tutkittua tietoa kuulostani. Kuuloni ei ole toivoton Toivon Kuulon mukaan, mutta minua kehotettiin seuraamaan tilannetta ja tulemaan tarkempiin tutkimuksiin tarvittaessa/harkintani mukaan esim. vuoden kuluttua. Sain mukaani esitemateriaalia kuulolaitteista, jotka ovat kehittyneet viime vuosina erittäin paljon. Sen olen todennut jo aiemmin asiaa jonkin verran seurattuani. Ollaan kuulolla, sano...

Uusi viikko käynnistyi - kyllä...

Uusi viikko käynnistyi - kyllä... Aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikolta aistin tavanomaisen kesäpäivän olevan tulollaan. Kääntäessäni pöytäkalenteristani uuden sivun totesin, että olin merkinnyt Keskustan Peräpohjolan piirin perinteisen kesäjuhlan, joka on sunnuntaina klo 15 alkaen Keminmaan kunnantalolla. Juhlapuhujana eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Tilaisuus on kaikille avoin. Tuleeko lähdettyä paikan päälle, sen aika näyttää. Vuosi sitten kyseinen kesäjuhla oli Kukkolankoskella. Kävin vaimoni kanssa siellä, ihan mukava tapahtuma. Samalla ajelimme kesäautollamme pitkästä aikaa Meri-Lapin sightseeing-ajelua, paikoissa joissa emme ole ajelleet vuosikymmeniin. Kalenterissani näyttää olevan merkintä myös 21.07.2022 54. hääpäivä...

Iltapäivällä lähivesille ja/tai Selkäsaareen - katsotaan...

Iltapäivällä lähivesille ja/tai Selkäsaareen - katsotaan... Vilkaisin uteliaisuuttani sekä Forecan että Ilmatieteen laitoksen Kemin säätilannetta tälle päivälle. Molemmat näyttävät muun muassa iltapäivälle ihan hyvää onki- ja/tai saari-ilmaa. Katsotaan nyt sitten hotsettaako lähteä. Joutilasta aikaa kyllä olisi... Muistelimme hetki sitten aamukahvia juodessamme eilistä käyntiä Satamakaffila Nuotassa, jossa Veera esiintyi koko illan klo 20-24. Itse olimme paikalla klo 20-22. Ihan mukava tapahtuma, ei kahta sanaa.

Satamakaffila Nuotta tänään - kyllä...

Satamakaffila Nuotta tänään - kyllä... Kävimme hetki sitten kuuntelemassa Veeran esitystä klo 20.00-22.00 välisenä aikana Satamakaffila Nuotassa. Hänen esityksensä, konserttinsa jatkuu puoleenyöhön saakka. Erinomainen esitys ja paikalla hyvä tunnelma. Väkeä tuli ja meni, illan vanhetessa lisääntyi. Arvelen, että läsnäolijat olivat tyytyväisisä kuulemaansa...

Kevyttä politiikkajutustelua - kyllä...

Kevyttä politiikkajutustelua - kyllä... Kävimme päivällä kaupoilla Karjalahdella ja samalla veimme säkillisen muovijätettä kierrätyskonttiin sekä muovi- ja lasipulloja marketin kierrätyspisteeseen. Vaimoni meni Prismaan ruoka-, tms. ostoille ja minä hoitelin viimeksi mainitun. Kassin kanssa kävellessäni kierrätyspisteeseen näin tutun mieshenkilön istuskelevan pienen koiran kanssa näköetäisyydellä. Menin häntä jututtamaan. Hänellä on vahva Keskusta - tausta. Eihän siinä voinut välttyä puhumasta politiikkaakin. Hän kyseli paikallisista Keskusta-asioista. Kerroin hänelle, että en ole ollut tänä vuonna kuntayhdistyksen hallituksessa, joten niiltä osin tietoni ovat puutteelliset ja toisaalta Suomi/Kemikin "on kiinni heinäkuun". Totesin, että eiköhän elokuussa ala jo normaali aktiivitoiminta ja silloinhan käynnistyvät kunnan luottamushenkilökokoukset eli lautakuntatyöskentelyt. Odotin hänen ottavan esiin Kemin valtuuston rivijäsenen Paavo Väyrysen ja hänen valintansa Keskustan Kemin kuntayhdistyksen eduskuntavaaliehdokkaaksi. Olin jo orientoitunut perustelemaan kuntayhdistyksen yksimielisen päätöksen mutta ei... Siirryimme juttelemaan kalastusasioista. Oikeastaan hyvä niin.

Taas viikko vilahti - kyllä...

Taas viikko vilahti - kyllä... Vastahan se oli maanantai ja nyt jo lauantai. Tätä ihmettelyä näemmä riittää. Aamun lehdet - Lapin Kansa ja viikonvaihdeliite Luppo - hakiessani muistelin eilen katsomiani säätiedotuksia. Eivät aivan ole ainakaan aamulla kohdallaan, mutta näyttää pilviä kerääntyvän, joten sadetta on odotettavissa... Terassilla em. lehtiä selaillessamme ja aamukahvia nauttiessamme vaimoni kysyi:"Onko tälle päivälle suunnitelmia?" Totesin, että ei oikeastaan mitään eritystä, joten odotellaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani pääsin moikkaamaan roska-autokuskia, joka oli juuri tyhjentämässä tienvarren astiaamme. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähden käväisemään - pitkästä aikaa pankissa - paikan päällä Kemin keskustassa. Siitä on tosiaan pitkä aika, kun viimeksi kävin. Enemmän pitäisi käydä, jotta edes nykyiset pankkipalvelut toimisivat jatkossa... Kyllä - OP Kemin Seutu-konttorissa kävin, ei ollut tungosta, numerolla 35 pääsin kassapalveluihin. Nuorimies tervehti tuttavallisesti. Hän totesi kirjoittaessani nimeäni:"Tutun näköinen nimmari koepapereista paperiprosessilinjalta." Niinpä - sanoin:"Kyllä Sinussa oli tuttua olemusta. Aki Höglund." Hän sanoi käyneensä lisäksi tradenomiksi - hyvä niin. Varmaan näemme hänet kukaties pankin johtotehtävissä tai tehtaiden hallintotehtävissä lähitulevaisuudessa. Ken elää, hän näkee. Sanoin hänelle, että voit lukea tapaamisestamme kohta Facebookista... Todennäköisesti samalla reissulla käväisen taas fiilistelemässä Sahansaarendun alueella. Ja tietysti Hahtisaaressa sekä sisäsatamassa. Kyllä - Karihaara/Torvinen alueella melkein "eksyin" hakiessani tiettyä osoitetta. Totta - uusia pikkukatuja jouduin/pääsin ajelemaan. Sisäsatamassa aistin upeaa meri-ilmaa. Iltapäivällä saattavat kalaveret alkaa kiehua... Ajelin vielä Jungon/Takajärven kautta. Pyörätiellä näin sporttisen, kypäräpäisen partasuun ajelevan polkupyörällä vastaan. Kyllä - entinen kovan luokan demaripoliitikko Risto Myyry... Tänään ei ole oikeastaan mitään pakollista tekemistä. Mutta katsotaan, miten päivä etenee...

Selkäsaaressa tänään - kyllä...

Selkäsaaressa tänään - kyllä... Huomasin hetki sitten, että perinteistä: Mitä tänään tähän asti en näemmä tehnyt aamulla. Niin - olimme päättäneet lähteä käymään Selkäsaaressa tänään ja sen teimme, koska loppuviikosta näyttää hiukan sateiselta. Kyllä sinne Hahtisaaresta ajelimme. Oli tyyntä, joten nopeusrajoituksen rajalla väänsin kaasun lähes pohjaan ja annoin veneen liukua lähelle kolmatta punaista poijua, jonka kohdalta käännyimme venepoukaman rantakoivua kohti. Niin - tulipa tuossa ohje Sinullekin, mikäli olet aikeissa saareen tulla. Trimmillä on syytä nostaa perämoottorin potkuri vähän ilmaakin vispaamaan. Se on varmuuden maksimointia. Rantautuminen toteutui asiallisesti ja kiipesimme ylös mäkeä mökkitontille. Istuskelimme hetken aikaa, oli hiljaista, merelläkään ei liikkunut veneitä. Perinteisiä mökkitouhuja. Minä keskityin risujen polttamiseen. Haalin niitä väylämerkkilinjalta ja jopa viereiseltä RT-tontilta. Kyllä se on työn ja tuskan takana saada avatuksi uutta merinäköalaa risukoilta, mutta hiljaa hyvä tulee. Maltoimme toki pitää ruokataukoakin, jonka jälkeen lähdin sauvakävelylle. Hirviä oli liikkunut rannan tuntumassa, yksi makuupaikkakin heinikossa näytti olevan. Toivottavasti hirvet eivät kiinnostu meidän uudesta perunapellostamme, jossa kaalit "kasvaa hojottavat". Kyllä on komea lähtö Pohjoisselkäsaarenpolun alkupäässä. Kyllä siinä kelpaa mahdollisten patikoijien - sitten aikanaan - käveleskellä. Meidänkin tontin länsireunaan on muodostunut lähes kiviaita. Kävin taas henkisesti halailemassa suuria kuusia. Ovat ne komeita kerta kaikkiaan, ei kahta sanaa. Aamulla oli täysin tyyntä. Otin muutaman kuvan varmemmaksi vakuudeksi. Mukava saarikäynti. Lähtiessämme alkoi sataa tihuttamaan. Oli aika tyyntä, annoin veneen liukua...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen näyttää siltä, että tänään on takapihan siistimispäivä. Ruohonleikkuuta ja kukaties maakellarin kumpareen niittäminen perinteisellä viikatteella. Voi olla, että sillä alueella pensaat pienenevät siinä samalla. Ehkä matopellon päällä osittain olevia piharapsutusjätteitä vielä intoudun hajottelemaan... Tästä se päivä lähtee käyntiin. Jos puhtia riittää, iltapäivällä saatan vielä noita vanhoja maalipurkkeja tutkailla, josko niistä saa lastin Vilmilän Ekoasemalle sitten aikanaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Niin - ongella tänään. Aamulla väärä tuuli, lähes tyven ja lämmin. Uusista paikoista muutama pieni ahven. Ollessani Lehmikiven karikon kupeessa sain puhelinsoiton. Eräs Facebook-kavereistani kertoili mielenkiintoisia tarinoita. Kerroin, että olin ongella ja näemmä ahventa alkaa tulla - pieniä. Päätimme jutella politiikkajutut seuraavalla kerralla... Eihän se auttanut kuin ajella tutuille paikoille ja ankkuroitua. Ostomadot kyllä toimivat, mutta pistin pienen, vioittuneen ahvenen suikaleiksi toiveissa isot ahvenet. Kyllä niitäkin alkoi vähin tulla ja pääsenpä taas kirjoittamaan, että kesän komein ahven pääsi karkuun ja muutama pienempikin. Syönti muuttui iltapäivällä, kun tuuli kääntyi ja alkoi yleensäkin hiukan tuulla. Kyllä tuolla Selkäsaaren pohjoispäädyn vesialueella on ahvenia, kunhan kärsivällisesti hioo taas kalastustaitojaan. Toki kunnon tuntipalkoille ei pääse - ainakaan vielä. Täytyi lähteä pois, kun juomavesi loppui pullosta. Kalat ovat perattuina pakastimessa. Tein alustavan päätöksen, että enää en lähde aamulla ongelle ellei siihen ole jokin pakottava tarve. Vältän myös liian kauniita ilmoja onkireissuillani...

Mitä tänään tähän asti...

Eilen säätietoja katsellessani mietiskelin, pitäisikö lähteä käväisemään kalassa. Tänä kesänä en ole saanut kunnon ahvensaalista, kun mukavuussyistä katiskatkin ovat maissa mökkitontilla. Aamun lehden hakiessani kadunvarren postilaatikosta totesin säätiedotusten olleen kohdallaan. Tosin ilma on liian kaunis kalastamisessan ja ja ajankohta liian aikainen. Jospa yllätän itseni menemällä johonkin aivan uuteen kalastuspaikkaan... Perinteisten aamutoimien jälkeen asia on vielä mietinnässä. Maakellarissa on kyllä eilen Kemin Karjalahden Prismasta ostettuja Master-onkimatoja ja kanisterit täynnä bensiiniä. Katsotaan nyt sitten...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Käänsin hetki sitten pöytäkalenteristani ensi viikon esiin. Muutoin tyhjää mutta keskiviikkona saamme Helsingistä tuttuja kesälomavieraita keskiviikkona: Anna ja Isla Lauantaille on merkintä: Illan live-keikka siirtyy sateen 💦vuoksi VEERA PYYKKÖ 16.7. NUOTASSA🎶 Odotettu Veeran keikka siirtyy luvatun sateen vuoksi lauantaihin 16.7. Showtime klo 20. Tervetuloa Arvelen, että vaimoni vie tytöt Veeran konserttia kuulemaan. Voi olla että minäkin...

Sateinen sunnuntai - kyllä...

Hyvin nukutun yön jälkeen päärakennuksen terassilla käydessäni totesin taas sääennusteiden pitäneen paikkansa - sataa tihuttaa. Hyvä toisaalta niin, maa tarvitsee vettä. Sen verran oli muka olevinaan koleaa, että pistin tulet päärakennuksen takkapesään pitkästä aikaa... Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Voi toki olla, että aloitan vajaiden/lähes tyhjien/tyhjien maalipurkkien inventaarion ja vien niitä alkuviikosta Vilmilään Ekoasemalle. Asia on ollut mielen päällä jo pitempään... Niinhän siinä kävi, että varastorakennuksen autotallissa kävin läpi purkkeja, pulloja ja tuubeja. Siellä näyttää olevan pääasiassa käypää tavaraa, jotka täytyy vielä tarkistaa.

Mitä tänään tähän asti...

Kaunis kesäinen aamu - kyllä. Todennäköisesti ei tule hellepäivä. Päätimme eilen säätiedoituksia/-ennustuksia katsellessamme, että lähdemme käväisemään Selkäsaaressa. Selkäsaaressa on tänään perinteinen Selkäsaaripäivä, joka alkaa klo 12 Tiironrannassa kahden tunnin onkikilpailulla. Ohjelmaa on rannalla lapsille ja aikuisille. Suosiollinen ilma houkuttelee paikalle oletettavasti runsaasti osallistujia. Me vietämme mökkitontillamme omaa Selkäsaaripäivää...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Viikot vilisevät silmissä. Aamun lehden hakiessani tienvarren postilaatikosta aistin kauniin - ei onneksi helteisen - kesäpäivän tulon. Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryimme pihalle. Kasteluhommiin ja trimmerointiin. Mielenkiintoista seurata, lähtevätkö saaresta tuodut koivuntaimet kasvamaan. Vähän nuupahtaneen näköisiä ovat, juuret eivät olleet kovin vahvat. Nyt on havillista aikaa seurata netistä maailmanmenoa. Voi olla, että iltapäivällä lähden perinteiselle sightseeing-ajelulle. Muun muassa Rovan alueella en ole ajellut aikoihin... Kyllä - kävimme ajelulla. Rovalle oli noussut uusia omakotitaloja. Sahansaarenkadun kautta oli aivan pakko ajaa ja ihailla uusien tuulien puhaltavan. Varsinkin kun edessä oli uusi Metsä Fibren biotuotetehdas hahmottumassa.... Sisäsatamassa oli väkeä aika lailla. Kotiin Haukkarin Kainuunkadulle oli mukava ajella.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - tienvarren postilaatikosta hakiessani aistin tavanomaisen kesäsään tulon. Tuskin tänään joutuu helteestä kärsimään. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdemme pihatöihin. Ruohonleikkuuta ja trimmerointia. Eiköhän siinä olekin työntynkää tälle päivälle ihan riittävästi...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olin klo 11-14 välisen ajan ekokalastamassa Selkäsaaren pohjoispäädyn vesialueella. Muutama savustuskokoinen ahven ja yksi pieni hauki, joka onneksi irtosi koukusta ennen veneeseen nostamista. Ankkuroiduttuani hetkeksi pieniä ahvenia pilkillä tuli tämän tästä. Ne menivät takaisin kasvamaan mereen. Yksi hiukan vioittunut meni paikalla olleelle lokille herkkupalaksi. Täytyi lähteä rantaan tuulen muutettua suuntaa ja voimistuttua. Tummia pilviä oli liikkeellä. Enpä muista, milloin viimeksi olisin tullut kotiin noin vaatimattoman kalasaaliin kanssa. Asiasta toiseen: Niitä mennessäni pihalle perkaamaan päärakennuksen terassin kupeessa oli tuttu pikku orava mutta... Sillä oli kaverina toinen jotakuinkin saman kokoinen orava ja kaksi isompaa. Niin - oliko siinä oravaperhe, joka kisaillen nousi yhteen meidän logokuusista...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pohdiskelen vielä lähteäkö kalaan vai ei. Nyt on kaunis ilma, mutta sääennusteen mukaan iltapäivällä viimeistään illalla sataa. Asiasta toiseen: Olen seurannut WWF:n Luontolive-ohjelmaa netistä jostain Saimaalta. Mielenkiintoista. Sääksi eli kalasääski on uljas petolintu, joka elää Suomessa koko maassa. WWF:n Luontoliven sääksikamerassa pesintää seurataan Saimaalla. Tänä vuonna pesään syntyi kolme poikasta ja nyt lähetyksessä seurataan niiden kehittymistä. Poikaset ovat kasvaneet rajusti, molemmat vanhemmat ruokkivat niitä. Saimaalla kalaa kyllä riittää... Poikasilla alkaa olla jo aktiivista mutta hontelon näköistä siipien levittelyä kotipesässä. Olisi mielenkiintoista nähdä ensimmäisen lähtöpesästä.

Odotan päivää, jolloin Paavo Väyrynen tuomitsee selkeästi Venäjän järjettömän hyökkäyssodan Ukrainaan ja...

Tälläkin foorumilla irrotellaan asialla kuin asialla. Pistetään hiukan keskusteluille vauhtia... Odotan päivää, jolloin Paavo Väyrynen tuomitsee selkeästi Venäjän järjettömän hyökkäyssodan Ukrainaan ja... Toteaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Venäjän nykyhallinnon olevan toteuttamassa Ukrainassa torstaista 24.02.2022 alkaen kansanmurhaa. Siviileihin kohdistuvaa täysin epäinhimillistä, tarpeetonta ja raakaa hyökkäyssotaa. Tunnustan, että - seurattuani Paavon Blogikirjoituksia - hän todella taitavasti nivoo yhteen historiaa, tekstejään tähän päivään. Hänen viittauksensa ovat erinomaisia. Paavon ongelma näyttää olevan, että hän on vahvasti valinnut puolensa. Hän antaa ymmärtää, että Yhdysvallat on jotakuinkin pääsyyllinen Ukrainan tilanteeseen. Samalla tavalla kuin pääpiru, globaalimaailman sotarikollinen numero yksi ja terroristi Vladimir Putin, joka kohta kuvainnollisesti hukkuu - viattomien ukrainalaisten siviiliuhrien - vereen... Toivottavasti olen väärässä, mutta minulla on vahva tunne, että Paavo herkuttelee ajatuksella, että tästä rähinästä kehkeytyy vielä ydinsota - ainakin miniydinsota. Niin voimakkaasti hän tuo esiin Venäjän ydinasearsenaalia ja sen käyttömahdollisuutta vähintäänkin rajoitettuna, kohdistettuna iskuna jonnekin Ukrainassa. Paavo - annan vanhempana hyvän neuvon: Tule näissä asioissa järkiisi. Tuomitse Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja myönnä, että Suomen ja Ruotsin Natoon liittyminen on ainoa oikea ratkaisu tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mitä jatkossa tapahtuu? Ken elää, hän näkee.

Jali ja suklaatehdas, se jaksaa koskettaa - kyllä...

Jali ja suklaatehdas, se jaksaa koskettaa - kyllä... Katselimme eilen illalla ties monennenko kerran elokuvan Jali ja suklaatehdas. Siinä on sanomaa, ei kahta sanaa... Jali ja suklaatehdas (Charlie and the Chocolate Factory) on vuonna 2005 ensi-iltansa saanut Tim Burtonin ohjaama draamaelokuva. Se perustuu Roald Dahlin samannimiseen romaaniin vuodelta 1964. Elokuvan pääosissa ovat Johnny Depp ja Freddie Highmore.

Heinäkuun ensimmäinen täysi viikko käynnistyi - kyllä...

Heinäkuun ensimmäinen täysi viikko käynnistyi - kyllä... Katselimme eilen säätietoja ja päätimme, että lähdemme käymään Selkäsaaressa tänään. Odotettavissa rauhallista saarimökkielämää. Todennäköisesti siteeksi sentään touhuamme mökin ympäristön tuunaamisessa... Mukava ilma ajella saareen. Ylös tontille saavuttuamme - kaikesta huolimatta - alkoi tiheätempoinen työntouhu. Uusi perunapelto näyttää olevan voimissaan. Vaimoni tuunasi tulistelupaikan ympäristöä kivillä, seuraavalla kerralla loppusilaus... Minä haloin klapeiksi suuren kuusipökäleen. Toinen odottaa seuraavaa kertaa. Todennäköisesti kiilalle ja kiinankirveelle on käyttöä... Trimmeroin ympäristöä ja vaimoni rapsutteli tontin oleskelualuetta. Niin sanotun sinisen terassi läheltä katkaisin muutaman pienen koivun ja otin kaiken kaikkiaan nätisti seitsemän koivuntainta juuret ehjinä. Pistin ne vesiämpäriin, sittemmin muovipussiin ja nyt ne on istutettu Haukkarin omakotitonttimme entisen "maatalouslaitemuseoalueen" paikalle viiteen kohtaan. Jos niistä kaksi tai kolme lähtee kunnolla kasvamaan niin asia on ok. Syntyy kukaties pieni koivikko. Yhden ison koivun voi kaataa polttopuiksi. Saaressa rajanaapurimme muokkautti Pohjoisselkäsaarenpolun alkupäätä - oja ja samalla ulkoilupolku. Toinen tonteista keväällä kuulemma märkä. Tuskin ensi keväänä... Kävin henkisesti halailemassa henkisesti isoja kuusia. Jos aikanaan intoudumme kaatamaan ja sahauttamaan niitä, niin yli kaksikymmentä kahdelta tontilta voi ottaa eikä sitä juuri huomaa... Maltoimme pussikeittoruokailla ja kahvitella. Pois lähtiessämme koukkasimme Tommin ja Katariinan rannan tuntumassa. Ajattelimme huutaa rannalle, että tulemme seuraavalla kerralla Pohjoisselkäsaarenpolkua ja sen jatketta pitkin... Muutama kuva varmemmaksi vakuudeksi. Oli mukava saarireissu...

Sightseeing-ajelu tänään 03.07.2022 hetki sitten Kemissä - kyllä...

Sightseeing-ajelu tänään 03.07.2022 hetki sitten Kemissä - kyllä... Kävin katselemassa uudet tiejärjestelyt Sahansaarenkadun alueella. Upeita siltoja, upeita liittymiä, ei kahta sanaa. Kohta alkaa uusi rautatiekin hahmottumaan. Samalla ajelin tavoittaakseni viisi kaveriani. Kaksi tavoitin. Kemin sisäsatamassa oli vilskettä. Lapsiperheitä näytti lähtevän Laitakarin Viikinki-tapahtumaan - hyvä niin.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön sekä perinteisten aamutoimien jälkeen tuli vahva tunne, että tänään ei ole mitään tärkeää, pakollista tekemistä. Onneksi tuo hellekin hiukan välillä hellitti otettaan. Eilinen ukkossade teki hyvää kuivuneelle maalle. Erityisesti pienellä tontinkulman perunapellolla kaalit "singahtivat" kasvuun - toivottavasti perunatkin. Nyt ollaan vaan. Tosin nyt olisi erinomainen kalastusilma...

Maailmanmeno kiinnostaa mutta...

Maailmanmeno kiinnostaa mutta... Välillä tuntuu siltä, että maailmassa on aivan liikaa turhanpäiväistä populistista meuhkaamista. Olen muun muassa tänään pohdiskellut tykönäni näitä sukupuolisuuntautuneisuusasioita. Tuntuu välillä siltä, että edes niiden terminologiassa ei pysy perässä. Ihminen voidaan luokitella enemmän kuin kahden käden sormin erilaisiin kategorioihin. Lehdet ovat pullollaan erilaisten marginaaliryhmien haastatteluja kaapeista ulostuloineen. Niin - itse olen 75+ - ikäluokkaa. Minulle on tähän saakka riittänyt, että mies on mies ja nainen on nainen. Luonnollisesti myös, että poika on poika ja tyttö on tyttö. Ja tietysti, että avioliitto on miehen ja naisen välinen asia... Olen kuitenkin sen verran joustava, että kukin saa elää sellaista elämää sukupuolisuuntautumisessa kuin itse haluaa. Miksi? Lähinnä siksi, että meillä kaikilla on oletettavasti yksi elämä elettävänä. Se on syytä elää niin kuin itsestä parhaalta tuntuu. Kannattaa elää lisäksi kuin viimeistä päivää. Sivistyneesti, mitä se lieneekin...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen alamme tekemään lähtöä Selkäsaareen. Päätimme eilen, että tänään emme tee yhtään mitään saaressa. Korkeintaan perunapeltoa ja kivikasvustoja hiukan kastellaan. Tavoitteena on sellainen "käymäseltään" käväisy. Katsotaan, miten päivä etenee...

Hellettä riittää, ei valiteta, nautitaan - kyllä...

Hellettä riittää, ei valiteta, nautitaan - kyllä... Kyllä tänäänkin jo aamusta on aistittavissa, että on syytä varjopaikkoja hakea päivällä. Säätiedoitusten mukaan tätä hellelystiä riittää vielä pari-kolme päivää. Yritetään kestää. Voi olla, että tänään ollaan vaan. Ainoastaan illansuussa perunapellon, ryytimaan ja kivi-istutusten kastelua. Nyt on havillista aikaa katsella, mitä maailmalla on tapahtunut...

Iltakalassa lähivesillä - kyllä...

Iltakalassa lähivesillä - kyllä... Kävin Kittilän Petrin kanssa iltakalassa reitin: Hahtisaari - Selkäsaaren pohjoispääty - Laitakarin länsipääty - Juurakon väylänreuna - Siikalahden väylänreuna ja takaisin Hahtisaareen lähes tyventä merta aika haipakkaa Kraaselista lähtien. Saipa hiukan karstoja poltettua perämoottorista. Niin ja kalat: Iso hauki, pieni lahna, ahvenia, joista yksi ihan hyvänkokoinen. On pakko tunnustaa, että viimeisessä onkipaikassa syötin - todennäköisesti isolle särjelle - pilkillä neljä matoa, enkä saanut sitä ylös. Pilkkitaidot ovat näemmä kesäterässä, täytyy harjoitella. Tosin todellinen syy taisi olla liian iso koukku... Takaisin ajellessamme Valtakadulla havahduimme, että emme puhuneet juuri ollenkaan politiikkaa. No sen verran, että pohdiskelimme Paavo Väyrysen mahdollisuuksia tulla valituksi kemiläiseksi, keskustalaiseksi kansanedustajaksi. Ollaanpa Paavosta mitä mieltä tahansa, kyllä hänen mahdollisuutensa ovat vahvat, ei kahta sanaa. Oli ihan mukava reissu.

Lämmintä, oikeastaan hellettä riittää ainakin tämän viikon - nautitaan...

Lämmintä, oikeastaan hellettä riittää ainakin tämän viikon - nautitaan... Perinteiten aamutoimien jälkeen menimme pihahommiin - sitä riittää. Jyrräsin vanhalla Stiga-ruohonleikkurilla matopellon kupeeseen kertynyttä pihanrapsutus-/-siistimituotteita. Aika nostalgista jyrräämistä. Kone pisti aivan kuin murheellisena parastaan. Kyltissä oli maininta, että koneen vuosimalli on -93, toisin sanoen lähes kolmekymmentä vuotta se on toiminut tällä tontilla. Pienen kaasutinhuollon jälkeen kukaties käyttöaikaa toinen mokoma tai ainakin lähes... Kastelin pienen perunapellon ja ryytimaan. Kyykin jonkin verran rikkaruohojenkin poistamiseksi. Kastelin hyvin myös entisen maataloustuontantovälinemuseon kupeessa nousevia vaahteranalkuja. Kirjoitin eilen Messengerin kautta Kittilän Petrille, ovatko kalaveret kiehuneet. Kuulemma sen verran, että lähdemme illansuussa käväisemään lähivesillä. Petri virvelöi ja minä käytän jigionkia ja pilkkiä. Heti on aivan pakko todeta, että ilma on aivan liian kaunis/lämmin kalastamiseen. Todennäköisyys kunnon saaliin saamiseksi ovat vähäiset, mutta yrittänyttä ei laiteta, sano...

Jutustelua marketin kassajonossa - kyllä...

Jutustelua marketin kassajonossa - kyllä... Korovirusongelma on sen verran helpottunut, vaikka se ei ole ohi, että markettien kassajonossa uskaltaa olla jo kuuloetäisyydellä. En kerta kaikkiaan voinut olla kuulematta, kun kaksi iäkkäänpuoleista mieshenkilö jutteli aika äänekkäästi Nato-asioista. "Kyllä mahtaa Putinia vituttaa." sanoi kaljupäinen mieshenkilö kaverilleen, harmaahapselle. "Meinaatko?" toinen alkuhämmästyksessään tokaisi. "Kyllä! Putin jää historiaan paitsi barbaarisena hyökkääjänä Ukrainaan että uuden järjestyksen luojana Eurooppaan." sanoi keskustelun aloittanut. "Kyllä Putin saa harmaita, väheneviä hiuksia ja maailman tuomion kohta toilailuistaan ja historian haikailuistaan, vääristelyistään. Nato laajenee." hän vielä lisäsi. "Eipä olisi uskonut, että Suomen ja Ruotsin Nato-asiat etenevät näin sutjakkaasti." totesi harmaahapsinen jutustelija... "No ei tosiaan, vaikka Putinin "sylikoirat" yrittävät pistää kapuloita rattaisiin." totesi kaljupää ja lisäsi:"Venäjä ei tätä hyökkäyssotaansa voita." "Meinaatko?" totesi harmaahapsi ykskantaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen on aistittavissa kesäisen hellepäivän tulo, nyt on kesä, nautitaan. Voi olla, että testaan tänään alkuviikosta ostamamme uuden ruohonleikkurin, koeajovaihe alkaa. Pienen tontinkulman perunapellon ja ryytimaan kastelutynnyri täytyy täyttää ja em. alueita kastellakin. Muutoin päivä taitaa mennä oleillessa...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Upea saaripäivä, ei kahta sanaa. Ajoimme Hahtisaaresta suoraan "kotipoukamaan", vaimoni nousi rinnettä mökille ja minä ajelin Lehmikiven karikon kupeeseen ongelle. Kaksi jigionkea ja pilkki käytössä. Hiljaista oli, ainoastaan pikkuahvenia liikkeellä. Niille onkimadot kelpasivat. Ajelin Pikkuleton saariryppään tuntumaan ja annoin tuulen tuoda venettä Selkäsaaren pohjoisrantaa kohti. Muutama ahven tuli ja hauki. Hauki, jonka näin veneenreunalla. Siima katkesi perukkeen yläpuolelta. Kyllä. Hauella on jigikoukku ja peruke leukapielessä. Toivottavasti irtoavat... Ajelin kotipoukamaan ja tein päivä hyvän teon, päästin kalat kasvamaan. Yksi jäi maha ylöspäin rantaveteen. Lokki hakee sen pois. Pientä ruokailua ja kahvittelua. Kopsin muutama kuusipökäleen klapeiksi. Intouduin kävelemään kahden saaritontin rajat. Miksi? Siksi, että yritän hahmottaa, kuinka monta isoa - tukkipuukokoista - kuusta voisi kaataa maisenmanhoidollisena hakkuuna. Siten, että niiden kaataminen ei juuri näy missään. Merkkasin 12 isoa kuusta. Niiden joukossa oli muutama, joiden ympäri eivät minun käteni yltäneet. Toisen mokoman jos vielä kaataa niin sahatavaraa - lankkua ja lautaa - alkaa siunaantua. Niin - asia pitäisi hoitaa paikan päällä kenttäsahauksena. Se onkin jo asia erikseen... Mukava saaripäivä.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen alamme tekemään lähtöä Selkäsaareen. Käyn hakemassa maakellarista avaamattoman Master-onkimatopurkin, sillä Hahtisaaresta kotipoukamaan ajettuamme vaimoni jää rannalle/mökille ja minä ajan Lehmikiven karikon kupeeseen ongelle. Jos kalat/ahvenet ei ole siellä syönnillä, ajan harrastamaan tuttua ekokalastusta saaren pohjoispäädyn vesille. Tuuli näyttää suotuisalta. Jos sekään ei onnistu, niin ajelen rantaan ja se on siinä... Katsotaan, miten asia etenee.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Iltapäivän hyötyliikunnan yhteydessä vanha palvelija - Stiga - kävi epätasaisesti ja pölläytteli savuja ynnä bensiini kelpasi siihen malliin, että soitin Tommille. Analyysi tuntui asialliselta ja häneltä löytyy asiaan liittyviä osia. Vaimoni oli jo aiemmin antanut ymmärtää, että olisiko leikkuri vaihdon tarpeessa. Kerroin Tommille, että saat tuon vanhan koneemme varaosiksi ja että menen ostamaan Karjalahdelta Prima Raudasta päivitetyn version Stigasta. Näin tein. Kamppisen Risto esitteli laitteen ja se on nyt tuossa pihalla nurmikolla. Tuossa hetki sitten pohdiskelimme - minä ja vaimoni - että tuo vanha palvelija taitaa olla meidän ensimmäinen ja ainoa ruohonleikkuri. Tontilla taisi olla aiemmin vanhempieni peruja vanha ruohonleikkuri...

Kesäkuun viimeinen viikko - kyllä...

Kesäkuun viimeinen viikko - kyllä... Aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta oli aistittavissa kauniin kesäpäivän tulo. Päätin eilen, että lähden aamupäivällä ekokalastamaan Selkäsaaren pohjoispäädyn vesialueelle. Entisten kokemuksieni perusteella aamukalastus kauniilla ilmalla ei ole tuloksellista, mutta kevyt, em. kalastustapaan soveltuva tuuli houkuttelee lähtemän kokeilemaan. Tavoitteena on 8-10 savustuskokoista ahventa. Otan maakellarista Master-matopurkin mukaan enkä säästele niitä. Kohtapa tuon näkee... Totta tosiaan näkee. Pikkuleton saariryppään lähellä aukaisin Master-matopurkin. Mitä ihmettä! Ei yhtään matoa! Kyllä näin se vaan oli... Kuitenkin kaksi jigionkea veteen ja annoin tuulen viedä venettä. Ei nypyn nyppyä, ei yhtään kalaa. Nyt takaisin rantaan ja kotipihalle. Menin taskulampun kanssa maakellariimme. Maakellarin lattia on vanhaa betonia, jossa on rakoja. Yhdessä raossa näytti vielä yksi mato luikertelevan piiloon. Olin pistänyt matopurkin kannen huolimattomasti kiinni. Madot olivat aistineet mahdollisuuden päästä vapauteen. Kyllä - vajaa viisikymmentä pientä onkimatoa häipyi maakellarin lattian alle. Tästä täytyy ottaa opiksi... Iltapäivällä on tontilla hyötyliikuntaa eli ruohonleikkurin perässä kävelyä. Niin - todettakoon, että aiemmin mainitsemaani pikkuoravaa ei ole pariin päivään näkynyt eikä muitakaan oravia. Lienevät kuusten varjoissa hellettä paossa..

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme tekemään lähtöä Selkäsaareen. Päiväseltään. Tuskin intoudumme isommasti touhuamaan, ollaan vaan. Näyttää kehkeytyvän kaunis, lämmin sunnuntaipäivä. Kukaties lämmitämme saunan ensimmäistä kertaa tälle kesälle.

Juhannuspäivä ja Suomen lipun päivä - kyllä...

Juhannuspäivä ja Suomen lipun päivä - kyllä... Hyvin nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen istuskelimme päärakennuksen terassilla. Meille tuli nurmikon poikki kuusien juurelta yllätysvieras. Pieni oravanpoikanen, joka jo eilen meille ja rajanaapureillemme näyttäytyi, tuli terassille. Kieltämättä onhan se tuossa iässä suloisen oloinen ja hellyttävä luontokappale. Tänäänkin on kehkeytymässä lämmin päivä, nautitaan ja ollaan vaan...

Se on Juhannusaatto nyt - kyllä...

Se on Juhannusaatto nyt - kyllä... Taitaa tulla lämmin, kukaties helteinen päivä koko maahan - hyvä niin. Rajanaapurimme kävi tontilla toivottamassa Hyvää Juhannusta. Kävin tontin kulmalla katkomassa muutaman raparperinvarren. Vaimoni on aikeissa tehdä raparperipiirakkaa - se on perinteisesti hyvää. Itse virittelen vanhaa, hyväkuntoista Husgvarna-käsiruohonleikkuria, jonka toimme toissapäivänä saaresta pois. Iltapäivällä käväisemme Ykskuusessa. Kotiin palattuamme ollaan vaan ja nautitaan Juhannusaattoillasta... Niin - kaikille mahdollisille tämän tekstin lukijoille: Hyvää, rauhallista Juhannusta. Eläkää ihmisiksi.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamulehteä hakiessani kadunvarren postilaatikolta oli aistittavissa sateinen torstaiaamu. Säätiedotuksen mukaan pitäisi olla selkeämpää ja lämpimämpää. Josko tuo päivemmällä vielä muuttuu. Aamukahvittelun yhteydessä pohdiskelimme eilistä saaripäivää. Saimme jotakuinkin kaikki tavoitteet toteutetuiksi - hyvä niin. Lapin Kansa-lehden Luppo-liitteessä oli reipasta historiakerrontaa suomalaisten Juhannuksenvietosta ja nykypäivääkin. Varmaan vähempikin riehuminen on paikallaan, mutta kukin taaplaa tyylillään. Asiasta toiseen: Nyt olisi erinomainen onki-ilma. Maakellarissa on kaksi purkkia Master-onkimatoja, jotka odottavat käyttöä...

Selkäsaareen tänään - kyllä...

Selkäsaareen tänään - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen alamme tekemään lähtöä Selkäsaareen. Sää tuntuu olevan suotuisa. Perillä todennäköisesti hiukan mökkitontin trimmerointia, kuusiklapien tekoa, kalojen savustamista, jne. ei mitään pakkotahtista koheltamista vaan rauhallista eläkeläispuuhastelua. Voi olla, että uutta perunapeltoa joutuu/pääsee kevytmultaamaan. Jos potkua riittää niin lähtiessämme hinaamme lainassa olleen Siesta-soutuveneen Tommin ja Katariinan mökkipoukamaan... Katsotaan, miten päivä etenee.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

En voinut olla kuulematta keskustelua liittyen erääseen tunnettuun kemiläiseen kunnanvaltuutettuun. Kunnanvaltuutettuun, jolla on paikallista, kansallista ja kansainvälistäkin kokemusta vaikka muille jakaa. Keskustelussa tuotiin esiin henkilön käyttäytyminen valtuustokokouksissa. "Eihän se siellä käytä puheenvuoroja ollenkaan. On aivan hiljaa." eräs keskustelijoista väitti. "Ovatko paikalliset asiat liian vähäpätöisiä hänelle?" toinen totesi. "Turhan panttina koko mies. Tuli muka pelastamaan tuota vanhaa työväentaloa." kolmas keskustelijoista totesi. Minulla ei ollut mahdollista kuunnella/kuulla enempää "valtuustoasiantuntijoiden" keskustelusta, rupattelusta... Niin kyseessä oli tietysti Kemin rivivaltuutettu Paavo Väyrynen. Mielestäni kaupunginvaltuustossa ei tarvitse olla "suuna päänä" niin kuin monet valtuutetut tuntuvat asian ymmärtäneen. Kyllä minä olen Paavon nähnyt ja kuullut pistävän asiallisia puheenvuoroja muun muassa tuosta jatkokertomustyyppisestä teatteri-asiasta. Ollaanpa Paavosta mitä mieltä tahansa, siinä taitaa olla vajaan vuoden päästä Kemin keskustalainen kansanedustaja. Ken elää, hän näkee...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja hain korillisen puita puu- ja varastokatoksesta - varmuuden vuoksi, jos ilmat kylmenesät. Touhusimme pihalla pari kolme tuntia. Perunapellon/ryytimaan rikkaruohojen kitkemistä, perunapellon kevytmultaamista ja kastelua. Kastelin myös entisen "maatalouslaitemuseon" aluetta. Olen pistänyt tolppajalustan ja suojelukepit muistuttamaan uusista vaahteranaluista. Syvällä/laajalla alueella olevat juuret työntävät uutta kasvustoa - ainakin 6 hyvää alkua suppealla alalla - hyvä niin. Alan orientoitua ensimmäisen vuoden, kuluvan valtuustokauden viimeiseen kokoukseen. Jostain syystä en saanut aineistoja auki luottamushenkilöläppäriltä...

Aurinkoinen maanantaiaamu - kyllä...

Aurinkoinen maanantaiaamu - kyllä... Aamun lehteä kadunvarren postilaatikolta hakiessani oli aistittavissa kauniin kesäpäivän tulo. Tommi kävi hakemassa peräkärryn jotakuinkin samoihin aikoihin. Sanoi vievänsä puunoksia ja pensasrisuja Ekoasemalle. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähden käväisemään Peurasaaressa Kemin Energia ja Vesi Oy:n toimitilassa jututtamassa vesi-/viemäriasiantuntijaa alkusyksyn lähestyvästä Kainuunkadun vesi- ja viemäriverkon uusimisesta. Tonttimme osalta muutama asia on mielen päällä. Lähinnä Pikkupuolen mahdollinen vesi- ja viemäriliitäntä. Kyllä - kolmen vartin keskustelu karttojen ja kuvien tukemana Heininevan Mikon kanssa oli erittäin hyödyllinen. Asiat hahmottuivat ja helpottavat jatkotoimenpiteitä - hyvä niin... Tälle päivälle ei ole oikeastaan muuta erityistä tehtävää, jos ei nyt sitten iltapäivällä intoudu ruohonleikkurin perässä hyötyliikkumaan...

Käänsin uuden sivun esiin pöytäkalenteristani - Juhannusviikko alkaa - kyllä...

Käänsin uuden sivun esiin pöytäkalenteristani - Juhannusviikko alkaa - kyllä... Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään klapit. Ensimmäistä kertaa pelkästään "saaripuita". Saattaa olla, joku rikkiviisas ihmettelee toimintaani Hahtisaaren laiturissa tuodessani kaksi kassillista kuivia kuusiklapeja autoon. Olen tämän alkukesän aikana tuonut niitä koivuklapien jatkeeksi. Meillä on kotitontilla kaksi takkaa ja yksi leivinuuni lämmitettävänä. Saaressa puuntarve on loppujen lopuksi vähäistä ja maisenmanhoidolliset hakkuut = muutamien kuusien kaataminen on tuottanut puuta ihan kiitettävästi... Niin - alkavalla viikolla on vielä yksi kokous ja sen jälkeen alkaa luottamustehtävistä - mielestäni ansaittu - kesäkeskeytys. Tänään pilvisenä, osittain sateisena sunnuntaina ollaan vaan.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kirjoitin aamulla muun muassa: Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme orientoitua Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n perhetapahtumaan lähtöön Simon Arkadiaan. Perhe tässä tapauksessa olemme me - minä ja vaimoni Tuula. Kyllä - siellä kävimme. Oli monipuolista nähtävää livenä. Eläinvalikoima oli entisestään laajentunut. Pikkuväkeä oli runsaasti liikkeellä, tuntui oleva tosi hauskaa - hyvä niin. Paikan emäntää jututimme kahvitteluun ja munkitteluun valmistautuessamme, isäntäkin vilahti näköetäisyydellä. Pois tullessamme pohdiskelimme, kuinka monta perheen ulkopuolista laaja toiminta tällä hetkellä työllistää... Vahva suositus Simon Maksniemen Arkadiasta!

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme orientoitua Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n perhetapahtumaan lähtöön Simon Argadiaan. Perhe tässä tapauksessa olemme me - minä ja vaimoni Tuula. Tänä päivänä muutoin ilmeisesti olemme vaan. Jos en sitten illansuussa intoudu lähtemään pienelle jigikalastusreissulle/ekokalastusreissulle Selkäsaaren pohjoispäädyn vesialueelle - "laskemaan samalla uppotukinpäitä". Samalla reissulla voisi viedä markettikatiskan rantaan... Katsotaan nyt, miten päivä etenee.

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Hyvin nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja hain puu- ja varastokatoksesta sisälle korillisen puita. Ilmat eivät ihan helteiltä vaikuta. Lähdin kokemaan Selkäsaaren pohjoispäädyssä olevan markettikatiskan - ei mitään. Takaisin laituriin tullessani oli ihan mukavat jutut Selkäsaari Yhdistys-aktiivin, sihteerin Erkki Nikkasen kanssa muun muassa Pohjoisselkäsaarenpolun tuunaamisesta. Käväisin Karjalahdella Prima Raudan Risto Kamppista jututtamassa. Aiheena veneet, moottorit, väylämerkkaamiset ja katiskat. Prima Raudalla on Lokka-katiska myynnissä. Voi olla, että pistän nykyiset katiskani: Kaksi niin sanottua markettikatiskaa ja vanhan Weke-katiskan Selkäsaari Yhdistyksen viikonvaihteen kirpputorille myyntiin ja siirryn yhden katiskan käyttöön. Se vaatii luonnollisesti käynnin Prima Raudassa ostoaikeissa... Niin - kylmäasemalla täyttäessäni bensiinikanistereita kävi mielessä ajatus: Mahtaako Kemissä enää koskaan saada huoltoasemalla entisaikaista palvelua? Tuskinpa. Taidanpa siirtyä työasussa pihahommiin.

Mitä tänään tähän asti...

Sateinen ja tuulinen aamu. Sen verran kylmän tuntuinen ilma, että pistin päärakennuksen takkapesään tulet. Perinteisten aamutoimien jälkeen ei oikeastaan - tällaisella ilmalla - ole muuta tekemistä kuin olla vaan. Loppuiltapäivästä käväisen kaupungilla kokouksessa ja asioilla. Nyt olisi havillista aikaa seurata netistä maailmanmenoa, johon ei juuri voi itse mitenkään vaikuttaa, ei moni muukaan...

Selkäsaaressa tänään- kyllä...

Selkäsaaressa tänään - kyllä... Päätimme eilen, että lähdemme käymään Selkäsaaressa, mikäli ilma on siedettävä. Aamulla oli mukavantuntuinen ilma, joten ajelimme Hahtisaareen ja sieltä Kojukallion ohi kolmannen punaisen "kepin" kohdalle ja siitä venepoukaman koivua kohti rantaan. Vedenpinta oli eilisestä hiukan laskenut ja se laski vielä iltapäivällä alkaneen kohtalaisen navakan luoteis-pohjoistuulen vuoksi lisää... Ylös "rantabulevardia" pitkin mökkitontille ja istahtaminen pääsisäänkäynnin lipan alla ottamaan neuvoa-antavat ja rauhoittumaan. Totesimme räkättirastaspesän olevan tyhjän. Vesitynnyrissä oli oravanraato, oli mennyt janoaan sammuttamaan. Lähistöltä kuului räkättirastaan ääniä ja kaukana korpit huutelivat. Yhdessä linnunpöntössä näytti olevan elämää. Taisi olla kirjosieppoja. Vaimoni aloitti kivi-istutusten kastelun jälkeen mökin "suursiivouksen" ja minä puu- ja perunapeltohommat. Ei ollut vielä perunat "pinnassa". Töitä riitti koko päivälle. Maltoimme toki pitää pakollisen ruokatunnin kahvitteluineen. Poislähtöä suunnitellessamme totesimme tuulen yltyneen ja se toi suuria aaltoja venepoukamaamme. Emme jääneet odottamaan tuulen tyyntymistä vaan tietyillä toimenpiteillä/tempuilla pääsimme rannasta liikkeelle. Pakko tunnustaa, että tällaisella tuulella se on kohtuullisen hankalaa. Kyllä on taas kerran pakko todeta, että Pohjoislaiturista olisi mukava ja ennen kaikkea turvallista lähteä liikkeelle. Mekin olemme kuitenkin jo 75+ - ikäluokkaa... Pistän Facebook-foorumille muutaman kuvan varmemmaksi vakuudeksi saarikäynnistämme.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen alkoivat tontilla tutut pihatyöt: Nurmikon ajelua, peruna- ja ryytimaan kastelua, matopellon siistimistä, ylimääräisten puiden oksien katkomista, tms. viimeksi mainittu tietää sitten aikanaanKarjalahdella käyntiä Kemin Energia ja Vesi Oy:n energiapuukentällä... Loppuiltapäivästä on perusturvalautakunnan kokous Kemin kaupungintalolla 2. kerroksen kokoushuoneessa.

Se tuli taas - kyllä...

Se tuli taas - kyllä... Viime viikolla oli postilaatikkoomme ilmestynyt taas tietopaketti: Työkansan Sanomat Kommunistisen työväenpuolueen äänenkannattaja 35. vuosikerta N:o 7 10.6.2022. Etusivulta otsikoita: + Eräs imperialismin apostoli + Ktp tuomitsee Nato-jäsenyyden hakemisen + Suomalaisille on valehdeltu räikeästi + Suomen Nato-jäsenyyshakemus on vastatuulessa + Talous taantuu - palkkojen ostovoima heikkenee + Naton sotakoneet pois Suomesta! + Suomesta ei ydinasevaltioiden sotien astinlautaa! Ja sisäsivuilla lisää tuttuakin tutumpaa tekstiä... Nopealla pikaselailulla/-silmäilyllä ei sattunut silmiini Venäjän järjetön, häikäilemätön, raaka ja epäinhimillinen hyökkäys Ukrainaan torstaista 24.02.2022 alkaen. Oikeastaan hyökkäyssota on alkanut jo vuonna 2014 Krimin niemimaan valtaamisella ja ukrainalaisten separatistien, kapinallisten tukemisella Itä-Ukrainassa. Tuntuu äkkiseltään, että tämäntyyppinen prosessi/murheellinen tapahtumasarja, jossa on kymmeniätuhansia kuolonuhreja - valtavasti viattomia siviiliuhreja, valtava määrä haavoittuneita, sotavankeja, kaupunkien, kylien , infrastruktuurin massiivista hävittämistä, olisi helppo neutraalisti tuomita. Mutta ei... Voi olla, että alan vähitellen "poisoppia" tämän informaatiokanavan "mainostamisen" ja pistän sen lukematta suoraan takansytykkeeksi, jos näitä jatkossa vielä tulee.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä postilaatikosta hakiessani aistin lämpimän alkukesän päivän tulon. Perinteisten aamutoimien jälkeen käyn läpi illansuun valtuustomateriaalia, sillä hetki sitten kaupungintalolta tuli tiedustelu, onko minulla mahdollisuutta osallistua tämän illan valtuustokokoukseen ja sitä edeltävään seminaariin. Kyllä on ja oikeastaan edellisiä ennen Kemin Keskustan valtuustoryhmän kokoukseen Kemin kaupungintalon 9. kerroksessa. Päivällä olisi havillista aikaa kävellä ruohonleikkurin perässä hyötyliikuntaa. Sen kyllä ehtii huomennakin, katsotaan nyt, miten asia etenee. Tontin kulman pienellä perunapellolla alkaa perunankaalia nousta pintaan ja raparperipehkot rehottavat totuttuun tyyliin. Kuulin, että eilen oli tontiltamme haettu nokkosia. Voikukkaa olisi myös tarjolla - runsaasti...

Kesäkuun toinen täysi viikko käynnistyy - kyllä...

Kesäkuun toinen täysi viikko käynnistyy - kyllä... Käänsin pöytäkalenteristani uuden aukeaman. Näyttää tulevan aktiivinen viikko. Kahden ennalta tiedossa olevan kokouksen lisäksi mahdollisesti Kemin kaupunginvaltuuston kokous heti maanantaina. Saamani tiedon mukaan kaksi Keskustan valtuutettua on ilmoittanut olevansa estynyt osallistumaan kokoukseen. Lauantaina on lisäksi Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n perhetapahtuma Simon Argadiassa, jonne olen vaimoni kanssa menossa. Mielenkiintoista...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen kävi heti aamulla mielessä eilisen illan Kemin Lämärit ry:n 50-vuotisjuhlat. Kyllä kannatti käväistä paikalla. Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin lähteä kokemman katiskan. Hahtisaaresta ajelin lähes tyhjäkäynnillä tutulle paikalle. Katiskassa oli yksi ahven. Päätin harrastaa taas kerran hetken ekokalastusta, kun tuulet olivat oikeansuuntaiset vaikka minulla ei ollut matoja mukana. Kaksi jigionkea vedessä. Sain muutaman ahvenen ja pienen hauen. Päästin kaikki takaisin mereen kasvamaan. Jonkin verran oli merellä liikennettä, Jähtikin ajeli Kojukallion ohi purjeilla, etupurje eli liivari vielä lepatteli... Todennäköisesti seuraavalla kerralla Selkäsaareen mennessämme vien katiskan maihin. Mukava sunnuntaiaamupuhde kaiken kaikkiaan.

Kaunis alkukesän aamu - kyllä...

Kaunis alkukesän aamu - kyllä... Ajattelin heti aamutuimaan käväistä vilkaisemassa katiskan, mutta luovuin siitä. Kyllä sen ehtii tehdä huomennakin. Kukaties samalla reissulla tulee pistäytyneeksi mökillä Selkäsaaressa viemässä uusia tuotantovälineitä. Tukeva harava ja kuokka, jotka aiomme tänään kauppareissullamme ostaa. Edelliset liittyvät optimistiseen odotukseemme, että saareen perustamastamme uudesta perunapellosta saamme aikanaan multauksien ja kuokkimisien jälkeen enemmän perunoita kuin olemme sinne istuttaneet... Tänään kukaties seurailen pätkittäin Keskustan puoluekokousta Lappeenrannasta. Illansuussa on tavoitteena mennä Kemin Pirtille Kemin Lämärit ry:n 50-vuotisjuhliin klo 18 alkaen.

Mitä tänään tähän asti...

Päätimme eilen, että tänään perjantaina käväisemme Selkäsaaressa. Olemme tekemässä lähtöä sinne. Emme työleirille vaan muutoin vaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että rimpuillessani päärakennuksemme nurkalla tikkailla viritellessäni oraville rakennuksen ullakolle estoja on pakko todeta, että on tämä yhtä perkelettä. Muutama vuosi sitten rakentelin nurkille em. tyyppisiä virityksiä, mutta itäpäädyssä Kainuunkadun puolella orava on jyrsinyt - kyllä jyrsinyt puuta - sen verran, että on päässyt luikahtamaan ullakolle. Kevättalvella estin sen kanaverkolla. Nyt virittelen nurkkaan estoja hiukan leveämmästä laudasta kuin aikaisemmin. Tiedän, että Facebook-kavereissani on henkilöitä, jotka pitävät oravia herttaisina ystävinä. Minun mielestäni ne ovat riiviöitä, petoja varsinkin näin pikkulintujen pesimisäaikaan. Oravien paikka on metsissä, ei pihoilla eikä varsinkaan rakennuksissa...

Mitä tänään tähän asti...

Sain odotetun puhelinsoiton aamulla klo 09.30. Tervaharjun puukeisari, harrasteperunaviljelijä ja kaupunginvaltuutettu Juha Puro ilmoitti tulevansa kohtapuolin Haukkariin peräkärryn kanssa niin kuin aiemmin oli ollut puhetta. Kyllä - haravakone on Juhan peräkärryn päällä ja niittokone Tommin, vähän leveämmän peräkärryn päällä. Kohta on kaksi eri reissua Tervaharjulle odotettavissa. Eiköhän tästäkin selvitä, kun muuta mahdollisuutta ei ole. Vanhat museotuotantovälineet saavat uuden elämän Tervaharjulla Puron vanhalla tontilla, mikäli olen oikein ymmärtänyt. Haukkariin jäi logokuusien katveeseen isoisäni äes ja aura.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani oli aistittavissa kauniin alkukesän päivän käynnistyminen. Sovimme eilen kalakaverini, opettajakollegan ja eläkeläisen Urpo Selkälan kanssa, että käväisemme Selkäsaaressa. Kukaties käyn tonttimme matopellolta kaivamassa muutaman madon, jos intoudumme aamupäivällä istumaan ongella. Ainakin katiskan koemme. Takeita ei ole, onko siellä yhtään mitään... Kyllä - ajelimme Hahtisaareen ja sieltä Selkäsaaren pohjoispäätyyn venepoukamaan. Mökkitontille noustessamme totesimme, että hirviä ei ole liikkunut viime aikoina. Räkättirastas toivotti meidät tervetulleeksi pihaterassille. Samoin sääsket. Räkättirastasemo ruokki hirvensarvien päällä olevassa pesässä neljää poikasta. Kastemadot näyttivät kelpaavan. Harvoin pääsee näkemään näin läheltä huolehtivan lintuemon toimintaa. Kahvittelimme, täytimme kassit klapeilla ja siirryimme rantaan. Ajelimme Pikkuleton saariryppään läheisyyteen ja aloitimme ekokalastuksen. Ei ollut kala kovin hyvin syönnillä. Harvakseltaan tuli ahvenia. Lopuksi vilkaisimme markettikatiskan, jossa oli pari ihan hyvä kokoista ahventa. Ihan mukava reissu, jossa kaupungin, maan ja globaaliasiatkin tulivat käsitellyiksi. Leila-laiva näytti olevan jo liikenteessä. Aika vähän veneitä oli liikkeellä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Hetki sitten pihakeinussamme istuskellessani kävi mielessä tonttimme uudet puunalut. Löysimme vajaa vuosi sitten päärakennuksen terassinkupeesta tammentaimen. Mistä lie siihen tullut. Istutimme sen Pikkupuolen avaraan, aurinkoiseen päätyyn ja aitasimme sen kanaverkolla. Yllättäen se on elossa ja pääsemme seuraamaan sen kasvua. Se on tällä hetkellä noin kymmenen senttimetrin korkuinen... Toinen puunalku on vaahtera. Meillä oli aikanaan iso, monihaarainen äitini istuttama vaahtera. Sittemmin sitä katkottiin/karsittiin ja viime syksynä osittain lahonneet kannot hävitettiin. Olemme odotelleet, että maajuurista työntyy uutta kasvua. Kyllä - ainakin yksi alku, joka on vajaan viiden senttimetrin korkuinen. Sitä seurataan jatkossa. Tontilla on myös entuudestaan muutama vaahteranalku. Katsotaan, mitä jätetään kasvamaan...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen käyn Karjalahdella tankkaamassa kesäautomme välitilassa olevat moottoriveneemme bensiinikanisterit: 2x5l ja 1x10l. Kukaties vien ne saman tien Hahtisaareen veneen lukittuun bensiinitankki-tilaan. Kerroin eilen rajanaapurilleni ollessamme Selkäsaaren pohjoispään vesialueella kalastelemassa, että vanha 40 hv 2-tahtiperämoottori on äänekäs, idioottivarma "bensasyöppö", mutta toistaiseksi siihen on jaksanut bensiiniä kantaa. Lähinnä siksi, että näille vähille ajoille uuden, hiljaisen 4-tahtikoneen - pienemmänkin - hankkiminen tuntuu aika turhalta. Silloin pitäisi vaihtaa myös pulpettivene hiukan laidoiltaan matalampaan, vähemmän tuulta ottavaan... Tänään oikeastaan ei ole mitään muuta pakollista tehtävää. Niin - toki sen verran, että täytin perunapellon/ryytimaan kupeessa olevan, kasteluun liittyvän muovitynnyrin ja hiukan suihkuttelin ympärivuotisautostamme helmojen raparoiskeita. En lähtenyt iltapäivällä ympärivuotisautoamme tankkaamaan.

Kesäkuun ensimmäinen täysi viikko käynnistyi - kyllä...

Kesäkuun ensimmäinen täysi viikko käynnistyi - kyllä... Aamun lehteä tienvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin alkukesän päivän olevan tulollaan. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän työasun päälle ja lähden pihalle vaimoni kanssa. Siirtelen muutamia pihalaattoja ja ajelen ruohonleikkurilla ainakin osittain pihaa. Voi olla, että iltapäivällä käväisen Hahtisaaressa ja sitä myötä Selkäsaaren pohjoispäädyssä katiskalla. Ainakin viimeistään ylihuomenna keskiviikkona... Pöytäkalenteria tämän viikon osalta katsellessani totean, että viikonvaihteessa on Suomen Keskusta rp:n puoluekokous Lappeenrannassa. Kemin Lämärit ry täyttää 50 vuotta. Juhlat ovat Kemin Pirtillä lauantaina 11.06.2022 klo 18 alkaen. Sinne olen ilmoittautunut ja osallistun juhliin, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole. Itse olin aktiiviroolissa yhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Olin siihen aikaan puheenjohtajana. Väännettiin jäähallia pystyyn... Mutta nyt eletään tätä päivää, nautitaan kesästä.

Se on Helluntaipäivä - kyllä...

Se on Helluntaipäivä - kyllä... Pätkä Wikipediatekstiä: Helluntai on Pyhän Hengen vuodattamiselle omistettu kristillinen juhlapäivä. Helluntaita vietetään seitsemän viikon kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Läntisten kirkkojen pääsiäissäännön mukaan helluntai on aikaisintaan 10. toukokuuta (kuten vuosina 1818 ja 2285) ja viimeistään 13. kesäkuuta (kuten 1943 ja 2038). Suomeen sana helluntai on tullut muinaisruotsin sanoista hælgho dagher ’pyhät päivät’; nykyruotsiksi helluntai on pingst. Alkuperältään ja ajankohdaltaan helluntai liittyy myös juutalaisten šavuot-juhlaan eli viikkojuhlaan, jota vietetään seitsemän viikkoa juutalaisten pääsiäisen eli pesahin jälkeen toisaalta sadonkorjuujuhlana, toisaalta Siinailla tapahtuneen lain antamisen muisto­juhlana. Uudessa testamentissa tästä juhlasta käytetään nimitystä helluntai. Suomessa helluntai on kirkkolain mukainen kirkollinen juhlapäivä. Koska se on aina sunnuntai, se ei useimmilla työ­paikoilla kuitenkaan vaikuta työaikajärjestelyihin. Helluntaipäivä on seitsemäs sunnuntai pääsiäisestä, joka taas määräytyy vanhojen pääsiäissääntöjen mukaan. Joissakin maissa helluntai on kaksipäiväinen juhla. Niin - kaunis alkukesän sunnuntai. Luonto vihertää, se tietää viimeistään huomenna ruohonleikkurin perässä kävelemistä tontilla = hyötyliikuntaa. Mutta nyt ollaan vaan ja nautitaan...

Nyt on juhlapäivä - kyllä...

Nyt on juhlapäivä - kyllä... On Puolustusvoimien lippujuhlan päivä, on ylioppilaiksi valmistuneiden juhla, on ammattiin valmistuneiden juhla, on koulunsa muutoin tällä erää päättäneiden juhla ja kesälomien alku, jne. ... Edellisessä elämässäni eli opetustyössä ammatillisella sektorilla ollessani nämä ajat olivat upeita hetkiä. Lukuvuosi takana, kesäloma > kesäkeskeytys edessä, johon pääsääntöisesti kuului kurssitusta, mutta siltikin. Kesä alkoi niin kuin nyt. Niin - tänään lauantaina 04.06.2022 klo 11 alkaen Kemin Tervahallilla Veeran ylioppilasjuhla, joka jatkuu iltapäivällä kotona Lallinperäntien varrella - kyllä...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään - tällä kerralla "saaripuilla". Hyvin tuntuu kivikasa eli massiivinen takka lämpenevän - hyvä niin. Lähden kohtapuolin tankkaamaan kesäautomme ja käyn samalla reissulla tarkastamassa omalta osaltani tämän viikon tiistain perusturvalautakunnan kokouspöytäkirjan sosiaalitoimistolla. Hahtisaaren kautta on pakko ajaa. Siellä on uuden laiturin asennus loppusuoralla. Oikeastaan tälle päivälle ei muuta paitsi että ruoho on jo niin paljon kasvanut, että vaatii leikkausta. Taitaa mennä ensi viikon puolelle...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin lähteä pistäytymään Selkäsaaressa. Lähinnä tavoitteena vilkaista, onko uusi perunapeltomme kiinnostanut hirviä - ei ollut, kaikki kunnossa. Samalla katselin ympäristöä - omia tontteja -ajatuksella, että jos jossakin vaiheessa kaataisi muutamia suurimpia kuusia ja sahauttaisi ne lankuiksi ja laudoiksi. Muistelen jonkun joskus todenneen:"Kyllä jokaisen tontilla täytyy olla lankku-/lautatapuli - katoksessa." Pois lähtiessäni otin muutaman kuvan käynnistäni. Päätin vilkaista samalla reissulla markettikatiskamme. Kyllä - iso hauki ja muutama pieni ahven. Kotiin tultuani oli aivan pakko hauki punnita ja mitata: Paino noin 6 kg ja pituus 92 cm. Se on meidän perheen ennätyshauki. Se on tällä hetkellä paistamiskokoisina paloina pakastimessa. Jos vielä katiskasta tulee haukia, täytynee kysellä mahdollisia halukkaita...

Hyviä kysymyksiä - kyllä...

Hyviä kysymyksiä - kyllä... Ollessamme viimeksi Selkäsaaressa kävin jututtamassa rajanaapuria ja SELKÄSAARI YHDISTYS ry:n aktiivia Erkki Nikkasta lähinnä kepitetyn Pohjoislaiturinpolun aukaisemisesta. Unto Kärjen kaivinkone on "lähtökuopissa" peililinjan kupeessa. Kaupungingeodeetti Paulus Rantajärvi kertoi taannoin kepitystä eli patikointipolun merkkaamista olevan tällä hetkellä noin 1,5 km mittaisesti. Erkki kertoi työn käynnistyvän alkukesästä. Palattuani tontillemme perunanistutukseen vaimoni kysyi:"Mihin se patikointipolku tulee?" Kerroin, että se lähtee tuosta Pohjoisselkäsaarenpolun päästä. "Mihin ja miten ne patikoijat tulevat saareen?" vaimoni teki lisäkysymyksen. Kerroin, että tällä hetkellä Selkäsaaren pohjoispäätyyn on mahdollisuus tulla ainoastaan ruoppauttamaamme väylää pitkin venepoukamaan pienveneellä. Venepoukamasta Luoteislaiturinpolkua ylös ja koukata peililinjan kautta Pohjoisselkäsaarenpolun päähän. Toinen mahdollisuus on kävellä tonttimme ohi kivirakalle/pirunpellolle ja jatkaa matkaa etelään harjun päällä kulkevaa entistä polkua, josta on pikkupolkuja saaren länsirannalle - kesällä kepitetylle/avatulle Pohjoisselkäsaarenpolulle. Niin toki Selkäsaaren länsirannalla on muutaman sadan metrin välein kartassa näkyviä "valkoisia plänttejä" eli yleisiä rantautumispaikkoja, mutta rannat ovat kivikkoisia... Mielenkiintoista. Kaikki tämä liittyy Selkäsaaren kesämatkailun kehittämiseen, mahdollisen kesäkäytön laajentamiseen, josta ollaan ainakin kahta mieltä.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani oli todettavissa, että yöllä oli sääennusteiden mukaisesti satanut hiukan vettä. Ilma on viileän raikas. Tänään ei ole oikeastaan mitään pakottavaa tekemistä. Nyt voi olla vaan, katsotaan, miten päivä etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? No muun muassa sitä, että pyysin Kittilän Petrin Illalla kaveriksi katiskalle. Siitä ei sen enempää, mutta samalla reissulla teimme Selkäsaaren pohjoispäädyssä neljä ekokalastusrupeamaa: Ajoimme Pikkuleton saariryppään kohdalle ja annoimme kevyen tuulen kuljettaa venettä Selkäsaaren pohjoispäädyn rantaa kohti. Se kannatti. Petri sai ensimmäisen elämänsä kuhan ja lisäksi hauen. Minä jigiongella pari ahventa. Ei ollut matoja mukana, mutta kalat olivat kiinnostuneita jigiongestakin. Minulla talven jäljiltä oikea-aikainen ja napakka veto oli vielä hakusessa... Ihan mukava reissu. Hahtisaaren laituriin ajellessamme autoilevat nuoret olivat kiinnostuneita kalasaaliistamme - hyvä niin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin lähteä kokemaan markettikatiskan Selkäsaaren pohjoispäädyssä. Kyllä - ajelin Hahtisaareen, jossa oli uuden laiturin asennus aluillaan: Oli rekka-autoa ja valtava nosturi. Ajelin katiskalle ja totesin, että siinä oli paljon pikkuahventa, sopivaa ahvenkukkoahventa, joukossa muutamia savustuskokoisiakin. Jätin ne silleen, sillä en viitsinyt ankkuroitua, sillä tuuli olisi muutoin painanut venettä rantaan. Kukaties käyn uudestaan myöhään illalla tai huomenna... Nyt pihalle pikkupuuhasteluun ja iltapäivällä alan orientoitua illansuun kokoukseen Kemin kaupungintalon 2. kerroksen kokoushuoneeseen.

Kesäkuu jo tällä viikolla - kyllä...

Kesäkuu jo tällä viikolla - kyllä... Aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikolta oli aistittavissa kauniin ja lämpimän päivän tulo. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähden pihalle varastorakennuksen sivustalla olevat seinänvieruslaatat asettelemaan osittain uuteen järjestykseen. Kyseisiä - aikanaan Kemin ammattikoulun rakennuspuolella valmistettuja tasasivuisen kolmion mallisia laattoja - on tällä tontilla siirretty paikasta toiseen. Arvelen, että näitä en enää siirrä minnekään. Ilmeisesti pihalla touhuamme muutoinkin. Kukaties otamme tontin kulman raparperipehkoista ensimmäiset varret käyttöön. Tuntuu, että ne kasvavat, että suhina kuuluu... Tästä se päivä käynnistyy. Nyt on pakko tunnustaa, että väsyttää. Miksi? Siksi, että intouduin tuunaamaan varastorakennuksen lipan alla olevan laajan portaikon. Se on rakennettu AITAKI-tolppajalustojen päälle lankuista, jotka on sahattu Keminmaan Törmän Sunnarinkulman kuusitukeista 1980-luvulla. Hyvin ovat kestäneet kohta neljäkymmentä vuotta. Pari lankunpätkää vaihdettu aikaisemmin ja nyt kaksi. Hiukan päissä lahoa muutoin ihan "tervettä puuta". Hain uutta lankkua Karjalahden Prismasta. Kyllä hyvä puutavara maksaa, se oli pakko todeta. Pätkät paikoilleen ja maalasin koko portaikon. Kävimme hakemassa Ajoksesta kaksi ämpärillistä hiekkaa, jolla täytimme varastorakennuksen sivuun ladottujen betonilaattojen välit. Kukaties kasvusto pysyy loitolla, kun laattojen alla on lisäksi kartonkikoneen kuivatusviiraa. Nyt on pakko olla vaan...

Mitä tänään tähän asti...

Pitkään nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen takaraivoon hiipi ajatus, että nyt ollaan vaan. Yleensä kun näin kirjoitan, alkaa ilmaantua kaikennäköistä aktiviteettia - sitä sun tätä. Näin varmaan tänäänkin. Jään odottelemaan tilanteen kehittymistä... Ei kummempia, katselin osittain jääkiekon MM-pronssiottelun ja käänsin pöytäkalenterista ensi viikon esiin: Tiistaina perusturvalautakunnan kokous ja lauantaina Veeran lakkiaisjuhla. Niin - kyllähän tuo jääkiekon MM-loppuottelu on lähes pakko katsoa. Tsekin veikkasin voittamaan. Kyllähän Suomi voittaa, vaikka Kanada on luunkova vastustaja...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme valmistautua Selkäsaareen lähtöön - yhdessä. Minä olen siellä käynyt muutaman kerran tälle keväälle/alkukesälle yksin tiettyjä valmistelevia töitä tekemässä ja nauttimassa saaren hiljaisuudesta. Viemme saareen lisää siemenperunoita, voi olla, että intoudumme peltoa hahmottamaan/"penkittämään" ja osittain istuttamaankin. On mielenkiintoista aistia uudelta rantaantuloväylältä muokattu/siistitty ranta, joka ajan myötä alkaa asettua uomilleen...

Mitä tänään tähän asti...

Sateinen aamu niin kuin sääennusteet ovat antaneet ymmärtää. Perinteisten aamutoimien jälkeen kävin Karjalahdella tankkaamassa venekanisterit ja vein ne saman tien Hahtisaareen veneelle. Katselin Selkäsaaren pohjoisosaa. Maisema on muuttunut, on mielenkiintoista aistia se ensimmäistä kertaa ajellessamme toistamiseen ruopattua väylää pitkin uuteen venepoukamaan - kukaties sunnuntaina. Tänään ei ole oikeastaan mitään erikoista tekemistä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että kävimme päivällä asioilla Kemin keskustassa ja Peurasaaren hautausmaalla. Tapasimme ajatuksissamme paljon entisiä tuttuja ja heittäydyimme taas mietiskelemään elämän syvintä olemusta. On pakko myöntää, että tulee aina hautausmaalla käynnin jälkeen murheellinen ja ristiriitainen olo varsinkin, kun itsellä on "viimeinen väri hiuksissa" - ollut jo pitkään - ja "on menossa mitä ilmeisemmin viimein kvartaali" - vaikka huomisesta ei onneksi - tiedä mitään... Tuossa hetki sitten kahvitellessamme otin esiin kuitenkin tietyn mielekkyyden ja tulevaisuuselementin - muun muassa eräänä esimerkkinä Selkäsaaren pohjoispäädyssä touhuamisen, jossa juuri tällä hetkellä kaivinkonemiehemme viimeistelee/tasoittelee kevättalven ruoppausmassoja.

Se on Helatorstai - kyllä...

Pätkä Wikipediatekstiä: Helatorstai (< ruots. Helgetorsdag, ‘pyhä torstai’), toisinaan myös Kristuksen taivaaseenastumisen päivä (lat. Dies sanctus ascensionis Domini), on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään 40. päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseen astumisen muistoksi. Taivaaseenastumisesta kerrotaan Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa sekä lyhyesti myös Markuksen ja Luukkaan evankeliumien lopussa. Useimmissa Euroopan maissa, mukaan lukien Suomessa, päivä on virallinen pyhäpäivä. Koska pääsiäisen ajankohta liikkuu, myös helatorstain päivämäärä vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Vuonna 2011 helatorstai oli vasta 2. kesäkuuta, kun vuonna 2012 se oli 17. toukokuuta ja vuonna 2013 jo 9. toukokuuta. Suomessa helatorstai oli vuosina 1973–1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin eli ns. arkipyhäksi. Silloin sen nimenä oli suomeksikin Kristuksen taivaaseenastumisen päivä (joskus myös muodossa 'Kristuksen taivaaseenastumispäivä'). Ruotsiksi helatorstai on edelleen nimeltään vastaavasti Kristi himmelsfärdsdag. Hyvin nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen tuli tunne, että tänään ei taida olla erityisempää tekemistä paitsi että... Perunat voisi istuttaa ja käydä venebensiinejä hakemassa joltakin kylmäasemalta. Katsotaan nyt sitten, miten päivä etenee.

Selkäsaaren mökkimme kiinnostaa...

Selkäsaaren mökkimme kiinnostaa... Kyllä - aina silloin tällöin saamme kuulla mökkiimme liittyviä pohdiskeluja. Kerron lyhyen kaavan mukaan, miten asia on edennyt alusta alkaen ettei kenenkään tarvitse huhupuheisiin tukeutua. Siis pätkä lähihistoriaa: Kemin kaupungin myytyä puuta Stora Ensolle saaresta noin 8000 kiintokuutiometriä ja yhtiön hakattua/kuljetettua ne tehtaalle vuosina 2010-11 olimme jo aiemmin käyneet keskusteluja kaupungin virkamiesten kanssa Selkäsaaren pohjoispäädyssä olevista kaupungin omistamista tonteista - RM- ja RT-tontti. Saimme rakennusluvan RM-tontille, jonka olimme aiemmin ostaneet. Kerrottuamme aikeistamme eräs henkilö totesi ihmetellen: "Eihän teillä ole edes omaa rantaakaan!" "Onhan meillä satoja metrejä hiekkarantaa. Koko saaren pohjoispääty." totesin. Mainitsin myös, että kenelläkään Kemin kaupungilta vuokranneella/tontin ostaneella ei oikeastaan ole omaa rantaa. Rannassa menee suojavyöhyke. Olimme jo rakentamassa, kun edesmenneen kirvesmiehemme kanssa kävimme katselemassa hänen seuraavaa työkohdetta meiltä kivenheiton päässä. Paikalle tuli pari mökkiläistä, joista toinen - vapaasti muisteltuna - totesi: "Miten ihmeessä sinä sait ostetuksi tuon tontin? Sinulla täytyy olla hyvät suhteet kaupungille." "Ei sen kummemmat suhteet kuin sinullakaan. Tiedustelin tontteja ja mitä rakennusluvan saaminen vaatii suunnitelmilta." totesin. Näin etenimme... Rakennutimme/rakensimme saarimökkimme pääasiassa vuosina 2011-2013. Olemme suusanallisesti sopineet Kemin kaupungin metsäasioista vastaavan kanssa, että RT-tontin rannasta alkavalta Luoteislaiturinpolun kohdalta voi uraa aukaista. Sitä työtä on tehty käytännössä kymmenisen vuotta ja homma jatkuu. Kysyin Kemin kaupungin silloiselta kaupungingeodeetilta:" Milloin kaupungin ostamalle/varaamalla vesialueelle rakennetaan Pohjoislaituri?" "Ei ainakaan kymmeneen vuoteen." hän totesi. Hankimme kolmelta eri taholta luvat ja ruoppautimme kevättalvella 2013 RT-tontin rannasta alkaen vajaa sata metriä väylää Kojukallion ohi menevän pääväylän suuntaan. Omalla kustannuksella. Edelliseen liittyvänä mielenkiintoinen keskustelu sisäsatamassa. Olin pysähtynyt katselemaan väylän ruoppausta etäällä jäiden päältä. Minua tuli jututtamaan iäkkäänpuoleinen mieshenkilö. Hän tiedusteli:"mitähän tuolla tehdään?" Kerroin, että meidän lähirantaan kaivetaan väylää. Vapaasti muisteltuna hän totesi:"Hulluko sinä olet? Saatana - kaupunginhan se pitäisi hoitaa!" "Niin pitäisi, mutta ei hoida." totesin hänelle... Olemme olleet pääasiassa saarielämäämme tyytyväisiä. Viime kesä oli rantautumisen suhteen hankala, joten päätimme ruoppauttaa väylän kevättalvella uudestaan. Toistamiseen omalla kustannuksella. Nyt jäiden ja lumien sulaessa rannan tuntumassa olevat ruopatut maamassa "pistävät silmään". Eivät pistä kauan aikaa, sillä minulla/meillä on virallinen virkamiespäätös kaupupungingeodeetilta RT-tontin pusikoiden raivaamisesta. Sovimme tänään kaivinkonemiehen kanssa, että ruopatut maamassat tasoitellaan osittain pusikoiden päälle. Jatkan aikanaan pusikoiden raivaamista, jos aktiviteettia riittää. Tässäpä aluksi.

Tehokas aamupäivä - kyllä...

Tehokas aamupäivä - kyllä... Hyvin nukuttu yö, aikainen herätys ja perinteiset aamutoimet. Muutamia matoja matopellosta, 10 kg perunasäkki kellarista mukaan ja Hahtisaareen. Ajo Selkäsaaren pohjoispäätyyn ja ylös mökkitontille. Uudella perunapelolla touhutessani sain puhelun kaivinkonemieheltä. Sovimme, että hän tulee paikan päälle niin sovimme alkukevään kaivamisien viimeistelyt. Näin teimme. Keskustelussamme tuli ilmi perisuomalainen ilmiö: Keskeneräisen työn arvostelu. Kerroin kaivinkonemiehelle, että olen Facebook-foorumillakin todennut, että minulla on kaupungingeodeetin virallinen virkamiespäätös rannimmaisen RT-tontin siistimisestä. Teemme Kemin kaupungille töitä. Olemme tehneet jo aikaisemminkin... Otin kaksi kassillista klapeja mukaan Haukkariin. Pois lähtiessäni kävin kokemassa katiskan - ei kaloja. Harrastin yhden reissun ekokalastusta. Ajoin hiljaa lähelle Pikkuleton saarirypästä, sammutin moottorin ja annoin kevyen tuulen viedä venettä Kojukallion suuntaan ohi muutaman uppotukinpään. Kaksi uutta jigionkea vedessä. Molempiin tarttui siististi ihan hyväkokoinen ahven. Ahvenet päästin loppujen lopuksi takaisin mereen. Kotiin tultuani totesin vaimoni pistäneet tontinkulman pienen perunapeltomme istutuskuntoon - hyvä niin.

Se tuli taas - kyllä...

Se tuli taas - kyllä... Mikä? Postilaatikkoomme oli ilmestynyt Työkansa Sanomat eli Kommunistisen työväenpuolueen äänenkannattaja N:o 6 20.5.2022. Tunnustan, että edellinen lehti, ajantasatietoisku meni suoraan sytykkeeksi takkapesään. Pääotsikot etusivulta: Stop Nato-ryhmän toimintaa Vappu ja Voitonpäivä Historiallinen virhe Työtaistelut jatkuvat Suomessa Naton sotakoneet pois Suomesta! Suomestaei ydinasevaltioiden sotien antinlautaa! Tutun tuntuisia otsikoita. Voi olla, että selailen läpi kunhan kerkiän tai sitten jätän tällä kerralla väliin... Uteliaisuuttani aukaisin ensimmäisen sivun ja pääkirjoituksen: Nato-jäsenyys on pienen joukon ajama hanke Hmmmmm - vai niin - loppujen lopuksi Suomen eduskunta päätti selvin numeroin asiasta...

Mitä tänään tähän asti...

Tänään näyttää tulevan ilmojen puolesta erittäin kaunis päivä - hyvä niin. Pistin puut päärakennuksen takkapesään ja hain korillisen klapeja puu- ja varastokatoksesta, puolet saaresta tuotuja klapeja. Nyt on onkien huoltopäivä - kyllä. Tavoitteena on tuunata vanhoja jigionkia ja tehdä yksi uusi, voi olla, että vanhoista pari onkia lähtee kierrätykseen. Illansuussa on kokous. Eiköhän tässä eläkepäiväksi ole ihan riittävästi...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kirjoitin illansuussa muun muassa seuraavaa: Vie mennessä, tuo tullessa: Kärräsin lopuksi kaksi kassillista kuusiklapeja kotiin tuotaviksi. Niin Selkäsaaresta. Miksi ihmeessä? Meillä on saarimökissä kaksi tulipesää + saunankiuas. Klapeja tarvitaan. Kotona Haukkarissa on myös kaksi massiivista takkaa ja leivinuuni. Varsinkin päärakennuksen takkaa olemme lämmittäneet/oppineet lämmittämään aika aktiivisesti. "Kivikasan" lämpöön olemme tykästyneet. Olemme pääasiassa ostopuun varassa, mutta Selkäsaaressa tonteillamme on puuta ainakin sadaksi vuodeksi niin kuin olen muistaakseni taannoin jollekin elvistellyt... Sain talvelle - omasta mielestäni - hyvä idean. Kesällä saaressa käydessämme tuomme kaksi isoa kassillista 30 cm kuusiklapeja kotiin. Nuo jaksaa tällaisilla konttoristin lihaksilla juuri ja juuri kantaa. Poltamme nykyisin pääasiassa koivuklapeja, joten joukossa on hyvä polttaa kuustakin... Kaksi kassillista vastaa lämmitysaikana vajaan viikon puutarvetta. Kokeillaan nyt tällaistakin. Jos alkaa tuntua työläältä, se on helppo lopettaa...