Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että kävimme päivällä asioilla Kemin keskustassa ja Peurasaaren hautausmaalla. Tapasimme ajatuksissamme paljon entisiä tuttuja ja heittäydyimme taas mietiskelemään elämän syvintä olemusta. On pakko myöntää, että tulee aina hautausmaalla käynnin jälkeen murheellinen ja ristiriitainen olo varsinkin, kun itsellä on "viimeinen väri hiuksissa" - ollut jo pitkään - ja "on menossa mitä ilmeisemmin viimein kvartaali" - vaikka huomisesta ei onneksi - tiedä mitään... Tuossa hetki sitten kahvitellessamme otin esiin kuitenkin tietyn mielekkyyden ja tulevaisuuselementin - muun muassa eräänä esimerkkinä Selkäsaaren pohjoispäädyssä touhuamisen, jossa juuri tällä hetkellä kaivinkonemiehemme viimeistelee/tasoittelee kevättalven ruoppausmassoja.