Joka vanhoja muistelee, sitä ...

Joka vanhoja muistelee, sitä ... Olen aloittanut oman Blogisivun pitämisen 01.07.2014. Sen jälkeen sivultani löytyy kohta 7000 tekstiä - ei huono. Tällaisena historaillisena päivänä eli 12.05.2022 kaivoin yhden vuoden 2014 tekstin esiin. Miksi? Muistuttaakseni menneistä pohdinnoistani. Sunnuntai 21. joulukuuta 2014 Utuinen Suomen puolueettomuus tiukan paikan tullen... Viime aikoina on pohdiskeltu, voiko Suomi jäädä puolueettomaksi, mikäli esim. tilanne Baltian maissa kärjistyisi nykyisestään. Maallikkona näkemykseni on yksiselitteisen selvä: Ei voi, sillä jo alla olevankin artikkelin mukaan EU-jäsenyytemme velvoittaa meitä toimenpiteisiin. Mielestäni pääministeri Alexander Stubbin aktiivisesti esiin tuoma NATO-kortti on syytä ottaa vakavasti pohdintaan Suomessa. Olen aikaisemmissa artikkeleissani maininnut, että Suomen on esim. SWOT-analyysin pohjalta kiihkottomasti, kylmän rauhallisesti selvitettävä, mitä NATO-jäsenyys tulevaisuudessa merkitsisi Suomelle. Elämme aivan uuden ajan kynnyksellä, jota meidän on tutkittava realistisesti... Nettilainaus STT-artikkelista:. Päivitetty 21.12.2014 09:40, julkaistu 21.12.2014 09:38 Tutkijat: Konflikti Baltiassa vetäisi Suomen ja Ruotsin mukaan STT Helsinki Ukrainan kriisistä kärjistynyt Venäjän ja lännen vastakkainasettelu on nostanut Baltian puolustuksen Naton huolenaiheiden kärkisijoille. Viron, Latvian ja Liettuan puolustusjärjestelyt koskettavat sotilasliiton ja Yhdysvaltain lisäksi tavalla tai toisella kaikkia Itämeren alueen maita. STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Naton ulkopuolella olevien Suomen ja Ruotsin olisi kriisin kärjistyessä hyvin vaikea pysyä Naton ja Venäjän konfliktin ulkopuolella. Baltian naapurustossa sijaitsevien maiden ilmatilan ja merialueiden strateginen tärkeys vetäisi Suomen ja Ruotsin lähes väistämättä mukaan. Suomi ja Ruotsi ovat Naton läheisimpiä kumppanimaita. Muodollinen liittoutumattomuus kuitenkin vaikeuttaa Naton näkökulmasta Baltian puolustuksen suunnittelua. – En sanoisi, että se on Natolle suuri ongelma, mutta kyllä se monimutkaistaa asioita, muotoilee Magnus Nordenman tutkimuslaitos Atlantic Councilista Washingtonista. Suomi ja Ruotsi ovat EU-maina hyväksyneet Lissabonin sopimuksen, joka velvoittaa jäsenmaat auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista jäsenmaata. Suomen lainsäädäntö ei tosin tällä hetkellä mahdollista sotilaallisen avun antamista. – Kysymys kuuluu, voiko Suomi jäädä – jo nyt tehdyillä EU-sitoumuksilla – puolueettomaan asemaan tilanteen kärjistyessä Baltiassa, sanoo ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.