Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Aamun lehteä hakiessani jututin lähinaapuria hänen pyöräillessä töihin. Sitkeä flunssa on heillä pesiytynyt, testausten mukaan ei kuitenkaan Koronavirusta - hyvä niin. Kukaties lähden kohta fiilistelemään vähäisten pakkaslumien kanssa pihalle eli hyötyliikuntaa odotettavissa. Voi olla, että tänään katselen vähän tarkempaan noita aluevaalijuttuja, sillä huomenna alkaa jo ennakkoäänestys. Lehdissä näyttää olevan kommentteja, josko aluevaalit olisi pitänyt siirtää kuntavaalien tavoin. Turhaa haikailla, nyt se on auttamattomasti myöhäistä. Äänestysprosentti jäänee alhaiseksi...

Vähän on paljon - kyllä...

Vähän on paljon - kyllä. Edellä mainittua kuulee silloin tällöin puhuttavan ja lukea kirjoitettunakin. Jostain syystä se tuli mieleeni hetki sitten. Elettiin 1980-luvun puolen välin aikoja. Olimme - minä ja vaimoni - Kalkkinokalla Veera ja Reino Suhosen luona kahvittelemassa. Katsomassa heidän uutta vuokra-asuntoaan. Sitä ennen he olivat asuneet Suhosen - kahteen kertaan laajennetun - leipomorakennuksen toisessa kerroksessa, pohjoispäädyssä perheineen. Minä olin ostanut kyseisen leipomorakennuksen tontteineen. Siihen rakensimme sittemmin Avoin yhtiö Miljöörakentajat toimesta Jussi Leppälän suunnitteleman rivitalon Asunto Oy August ja Anna. Niin tuo sanonta: Kahvittelun yhteydessä maistelimme Reksan leipomia pieniä leivonnaisia - tosi maittavia. Reksa - mikäli oikein muistan - tuskaili sitä, että nykyään kaiken täytyy olla niin suurta, leivonnaistenkin.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuttua lämmitys- ja puuhuoltoasiaa. Tietokoneen avattuani sielläkin mediassa tutut otsikot. Mielenkiintoista nähdä jatkossa, miten neuvottelut Sveitsin Genevessä jatkuvat. Arvelen, että mitään suurempaa edistystä ei ole odotettavissa. Olen seurannut netistä, mitä Kazakstanissa tapahtuu. Olen kuunnellut monia aasialaisia kieliä. Kun ne esiintyvät videokuvan yhteydessä, tuntuu siltä kuin jotain siteeksi ymmärtääkin. Monia murheellisia videonpätkiä, joita poistan katsottuani. Toisaalta rajua sotauhoa, sapelinkalistelua ja sotakaluston estotonta esittelyä...

Veikkauksen Live-veto Roma-Juventus 3-4...

Veikkauksen Live-veto Roma-Juventus 3-4... Katselin hetki sitten netistä em. Italian Serie A-jalkapallo-ottelun. En tällä kertaa veikannut edes minimipanoksella. Olihan varsinaista hurlumhei-jalkapalloa. Pelaajia kötällään kentän pinnassa loppuvaiheessa noin puolen minuutin välein. Kotijoukkue Romalla oli pelin loppuvaiheessa mahdollisuus tasoittaa rangaistuspotkusta, mutta ei, Juventuksen maalivahti aavisti laukaisusuunnan. Aika kiihkeää loppuminuuteilla...

Ajankohtainen lainaus Helsingin Sanomista tänään...

Ajankohtainen lainaus Helsingin Sanomista tänään... Pääkirjoitus|Pääkirjoitus Putinin vaatimukset ovat järjettömiä – silti Venäjän kanssa on pakko yrittää neuvotella Sodan uhka Ukrainan yllä osoittaa Euroopan maille jälleen kerran, että Euroopan puolustaminen on lopulta Yhdysvaltojen käsissä. KUVA: LASSE RANTANEN 2:00 | Päivitetty 10:53 NEUVOSTOLIITON romahduksesta on 30 vuotta, ja kuin tuolloin romahtaneen valtion muistoa kunnioittaen Venäjän presidentti Vladimir Putin on ajanut Euroopan taas kylmän sodan asetelmiin. Sotajoukot Ukrainan rajalla ovat osa Putinin lähipiirin pitkäjänteisesti rakentamaa suunnitelmaa: Venäjän valtapiirin halutaan palauttaa jotain, mitä maan johto uskottelee lännen juonittelujen vuoksi menettäneensä. Putin ajaa tilannetta kohti suurta sotaa Ukrainassa. Putinin joulukuussa esittelemät vaatimuslistat etupiirijaosta Yhdysvalloille ja Natolle on rakennettu sellaisiksi, ettei niihin voida suostua. Yhdysvalloilla ja Nato-mailla ei ole mitään syytä keskustella Venäjän kanssa etupiireistä eikä siitä, mitkä maat voivat kuulua tai liittyä Natoon. Nato päättää itse, miten toimii ja varustautuu omissa jäsenmaissaan. Vaikka ei ole mitään, mistä neuvotella, on pakko yrittää. Yhdysvaltojen ja Venäjän diplomaatit tapaavat maanantaina Genevessä. On historiallista, että Venäjän järjenvastaiset uhkavaatimukset saivat Yhdysvallat vastaamaan neuvotteluvaatimukseen. Presidentti Joe Bidenin hallinto joutuu kuitenkin koko ajan arvioimaan koko suurvaltapelin asetelmaa – esimerkiksi sitä, miten lännen ja Venäjän jännitteet vaikuttavat Kiinan ja Venäjän suhteisiin. Euroopan maille tilanne osoittaa jälleen kerran, että Euroopan puolustaminen on lopulta Yhdysvaltojen käsissä. Yhdysvallat ei lähde silti tekemään kahden kauppaa. Jos Venäjä haluaa neuvotteluja, sen on istuttava Naton ja Venäjän yhteisen neuvoston pöytään. Myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on yritetty valjastaa mukaan, vaikka Venäjä on viime vuosina osoittanut Etyjiä kohtaan lähinnä halveksuntaa. SUOMELLE – ja kaikille muillekin – on tärkeää, ettei minkään maan yli ja ohi sovita mitään, mikä rajaa oman turvallisuuspolitiikan liikkumatilaa. Yhdysvallat on pitänyt tiivistä yhteyttä Nato-maihin. Myös Suomea ja Ruotsia on informoitu. Suomen johto haluaa varmistaa, että Naton ovi pysyy auki. Torstaina presidentti Sauli Niinistö viestitti, että Naton avoimien ovien politiikan jatkuvuus on vahvistettu. Perjantaina Niinistö keskusteli Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa. Ukrainan tilanne on karmaiseva. Venäjä on horjuttanut Ukrainan suvereniteettia jo vuosien ajan. Edessä on vaikeita valintoja – esimerkiksi se, myöntyäkö neuvotteluihin, joissa Ukraina joutuisi tunnustamaan Venäjän tukemat Donetskin ja Luhanskin separatistit Itä-Ukrainan sodan neuvottelujen osapuoliksi. Yhdysvallat ja Venäjä eivät voi sopia Ukrainan kohtalosta ilman Ukrainaa. Edessä on tapaamisia, muttei aitoa vuoropuhelua. Venäjä nauttii tilanteesta. Maa otetaan vakavasti, sitä pelätään. Venäjä kasvattaa painetta tietäen, ettei länsi halua sotaa. Venäjän silmissä Euroopan unioni on heikko. EU:n ulkoasioiden korkean edustajan Josep Borrellin Venäjän-yhteydet ovat olleet yhtä nöyryytystä, eikä unionilla ole Venäjän-politiikkaa. Voi kysyä, onko sitä edes Saksalla, sillä ulkoministeri Annalena Baerbock ja liittokansleri Olaf Scholz ovat osin eri linjoilla. SODAN uhka ei kohdistu Suomeen. Mutta tapahtui seuraavaksi mitä tahansa, sillä on seurauksia Itämeren alueelle ja arktisen alueen vakaudelle. Venäjän kasvavaan väkivaltaan Yhdysvallat ja EU sanovat vastaavansa kovilla pakotteilla. Kovia pakotteista tekisi se, että ne koskisivat energiasektoria, raaka-aineita ja Swift-maksujärjestelmää – ja pakotteet haittaisivat myös Euroopan taloutta. Osa EU-maista haraa siksi vastaan. Vuoropuhelun ja keskinäisen kaupan toivottiin tuovan Venäjää lähemmäs länttä, mutta se aika on ohi. Näkymä tulevaan on synkkä ja sumea. Keskellä hämmennystä ja omien etujen suojelua Euroopan mailla pitäisi olla vahva yhteinen rintama, mutta on syytä varautua siihen, että yhtenäisyyttä ei löydy. Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan pienet tulet. Tietokoneen ääreen istahdettuani muistelin viime yönä näkemääni unta. Ilmoitin Lapin ammattikorkeakoulun Kemin tekun konepuolen insinööriopiskelijoille, että annan/lahjoitan heidän käyttöönsä meidän projektiveneemme - merikelpoinen avovene klassikkomoottoreineen - mikäli he saattavat veneen käyttökuntoon. Tiedän, että opiskelijoissa on monenlaisia värkkääjiä, pellepelottomia. Kyseisen veneen kuntoonsaattaminen ja käyttöön otto olisi mielestäni eräänlainen historiallinen uroteko. Olisi mukava nähdä ja nimenomaan kuunnella "kakspyttysen wiken" putputusta/säkätystä lähivesillä. Olen asiasta em. opiskelijoille kertonut aikaisemminkin ihan oikeasti - pariinkin kertaan. Asia ei ole ottanut vielä tuulta purjeisiin. Ensi viikon kalenteria katsellessani näyttäisi olevan kaksi tapaamista - hyvä niin.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet, mitäpä muuta. Oikeastaan tänään ei ole mitään ennalta tiedossa olevaa tekemistä. Siksipä on havillista aikaa seurata hiukan aluevaaleihin liittyvää uutisointia, Suomen Nato-keskustelua ja nimenomaan globaalimediasta Itä-Ukrainan tilannetta sekä uutta häiriöpesäkettä Kazakstania. Minullekin on joskus sanottu:"Mitä sinä noista maailmanmurheista huolta kannat?" En toki huolta kanna, en yöuniani menetä, mutta kyllä tunnustan seuraavani aika aktiivisesti. Miksi? Koska kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Nyt on vuorossa Kazakstan...

Olen seurannut netissä jonkin verran, mitä Kazakstanissa tällä hetkellä tapahtuu. Toki olen ainoastaan mediatietojen ja monista eri lähteistä saatujen/katsottujen videopätkien varassa. Venäläiset saapuivat Almatyyn Presidentti Tokajev on syyttänyt levottomuuksista ulkomaisia terroristiryhmiä ja pyytänyt apua Venäjän johtaman kollektiivisen turvallisuusjärjestön CSTO:n mailta. Venäjä sanoo lähettäneensä entiseen neuvostotasavaltaan joukkoja "rauhanturvaustehtävään" vakauttamaan tilannetta. Eilen torstaina mielenosoittajat ja Kazakstanin armeija ottivat yhteen Almatyssa. Uutistoimisto Reutersin mukaan perjantaiaamuna venäläisjoukkoja on nähty Almatyn keskusaukiolla, jossa yhteenotot tapahtuivat. Kazakstanin presidentti Tokajev sanoi antaneensa armeijalle luvan ampua mielenosoittajia ilman varoitusta. Aika tutun näköistä tuo mielenosoittajien kuriin ja nuhteeseen saattaminen näyttää olevan, samanlaista kuin Venäjällä esim. Moskovan mielenosoitusten yhteydessä samoin kuin taannoin Valko-Venäjällä Minskissä. Murheellista, että mielenosoittajia ja vallanpitäjiä/järjestyksen pitäjiä on kymmeniä kuollut. Videokuvien perusteella Kazakstanissa on täysi kaaos: Tuhotaan kiinteistöjä, ryöstellään kauppoja, poltetaan autoja, jne. ... Tuskinpa tuolla ulkomaisia terroristiryhmiä kaduilla on, kuvista päätellen tavallisia nuoria, joukossa naisia ja vanhuksiakin. Venäjä on sutena paikalla, kun Ukrainan kulmilla kirves on lyöty pahasti kiveen. Kävi takaraivossa ajatus: Tilaustyö pikku kahinasta Kazakstanissa, että pääsee medianäyttävästi siirtelemään sotakalustoaan...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien aikana sain puhelun kännykkääni. Meillä oli tavoitteena tänään illansuussa istua iltaa tuttaviemme kanssa. Soittaja esitti toivomuksen, että siirrämme asian myöhäisemmäksi. Sitkeä nuha, yskä ja kurkkukipu eivät ole hellittäneet. Koronatestaukset tehty, ne ovat olleet negatiiviset - hyvä niin. Siirsimme ajankohdan viikon päähän... Tänään ei ole oikeastaan muuta kuin Pikkupuolen puuhuoltoa. Todennäköisesti vien sinne ahkiollisen puita kuivumaan/lämpenemään. Näin tein. Istuskelimme hetken aikaa Pikkupuolella vaimoni riisuttua Joulukoristeet/-valot ulkotiloista. Sanoin, että minäpä soitan pojillemme, miten vuosi 2022 on käynnistynyt. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että en käytä puhelinta kovinkaan paljon puhumiseen. Siitä oli jo tovi, kun olen pojillemme soitellut. Toki sähköpostia ja Messengeriä olemme käyttäneet silloin tällöin...

Hyökkäys USA:n kongressiin...

Katselimme hetki sitten alla olevan dokumentin Ylen Areenalta. Järjetöntä, kertakaikkiaan järjetöntä. Toivottavasti vastaavaa ei tapahdu enää koskaan... Hyökkäys USA:n kongressiin 1 h 27 min ma 3.1.2022 2 v 11 kk 33206 katselua Donald Trumpin kannattajat hyökkäsivät vuosi sitten väkivalloin Yhdysvaltojen demokratian ytimeen, kongressitaloon. Vaalitulokseen pettyneiden rynnäkössä menehtyi neljä ihmistä ja 140 poliisia sai vakavia vammoja. Dokumentti seuraa mellakan etenemistä hetkestä toiseen sisältä päin. Eri toimijat kertovat omin sanoin mitä tapahtui. Herää kysymys, voiko tämä tapahtua uudestaan, elääkö valtaajien ideologia edelleen? (Four hours at the Capitol, Yhdysvallat, 2021).

Mitä tänään tähän asti...

Se on Loppiainen. Pätkä Wikipediatekstiä: Loppiainen (myös teofania, kreik. Θεοφάνια tai epifania) on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhäpäivät. Sitä nimitetään myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi, ja se on todennäköisesti joulua vanhempi kristillinen juhla. Loppiaista vietetään 6. tammikuuta ja se on yleinen vapaapäivä Suomessa. Suomessa loppiainen oli vuosina 1973–1991 työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta aina lauantaina, aikaisintaan 6. ja viimeistään 12. tammikuuta. Joissakin maissa loppiaista on vietetty 1970-luvulta alkaen tammikuun ensimmäistä päivää seuraavana sunnuntaina. Juhlan merkitys vaihtelee eri kirkkokunnissa. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Todennäköisesti käyn pistämässä myös tulet Pikkupuolen takkaan iltapäivällä. Tänään ei ole oikeastaan mitään ennalta tiedossa olevaa tekemistä. Ollaan vaan kaikessa rauhassa. Voi olla, että seurailen netistä maailmanmenoa...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päivemmällä on edessä kevyttä hyötyliikuntaa. Käyn kävelemässä lumikolan perässä lähinnä takapihalla. Lumilingolle ei ole vielä käyttöä. Aamun Lapin Kansa-lehden hakiessani sen mukana oli ensimmäistä kertaa myös Lounai-Lappi-lehti. Viimeksi mainittu on tähän saakka jaettu iltajakeluna. Illalla tulee ilmeisesti edelleen Kotikulmilta-lehti. Näyttää siltä, että lehtien sivut täyttyvät noin kolmen viikon ajalta aluevaalimainoksilla ja ehdokkaiden mielipidekirjoituksilla. Ehdokkaat tekevät itseään tykö, hyvä niin. Todettakoon kertauksena, että 425 ehdokkaasta valitaan aluevaltuustoon 59 henkilöä Lapin hyvinvointialueella. He päättäävät aikanaan yli 800 miljoonan euron rahapotista... Lumityöt takapihalla tehty ja Pikkupuolelle ensimmäinen pesällinen takassa palamassa. Lämmitämme takkaa ja samalla korkean - noin kuuden metrin piipun - hiukan peruslämpötilaa korkeammaksi. Miksi? Siksi, että viikonvaihteessa saamme vieraita, oikeastaan hyvin tuttuja henkilöitä vieraaksemme. Pikkupuolen lattialämmitys, peruslämpö on pidetty noin 16-18 asteessa...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani aistin kylmän vinkan, lumentulon ja aura-auton käynnin Kainuunkadulla, joten talonmieshommia eli hyötyliikuntaa on tällekin päivälle odotettavissa. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tietokoneen aukaistuani totesin Ylen aluevaalikoneen auenneen. Testasin sen välittömästi. Olen tähän mennessä testannut Lapin Kansan, Helsingin Sanomien ja nyt Ylen aluevaalikoneen. Vaikka mielestäni olen vastaillut jotakuinkin samalla tavalla, tulokset ovat yllätyksellisiä. Tämä viimeinen aluevaalikone heitti minut reippaasti oikealle ei kuitenkaan äärioikealle. No eiköhän 425 ehdokkaan joukosta löydy aikanaan joku tolkun henkilö... Kertausta Lapin osalta: Ehdolle on asetettu yhteensä 425 henkilöä. Ehdokasasettajia on 14. Lapin hyvinvointialueen valtuustoon valitaan 59 valtuutettua.

Tammikuun 2022 täysi viikko käynnistyy - kyllä...

Tammikuun 2022 täysi viikko käynnistyy - kyllä... Aamun lehteä hakiessani aistin kevyen lumisateen/lähestyvän hyötyliikunnan. Perinteisten aamutoimien jälkeen katselin vuoden ensimmäisen täyden viikon pöytäkalenteriaukeamaa. Ei merkintöjä, hyvä niin. Mitä päivä tuo tullessaan, se on asia erikseen. No ainakin perinteistä: Klapit päärakennuksen takkapesään ja korillisen klapihaku puu- ja varastorakennuksesta. Voi olla, että lähden ajelemaan hiukan sightseeing-ajelua Kemin keskustaan... Kyllä - lähdimme vaimoni kanssa liikkeelle. Ajelimme Tervahrjun ja Karjalahden kautta keskustaan. Vaimoni ollessa kaupassa soitin eräälle Facebook-kaverilleni tiedustellakseni, miten vuosi on käynnistynyt. Kuulemma ihan hyvin. Hän toi avoimesti esiin tyytyväisyytensä yhteiskunnan terveydenhuoltopalveluihin. Olin hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Tulihan nuo lähestyvät aluevaalitkin puheeksi. Pohdiskelimme yleisellä tasolla, että jotkut ehdokkaat näyttävät ajelevan "pimennetyin/sammutetuin lyhdyin" ja hämäävät äänestäjiä. Tämä ei ole uutta. Kerroin omista tämän vuoden suunnitelmistani. Täyttä luottamustoimityötä ainakin vuoden ensimmäinen puolisko... Ajelimme Hahtisaaren, sisäsataman ja Lumilinna-alueen kautta. Uusi "ulkolumilinna" alkaa hahmottua. Kotiin Haukkarin Kainuunkadulle oli mukava tulla ja pistää kahvit tippumaan.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään. Aamukahvia juodessamme tuli puheeksi lähestyvät aluevaalit. Pohdiskelimme, että odottelemme Ylen vaalikoneen avautumista, josko sieltä saisi uskonvahvistusta valinnoilleen. Voi olla, että menen hetken päästä fiilistelemään lumikolan kanssa kakkosliittymään. Raitista ilmaa ja hyötyliikuntaa. Kyllä - näin tein. Kolasin lumet kakkosliittymän peräkärry-moottorikelkka-yhdistelman ympäriltä. Miksi? Siksi, että josko Tommilla on tarvetta "kakkoskelkalla" käydä Selkäsaaressa katselemassa heidän mökkiään ja samalla kukaties ajella meidänkin mökille menourat... Kävin samalla Pikkupuolella pistämässä takkapesään puut ja vein sinne ahkiollisen puita kuivumaan/lämpenemään. Sen tehtyäni jatkan uuden Jatuli-julkaisun lueskelemista ja seurailen netistä maailmanmenoa...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Tämä veispuukki muistutti, että kirjoitin 2 vuotta sitten seuraavaa: Näin vuoden ensimmäisenä päivänä kävi mielessä muistella, missä olen kaiken kaikkiaan tähän asti asunut... Synnyin Kemissä 20.09.1944. Olin vanhempieni kolmas lapsi, kuopus. He asuivat siihen aikaan "Lemmenlaaksossa" Kivikolla ostamassaan pienessä talossa, joka on vieläkin tuunattuna paikoillaan. Sieltä muutimme isäni kotitaloon Etu-Ritikkaan vuonna 1946. Asuin vanhassa kotitalossamme ajanjakson 1946-1968. Menimme - minä ja vaimoni Tuula - naimisiin heinäkuussa vuonna 1968 ja muutimme Tampereelle. Onnistuimme saamaan vuokralle juuri valmistuneesta kerrostalosta/opiskelija-asuntolasta soluasunnon Peltolammilta, Tampereen keskustasta rapiat kymmen kilometriä etelään. Siinä asuimme vuosina 1968-1970. Saimme vuokratuksi "tutunkauppaa" Tampereen keskustasta tilavan, hyvintoimivan yksiön, jossa asuimme vuosina 1971-1972. Tommi syntyi Tampereella keväällä 1971. Kesän 1972 asuimme osittain Euran Kauttualla pienessä omakotitalossa, työsuhdeasunnossa. Muutimme loppukesällä 1972 Kemiin. Asuimme väliaikaisesti Haukkarissa ja Maksniemessä. Saimme vuokratuksi kaksion Kemin keskustasta Sauvosaarenkadulta. Muutimme syksyllä 1973 Imatralle. Minä meni "etujoukoissa" ja tavarat tulivat junakuljetuksena perässä. Sain vuokratuksi tilavan asunnon Imatrankoskelta. Se ei osoittautunut toimivaksi, oli kalliskin. Onneksi sain vuokratuksi Imatran keskustasta, juuri valmistumisvaiheessa olevasta kerrostalosta kaksion. Siihen muuttaminen oli rankka. Perheeni - vaimoni ja poikamme Tommi - saapuivat Imatralle pari, kolme viikkoa myöhemmin - hyvä niin. Timo syntyi Imatralla joulukuussa 1973. Ostimme Imatralta tontin aikeissa rakentaa omakotitalo. Suunnitelmat muuttuivat. Ostimme ensimmäisen oman asunnon, arava-asunnon - 3h+k - Imatran uudelta asuinalueelta Mansikkalasta juuri valmistuvasta kerrostalosta. Muutimme Lappeenrantaan syksyllä 1979 tai oikeastaan Taipalsaaren Saimaanharjulle, josta olimme ostaneet persoonallisen omakotitalon. Sen saimme myydyksi seuraajalleni Lappeenrannan ammattikoulussa muuttaessamme Kemiin loppukesällä 1981. Asetuimme asumaan vanhaan kotitalooni. Vanhempani olivat kuolleet vuosina 1974-75. Kotitalo oli tyhjillään. Aloimme suunnitella uuden talon rakentamista. Se valmistui vuonna 1982, omakotitalo, jossa tälläkin hetkellä asumme. Samalle tontille on sittemmin rakennettu varastorakennus ja Pikkupuoli... Niin - asumme siis edelleen alueella, jossa isoisäni viljeli maata...

Mitä tänään tähän asti...

Poikkeuksellisen pitkään nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tästäpä se vuoden 2022 ensimmäinen päivä käynnistyy. Saattaa olla, että katselen kohtapuolin Kemin asuntomarkkinoita - uteliaisuuttani. Vaimoni sanoi menevänsä potkukelkalla käväisemään Kalkkinokalla kaupassa... Jatkan Jatulin lukemista. Siinä näyttää olevan - taas kerran - mielenkiintoisia artikkeleita.

Erilainen abikevät - Kalle Kurkelan päiväkirja 1918...

Erilainen abikevät - Kalle Kurkelan päiväkirja 1918... Olen lueskellut joutessani Jatulia XXXVI Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisua. Etenen artikkeli kerralla järjestyksessä. Luin hetki sitten Timo Hietalan toimittaman Erilainen abikevät - Kalle Kurkelan päiväkirja 1918. Mielenkiintoinen artikkeli, joka perustuu Kalle Kurkelan päiväkirjoihin vuosilta 2017-18. Ikävä todeta, että Kalle Kurkela kuoli Helsingissä kirurgisessa sairaalassa 8. helmikuuta 1918 juuri 20 vuotta täytettyään. Sukutarina kertoo kuolinsyyksi tuberkuloosin. Päiväkirjamerkinnät ovat mukavaa kerrontaa sen ajan nuoren kauppiaan pojan toiminnasta. Itseäni päiväkirjamerkinnöissä kiinnostaa em. ajanjakson Kemin tapahtumat. Elettiin sisällissodan/veljessodan/vapaussodan aikoja eli vastakkainasettelu valkoiset/punaiset. Punaisten teloitukset kiinnittivät huomiota. Miksi? Siksi, että teloitukset toteutettiin pääasiassa Selkäsaaren pohjoispäädyssä kivirakalla/pirunpellolla, jonne on asiaan liittyvänä Kemin vasemmiston toimesta pystytetty muistomerkki pari vuotta sitten. Muistomerkille on matkaa saarimökiltämme vajaa 200 metriä. Toivottavasti Suomessa ei koeta enää koskaan samaa järjettömyyttä. Muistomerkillä tulee käytyä melkein joka kerta, kun käyn upeita lähikuusia halailemassa lähimaastossa...

Se on sitten vuoden viimeinen päivä ja Uuden Vuoden Aatto - kyllä...

Se on sitten vuoden viimeinen päivä ja Uuden Vuoden Aatto - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen puut päärakennuksen takkapesään ja puuhuoltoa. Aamun lehden hakiessani totesin edessä olevan kunnon hyötyliikuntaa. Lumiaura oli vauhdilla käynyt Kainuunkadulla ja heittänyt liittymiin kunnon lumipalteet. Taannoin edesmenneen katunaapurin kanssa pohdiskelimme, että vähempikin riittäisi. Taisimme päätyä lopputulokseen, että urakkahommissa on urakkavauhti. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että muun muassa Kainuunkatu kuuluu Kemin pyörätieverkostoon, joten se pidetään kohtalaisen hyvin puhtaana, raavitaan talvellakin lähes tienpintaa myöten. No - onhan siinä mukava ohikulkijoiden mukava kävellä, koiria talutella, pyöräillä, jne. toki autoilijallekin se kyllä kelpaa... Niin - kahden tunnin hyötyliikuntakävely/lapio- ja lumikolatyöntelyt on tällä erää tehty. Sitä tehdessäni kävin osittain vuoden 2021 tapahtumat läpi. Ei loppujen lopuksi hassumpi vuosi. Itseeni liittyen varmaan vähempikin touhuaminen/kirjoittaminenkin riittäisi. Luonnollisesti saa olla tyytyväinen, että on jotakuinkin kopillaan. Kyllä tuo kirottu, kirottu, kirottu Koronavirusongelma saisi jo hellittää...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen viime päivien aikana uteliaisuuttani seurannut tämän Facebook-foorumin Watch-painikkeen alla olevia videoita. Siellä on monenlaista tavaraa. Olen poistanut niistä kymmeniä, lähinnä "sapelinkalisteluun" liittyviä videoita ja saanut vastaukseksi alla olevan: Olet piilottanut tämän videon. Sinulle näytetään jatkossa vähemmän vastaavia videoita. Kyllä niitä näyttää riittävän... Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että tuolla käydään eräänlaisena kuivaharjoitteluna, ainakin varjonyrkkeilynä sotaa. Siellä esitellään ylpeänä viimeisintä huutoa olevaa sotakalustoa. Niin - lähinnä Venäjä ja Ukraina, vähin Valko-Venäjä näyttää olevan liikkeellä.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet. Aamun lehteä hakiessani totesin sen verran vähän sataneen yön aikana lunta, että taitaa jäädä hyötyliikunta ainakin aamupäivältä tekemättä. Eilen tulivat postilaatikkoon jokaviikkoiset ilmaisjakelulehdet Lounais Lappi ja Kotikulmilta. Aluevaalimainokset valtaavat kohta muun muassa edellä mainitut lehdet. Viimeksi mainitussa näytti jo olevan aluevaalimainoksia. Esimerkiksi takasivulla kaksi isoa ryhmämainosta. Keskustan Kemin kuntayhdistyksen ehdokkaat liputtivat selkeästi näkemyksiään Keskustan neliapilan alla. Sen sijaan toisessa mainoksessa ei ollut lainkaan omaan ryhmittymään viittaavaa aineistoa. Oliko kysymyksessä tarkkaan harkittu "tunnuksemattomuuslinja" vai vahinko. Todettakoon, että viimeksi pidetyissä kuntavaaleissa esiintyi hiukan samantyyppistä piirrettä. Ei uskallettu/haluttu tunnustaa omaa taustaryhmittymää. Em. tyyppinen toiminta on äänestäjien hämäämistä, aliarviointia...

Mielenkiintoista luettavaa - kyllä ...

Aamun Lapin Kansa-lehteä lueskellessani kiinnitin huomiota ansiokkaaseen artikkeliin liittyen Maria Zaharovaan, josta joissakin yhteyksissä käytetään nimeä tiedottaja. Lehdessä oikaistaan nimike > propagandisti. Itse olen hänestä käyttänyt termiä patologinen valehtelija. Hän on Venäjän nykyhallinnon "äänitorvi", joka ei kaihda mitään sanallisia keinoja parhaimmillaan/pahimmillaan. Viimeksi hänen uhkailuhampaissaan ovat olleet Ruotsi ja Suomi mahdollisine Nato-optioineen. Totta kai taustalla ovat Shoigu, Lavrov ja viime kädessä Putin, joilla ei ole niin sanotusti munaa tulla itse jämerästi esiin vaan huutelevat puskista em. "tiedottajan" turvin... On tämä käsittämättömän kummallista aikaa, ei kahta sanaa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen klapit päärakennuksen takkapesään, puuhuoltoa ja kohta pihalle hyötyliikuntaan. Kyllä - noin tunnin lumenkolaus on tehty eikä tullut hikikään, sillä kevyttä pakkaslunta on kevyt pistää kasoihin liittymistä ja takapihan kulkureiteiltä. Josko tänä talvena pidämme aivan vaan pakollisen avoimena lumista... Tänään virittelen oman taskukalenterini ensimmäisen vuosineljänneksen osalta "iskuun" eli merkitsen kaikki tähän asti tiedossa olevat kokoukseni.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien ja aamun lehdenhakemisen jälkeen harkitsen päärakennuksen takan sytyttämistä, sillä pakkasta riittää. Kyllä näin tein. Lähdin kaupoille. Taskukalenterin osto ja hiukan viikonvaihteen juomahuoltoa - varmuuden vuoksi. Fiilistelin lenkin Wetterin pihalla ja ajelin Metsä Fibren biotuotetehtaan aluetta - päätieltä nähtynä - vilkaisemaan. Kyllä maisemat ovat taas muuttuneet - hyvä niin. Ajoin Hahtisaareen. Rannalla näytti olevan vettä. Ajoin sisäsatamaan. Jalokivigalleriassa ruudun takana Kittilän Petri "silmä tarkkana" näytti arvokiviä luetteloivan. Siirto kulttuurikeskukseen on hyvissä käsissä. Kotiin tultuani aloin valmistella uutta vuoden 2022 taskukalenteria käyttöön. Joka vuotinen rituaali. Vuoden 2021 kalenteri joutaa kohtapuolin roskiin. Se on tehnyt tehtävänsä...

Tuttu mies - kuka ...

Tuttu mies - kuka ... Havahduin tosiasiaan, että eräs henkilö alkaa tuntua kovin tutulta teksteissäni ja medialainauksissani. Kyllä - Venäjän presidentti Vladimir Putin. Olen seurannut miehen toimintaa, edesottamuksia koko 2000-luvun ja erityisesti vuoden 2014 jälkeen. Kulunut vuosi 2021 - varsinkin joulukuu - on ollut mielenkiintoinen. Kävin läpi kyseiseen henkilöön liittyvät tekstini ja medialainaukseni joulukuun ajalta. Yllätys, yllätys - hän on suoraan tai välillisesti esillä "tukkimiehen kirjanpitoni mukaan" 35 kertaa - kyllä! Se on paljon - ehkä liiankin paljon - se... Hänen nimensä liittyy pääasiassa Itä-Ukrainaan, Krimiin, Valko-Venäjään, EU:iin, Natoon, Yhdysvaltoihin, Bideniin, Niinistöön, jne. ... . Hän on näemmä monessa mukana. On erittäin huolestuttavaa, että hän on vanhemmuuttaan alkanut haikailla entisen Neuvostoliiton alueellista valta-asemaa/etupiirejä. On surullista, että hän yrittää kirjoittaa historiaa uusiksi ja "valkopestä" muun muassa Stalinin ajan hirmuteot, kansanmurhat unohduksiin. Hänen hallintonsa on päätöksillään sekaantunut myös Lähi-Idässä - lähinnä Syyriassa ja Irakissa - mitä ilmeisimmin sotarikoksiin pommituttamalla armottomasti kymmeniä kaupunkeja maan tasalle, raunioiksi ja aiheuttanut valtavat kuolonuhrimäärät ja inhimilliset kärsimykset sekä pakolaisaallot. Minulla on tunne, että hänellä ei taida olla juuri ollenkaan todellisia ystäviä. Ystäviä, jotka ilman aiheutettua pelkoa voivat häneen luottaa...

Erä Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? No sitä, että en ole tainnut aikaisemmin kirjoittaa näkemystäni, mielipidettäni täyssähköautoista Suomen olosuhteissa. En yksinkertaisesti ymmärrä tätä maailmalla levinnyttä, Suomeenkin rantautunutta täyssähköautovillitystä. Luin hetki sitten mielenkiintoisen artikkelin, jossa Jyväskylässä asuva nuorimies räjäytytti soramontulla ammattilaisilla muutaman vuoden vanhan Teslansa. Miksi? Siksi, että akkujen uusiminen olisi tullut maksamaan artikkelin mukaan 20000 euroa. Toki käytettynäkin autosta olisi saanut muutaman kymppitonnin, mutta ilmeisesti räjäytysporukka - saadakseen ammattitaidolleen mainosta - maksoivat kunnon korvauksen. Jääpä nuorimies lisäksi aikakirjoihin ensimmäisenä "teslaräjäyttäjänä" Suomessa. On tämä kummaa aikaa...

Vuoden 2021 viimeinen viikko on alkanut - kyllä...

Vuoden 2021 viimeinen viikko on alkanut - kyllä... Poikkeuksellisen pitkän nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme hahmotella alkanutta viikkoa. Mitä se tuo tullessaan, jotain uutta vai sitä tuttua perinteistä. Näyttää ainakin siltä, että lähestyvät ensimmäiset aluevaalit alkavat näkyä mainonnassa ja katukuvassa. Pelko vaalien kiinnostavuudesta ja sitä kautta alhaisesta äänestysprosentista leijuu yhä selvemmin ilmassa. Aamun lehden hakiessani postilaatikossa oli myös kirje Kevalta eli tiedot vuoden 2022 eläkkeestäni. Jotakuinkin kerran vuodessa - vuodesta 2008 lähtien - olen ihmetellyt eläkkeeni ennakkopidätyksen suuruutta. Sen teen tälläkin kerralla. Mielestäni muun muassa tässä tapauksessa 33,00%:n ennakkopidätys on kohtuuttoman suuri, vähempikin riittäisi. Tässä vaiheessa käy mielessä, että aitoa, todellista eläkeläisten etua ajavaa puoluetta on varmaan moni muukin minun lisäksi kaipaillut/haikaillut... Tänään todennäköisesti kaupoilla käydessämme ostan itselleni taskukalenterin. Vuoden 2021 taskukalenterista ovat sivut käyneet vähiin. Niin kuin olen kirjoittanut, taskukalenteristani revin aina kuluneet viikot pois. Käytössäni on lisäksi pöytäkalenteri, josta näen kerta silmäyksellä koko viikon tapahtumat. Toistaiseksi en ole ottanut käyttöön sähköisiä kalentereita.

Se on Tapaninpäivä, sunnuntai 26.12.2021 ja kaikki hyvin - kyllä...

Se on Tapaninpäivä, sunnuntai 26.12.2021 ja kaikki hyvin - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin fiilistelemään pihalle lumikolan perässä kävelemään. Hyötyliikuntaa tällä kerralla vähänlaisesti. Työntelin kevyttä pakkaslunta kakkosliittymästä ja takapihan kulkuväyliltä sivuun. Pakkasta - 17 astetta mutta vinkka tekee siitä aika "purevan"... Sisään tultuani pistin takkapesään klapiannoksen, josko illalla sitä taas sytyttelee. Tänään ei ole oikeastaan mitään erityistä tekemistä. Tuskin tulee lähdettyä Tapaninpäivän ajelulle. Alkava viikko on sitten vuoden viimeinen viikko. Mielenkiintoinen vuosi on kohta taakse jäänyttä elämää. Jo toinen Koronavirusvuosi.

Se on Joulupäivä 25.12.2021 ja kaikki hyvin...

Se on Joulupäivä 25.12.2021 ja kaikki hyvin - kyllä... Tuossa hetki sitten kävi mielessä, että eilen Jouluaattona en nähnyt ensimmäistäkään Joulupukkia livenä liikkeellä. Varmaan tuossa Kainuunkadulla autossa muutama vilahti. Toki hän oli osannut jotain pientä hyödyllistä tuoda jo aiemmin. Perinteinen taskukalenteri oli minulta unohtunut itselleni ostamatta, mutta ehtiipä tuon ensi viikolla ennen vuoden vaihtumista. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja hoidan puuhuoltoa. Pikkupuolelle vein jo toissapäivänä ahkiollisen puita kuivumaan/lämpenemään. Osa viime syksynä kaadettuja kuusiklapeja. Menen kohtapuolin lämmittämään Pikkupuolen massiivista takkaa. Hetki sitten kävin läpi kolmannen kerran Lapin Kansa-lehden aluevaalikoneen. Pienet painotusmuutokset omissa vastauksissani muuttavat ehdokkaiden "paremmuusjärjestystä". Tuli tunne, että jotkut ehdokkaat eivät ole edes vaalitaktisista syistä vielä vastanneet tähän vaalikoneeseen. Täytyypä seurata tilannetta...

Se on Jouluaatto nyt ja Joulupukki liikkeellä - kyllä...

Se on Jouluaatto nyt ja Joulupukki liikkeellä - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet totuttuun tapaan. Lähdimme ajelemaan Lallinperäntielle Arjaa ja Veeraa tapaamaan. Vincent tulee käymään porukkansa kanssa illansuussa. Kahvitellessamme pohdiskelimme vuoden 2021 elämansaldoa. Monia mielenkiintoisia vaiheita, joista on selvitty jotakuinkin kunnialla. Nimenomaan Veeran saldo on käsittämättömän hieno - menestystä on tullut roppakaupalla, ei kahta sanaa... Päätimme, että nautimme jatkossa jokaisesta päivästä - täysillä. Pois ajellessamme Rytikarin kohdalla vaimoni kysyi:"Osaisikohan täällä asua?" Totesin:"Mikä ettei, toki auton se vaatisi jatkossakin." Sanoin vähin seuranneeni Kemin asuntomarkkinoita... Teimme samalla reissulla perinteisen käynnin Peurasaaren hautausmaalla. Paljon oli väkeä liikkeellä - tuttujakin. Kyllä näillä käynneillä käyvät menneet ajat/henkilöt voimakkaasti ajatuksissa. Onneksi ajatukset, muistot ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Toivottavasti jatkossa ei takaraivoon hiivi katkeruus. Se olisi vihonviimeinen riesa... Olipa mukava ajella kotiin, ajaa auto talliin, kolata toiseen kertaan liittymät lumiauran jäljiltä auki ja astua lämpimään eteiseen. Sisälle tultuani totesin vaimolleni:"Nyt tarjoan Sinulle lasillisen hyvää punaviintä, ostin hivenen aiemmasta kalliimpaa." "Jaa - nythän olet vallan riehaantunut." kommentoi vaimoni myötäsukaisesti. Nyt ollaan vaan kaikessa rauhassa ja nautitaan Jouluaatosta. Niin ja kohtapuolin jouluateriasta...

Venäjä on maskirovkan eli hämäyksen, harhautuksen, "vedätyksen" mestari - kyllä, ei kahta sanaa...

Venäjä on maskirovkan eli hämäyksen, harhautuksen, "vedätyksen" mestari - kyllä, ei kahta sanaa... Venäjä on maskirovkan mestari, joka on hionut naamioidun sodankäynnin tekniikkaansa vuosisatojen aikana huippuunsa. Ainakin kerran Suomikin on joutunut siitä kärsimään kuuluisien Mainilan laukausten muodossa. Muitakin yrityksiä lienee: Maakaupat Turun saaristossa, Saimaalla, jne. ... Itse olen yhä huolestuneempi Suomessa asuvista niin sanotuista kaksoiskansalaisuuden omaavista henkilöistä, joista suurin osa on venäläisiä. Venäjä perustuslakinsa mukaan pitää huolen kansalaisistaan kaikissa olosuhteissa... Olen seurannut aika tarkkaan tänään torstaina 23.12.2021 Venäjän tämänhetkisen presidentin Vladimir Putinin perinteistä, vuosittaista lehdistötilaisuutta, jossa tarkkaan laaditun ohjelman mukainen propaganda on viritetty huippuunsa. Olen taannoin vuosia sitten kirjoittanut USA:n silloisesta presidentistä avoimesti - asiantuntijan näkemyksestä - että hän on narsistinen psykopaatti. Se pitänee vahvasti paikkansa. Olen kirjoittanut myös itänaapurimme tietyistä mediakipeistä avainhenkilöistä, että he ovat patologisia valehtelijoita. Patologinen valehtelija uskoo omiin valheisiinsa ja kaikki syy on aina muissa ihmisissä ja/tai organisaatioissa. He tuntevat olevansa uhattuina muiden taholta. Heissä ei ole koskaan syytä ja he ovat erinomaisia selittelijöitä uhkaavaan ja uhmakkaaseen käytökseensä. Mikäli vaivautuu lukemaan edellä mainitusta tilaisuudesta Helsingin Sanomien ja/tai Ylen tekstin, tulee vakuuttuneeksi, että esillä oleva henkilö on äärimmäinen esimerkki mainitsemistani asioista kehonkielineen kaikkineen... Hänessä on tyypillisen "katupojan" elkeitä - en minä mutta pojat - lisäyksenä hyökkäys on paras puolustus. Voi olla, että hänen näkemyksiään "tosiputinuskovaiset" vielä uskovat, mutta lännessä niille ymmärtääkseni yhä enemmän naureskellaan. Näkeehän sen Sokea Reettakin, että kyseessä on maskirovkaa eli hämäystä, harhautusta, "vedätystä". Toisaalta aika säälittävää itkupillivalitusta lännen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. On tämä kummaa aikaa...

Se on sitten Joulun aatonaatto - kyllä...

Se on sitten Joulun aatonaatto - kyllä... Joulun liikenne käynnistymässä ja kaikki jotakuinkin hyvin - ainakin meillä Suomessa, kunhan saamme tuon kirotun, kirotun, kirotun Koronavirusongelman kuriin. Aamun lehteä hakiessani totesin, että hyötyliikunta odottaa, kevyttä pakkaslunta on satanut ihan sopivasti. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkaan, puin työvaatteet päälle ja menin lumikolan perässä kävelemään. Vajaan kolmen vartin lumenkolausrupeama on takana - hyvä niin. Tavoitteeni on seurata klo 11 alkavaa itänaapurin päämiehen vuosittaista puhetta, tarinoita. Todennäköistä uhoa ja "katupoika/-pappa-kiukuttelua". Iltapäivällä pistetään Pikkupuolen leivinuunin tulet. Vaimoni aikoi paistaa aikaisemmasta pienemmän joulukinkun tällä kerralla leivinuunissa. Niin - on aivan pakko todeta, että eilen Blogisivuni katselijamäärät tipahtivat perinteisiin lukuihin. Mielenkiintoista seurata, mitä tapahtuu jatkossa...

Mitä tänään tähän asti...

Maailma odottaa "hengitystä pidätellen" Venäjän presidentin vuotuista puhetta, tilaisuudessa, johon on valittuu Kremlin toimesta sopivat toimittajat ja valittu ennalta sopivat kysymykset. Tällä kerralla erityistä kiinnostusta herättää Itä-Ukrainan kiristynyt tilanne. Lainaus: Venäjän presidentti Vladimir Putin pitää tänään perinteisen loppuvuoden suuren lehdistötilaisuuden Moskovassa. Presidentin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi jo alkukuusta, että tilaisuuden osallistujamäärä on rajoitettu 500:aan koronapandemiaan liittyvien määräysten takia. Peskovin mukaan presidentin hallinto päättää, ketkä kotimaiset ja ulkomaiset toimittajat saavat kutsun Maneesi-näyttelyhallissa pidettävään tilaisuuteen. Ulkomailla lehdistötilaisuudessa kiinnostaa erityisesti se, jatkaako Putin viime aikojen uhkaavia ja sotaisia puheitaan länsimaita, Natoa ja Ukrainaa kohtaan. Viimeksi tiistaina Putin sanoi Venäjän olevan valmis "sotilaallis-teknisiin toimiin", jos länsimaat jatkavat "ilmiselvästi vihamielistä" suhtautumistaan Venäjään. Päivällä se on nähtävissä. Tämä asia hallinnee tämän päivän globaalimediaa. Niin - ja tietysti se, että Joulupukki on lähtenyt Ylen saamien tietojen mukaan liikkeelle Korvatunturilta - hyvä niin. Joulupukilla rankka tehtävä edessä. Toki ilmeisesti mieluinen...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani oli aistittavissa talven tähänastisia kovimpia pakkasia yli -20 astetta. Taitaapa olla niin, että perinteisten aamutoimien jälkeen pistän tulet päärakennuksen takkapesään - varmuuden vuoksi. Kyllä - näin tein ja hain korillisen klapeja puu- ja varastokatoksesta sisälle lämpenemään. Sen jälkeen onkin loppuviikon tarpeisiin sisällä kuivia, lämpimiä klapeja - hyvä niin. Vaimoni lähti asioille kaupungille. Sanoi käväisevänsä samalla Karihaarassa ja Koivuharjulla. Tänään ei oikeastaan minulla ole sen kummempia. Todennäjöisesti seurailen netissä, mitä maailmalla tapahtuu...

Talvipäivänseisaus taas - kyllä tästä vielä selvitään...

Talvipäivänseisaus taas - kyllä tästä vielä selvitään, kun päivä lähtee vähitellen pitenemään... Eilenkin näytti olleen tällä Blogisivullani noin 10000 kävijää - pääasiassa Yhdysvalloista - mielenkiintoista. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan ja siirryin selailemaan, mitä maailmalla on tapahtunut. Tuo kirottu, kirottu, kirottu Koronavirusongelma jyllää niin maailmalla kuin Suomessakin. Se on ollut jo kaksi vuotta eräänlainen kestouutinen. Toivottavasti pääsemme siitä eroon säällisessä ajassa... Alan kohtapuolin orientoitumaan vuoden 2021 viimeiseen kokoukseen - hyvä niin. Sitten saa Joulu tulla.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen kirjoittanut noin kaksi vuotta kirotusta Korovirusongelmasta. Ainakin vuoden kirotusta, kirotusta Koronavirusongelmasta. Nyt on syytä kirjoittaa kirotusta, kirotusta, kirotusta Koronavirusongelmasta, joka jo viime kesänä näytti Suomessakin rauhoittuneen mutta... Sitten alettiin monien eri tahojen vaatimuksesta lepsuilemaan, löysäilemään ja hallituksella oli pallo hukassa. Eri viranomaistahot ovat kiistelleet - täyttäneet televisioruudut - hyvin ristiriitaisilla näkemyksillään. Missä mennään tänään maanantaina 20.12.2021? Suomessa noin 6000 todettua tartuntaa, sairaalat täyttyvät, tehohoitokapasiteetti alkaa olla täyskuormitettu. Nimenomaan viimeksi mainitut kuormittuvat nuorista rokottamattomista henkilöistä. En ymmärrä tätä rokotevastaisuutta. Omalta osaltani olen päättänyt, että huomisen iltapäivän kokouksen jälkeen en liiku Kemin Haukkarin Kainuunkadulta vähään aikaan minnekään muualle kuin pakollisille kauppareissuille. Niin - tätähän se on ollut pääsääntöisesti jo kohta kaksi vuotta.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuttuakin tutummat kuviot: Puut päärakennuksen takkapesään ja puuhuoltoa puu- ja varastokatoksesta. Ilmeisesti saan tänään luetuksi Pirjo Ahon kirjoittaman Veitsiluoto Asukkaat muistelevat kirjan. Niin kuin aiemmin kirjoitin, siinä on minullekin tuttuja asioita/henkilöitä... Käväisimme Hahtisaaressa ajatuksena lähteä käymään kävellen Selkäsaaressa. Jäimme seuraamaan moottorikelkan tuloa rantaan. Hyvin tuli, mutta rannassa ohuen jään alla vettä. Jätimme lähtemättä ja ajelimme Mansikkanokalle, jossa teimme tutun kävelylenkin. Lumilinnalla näytettiin tykittävän lunta - hyvä niin. Pakkasta -13,5 astetta ja kova pohjoinen vinkka. Oli mukava ajella kotiin ja pistää kahvit tippasemaan...

Tämän vuoden toiseksi viimeinen viikko käynnistyy - kyllä...

Tämän vuoden toiseksi viimeinen viikko käynnistyy - kyllä... Käänsin hetki sitten uuden sivun pöytäkalenteristani esiin. Tämän vuoden toiseksi viimeinen viikko käynnistyy. Se on samalla viimeinen luottamustoimiviikko tälle vuodelle. Yksi kokous vielä tiistaina 21.12.2021 iltapäivällä. Mukava päivä myös siltä osin, että silloin on Talvipäivänseisaus. Pätkä Wikipediatekstiä: Talvipäivänseisaus on vuoden lyhin päivä. Pohjoisella pallonpuoliskolla se on ajankohta, jolloin Aurinko on suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella. Silloin Auringon deklinaatio on minimissään ja aurinko on alimmillaan taivaalla etelässä ollessaan. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei silloin nouse lainkaan. Talvipäivänseisaus ajoittuu aikavälille 21.–22. joulukuuta. Eteläisellä pallonpuoliskolla talvipäivänseisaus on vastaavasti 21. tai 22. kesäkuuta eli samaan aikaan kuin pohjoisella pallonpuoliskolla on kesäpäivänseisaus. 21.–22. kesäkuuta on eteläisen pallonpuoliskon vuoden lyhin päivä, eikä Aurinko nouse lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella. Aurinko on silloin suoraan Kravun kääntöpiirin yläpuolella. Tällä viikolla se vuoden odotetuin vieras eli Joulupukkikin sitten tulee perjantaina 24.12. illansuussa - mielenkiintoista.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään - tuttuakin tutumpaa aamutoimintaa. Tietokoneen avattuani ja selailtuani maailmanmenoa tunnen maailman, nimenomaan Euroopan turvallisuustilanteen selvästi heikkenevän. Oli mukava lukea Helsingin Sanomien tämän päivän pääkirjoitus, joka oli kylmän rauhallinen analyysi Venäjän aiheuttamasta uhasta. Venäjä testaa, on testannut jo pitkään länsimaita. Haikailee edesmenneen Neuvostoliiton reviirejä. Toivottavasti niin sanottua punaista viivaa ei ylitetä. Oma analyysini asiasta on ollut jo pitkään, vuosia, että toimenpiteillä yritetään peittää oman maan nousevaa tyytymättömyyttä. Tyytymättömyyttä, joka toistaiseksi on saatu äärimmilleen viedyillä kuritoimenpiteillä vaiennettua. Onneksi kuitenkin täällä Suomessa Perämeren pohjukassa Meri-Lapin Kemin Haukkarin Kainuunkadulla voi - tällä hetkellä - viettää tätä sunnuntaita 19.12.2021 rauhallisin mielin. Totean lisäksi, että eilenkin omaa Blogisivuani oli käynyt kurkkaamassa lähes 10000 kävijää, ei huono... Niin - aloitin Pirjo Ahon Veitsiluoto Asukkaat muistelevat kirjan lukemisen. Tuntuu sen verran mielenkiintoiselta, että kirja tulee varmaan luetuksi nopeasti. Kirjassa on minullekin tuttuja asioita. Olinhan itsekin töissä Veitsiluoto Oy:ssä 1962-1968 välisenä aikana. Vaimoni on asunut saarella aina teini-ikään saakka ja ollut töissä useaan eri otteeseen. Siltäkin osin kirjassa on paljon tuttuja elementtejä...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kirjoitin eilen muun muassa seuraavaa: APUVA, APUUVAA, APUUUVAAA... Tallensin Lapin Kansa-lehden eilisen eli torstain 16.12.2021 numerosta Lapin aluevaaliehdokkaiden nimet puolueittain ja printtasin sen. Uteliaisuuttani otin työhuoneeni kirjahyllyköstä viivoittimen ja kuivamustekynällä alleviivasin omasta mielestäni "varmat" ehdokkaat/tulevat aluevaltuuston jäsenet. Minä en ensimmäisellä "alleviivauskierroksella" löytänyt heitä kuin 28 ja niin kuin tiedämme valittuja on aikanaan 59. Monta ryhmittymää jäi minun ensiarviossa ilman edustajaa. Niin ja kaiken lisäksi ainoastaan kuusi kemiläistä tuli "varmoina" valituiksi, näin tämä ei tietenkään voi mennä. Täytyypä huomenna tai ainakin lähipäivinä käydä listaa läpi uudestaan "ajatuksen kanssa"... Kyllä - kävin hetki sitten aineistoa uudelleen läpi ja "löysin" yhdeksän uutta mahdollista "varmaa" ehdokasta, joista neljä on kemiläistä. Saapa nähdä, tuoko seuraava läoikäynti uutta aineistoa. tällä hetkellä on siis luettelossani 37 nimeä...

Miitä tänään tähän asti...

Oikeastaan tässä viikonvaihteessa ei ole mitään pöytäkalenterimerkintöjä - tyhjiä sivuja. Varmaan kuitenkin yhtä sun toista tapahtuu. Ainakin perinteiset takkalämmityskuviot päärakennuksessa, kukaties Pikkupuolellakin puuhuoltoineen. Olen lueskellut meillä lainassa olevaa Pirjo Ahon kirjoittamaa kirjaa: Entinen Rytikari Kirjavaa sakkia ja tolkun työläisiä. On mielenkiintoinen kirja, vaikka itse tunnen aika vähän sen perukan tapahtumia ja henkilöitä. No sentään sen verran, että meidät pastori Seppo Ikonen vihki avioliittoon 21.07.1968 Veitsiluodon seurakuntatalossa, joka oli valmistunut vuonna 1957 Kusiaisenmäelle. Lähestyvät aluevaalit eivät näytä paljoakaan kiinnostavan. Lehdissä on luettavissa, että äänestysprosentti saattaa jäädä jopa alle 40%:n - ei kai nyt sentään. Arvelen, että on odotettavissa intensiivinen vaalitaistelu lähiviikkoina, kunhan ehdokkaat saavat numeronsa...

APUVA, APUUVAA, APUUUVAAA...

APUVA, APUUVAA, APUUUVAAA... Tallensin Lapin Kansa-lehden eilisen eli torstain 16.12.2021 numerosta Lapin aluevaaliehdokkaiden nimet puolueittain ja printtasin sen. Uteliaisuuttani otin työhuoneeni kirjahyllyköstä viivoittimen ja kuivamustekynällä alleviivasin omasta mielestäni "varmat" ehdokkaat/tulevat aluevaltuuston jäsenet. Minä en ensimmäisellä "alleviivauskierroksella" löytänyt heitä kuin 28 ja niin kuin tiedämme valittuja on aikanaan 59. Monta ryhmittymää jäi minun ensiarviossa ilman edustajaa. Niin ja kaiken lisäksi ainoastaan kuusi kemiläistä tuli "varmoina" valituiksi, näin tämä ei tietenkään voi mennä. Täytyypä huomenna tai ainakin lähipäivinä käydä listaa läpi uudestaan "ajatuksen kanssa"...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Aamulla herätessäni muistelin näkemääni mielenkiintoista ja kristallinkirkasta unta. Olin päättänyt luopua kaikista luottamustoimista. Muistelen unessa mietiskelleeni, että päätökseni saattaa aiheuttaa perusteluja/selittelyäkin äänestäjilleni. Uskoin siitä selviäväni. Niin ja onhan varamiehet/-naiset sitä varten... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan ja avasin tietokoneeltani maailman mediatarjonnan. Aika tuttua tavaraa. Vihdoin EU alkaa herätä kunnolla Venäjä-pullisteluun Ukrainan itärajan tuntumassa - hyvä niin. Onneksi täällä Suomen, Meri-Lapin, Kemin Haukkarin Kainuunkadulla saa turvallisin mielin odottaa Joulupukin tuloa viikon kuluttua...

Mitä tänään tähän asti...

Pitkään nukutun yön jä perinteisten aamutoimien jälkeen taitaa olla edessä tutut kuviot: Päärakennuksen takkapesään klapit ja puuhuoltoa. Vaimoni sanoi menevänsä Pikkupuolen leivinuuniin laittamaan tulet. Perinteiset laatikkopaistamiset ovat odotettavissa. Lähden kohtapuolin pihalle, takapihalle kolaamaan kevyttä pakkaslunta ainakin lumikolan leveydeltä. Siitäpä se päivä käynnistyy. Kyllä - välttämättömät reitit aukaistu, ihan sopiva hyötyliikunta...

Joka vanhoja muistele, sitä jne. ...

Joka vanhoja muistele, sitä jne. ... "Pistänkö tankin täyteen?" huoltoaseman kohtelias nuorimies kysäisi. "Kyllä vain, mitä tuota vähin erin tiputtelemaan." totesin hänelle. "Vilkaisenko samalla öljyt? Entä nesteet pissapojasta?" hän lisäsi. Nyökkäsi hänelle - hyvä juttu. Edellä oleva toimenpiteet suoritettuaan hän totesi vielä:"Voitko ajaa tuonne ilmaletkun läheisyyteen, tuo oikeanpuoleinen eturengas näyttää hiukan vaillinaiselta." hän ehdotti. Tein työtä käskettyä/ehdotettua. Kävin maksamassa käteisellä bensiinistä kassalla, öljyä ei tarvinnut lisätä. Niin - tämä tapahtui 1960-luvun alkupuolella. Entä nyt loppuvuodesta 2021? Ilmeisesti joudun ensimmäistä kertaa tähänastisessa elämässäni tankkaamaan kohtapuolin automme niin sanotun kylmän huoltoaseman katoksessa pankkikorttia käyttäen. On tämä kummaa aikaa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen alan kohta orientoitua Ammattiopisto Lappian Kivikankaan Paasi-rakennuksessa sijaitsevaan Aurinko-ravintolaan lähtöön. Olemme tilanneeta "ämpärillisen" erinomaista porokeittoa, jonka käväisen hakemassa. Siitä osa pistetään pakastimeen sopivina annoksina. Olemme taannoin tilanneet sitä muistaakseni pari-kolme kertaa ja onhan se ollut aina hyvää - varmaan nytkin. Homma hoidettu. Juuri maksuvaiheessa räpsähtivät sähköt pois. Homma hoitui myös riihikuivalla rahalla kynttilän loisteessa... Iltapäivällä menen Kemin kaupungintalolle tarkastuslautakunnan kokoukseen Kittilän Petrin varajäsenen ominaisuudessa. Niin kuin aiemmin olen kirjoittanut Petri siirtää Kemin Jalokivigalleriaa sisäsatamasta kulttuurikeskukseen ja osittain varastoon noin kolmen kuukauden aikana. Kyllä - kokous pidetty. Oli ihan mielenkiintoista käväistä tutussa lautakunnassa, jossa suurin osa jäsenistä olivat minulle entuudestaan tuntemattomia. Puheenjohta nuiji pöytään asiat säällisessä ajassa - hyvä niin...

Olihan kokous, ei kahta sanaa - kyllä...

Olihan kokous, ei kahta sanaa - kyllä... Tänään tiistaina 14.12.2021 Kemin kaupungintalon 9. kerroksen valtuustosalissa oli perusturvalautakunnan kokous klo 16.00 - 20.57 välisenä aikana. Pitkä esityslista lisäliitteineen ja henkilökuntakuulemisineen kahlattiin läpi. Enpä muista aikaisemmin istuneeni näin pitkään yhtäjaksoisesti kokouksessa. Asiat olivat vaikeita ja vielä vaikeampia - monitahoisia ja osallistujat puheliaita/aivan liian monisanaisia. Helpoin asia oli ensi vuoden kokousaikataulujen, lähinnä aloitusajankohdasta päättäminen. Ensimmäistä kertaa ensimmäisen vuosipuoliskon kokoukset alkavat klo 16.00, jota esittivät lähinnä opetustyössä olevat lautakunnan jäsenet. Lähtiessäni mukaan kuntavaalikuvioihin vuonna 2000 varmistin työnantajaltani muun muassa kokouksiin osallistumismahdollisuudet. Niin - olin silloin opetustyössä ja ammattijärjestökuvioissa mukana. Siihen maailman aikaan kirjoitinkin julkisesti lehtiin kokousten aloitusajankohdasta. Mikäli oikein muistan, kirjoitin asiasta siten, että kunnallisissa luottamustehtävissä olevien kokousten on alettava viimeistään klo 14.00. Miksi? Siksi, että valveutuneet työnantajat antavat työntekijöilleen mahdollisuuden osallistumiseen, sillä arvelin em. henkilöiden olevan muutoinkin aktiivisia ja hoitavat kyllä hommansa. Työnantajalla on mahdollisuus laskuttaa sijaisten palkat täysimääräisesti. Perustelin asiaa myös virkamiesten jaksamisella. On kohtuutonta, että virkamiehet istuvat vaativan päivärupeaman jälkeen kokouksissa esittelemässä käsiteltäviä asiakokonaisuuksia lautakunnan jäsenille. Pitkin hampain hyväksyin aloittamisajakohtamuutoksen. Mainitsin toki vapaasti muisteltuna, että jatkossa on lyhennettävä puoleen pidetyt puheenvuorot ajallisesti ja määrällisesti, jotta jonkinlainen järki kokouskäyttäytymisessäkin säilyy...

Valtuustokokouspohdiskelua - kyllä...

Valtuustokokouspohdiskelua - kyllä... Seurasin eilen netistä Kemin kaupunginvaltuuston kokousta. Se toteutui Kemin kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa Koronavirustoimenpiteet asiallisesti huomioiden klo 16.00-19.40 välisenä aikana. Meitä seuraajia netin kautta oli 30-vajaa 50 kokouksen aikana. Olen itse Kemin Keskustan ryhmän toinen varavaltuutettu. Voin osallistua valtuustoryhmän kokoukseen ja/tai vähintäänkin kertoa omat näkemykseni käsiteltävistä asioista sisäisen Whatsupp-ryhmän kautta. Sen olen tehnytkin ja havainnut, että näkemykseni ovat ainakin osittain tulleet huomioon otetuiksi. Eilisessä valtuustokokouksessa jaariteltiin mielestäni taas osittain turhista, joka toki on ymmärrettävää. Ihmiset haluavat esiintyä esille päästyään.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja hain korillisen puita puu- ja varastokatoksesta sisään lämpenemään. Myöhemmin päivällä kukaties teen tutut hyötyliikuntakävelyt lumikolan kanssa. Loppuiltapäivästä alkaa tämän vuoden viimeinen perusturvalautakunnan kokous. Esityslistan pituus enteilee pitkää kokousta. Toivottavasti varsinaiset jäsenet ovat fyysisesti itse paikan päällä, se nopeuttaa kokouksen kulkua varsinkin silloin, jos tekniikassa on ongelmia etäyhteyksien muodossa. Tälle aamulle ehti tulla jo ensimmäinen "viemärinkuvaussoitto". Näitä ilmaisia kuvauspyyntöjä on tämänkin vuoden aikana tullut muutama...

Uusi viikko alkaa - kyllä...

Uusi viikko alkaa - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen sytytin tulet päärakennuksen takkapesään, vaikka aamun lehden hakiessani totesin ilman lauhtuneen. Tietokoneen avattuani totesin, että Blogisivullani on käyty eilenkin yli 10000 kertaa. Tänäänkin tällä hetkellä jo yli 4000 kertaa, amerikkalaiset pääasiassa ovat liikkeellä - mielenkiintoista. Tänään ei oikeastaan kummempia. Voi olla, että käväisemme päivällä käveleskelemässä kaupungilla. Voi olla myös, että loppuiltapäivästä/illansuussa seurailen netistä Kemin kaupunginvaltuuston kokousta kulttuurikeskuksen isosta auditoriosta.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Käänsin pöytäkalenteristani jo ensi viikon esiin. Mielenkiintoinen viikko: Heti maanantaina Kemin kaupunginvaltuuston kokous. Keskustan osalta 1. varajäsen hälytetty paikalle. Tärkeitä asioista, joista olen omalta osaltani lähettänyt Keskustan valtuustoryhmälle kommentteja... Tiistaina perusturvalautakunnan kokous. Esityslistan perusteella on odotettavissa pitkä kokous. Keskiviikkona haen aamupäivällä Ammattiopisto Lappian Aurinko-ravintolasta Kivikankaalta "ämpärillisen" tuttua ja turvallista, erinomaista porokeittoa. Iltapäivällä tarkastuslautakunnan kokous, johon menen Kittilän Petrin henkilökohtaisena varajäsenenä. Petri on kolmen kuukauden työrupeamassa Kemin kaupungin palveluksessa siirtäen Jalokivigallerian esineitä kulttuurikeskukseen ja varastoon. Jaa - näyttääpä tuo nuorempi pojistamme eli Timo täyttävän viikolla vuosia...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen klapit päärakennuksen takkapesään ja myöhemmin päivän valjetessa kevyttä lumen kolaamista. Blogisivullani on käyty eilenkin yli 10000 kertaa. Amerikkalaiset pääasiassa ovat liikkeellä - mielenkiintoista. Illalla on Kemin kirkossa Kemin Kuninkaallinen Juhlakonsertti Yhteinen Joulu klo 18 alkaen. Hyväntuntuinen ohjelma. Sinne mennään.

Sotaa, sotaa, sotaa - kyllä...

Sotaa, sotaa, sotaa - kyllä... Olen vilkaissut Facebook-foorumilla uteliaisuuttani siellä esiintyvää ulkomaista videopätkätarjontaa. Onhan siellä monenlaista tavaraa. Olen kiinnittänyt huomiota, että siellä on nimenomaan erittäin paljon sotaan liittyvää materiaalia. Käsiaseita, käsikranaatteja, miinoja, sinkoja, tykkejä, ohjuksia, panssarivaunuja, maihinnousuajoneuvoja, lentokoneita/hävittäjiä, sota-aluksia varusteineen, asejärjestelmiä, jne. tulee mieleen, että Facebook on eräänlainan sotakaluston mainospaikka... Puhumattakaan monentasoisista videonpätkistä aidoista taistelutilanteista Lähi-Idässä. Raakoja taisteluita, väkivaltaa. Oma osa-alue on Itä-Ukrainan osuus. Melkein jokaisessa venäläisen median videopätkässä on presidentti selostamassa/selittämässä taustalla olevia havainnekuvia hartioitaan kohotelle ja muka kysymyksiin vastaillen, jopa karttoja hyökkäyssuunta-nuolineen. Aivan niin kuin Facebook-foorumilla käydään eräänlaista kylmäharjoittelua tulevasta. Psyykataan omaa porukkaa sotaraivoon. Taustalla näyttää olevan melkein jokaisessa videopätkässä Nato, Nato, Nato... Sanoin pari päivää sitten eräälle Facebook-kaverilleni:"Ei kai venäläisetkään sentään noin saatanan tyhmiä ole, että uskovat em. tyyppiseen propagandaan." En ole edellä mainittua materiaalia ennen koskaan katsonut. Nyt ainoastaan muutaman päivän aikana. Olen "ilmiantanut" monia lähteitä, sillä tuskin on vaikutusta. Olen ilmoittanut, että minua ei kiinnosta em. materiaali, silläkään tuskin mitään vaikutusta. Kuulen selvästi muutaman lukijan tuhisevan:"Lopeta katseleminen. Sillähän siitä selviää." Kyllä mutta tulee mieleen, onko Facebook valjastettu em. materiaalin ujuttamiseen käyttäjille? Tietysti, jos siitä tulee riihikuivaa rahaa solkenaan tilille. Näin kai se sitten menee - murheellista... On tämä kummaa aikaa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet. Taidanpa hakea korillisen klapeja kohtapuolin puu- ja varastokatoksesta sisälle lämpenemään. Tietokoneen avattuani totesin, että taas eilen rikkoontui yli 10000 kävijän määrä tällä sivullani ja jo nyt aamutuimaan lähes 3000 kävijää. Taitavat tänään ennätykset paukkua. Kävijät ovat näemmä edelleen pääasiassa amerikkalaisia. Iltapäivällä käyn ottamassa Kemin terveyskeskuksessa kolmannen Koronarokotuksen. Eilen kaupoilla käydessäni totesin erittäin leväperäistä käyttäytymistä. Porukkaa liikkuu edelleenkin ilman kasvosuojaa ja ängetään kylkeen kiinni. Tuo kirottu, kirottu, kirottu Koronavirusongelma ei ole ohi, ei lähellekään. Se pitäisi kaikkien muistaa... Kyllä - kolmas Koronarokotus on otettu. Minulla oli kyydissä kaksi katunaapuria, kun ajat olivat kymmenen minuutin välein. Kuulemma yli 1000 aikaa oli tällekin päivälle terveyskeskuksessa rokotuksiin. Pois lähtiessämme ajelimme sightseeig-lenkin sisäsataman ja Lumilinnan kautta. Lumikasoja näytti olevan odottamassa uuden "ulkolumilinnan" rakentamista. Lisää lunta tykitetään varmaan pikapuolin. Täytyy jossakin vaiheessa Omakanta-sivustolta päivittää Koronapassi...

Syyria, Irak, Iran, Turkki, Libanon, Israel, Saudi-Arabia, jne. - mitä niistä?

Syyria, Irak, Iran, Turkki, Libanon, Israel, Saudi-Arabia, jne. - mitä niistä? Minäkin olen kirjoittanut ja/tai lainannut tekstejä eri informaatiolähteistä Afganistanista, Itä-Ukrainasta, Venäjästä, Valko-Venäjästä, USA:sta, jne. mutta havahduin hetki sitten, että muun muassa terroristijärjestön Isisin nujertamiseksi käydyt massiiviset sotatoimet lähinnä Syyriassa ja Irakissa ovat olleet viime aikoina täysin unohduksissa. Juuri missään ei ole enää mainintoja siitä, että muun muassa Venäjä auttoi Syyrian nykyhallintoa pysymään vallankahvassa pommittamalla kymmeniä kaupunkeja maan tasalle ja kuljettamalla "rauhanenkelin hahmossa" pahimmat kapinalliset Syyrian Luoteis-Nurkkaan. Tavoitteena niin sanottu lopullinen ratkaisu. Venäjä sai tuhotuksi ilmeisesti suurimman osan niin sanotuista "päivää ennen vanhentuneista" valtavista pommi- ja ohjusvarastoistaan. Entä mitä kuuluu Syyrian ja Irakin pohjoisosien Kurdi-alueille? Mitä Turkki siellä touhuaa? Olot eivät ole ilmeisesti vakaat, koska pakolaisvirta sieltä on ollut kiihtymään päin... Niin - em. aluilla on edelleen kymmeniä ettei peräti satoja eri kapinallisryhmittymiä, joten rauhaa sinne on turha odottaa lähivuosina. Tällaista iltapäiväpohdiskelua Suomen hävittäjäpäätösinformaatiota odotellessa...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kerroin taannoin, että Blogisivullani oli puolentoista viikon aikana poikkeuksellisen paljon kävijöitä/lukijoita 6000-10000 päivässä ja pääasiassa amerikkalaisia. He pitivät keskiviikkona 08.12.2021 välipäivän. Sen jälkeen on ollut taas kävijöitä ihan mukavasti, tämän päivänkin aikana tähän asti yli 4000... Suomen valtion hävittäjähankinta kiinnostanee erityisesti amerikkalaisia. Ratkaisu saadaan kukaties jo tänään, mene ja tiedä...

Olihan aamu, ei kahta sanaa - kyllä...

Olihan aamu, ei kahta sanaa - kyllä... Perinteisten aamutoimien aikana odottelimme Veeran ilmestymistä kuvaruudulle. Tiesimme hänen olevan TV 1:n Aamu television haastateltavana ja siellähän hän oli esiintyen mielestämme erinomaisesti. Veera on elokuvan/sarjan Lovi Murhamysteeriä ja yliluonnollista kauhua yhdistelevä jännityssarja tulossa 10.12.2021 ykkösroolissa Sofiana. Sarja on jo tänään katsottavissa Ylen Areenalta. Sitä varmaan mekin katselemme...

Mitä tänään tähän asti...

Poikkeuksellisen pitkään nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen ei taida olla muuta tekemistä kuin jossakin vaiheessa tyhjenämme yhdessä päärakennuksen takkapesästä tuhkat. Pikkupuolen takkapesästä vaimoni tyhjensi tuhkat eilen ennen lämmitystä. Vaimollani on optikolla käynti ja Veera-kuskausta musiikkiharjoituksiin ja illansuussa rautatieasemalle...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Pikkupuolen takkaa lämmittäessäni kävi mielessä, että soitanpa pitkästä aikaa Tervaharjun puukeisarille, kuntapäättäjälle Juha Purolle. Kerroin hänelle, että juuri hetki sitten katselin taas kerran entisen Puron valimon tulitiiliä puita takkapesään asetellessani. Kyselin Juhan omakotitalon lämmitysasioista, jonka tiedän olevan varsin työlästä, vaikka puuta on omasta takaa. Olen häntä psyykannut ilmalämpöpumpun asennuttamisesta jo monta vuotta. Asia on kuulemma harkinnassa. Tulihan siinä juteltua Kemin, Suomen ja maailmaakin syleilevät asiat. Niissä kaikissa riittää ihmettelemistä ja vääntämistä...

Mitä tänään tähän asti...

Näyttää siltä, että Blogisivuni kävijämäärät ovat palautumassa normaalille tasolle. Tosin eilen oli vielä yli 9000 kävijää/lukijaa. Oli niin tai näin, perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan ja lähden aamupäivällä pistämään myös tulet Pikkupuolen takkaan. Saamme sinne illalla tutun yövieraan eli Veeran. Kävin hoitamassa hetki sitten Pikkupuolen puuhuollon ja vaimoni pisti vielä yläkerran pikkukamiinaan tulet - hyvä niin. Tänään seurailen, mitä eilinen presidenttien videokeskustelu aiheutti mediamaailmassa. Tuskin mitään konkreettista. Tuttu uhittelu jatkuu...

Kymmenentuhatta kävijää/lukijaa vuorokaudessa taas rikki - kyllä...

Kymmenentuhatta kävijää/lukijaa vuorokaudessa taas rikki - kyllä... Olen jo puolitoista viikkoa seurannut Blogisivuni kävijämäärää aikaisempaa tarkemmin ja ihmetellyt, mikä nimenomaan USA:ssa kiinnostaa teksteissäni. En tiedä saanko asian selvitetyksi. Toki siellä on luettavaa, sillä 01.07.2014 jälkeen tekstejä/artikkelilainauksia on jo lähes 7000 kpl... Niin - perinteisten aamutoimien jälkeen täytyy selailla eilistä Lapin Kansa-lehteä, joka jäi eilisen piparkakkusavotan tohinassa vähälle lukemiselle.

Mitä tänään tähän asti...

Se on Suomen 104. Itsenäisyyspäivä - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme orientoitua perinteiseen pikkuleipäsavottaan. Se käynnistyi hyvin ja nyt on kahvitauko. Televisiossa käynnistyi myös perinteinen ohjelma. Edvin Laineen ohjaama 1. versio Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta... No niin pikkuleipäsavotta on suoritettu. Vaimoni totesi samalla reseptillä leiponeeneensa kohta neljäkymmentä vuotta. Minäkin olen ollut paistajana/väritarkkailijana kukaties parikymmentä vuotta. Olemme aikaisemmin jo pohdiskelleet, olisiko se nyt tässä. Kaupastakin saa ihan hyvän makuisia pikkuleipiä. No - toivottavasti muistamme pohdiskelumme noin vuoden kuluttua, sillä kyllä tämä pikkuleipäsavotta ottaa ihan voimille...

Se on Suomen Itsenäisyyspäivä - kyllä - ja hyvä niin...

Se on Suomen Itsenäisyyspäivä - kyllä - ja hyvä niin... Google muistutti minua, että 06.12.2017 kirjoitin muun muassa alla olevan tekstin: Käväisin Yle Uutiset-sivuilla, josta pikku pätkä... Suomi oli osa Ruotsia yli 500 vuotta, ja Venäjäänkin me kuuluimme reilun 100 vuoden ajan. Nyt olemme olleet itsenäisiä 100 vuotta. Mitä sinä tiedät Suomen itsenäistymisestä ja itsenäisyyspäivästä? Tällä testillä voit selvittää tietosi määrän ja kenties oppia jotain uutta 100-vuotiaasta Suomesta. 1. Suomen itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle antoi 4.12.1917 senaatti. Kuka oli sen puheenjohtaja? Nikolai II Svinhufvud Mannerheim Per Evind Svinhufvud nimitettiin syksyllä 1917 senaatin puheenjohtajaksi. Nykyään senaattia vastaa hallitus, ja puheenjohtaja on vaihtunut pääministeriksi. Myöhemmin Svinhufvudista tuli Suomen kolmas presidentti. Hänen lempinimensä oli Ukko-Pekka. 2. Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917. Paikalla oli 188 kansanedustajaa. Mikä oli äänestystulos? 188 - 0 187 - 1 100 - 88 Eduskunnan ylivoimaisesti suurin puolue oli Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, jolla oli 92 kansanedustajaa. Paikalla olleet jäsenet äänestivät itsenäisyysjulistusta vastaan. Itse asiassa myös demarit kannattivat itsenäisyyttä, mutta heidän mielestään sitä ei olisi pitänyt julistaa yksipuolisesti, vaan asiasta olisi pitänyt neuvotella Venäjän kanssa. 3. Mikä maa tunnusti Suomen itsenäisyyden ensimmäisenä? Ruotsi Venäjä Saksa Venäjä oli ensimmäinen. Suomen itsenäisyys vahvistettiin virallisesti Venäjän työläis-, sotilas- ja talonpoikaisedustajien neuvoston toimeenpanevassa keskuskomiteassa 4. tammikuuta 1918.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Hmmmmm - niinpä - mielenkiintoista! Kävi hetki sitten mielessä, että tässä saattaa olla yllätyselementti ilmassa - valitun Ylen artikkelikuvan muodossa. Suomi valitsee läntisen naapurimme Ruotsin tarjouksen eli Gripenin. Samalla tehdään kassakaappisopimus pikaisesta, yhtäaikaisesta Nato-perheeseen liittymisestä. Naton 5. artikla takaa meidän noin 1300 km itärajan rauhan "ikuisiksi ajoiksi"... Kaikkonen: Puolustusvoimien esitys hävittäjähankkeesta valmis – hallitus päättää ennen joulua YLE.FI Kaikkonen: Puolustusvoimien esitys hävittäjähankkeesta valmis – hallitus päättää ennen joulua

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Ulkona -20 astetta Celsiusta. Ei onneksi mitään pakottavaa ulkotyötä. Nyt ollaan vaan. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, vaimoni tekee tänään perinteisen annoksen piparkakkutaikinaa, joka huomenna prosessoidaan maittaviksi pipareiksi. Minun vastuullani on ollut pitkään paistaminen. Kaiken kaikkiaan mukavaa Itsenäisyyspäivän puuhastelua...

Tampereen Nokia-Areena - on se hieno, ei kahta sanaa...

Tampereen Nokia-Areena - on se hieno, ei kahta sanaa... Katselin hetki sitten Ylen sivuilta eilistä Tampereen Nokia-Areenan alkutunnelmia ennen avausottelua alkua, sen kestäessä ja sen jälkeenkin - mielenkiintoista. Olen muutaman kerran käynyt Helsingissä Hartwall-Areenalla. Ne ovat olleet mukavia kokemuksia, mutta ensivaikutelma Tampereen Nokia-Areenasta on aivan toisesta maailmasta. Kyllä siellä on päästävä käymään. Todettakoon, että kävin ensimmäistä kertaa jäähallissa opiskeluaikoina katsomassa jääkiekko-ottelua Tampereella Hakametsän jäähallissa, vuosi taisi olla 1968 tai 1969. Olihan sekin kokemus "maalaispojalle". Ottelu oli Suomen ja Neuvostoliiton välinen B-maaottelu. En voinut kuvitella, miten lujaa pelaajat luistelijat kaukalossa. Laidat kolisivat, taisipa siinä olla vähän sitä -klap-klap - tyyliäkin. Suomi sai takkiin reippaan puoleisesti - muistaakseni...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tutu kuviot: Klapit päärakennuksen takkapesään ja korillinen klapeja puu- ja varastokatoksesta sisään lämpenemään. Tietokoneen avattuani ja siirryttyäni Blogisivulleni totesin eilen syntyneen kävijäennätyksen - 10230 kävijää - pääasiassa amerikkalaisia, mielenkiintoista. Tänäkin aamuna tähän mennessä jo yli 3000 kävijää. Tänään ei ole oikeastaan mitään muuta kuin alkaa iltapäivällä orientoitua Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n Pikkujoulutilaisuuteen Kemin ympärivuotisella Lumilinnalla Mansikkanokalla.

Länsi-Pohjan Insinöörit ry Joulun alla...

Länsi-Pohjan Insinöörit ry Joulun alla... Yhdistys on vuosia, oikeastaan vuosikymmeniä toteuttanut Joulun alla tiettyjä tapahtumia jäsenistölle, jotka ovat muuntuneet ajan vaatimusten mukaisesti. On ollut perinteistä pikkujoulua joulusaunoineen/joulupukkineen ja tietysti "nyyttikestityyppiset" joululahjatkin ovat kuuluneet kuvioihin. Onpahan pari-kolme kertaa ollut takavuosina Tiernapojatkin esiintymässä. Mikäli oikein muistan, nuo joulusaunakuviot lipsahtivat hiukan kosteanpuoleisiksi, niin niistä siirryttiin teatteri-jouluateria-linjalle. Hyvä niin. Noista on jo aikaa... Viime vuosina on siis ollut jouluteatteria jouluaterioineen - aika pitkään. Kaikki edellä mainitut ovat olleet avec-tilaisuuksia. Kirottu Koronavirus sekoitti/katkaisi hyvin toimineen perinteen. Tämän Joulun alla - käytännössä tänään lauantaina 04.12.2021 - yhdistys järjestää illansuussa Pikkujoulutapahtuman jouluaterioineen Kemin ympärivuotisessa Lumilinnassa Mansikkanokalla Koronavirusrajoitukset huomioon ottaen. Onpahan mielenkiintoista nähdä paikan päällä, miten porukka on vaihtunut/uusiutunut. Tähän tilaisuuteen ei voi osallistua etänä...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Avasin hetki sitten television. Ajattelin katsoa Arktiset Vedet-ohjelmaa. Perhokalastajia näytti olevan koskenkuohuissa kahlaamassa/kalastamassa. Katsominen jäi muutaman minuutin pituiseksi. Miksi? En kerta kaikkiaan ymmärrä tuota - Pyydystä ja Päästä - kalastusfilosofiaa...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan ja suunnittelen hyötyliikunnan toteuttamista eli lumen kolaamista takapihalta. Oikeastaan tänään ei sitten muuta olekaan. Kukaties puhdistelen lumista tuon kakkosliittymässä olevan Land Roverin, joka tullaan hakemaan joko tänään tai huomenna... Maailman uutisia katsellessani on pakko todeta, että tuo kirottu, kirottu, kirottu Koronavirusongelma jyrää edelleen. Kai tälläkin on jokin tarkoituksensa...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kyllä suruviesti pysäyttää. Kuulin iltapäivällä Ammattiopisto Lappian eläkeläistapaamisessa, jouluaterialla, että entisen opettajakollegan Tuula Tihisen aviomies Tauno Tihinen oli kuollut Etelä-Suomessa. Taunon tulin hyvin tuntemaan hänen ollessa Karjalahdella sijainneen elementtitehtaan toimitusjohtajana. Elettiin 1980-luvun puolenvälin jälkeistä aikaa - K.E.Nymannin aikaa... Suunnittelimme Taunon kanssa AITAKI-Laatutuotteen tolppajalustan eli katkaistun pyramidin-muotoinen ylä- ja alareunasta raudoitettu teräsbetonijalusta. Tauno tuon lopullisen muodon saneli, hänellä oli asiaan liittyvä käytännön valmistuskokemus. Erinomainen muoto. Kävimme ammattikoululta oppilaiden kanssa tutustumassa usein elementtitehtaaseen. Saimme erinomaista informaatiota. Eräällä tutustumiskäynnillä Tauno kertoi jonkin takametsien ukkoporukan käynnistä. Olivat ihmetelleet rakennuselementin, pesubetonipintaisen pinnan syntyä. Taunon mukaan joku ukoista oli lohkaissut:"On siinä ollut akoilla hommaa." Kukaties tämä teksti tavoittaa Tuulankin. Jaksamista Sinulle ja perheellesi...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kirjoitin aamulla: Alan kohtapuolin orientoitua Ammattiopisto Lappian perinteiselle eläkeläisten jouluaterialle. Se järjestetään vuorovuosin Kemissä ja Torniossa. Olen muutaman kerran osallistunut tilaisuuteen jäätyäni eläkkeelle lokakuussa 2008. Tulin sieltä hetki sitten. Ammattiopisto Lappian uusi ravintola Aurinko on Paasirakennukseen rakennettu. Toimivan tuntuinen... Paljon oli tuttuja ja tarinaa riitti. Tarjottavat olivat maistuvia, kyllä jäi hyvä jälkimaku suuhun. Onhan se nyt aivan pakko mainita, että sain nopean ilmoittautujan lahjan. Kyllä kannatti tämäkin päivä elää...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tutut kuviot: Päärakennuksen takkaan tulet ja puu- ja varastokatoksesta korillinen klapeja sisään. Pihalle voisi mennä fiilistelemään vähien pakkaslumien kanssa, mutta taidan jättää sen myöhäissiltapäivään... Alan kohtapuolin orientoitua Ammattiopisto Lappian perinteiselle eläkeläisten jouluaterialle. Se järjestetään vuorovuosin Kemissä ja Torniossa. Olen muutaman kerran osallistunut tilaisuuteen jäätyäni eläkkeelle lokakuussa 2008. Aikanaan työssäoloaikana en osallistunut juuri ollenkaan henkilökunnan jouluaterioille - päätin säästää. Soitin asiasta eilen kalakaverilleni, haen hänet puolen päivän jälkeen mukaan menomatkalla. Varmaan mukava tilaisuus niinkuin aikaisemminkin...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Mielenkiintoinen pika-analyysi kemiläisestä kuntapäättäjästä:" Se on sellainen paskahousu, suuna päänä, matta ei ota minkäänlaista vastuuta tekemisistään!" Niin - tällaistakin kuulee aina silloin tällöin. Yritin asetella sanani - kieli keskellä suuta - varovaisesti. "Kyllähän hän kovasti tekee itseään tykö kirjoituksissakin, mutta kiistatta hän on hiukan sellainen yhden asian poliitikko. Hänessä olisi kyllä ainesta enempäänkin." sain lopulta sanotuksi... Keskustelumme liittyi tuohon supertyperään Mehiläissotkuun, joka tuskin rauhoittuu koskaan...

Keskiviikko 01.12.2021 - mitä tänään tähän asti...

Keskiviikko 01.12.2021 - mitä tänään tähän asti... Poikkeuksellisen aikaisten aamutoimien jälkeen aloin orientoitua Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille lähtöön. Sain eilen sähköpostiviestin, että minulle on varattu aamulla klo 9 alkaen aijan hiustenleikkaukseen ja parran siistimiseen - hyvä niin. Tällä kerralla ei ollut ammattiosaamisen näyttö kysymyksessä. Kyllä sinne menin. Kolmannen vuosikurssin Sofia hoiti asian ohjaajan/opettaja-Jaanan ohjeistuksen mukaisesti. Työ eteni mukavan rauhallisesti. Asiakas eli minä olin taas kerran enemmän kuin tyytyväinen. Ajelin Karjalahden Prismaa pullojen ja tölkkien palautukseen. Toisessa päässä rakennusta oli hyviä tuotteita esillä. Mukaan lähti valkoista ja punaista. Samalla reissulla ajelin Karjalahden Wetterille jututtamaan monivuotista autokauppiastuttuani Markku Oinasta. Kerroin hänelle, että olemme käytännössä lähestyvän viikonlopun jälkeen yhtä autoa vähemmän. Kerroin hänelle lisäksi, että totuttelemme uuteen ympärivuotisautoon, jonka hinta on voimakkaassa nousussa, mikäli mediatietoihin on luottamista. Upeita vaihtoautoja oli tarjolla. Kotiin tultuani lähden kohtapuolin pihalle kevytlumihommiin...

Tappion katkera kalkki ja pikkupoliitikkojen ahdistava kaunaisuus - kyllä...

Tappion katkera kalkki ja pikkupoliitikkojen ahdistava kaunaisuus - kyllä... Olen usein kirjoittanut, että vuoden 2014 jälkeen mikään maailmassa ja nimenomaan Euroopassa ei ole enää entisellään. Miksi? Siksi, että silloin tapahtui pienten vihreiden, tunnistamattomien miesten = Venäjän armeijan taholta toteutettu Krimin niemimaan valtaus ja sotatoimien aloitus Itä-Ukrainassa. Viimeksi mainittu jatkuu edelleen ja kuolonuhrien lukumäärä sotatoimissa lähentelee 15000 - pääosin siviilejä: Lapsia, naisia ja vanhuksia... Voisin kirjoittaa jatkossa myös, että vuoden 2017 jälkeen mikään talousalueellamme, nimenomaan Kemissä ei ole enää entisellään. Miksi? Siksi, että silloin käynnistyi niin sanottujen Mehiläis-päätösten jälkeen - äänestyksessä tappiolle jääneiden taholta - kampanja, jonka huipentumaa olemme saaneet seurata viime päivinä mediassa. Ulkoistamispäätöksen purkamisprosessiyritys ei voi tapahtua pahempaan aikaan. Muun muassa tämän päivän Lapin Kansa-lehdessä avataan hiukan - kertauksena - asioiden taustoja. Artikkelissa on päätöksenteossa mukana olleiden nimiä, mutta artikkelissa ei tule esiin asiaa systemaattisesti eteen päin vieneitä taustapiruja ja valituskirjelmien laatijoita. Tässä taistelussa oletettavasti tulee "poliittisia ruumiita" ja hyvä niin. On tämä kummaa aikaa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme orientoitua influenssarokotuksen ottoon Kemi terveyskeskuksessa. Runsaan viikon päästä sitten kolmas Koronarokotus - kyllä. Kyllä - rokotuksessa kävimme. Tehokkaan tuntuista tekemistä - kuulemma pitkästi yli 500 rokotettavaa tänäänkin noin viiden minuutin välein. Tuli taas todetuksi, että kyllä tuo kasvomaskin pitäminen on joillekin vaikeaa. Kotiin tultuamme tuntui oudolta ajaa ympärivuotisautomme suoraan päärakennuksen autotalliin, toinen odottaa hakijaansa tonttimme kakkosliittymässä. Kävin yön yli -15 asteen pakkasesta sitä koekäynnistämässä, hyvin lähti käyntiin, mutta suosittelen autotallissa pitämistä ja/tai jonkin aikaa roikan nokassa lämmityksessä pitämistä ennen liikkeelle lähtöä. Sain ilmoituksen, että minulle on varattu aika Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille huomenna keskiviikkona 01.12.2021 klo 09.00. Sinne menen. Kävi mielessä, että pitäisikö ottaa selfie ennen ja jälkeen käsittelyn...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään. Aamun lehteä hakiessani totesin hyötyliikunnan eli lumen kolaamisen olevan tämän päivän ohjelmassa. Otin hetki sitten Land Roverin liikennekäyttöön Trafin sivuilta. Lähden kohtapuolin ajamaan sen ulos päärakennuksen autotallista ja lastaan renkaita ja muita romppeita kyytiin. Ajan auton tonttimme kakkosliittymään. Päärakennuksen autotalli vapautuu nykyisen ympärivuotisen automme eli MB 200 E käyttöön - tarvittaessa. Näissä merkeissä tämä maanantaipäivä käynnistyy... Alustavasti olen keskustellut Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkin ammattilaisten kanssa hiustenleikkauksesta ja täysparran viistimisestä. Eiköhän se viikolla järjesty.

Päätösten yli kävelyä ja salailua - kyllä...

Päätösten yli kävelyä ja salailua - kyllä... Olen tänään käynyt läpi jotakuinkin kaiken, ainakin suurimman osan siitä media-aineistosta, joka liittyy viime päiviä puhuttaneeseen talousalueemme murheelliseen Mehiläissotkuun. Olen itse ollut mukana kuntapäättäjänä vuodesta 2000 alkaen vaatimattomalla panoksellani. Olen ollut Kemin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu - tälläkin hetkellä - sekä matkan varrella useiden lautakuntien jäsen. Tällä hetkellä olen perusturvalautakunnan varsinainen jäsen sekä yksilöasiain jaoston varsinainen jäsen, ympäristölautakunnan ja jaoston varajäsen, tarkastuslautakunnan varajäsen sekä Kemin Energia ja Vesi Oy:n hallitusjäsen. Kaikki tärkeitä luottamustoimia. Varajäsenen rooli on tunnettu. Valtuustokauden aikana voi tulla kutsu kokoukseen kerran tai kaksi. Varsinaisen jäsenet hoitavat pääsääntöisesti tehtävänsä erittäin säntillisesti - hyvä niin... Itse varsinaiseen asiaan. Jos saan tietooni, että niiden päätösten, joissa olen ollut mukana, yli kävellään mennen tullen, vaadin selvitystä ehdottomasti menettelylle. Jos saamani selvitys ei ole mielestäni yksiselitteisesti riittävä ja luotettava, harkitsen varmasti rooliani päätöksentekoprosessissa. Tähän mennessä minun ei ole tarvinnut pyytää ylimääräisiä selvityksiä ja hyvä niin.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Käänsin hetki sitten pöytäkalenterista viikon 48 esiin. Influenssarokotuksia Kemin terveyskeskuksessa tiistaina, Lappian eläkeläisten jouluruokailu Kivikankaalla torstaina ja Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n Pikkujoulu/jouluruokailu Lumilinnassa lauantaina, joulukuu käynnistyy ihan mukavasti. Varmaan viikolle mahtuu muutakin. Ainakin tuon "talliauton" luovutus uudelle omistajalle...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit, polttopuut päärakennuksen takkapesään. Aamukahvien yhteydessä pohdiskelimme vuonna 2017 lähikuntien tekemiä päätöksiä ja nyt julkisuuteen tulleita valitussotkuja liittyen niin sanottuihin Mehiläis-kuvioihin. Eipä olisi pahempaan aikaan voinut toteutua. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että kukaan ei halua kommentoida asiaa, mutta onhan se selvää, että pinnan alla kuohuu ja puhelimet käyvät kuumina. Tässäkin on vaarana se, että sanonta: Köyhälle tulee kaikki aina kalliiksi, toteutuu pahimmassa tapauksessa. Se on joka tapauksessa erittäin todennäköistä, että henkilövaihdoksia tulee, on pakko tulla. Kirjoitin eilen: Viime päivinä Blogisivujani on seurattu poikkeuksellisen paljon - tänäänkin tähän asti noin 5000 kävijää, eilen 7291, toissapäivänä 5694, sitä ennen 5285 ja sitä ennen 7309. Kävijät ovat pääasiassa amerikkalaisia. Olisi mielenkiintoista tietää, minkä tyyppisiä tekstejä/artikkeleita he seuraavat. Toisaalta mielenkiintoista seurata, kuinka kauan tätä jatkuu. Eilen kävijöitä oli ennätysmäärä eli yli 9122. Tänä aamunakin jo yli 3400 - mielenkiintoista... Seurataan tilannetta.

Aattelepa ite...

Arvelen, että edesmennyt kemiläistaiteilija Jorma Jope Ruonansuu ei tykkäisi huonoa alla olevasta tekstilaineuksesta. Siinä on muutamia ihan varteenotettavia mainintoja elämänmenosta - kyllä... Sanoitukset Aattelepa ite Aattelepa ite noita amerikan hommia ite ne kyhää itelleen pommia Bushi on ihan pimpeli pompeli ite se Osamalle takkia ompeli kohta ei muut saa tehä ees lasta ellei sen malli tuu amerikasta lähiössä hiippailee formaatti kakarat paidassa amerikan tähtiä Aattelepa ite, no mite, no site että käyttäisit omaa päätäs ettei sun juttujas toiset säätäs pelasta ittes ja elämäs site et aattelet kaiken järjellä ite Aattelepa ite Aattelepa ite iha ite Aattelepa ite Mäkkäri, näkkäri, kokis ja sprite missä on suomalainen kokki ite kauniit ja rohkeat, silkkiä luotia telkkarista tuleva kakka on muotia trendit ja frendit on valmista kauraa ne on studiossa täytynyt valmiiksi nauraa rahako se ihmistä tyhmänä pitää vaikkei se ite on yhtään mitään Aattelepa ite, no mite, no site että käyttäisit omaa päätäs ettei sun juttujas toiset säätäs pelasta ittes ja elämäs site et aattelet kaiken järjellä ite Aattelepa ite Aattelepa ite iha ite Aattelepa ite sillä itellä korvien välissä paukkuu joka koulussa esimerkiks toisia haukkuu on helppo huomata kenen on syy jos ite tyhmäksi heittäytyy älä siis anna toisten sua huijata huumeihin ja muuhun paskaan puijata eläppä ite ja käytä järkeä silloin ei muut voi elämääsi särkeä Aattelepa ite, no mite, no site että käyttäisit omaa päätäs ettei sun juttujas toiset säätäs pelasta ittes ja elämäs site et aattelet kaiken järjellä ite Aattelepa ite Aattelepa ite iha ite Aattelepa ite... Lähde: LyricFind

Tarvittavaa, tärkeää palautetta...

Tarvittavaa, tärkeää palautetta... Viime päivinä Blogisivujani on seurattu poikkeuksellisen paljon - tänäänkin tähän asti noin 5000 kävijää, eilen 7291, toissapäivänä 5694, sitä ennen 5285 ja sitä ennen 7309. Kävijät ovat pääasiassa amerikkalaisia. Olisi mielenkiintoista tietää, minkä tyyppisiä tekstejä/artikkeleita he seuraavat. Toisaalta mielenkiintoista seurata, kuinka kauan tätä jatkuu. Mutta annetaan ajan kulua. Toki onhan siellä seurattavaa - tällä hetkellä yhteensä 6685 tekstiä...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen saattanut kirjoittaa alla olevasta aikaisemminkin. Onko minusta tulossa ynisevä, kränisevä vanha ukkorahjus? Miksi? Siksi kun kaipaa yhä enemmän entisiä hyviä aikoja muun muassa yhdistysmaailmassa. Tunnustan, että kaipaa postilaatikkooni tulleita isoja, valkoisia kirjekuoria, joissa oli seuraavan kokouksen esityslista liitteineen - avoimesti. Oli helppo mennä kokoukseen. Nykyisin yhdistysten kokoukset ovat eräänlaisia "salaseuraversioita", joissa tehtäviä päätöksiä ei erkkikään voi ennakoida ja joista pois lähtiessä on aika pöllämystynyt olo... No ehkä ei nyt aivan sentään mutta kyllä paljon puhuttu/kirjoitettu avoimuus ja läpinäkyvyys on mielestäni ollut pitkään jo hakusessa/häivyksissä. Luonnollisesti tästä(kin) voi olla ainakin kahta mieltä. Asiasta toiseen: Huomasin hetki sitten, että "liipaisinsormeni" on taas herkässä. Facebook-kavereita lentää 30 vrk jäähylle solkenaan. Saan kohta taas lueskella pääasiassa omia tekstejäni...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Aamulehteä hakiessani totesin, että pihalle voi mennä fiilistelemään lumikolan kanssa, jos siltä tuntuu. Toki pakottavaa tarvetta ei ole... Aamun lehteä lukiessani kävi mielessä, että artikkeleissa olisi syytä olla kaikkien niiden henkilöiden nimet, jotka ovat päätös- ja valitusprosesseissa mukana. Se olisi avointa ja reilua niitä henkilöitä kohtaan, jotka ovat esim. kuntavaaleissa aikanaan olleet henkilöitä valitsemassa. Lähinnä mielessä on tuo surullisen kuuluisa lähikuntien Mehiläissopimus ja siihen liittyvät kärhämöinnit. Artikkeleissa olisi syytä nimetä myös niin sanotut taustapirut, lainopilliset "neuvonantajat"... Kyllä tämäntyyppinen toiminta syö poliittista uskottavuutta.

Kyllä nyt keittää, ei kahta sanaa...

Kyllä nyt keittää, ei kahta sanaa... Jäin pari vuotta sitten pois Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n hallituksesta. Jättäytyessäni syrjään aktiivitoiminnasta ilmoitin, että mielellään osallistun yhdistyksen suuriin kokouksiin eli kevät- ja syyskokoukseen ja järjestettäviin tapahtumiin. Esitin, että minut - yhdistyksen kunniajäsenenä - erikseen kutsutaan em. kokouksiin/tapahtumiin. Totesin lisäksi, että lupaan esittää yhdistyksen vuosijuhlissa historiikkiosuuden, mikäli sen aikainen yhdistyksen hallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Toistaiseksi ei ole tullut henkilökohtaista kokouskutsua. Olen todennut aina, että tiedottaminen on vaikea laji. Valitettavan usein se epäonnistuu... Olen pitkin loppusyksyä/alkutalvea odotellut yhdistyksen perinteistä kotiin lähetettävää tiedotetta, jonka insinööriopiskelijat ovat monistaneet ja postittaneet pientä vastiketta/avustusta vastaan. Olen Googlannut, käynyt Facebookissa, mutta mitään täpliä yhdistyksen syyskokouksesta en ole löytänyt. Ei yhtään mitään. Tänään - Torniossa yritysvierailulla - kysyin tämänhetkiseltä puheenjohtajalta, milloin Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n syyskokous on ja missä? Sain tietää, että yhdistyksen syyskokous on ollut eilen torstaina 25.11.2021 ilmeisesti toimitilassamme Vinssissä Meripuistokatu 16.5. kerros. Vai niin... Tästä eteenpäin vaadin, että yhdistyksen kunniajäsenille yhdistyksen hallitus/tiedotusvastaava lähettää henkilökohtaisen kutsun kaikkiin kevät- ja syyskokouksiin. Se on pieni vaivannäkö huomioida henkilöitä, jotka ovat toimineet yhdistyksessa aktiivisesti vuosikymmeniä.

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja hain korillisen puita puu- ja varastokatoksesta. Auumun lehteä hakiessani näin Kainuunkadulla etäällä tutun kaupunkikävelijän olevan liikkeellä totuttuun tapaansa. Tällä kerralla en jäänyt odottamaan hänen jututtamistaan... Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että tälle tontille takaisin tultuamme vuonna 1981 paljon on tuttuja liikkujia poistunut näkökentästä. Se on normaalia elämän kiertokulkua, sitä ei voi välttää... Vein joutessani Pikkupuolelle ahkiollisen kuusiklapeja kuivumaan. Loppuiltapäivästä lähdemme Tornioon. Osallistumme Insinööriliiton Pohjois-Suomen piirin järjestämään yritysvierailuun Tornion Panimoon. Käytännön järjestelyistä on vastannut Länsi-Pohjan Insinöörit.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Aamulehteä hakiessani totesin sen verran lunta kertyneen, että menen kolaamaan sisäpihalle ensimmäiset kulkureitit. Viime vuosina olemme aina pohdiskelleet vähentävämme kulkureittien leveyttä - liikkua lähes kinttupoluilla - mutta toistaiseksi kulkureitit on kuitenkin tehty jotakuinkin lumikolan levyisiksi. Kakkosliittymä on myös kolattu täydeltä leveydeltä. Hyötyliikunnan jälkeen alan orientoitua Keskustan Kemin kunnallisjärjestön hallituskokoukseen loppuiltapäivällä Valtakadun toimistolla...

Mitä tänään tähän asti...

Aamulehteä hakiessani totesin sääennusteen pitäneen paikkansa - toinen oikeastaan kolmas "ensilumi" on satanut - kyllä rapiat viiden senttimetrin lumikerros oli kauttaaltaan satanut. Eilen ihmettelin Blogisivuni lukijamäärää - loppujen lopuksi 7309 kävijää - ja tänään meno jatkuu. Tällä hetkellä jo yli 2800 kävijää. Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryin pihalle työasussa lumitöihin, kolasin pääliittymän puhtaaksi ja puhdistan auton päältä lumet. Tarkistin päärakennuksen autotallissa, onko Land Roverin akun teholataus tuottanut toivottua lopputulosta vai joudunko irrottamaan akun ja lähtemään akkukaupoille. Kyllä - kävin ostamassa uuden akun ja testausmittarin. Olisin ostanut vanhaan mittariin piuhat, mutta eihän niitä erikseen löytynyt, no ei tuo uusi viritys hinnankiroissa ollut... Vaimoni oli varannut ajat influenssarokotuksiin ja 3. Koronarokotuksiin - hyvä niin. Taidanpa pistää klapit päärakennuksen takkapesään, josko illalla pistäisi tulet pesään...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Totean ainakin, että OHO! OHO! OHO! Miksi? Siksi, että Blogisivullani on tänään käyty tähän saakka lähes 6000 kertaa. Se on poikkeuksellisen suuri kävijä-/lukijamäärä. Jo eilenkin oli melkein 900. Normaalisti sivuillani käydään 80-120 kertaa vuorokaudessa. Blogisivua olen pitänyt 01.07.2014 alkaen. Ne olivat "pienten vihreiden tunnuksettomien miesten" aikaa Krimin niemimaalla. Arvelen, että globaalit hakukoneet ovat bonganneet muutamia artikkeleita, joita olen kommentoinut viime päivinä. Kukaties Itä-Ukrainaan liittyviin artikkeleihin, Valko-Venäjän hybridikohellukseen Liettuan, Latvian ja Puolan rajalla, Venäjän presidenttiin liittyviin artikkeleihin, Britannian pääministeriin liittyviin artikkeleihin, Amerikan edelliseen presidenttiin liittyviin artikkeleihin, Suomen hävittäjähankintaan liittyviin artikkeleihin, Suomen presidentin Sauli Niinistön tämän päivän puheisiin Saksassa, jne. ... Tuskin globaalit hakukoneet ovat minun perinteisistä aamutoimista kiinnostuneet tai muista kevyistä teksteistäni.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään puut ja välittömästi myös tulet. Nostetaan ainakin väliaikaisesti "kivikasan" lämpötilaa. Tänään ei taida olla sen kummempaa, paitsi jos intoudun autoja siirtelemään uuteen asentoon. Katsotaan nyt sitten... Vaimoni lähti kaupungille asioille ja minä päärakennuksen autotalliin. Land Roverin akku oli yön latauksessa. Pikkulaturi näytti, että akku olisi täynnä. Hyvä - starttasin - kuului vain vaimeaa surinaa. Hain volttimittarin ja jämerämmän laturin. Volttimittari näytti rapiat 10 voltin lukemat. Pistin vielä varmuuden vuoksi lataukseen, mutta taitaa olla edessä akun uusiminen. On tämä yhtä perkelettä, nykyakut eivät kestä juuri mitään. Ne on näemmä tehty "simahtamaan" tietyn/tarkkaan lasketun ajan kuluttua. Kävi mielessä jo kauan sitten edesmenneen kimppakyytikaverini sanat:"Elämä menee turhan värkätessä." Isäni sanoi minulle silloin tällöin:"Siinäpä se sinunkin nuoruus hupenee." Kyllä - tämäntyyppinen turha touhuaminen syö kyllä miestä. Kolme autoa, kolme akkua. Jos tämä menee uusintaan, niin autoihin on silloin vaihdettu akut jotakuinkin vuoden välein. Kävipä mielessä, että täyssähköautojen määrän lisääntyessä on odotettavissa aikamoinen "akkurumba"...

Tekstini ärsyttävät - kyllä...

Tekstini ärsyttävät - kyllä... Tiedän, että tekstini ärsyttävät muutamia lukijoita, vaikka ne ovat omasta mielestäni varsin maltillisia ja asiapitoisia - jopa uutta näkemystä elämänmenoon tarjoavia. Ärsyttävät varsinkin silloin, kun lohkaisen tosiasian, että olen pyörittänyt tähänastisen elämäni aikana muutakin kuin tahkoa... Tuo viimeksi mainittu tuli esiin muun muassa eilen selaillessani vanhoja vuosien 2002-2021 pöytäkalentereitani ja kirjoittaessani Kemin työaikaisista pöytäkalentereistani ajanjaksolla 1981-2008. Olen ollut monessa mukana. Luettelo olisi pitkä. Mukana valtakunnantasoistakin toimintaa opetus- ja insinöörikuvioissa. Kuntapolitiikassa en ole ollut mukana kuin vuodesta 2000 lähtien ja siinäkin suhteellisen vaatimattomalla panoksella. Tietysti edelliseen voi todeta, että vielähän sitä ehtii, jos aktiviteettia riittää ja pysyy jotakuinkin kopillaan jatkossa. Todettakoon sivujuonteena, että olin hetki sitten kirjoittamassa ehkä tähänastisen elämäni rankimman tekstin liittyen Ylen Sannikka-ohjelmaan, johon Esko Valtaojakin sotkettiin mukaan. "Pyyhin" sen kuittenkin pois. Minulla on vahva tunne, että joudun palaamaan aiheeseen myöhemmin. Olen todella huolestunut, että Suomessa ei muka voi/saa kirjoittaa asioiden oikeilla nimillä...

Eräs Facebook-testeistäni tänään...

Että mitäkö mietin? No sitä, että hetki sitten oli historian havinaa. Mitä ihmettä? Kyllä! Näin oli, ei kahta sanaa... Olen tähänastisen elämäni aikana tarkastanut aika monta pöytäkirjaa: Yhdistysten 1970-luvun alkupuolelta lähtien ja lautakuntien vuodesta 2000 lähtien. Tähän saakka olen mennyt paikanpäälle, käynyt aineiston läpi ja kirjoitellut fyysisesti tarvittavat merkinnät - asia ok mutta nyt hetki sitten... Sain päivällä ilmoituksen kännykkääni, että minulle on saapunut pöytäkirja sähköistä allekirjoitusta varten. Räpläsin kokousmateriaalia ohjeiden mukaan innokkaana alustavasti uudessa älypuhelimessani, mutta siirryin aika pian uudelle luottamustoimitabletille. Kaikki meni ihan hyvin, mutta silmiini ei osunut aluksi vahvan tunnistautumisen ohjeistusta. Soitin yrityksen sihteerille. Kävimme mukavanrentoa keskustelua asiasta ja sieltähän ne tunnistautumislaatikot "hiplaamalla" löytyivät. Asia kunnossa. Kyllä kannatti tämäkin päivä elää! Uusia tuulia kertakaikkiaan...

Marraskuun viimeinen täysi viikko on käynnistynyt - kyllä...

Marraskuun viimeinen täysi viikko on käynnistynyt - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pisitin tulet päärakennuksen takkaan. Aamulehteä hakiessani pistin auton lämmitykseen. Vaimoni lähtee sillä aamupäivällä liikenteeseen. Itselläni ei ole alkuviikolla mitään aktiviteettia, toki loppuviikosta torstaina ja perjantaina. Kemin Keskustan kokous ja Länsi-Pohjan Insinöörien tapahtuma Torniossa - hyvä niin. Ajan kuluksi menin päärakennuksen autotalliin ajatuksena "ulkoiluttaa" = käyttää ulkona käymässä Land Roveria. Yritykseksi jäi. Kyllä tuo seisontakin näemmä kuluttaa aika lailla virtaa, vaikka tuossa vm. 2000 autossa ei kovin paljon kuluttavaa elektroniikkaa olekaan. Akku on nyt latauksessa, menköön nyt sitten näin...

Se on pöytäkalenterini mukaan tänään Tuomiosunnuntai - kyllä...

Se on pöytäkalenterini mukaan tänään Tuomiosunnuntai - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja aloin seurata Keskustan puoluevaltuuston kokousta netistä Rovaniemeltä Lapin yliopiston tiloista. Ihan mielenkiintoinen kaksituntinen. Tämä tuskin on tuomittavaa, mene ja tiedä. Tänään ei taida olla muuta tekemistä kuin kääntää pöytäkalenterista uusi sivu eli marraskuun viimeinen täysi viikko esiin ja alkaa orientoitua loppuviikon aktiviteetteihin...

Sähköauto Suomessa...

Sähköauto Suomessa... Luin Helsingin Sanomista laajan artikkelin, jossa toimittaja valokuvaajan kanssa matkusti uudella sähköautolla Helsingistä Norjan Nordkappiin ja takaisin. Lukemani perusteella en voisi kuvitella ostavani täyssähköautoa lähitulevaisuudessa varsinkin, jos intoudumme vielä ajelemaan pitkiä matkoja Suomessa. Artikkelissa pohdiskeltiin muun muassa seuraavaa: Riittääkö virta? Sähköautolla pääsee kauas, mutta lataustolpalla voi odottaa ikävä yllätys. HS testasi, miten sähköautolla pärjää pitkällä Lapin-reissulla kylmässä säässä – ja mihin hintaan. Sinällään mielenkiintoinen artikkeli, joka kannattaa lukea, jos siihen on mahdollisuus...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan tällä kerralla pelkillä kuusiklapeilla - mukavan kuuloista ritinää. Tietokoneen avattuani totesin liikkeellä oleva kokouksia, joita kukaties käväisen vilkaisemassa. Suomen Keskusta rp:n puoluevaltuuston kokous on Rovaniemellä. Insinööriliiton edustajakokouksen toinen päivä näyttää olevan menossa Vantaalla. Viimeksi mainitussa tapahtumassa olen taannoin ollut useinkin paikan päällä. Niin - tänään ei taida olla mitään erityistä tekemistä, joten ollaan sitten vaan...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Viikot menevät yhtenä hujauksena. Menkööt ja toisaalta hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkaan ja hain taas kerran korillisen klapeja puu- ja varastokatoksesta. Tänään ei ole oikeastaan mitään erikoista tekemistä. Kuulin hetki sitten, että vaimoni/mummo hakee pojantyttären Veeran loppuiltapäivästä Lumilinnalta, jossa hänellä on pienimuotoinen esiintymistapahtuma, keikka - mielenkiintoista.

Illansuupohdiskelua - kyllä...

Illansuupohdiskelua - kyllä... Olen usein miettinyt, miksi ihmeessä en saa tiettyihin ihmisiin katsekontaktia. En koskaan vaikka olen tavannut heitä vuosien jopa vuosikymmenien aikana useastikin. He selvästi välttelevät asiaa. Kerroin aina edellisessä elämässäni eli opetustyössä oppilailleni - ensimmäistä kertaa uuden luokan tavatessani - niin sanotusta neljän sekunnin säännöstä. Katsekontakti, kädenpuristus ja ensimmäiset sanat. Niin - kättelin itse aina kaikki uudet oppilaat... Se on siinä! Ne määrittävät näkemyksemme ihmisestä. Se on se ensivaikutelma, joka pääsääntöisesti on oikea ja säilyy. Tosiaan - olen ollut tiettyjen henkilöiden kanssa usein kokouksissa, mutta en saa heihin kontaktia. Se on jollakin tavalla jonkin asteita epäluottamusta, aliarvioimista, vähättelyä. Vai onko se sittenkin henkilön epävarmuutta. Näin sen olen itse tulkinnut...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Vesisateinen aamu. Sitä aistiessa kaipaa lumen tuloa ja maiseman "valkaistumista". Kävimme hetki sitten kauppareissulla Karjalahdella ja keskustassa. Prismassa jäin istuskelemaan penkille. Olihan siinä monenlaista ohikulkijaa. Luonnollisesti tämän kirotun Koronavirusongelman vuoksi kiinnitin huomiota kasvomaskien käyttöön. Murheellisen monet olivat ilman kasvomaskeja. Loppuiltapäivästä/alkuillasta minulla on kaksi kokousta, tuttua peruskauraa... Kyllä - asiallisia ja erittäin antoisia kokouksia, ei kahta sanaa.