Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen saattanut kirjoittaa alla olevasta aikaisemminkin. Onko minusta tulossa ynisevä, kränisevä vanha ukkorahjus? Miksi? Siksi kun kaipaa yhä enemmän entisiä hyviä aikoja muun muassa yhdistysmaailmassa. Tunnustan, että kaipaa postilaatikkooni tulleita isoja, valkoisia kirjekuoria, joissa oli seuraavan kokouksen esityslista liitteineen - avoimesti. Oli helppo mennä kokoukseen. Nykyisin yhdistysten kokoukset ovat eräänlaisia "salaseuraversioita", joissa tehtäviä päätöksiä ei erkkikään voi ennakoida ja joista pois lähtiessä on aika pöllämystynyt olo... No ehkä ei nyt aivan sentään mutta kyllä paljon puhuttu/kirjoitettu avoimuus ja läpinäkyvyys on mielestäni ollut pitkään jo hakusessa/häivyksissä. Luonnollisesti tästä(kin) voi olla ainakin kahta mieltä. Asiasta toiseen: Huomasin hetki sitten, että "liipaisinsormeni" on taas herkässä. Facebook-kavereita lentää 30 vrk jäähylle solkenaan. Saan kohta taas lueskella pääasiassa omia tekstejäni...