Plokiinponnistuslankku...
Kyllä - katselin hetki sitten Ylen Teema-ohjelmaa, jossa Norjan Trondheimin lentoasemalle suunniteltiin vanhoista hirsistä mielenkiintoinen, poikkeava rakennelma.
Kävi mielessä 1980-luvun puolenvälin tienoo, kun purin tontiltamme vanhan kotitalomme. Se oli rakennettu Laitakarin sahan lankunpätkistä, hylkylankuista...
Olemme käyttäneet osan lankuista hyödyksi, pääosa on jo kauan sitten poltettu taivaan tuuliin.
Olin Kemin ammattikoulun lentopallojaoston Manager 1980-luvun loppupuolella. Ilmeisesti minun olisi pitänyt olla Manacer, mutta virheellinen, rento nimike antoi sopivaa väljyyttä tehtävään.
Suunnittelin eräästä vanhan kotitalomme rapiat puolen metrin mittaisesta hirrenpätkästä lentopallojaostolle kiertopalkinnon: Plokiinponnistuslankun.
Se luovutettiin lentopallojaoston aktiivipelaajalle hänen täyttäessä 50 vuotta. Lankkuun kaivarrutettiin Ypyän Kultasepänliikkeessä lätkä, jossa oli henkilön nimi ja vuosiluku. Minunkin työssäoloaikana lankkuun kiinnitettiin/liimattiin aika monta lätkää...
Olisi mukava tietää, onko Plokiinponnistuslankku vielä liikenteessä Ammattiopisto Lappiassa, elossa ja missä se loppujen lopuksi mahtaa olla...
Julkaistu: 2:00, Päivitetty 6:50
Kuva: RIO GANDARA / HS
JOS pysyt informoituna, pysyt hengissä. Muussa tapauksessa voit kuolla.
Näin tiivistää Turkin johtaviin journalisteihin lukeutuva Kadri Gürsel tuntemuksensa koronavirusaikana.
”Kiitos covid-19-pandemian aiheuttaman kokeen, olen vakuuttunut, että journalismilla on kiistämätön tulevaisuus neljännen teollisen vallankumouksen aikana.”
Gürsel on yksi niistä seitsemästä journalistista ympäri maailmaa, joilta kysyin tällä viikolla koronaviruskriisin vaikutuksista omaan työhönsä. Kaikissa kommenteissa korostui tiedonvälityksen kasvanut rooli.
Yhdysvaltalaisen Politico-lehden vetäjiin kuuluvan John Yearwoodin mielestä oli silmiinpistävää, kuinka mediaan kohdistuva kritiikki vaimeni viruksen levitessä. ”Kriisissä yleisö kääntyy lehdistön puoleen saadakseen selkeää ja täsmällistä tietoa.”
Vaikka pandemia on maailmanlaajuinen, sen näkyvimmät osat tiivistyvät maakohtaisiksi epidemioiksi ja viime kädessä jokaisen yksilön omaksi huoleksi läheisistään ja itsestään. Kokemukset eri maissa muistuttavat toisiaan, joskin mittakaavat ja yksityiskohdat vaihtelevat.
VIROLAINEN tutkiva journalisti ja tietokirjailija Tarmo Vahter kertoo kriisin ilmenevän suoraan palkkapussissa. ”Mainostulojen vähentymisen vuoksi Ekspress Meedia on pienentänyt kaikkia palkkoja tilapäisesti 30 prosenttia. Kuten kaikki kollegani, sain itsekin ensimmäistä kertaa elämässäni osan kuukausipalkastani valtion työttömyyskassasta.”
Taloudelliset huolet korostuvat myös Pakistanin suurimman englanninkielisen sanomalehden The Dawnin päätoimittajan Zaffar Abbasin mielessä. ”Jotkut sanovat, että perinteinen media on pandemian ensimmäinen uhri. Jos nykyinen tilanne jatkuu, tästä voi tulla valtava eloonjäämiskamppailu.”
Mainostulojen menetysten lisäksi The Dawnia rasittaa irtonumerokaupan tyrehtyminen Pakistanin hiljentyneissä kaupungeissa. Verkon kasvaneet kävijämäärät eivät ole näkyneet liikevaihdossa, koska lehdellä ei ole vielä maksumuuria.
”Lyhyesti sanottuna tilanne on ankea.”
VAHTER ja Abbas ovat kuitenkin molemmat myönteisesti yllättyneitä etätyön nopeasta käynnistymisestä.
Vahter kollegoineen lähetettiin kotiin töihin, kun sanomalehdistön palkintojuhlille oli osallistunut koronavirukseen sairastunut henkilö.
Abbas puolestaan hämmästelee erityisesti vanhempien työntekijöiden kykyä sopeutua toimituksen täydelliseen hajauttamiseen.
YKSI PANDEMIAN ilmeisistä vaikutuksista liittyy digitalisaation juurtumiseen syvemmälle yhteiskuntiin.
Monet ennen kriisiä näkyvissä olleet kehityslinjat ja trendit ovat harpanneet kahden viime kuukauden aikana peräti kahden vuoden verran eteenpäin, arvioi ruotsalaisen Dagens Nyheter -lehden päätoimittaja Peter Wolodarski.
Hän viittaa erityisesti mediatoimialaan, jossa lehdet jakautuvat liiketoimintamallista ja digitaalisesta kehitysasteesta riippuen yhä selvemmin voittajiin ja häviäjiin.
”Tilanne järisyttää koko ruotsalaista mediajärjestelmää.”
ETELÄ-KOREAN suurimman sanomalehden Chosun Ilbon päätoimittajakuntaan kuuluvan Ken Choi Woosukin mielestä tilanne pakottaa uudistumaan: ”Yritämme elävöittää lehtibisneksen luonnetta.”
Chosun Ilbo on ollut hyvin kriittinen maan hallitusta kohtaan, kun epidemia pääsi leviämään alkuvuodesta Etelä-Koreassa.
Myös Dagens Nyheter on arvostellut voimallisesti Ruotsin koronatoimia. ”Kysymys on sanomalehtien roolista yhteiskunnassa: pitäisikö lehden vain raportoida vai ottaa kantaa ja olla yhteiskunnallinen ääni”, Wolodarski miettii.
SAMA POHDINTA median roolista niin tiedonvälittäjänä kuin toisaalta vallan vahtikoiranakin muuttuu dramaattiseksi unkarilaisen kollegan Márton Gergelyn suussa.
Unkarin hallitus on käyttänyt koronavirusta keppihevosena kansalaisoikeuksien kaventamisessa. Pandemiaan liittyvien ”väärien tietojen” levittämisestä voi seurata jopa viiden vuoden vankeustuomio journalistille tai lähteelle.
”Olemme täällä kuin Agatha Christien romaanissa. Myrsky katkaisi maalaistalosta yhteydet ulkomaailmaan. Käyttäydymme edelleen kohteliaasti, mutta murhaaja on joukossamme”, Gergely kuvailee.
Kirjoittaja on HS:n vastaava päätoimittaja.
