torstai 7. syyskuuta 2017

Putin ehdotti kevyesti aseistettujen YK:n rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan...

Jos Venäjän presidentti olisi tosimies, hän
+ hän palauttaisi Venäjän - vastoin kansainvälisiä sopimuksia - valloittaman Krimin niemimaan
+ lopettaisi välittömästi Itä-Ukrainan kapinallisten taloudellisen ja nimenomaan sotilaallisen tukemisen
+ hän käskisi Itä-Ukrainassa olevien venäläisasiantuntijoiden = sotilaiden ja vapaaehtoisten välittömästi poistua alueelta
+ hän pyytäisi anteeksi tekemäänsä virhearviota Venäjän sekaantuessa Ukrainan sisäisiin asioihin
+ hän tunnustaisi maleesialaislentokoneen raukkamaisen alasampumise BUK-ilmatorjuntaohjuksella
+ hän pyytäisi anteeksi em. teon uhrien omaisilta ja määräisi korvaamaan tuntuvat korvaukset asiaan liittyvänä
Kuulen monen lukijan mutisevan: "Älä unta näe..."

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat


Putin ehdotti kevyesti aseistettujen YK:n rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan – Kiova ja Saksa pitävät ehtoja mahdottomina

Venäjä haluaa, että rauhanturvaajat partioisivat vain Kiovan joukkojen ja Itä-Ukrainan kapinallisten välisellä linjalla. Ukrainan hallitus ja Saksa haluavat ulottaa mahdollisen operaation koko Itä-Ukrainaan.




Vladimir Putinin ehdotus rauhanturvaajien lähettämisestä on saanut nihkeän vastaanoton Kiovassa ja Saksassa.
VENÄJÄN presidentti Vladimir Putin on tehnyt ristiriitaisen ehdotuksen YK:n rauhanturvaajien lähettämisestä sodan repimään Itä-Ukrainaan.

Kevyesti aseistettujen rauhanturvaajien tehtävä olisi Venäjän ehdotuksen mukaan turvata Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin tarkkailijoita. Donetskin ja Luhanskin kapinatasavalloissa Itä-Ukrainassa on tällä hetkellä lähes 600 Etyjin tarkkailijaa.

Venäjä ehdottaa, että operaatio voisi kestää puoli vuotta. Venäjä ei kuitenkaan halua, että rauhanturvaajat partioisivat koko Itä-Ukrainan alueella. Venäjän mielestä rauhanturvaajien pitäisi pysytellä Ukrainan hallituksen joukkojen ja Itä-Ukrainan Venäjä-mielisten kapinallisten välisellä linjalla.

Sota Itä-Ukrainassa alkoi vuonna 2014, ja siinä on kuollut jo 10 000 ihmistä.
Moskova ja Kiova syyttelevät toisiaan siitä, ettei Saksan ja Ranska vuonna 2015 kätilöimän Minskin rauhansopimuksen ehtoja ole vieläkään täytetty.

Kiova syyttää Venäjää aseiden ja joukkojen toimittamisesta Itä-Ukrainaan. Euroopan maat ja Yhdysvallat puolestaan ovat langettaneet Venäjälle ankaria pakotteita Krimin niemimaan miehittämisen ja Itä-Ukrainan sodan takia.

Venäjä kiistää edelleen osallisuutensa sotaan.

PUTININ EHDOTUS rauhanturvaajien lähettämisestä on saanut nihkeän vastaanoton Kiovassa ja Saksassa.

Saksan hallituksen tiedottaja Ulrike Demmer kuvaili ehdotusta ”askeleeksi”, mutta suhtautui epäilevästi siihen, päästäänkö yksityiskohdista sopuun. Demmer sanoi uutistoimistojen mukaan, että YK-operaation pitäisi ulottua koko Itä-Ukrainan alueelle ja Ukrainan ja Venäjän rajalle, joka ei ole tällä hetkellä Kiovan hallinnassa.

Demmer tyrmäsi myös Venäjän vaatimuksen siitä, että YK-operaatio pitäisi hyväksyttää myös Itä-Ukrainan kapinahallintojen edustajilla. Hänen mukaansa se vahvistaisi näiden itse itsensä nimittäneiden kapinajohtajien asemaa tavalla, jota ei voi hyväksyä, uutistoimisto AFP kertoo.

MYÖS UKRAINAN presidentti Petro Porošenko suhtautuu vähintäänkin epäilevästi Putinin ehdotukseen.

Porošenko on toivonut YK:n rauhanturvaajien lähettämistä Itä-Ukrainaan jo pitkään, mutta hän haluaa rauhanturvaajien partioivan koko alueella ja Venäjän vastaisella rajalla.

”Sen tarkoituksena ei pitäisi olla Venäjän miehityksen jatkuminen ja Venäjän joukkojen läsnäolon oikeuttaminen, vaan kestävä rauha”, Porošenko sanoi AFP:n mukaan torstaina.

Ajos Valon ja varjon saari...

Käväisin hetki sitten Kemin Historiallisessa museossa Ajos Valon ja varjon saari-valokuvanäyttelyn avajaisissa. Oli "tupa täynnä" ajoslaisia ja asiasta kiinnostuneita.

Oli musiikkiesitystä, valokuvanäyttelyn taustojen selvitystä ja valokuvanäyttelyn virallinen avaaminen. Sen teki Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaiden tiedotuspäällikkö Taisto Saari.

Pikavilkaisulla upea näyttely, joka on pakko mennä "ajan kanssa" katsomaan - suosittelen... 

Aurinko pilkahti esiin ja kuokka maahan...

Sanoin aamupäivällä vaimolleni, että jonain aurinkoisena päivänä kuokitaan jonkin verran perunoita.
Vaimoni lähti asioille alkuiltapäivästä saatuaan puolukat keitettyä ja purkitettua. Kuinka ollakaan aurinko pilkahti hetki sitten esiin. 
Hain maakellarista tyhjän perunalaatikon, revin muutaman kaalen ja kuokin jonkin verren = noin penkillisen perunoita. Perunaamaan itäreunassa eivät perunat olleet kovin suurikokoisia. Ehkä vieressä oleva, erittäin elinkelpoinen raparperikasvusto oli vienyt perunankasvupuhtia.
No toisaalta olen hyvin tyytyväinen etten pääse irrottelemaan suurilla perunoilla. 

Sivutuotteena sain muutaman madon. Jos kuitenkin vielä ainakin kerran käyn istumassa ongella...

Tekstini vuodelta 2001 muistutukseksi...

Tuolla veispuukiympäristössä velloo Lapin kansanedustaja Mikko Kärnän käynnistämä "kilometrin mittainen" tekstijono ruuska-Suomi/maaseutu-Suomi-asiakokonaisuus. Siellä näytetään välillä käytävän laillisuuden rajamailla.

Itse kirjoitin alla olevan tekstin vuonna 2001. Olen muistaakseni sitä päivittänyt muutaman kerran sen jälkeen...

SUOMI ON SITEN JAKAANTUNUT KAHTIAKAHTIAKAHTIA ‑ M.O.T!
__________________________________________________________________

Maamme viimeaikaiset tapahtumat, juuri näinä päivinä tapahtuneet verotietojen julkistamiset ja niihin liittyvät lehtiartikkelit ovat osoittaneet selkeästi taas kerran sen tosiasian, että Suomi on jakaantunut rajusti kahtia lähinnä ainakin viidellä (5) osa‑alueella:
- City‑Suomi/maaseutu‑Suomi
- Kasvukeskus‑Suomi/muuttotappio‑Suomi
- Työllisyys‑Suomi/työttömyys‑Suomi
- Hyvinvointi‑Suomi/ei‑hyvinvointi‑Suomi
- Osakeoptionäennäisöky‑Suomi/rutiköyhätotaalinälkäkitkuttelu‑Suomi

Kehä III‑efekti on siten saanut lainvoiman, jossa me susirajan piruparat olemme olleet osaltamme vaikuttamassa omien päättäjiemme/päättämättömiemme kautta ‑ valitettavasti...

On puhuttu paljon hyvinvointi-Suomesta – on kehitelty teemoja - hyvinvointi ja työllisyys, joilla on jopa voitettu vaaleja tässä maassa!
Ei voi olla totta? Eikö? Kyllä voi, muistelkaapa vähän menneitä lähivuosia…

Kuitenkin myös vuoden 2001 Suomessa: Eri puolilla maassamme ruokajonot yhä lisääntyvät/pitenevät!

Kuka kehtaa väittää sen liittyvän millään tavalla käsitteeseen hyvinvointi? Minun arvomaailmassa se on mitä suurimmassa määrin päinvastoin pahoinvointia ja ihmisten kohtuutonta, totaalista nöyryyttämistä...
Lisäksi se on suuri, kansallinen, anteeksiantamaton häpeä maallemme ja nimenomaan nykypäättäjiemme toiminnalle/toimimattomuudelle!

Joku perinjuurin nykymenoon kyllästynyt leukaili: "Onneksi meillä on EU‑ruokatuki!" Niinpä!
Niin kauan, kun Suomi on nettomaksaja, kaikki markat, jotka EU:sta tulevat, ovat meidän suomalaisten – Sinun ja minun - omia rahoja, joita me anomme, anelemme takaisin hirvittävän byrokratian säestyksellä!

Toki tasapuolisuuden nimessä on mainittava, että maahamme on viime vuosien aikana, oikeastaan aivan viime viikkoinakin syntynyt muutama raharikas osake‑/optiomiljonääri...

Maamme työttömyysluvut ‑ laskutavasta/tai ‑tahosta riippuen ‑ ovat edelleen tällä hetkellä 200.000‑300.000 työtöntä. Tosiasiassa meillä on tällä hetkellä 400.000- 600.000 työkykyistä ihmistä työelämän ulkopuolella, mikäli eri tyyppiset koulutuskasaumat putsattaisiin!

On suorastaan pöyristyttävää, että työkykyisiä, ammattitaitoisiakin ihmisiä tippuu pitkäaikaistyöttöminä normaalin, ihmisarvoisen elämän ulkopuolelle apatian synkeään tilaan, josta on erittäin vaikea nousta jaloilleen...

Toki tasapuolisuuden nimissä on mainittava, että vajaa yhdeksänkymmentä prosenttia suomalaisista on työnsyrjässä kiinni ‑ ainakin toistaiseksi...

Viimevuosien ja nimenomaan viimeaikojen ratkaisut Suomessa vahvistavat monien pohjoissuomalaisten mielissä jo vuosia kytenyttä ajatusta, että Suomi on pistettävä poikki, jakaa totaalisesti, konkreettisesti kahtia...

Miksi?


Siksi, että meillä on täällä pohjoisessa houkuttelevan puhdasta luontoa vaikka muille jakaa, raaka‑aineita, omiksi tarpeiksi energiaa, viimeisenpäälle viritettyjä, riihikuivaa rahhaa jauhavia, osittain laajenevia teollisuuslaitoksia, kohtuurunsaasti huippuosaamista ja ammattitaitoa, oppilaitoksia joka lähtöön, aktiivista yhteistyökykyä ja mahdollisuuksia lähinaapureihin, jne. ...

Myös osittain siksi, että läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa on menossa samansuuntainen kehitys jopa eräänlaisen, väljän ”koontipuolueen” – yhteisen pohjoisen puolueen – koeponnistus…

Oikeastaan meiltä ei puutu mitään! Me kyllä pärjäämme täällä omillamme! Poikki, mutta mistä?

Takavuosina henkilökohtaisesti pohdiskelin, että ilmeisesti tasapainoisin kohta olisi jossain tuolla Oulun‑läänin etelärajalla länsi-itä-suunnassa.

Nyt on tosin tullut sellainen tunne, että monet etelämpääkin ‑ kurjimuksessa elävät kunnat ‑ haluaisivat varmaan tulla mukaan yhteisrintamaan, joten katkospaikka voinee olla hiukan etelämpänäkin.

Tietysti täällä pohjoisessa voimallisesti viime vuosina kehittynyt Oulun seutu saattaa muodostua vähän ongelmalliseksi mutta sielläkään kaikissa ympäristökunnissa vauhti ei liene aivan hengästyttävä ole, joten kiinnostusta mukaan tuloon todennäköisesti löytyy…

Suomi‑nimisen yhdysvaltain, osavaltion pohjoisin osa olisi siis vähintään 1/2 tai jopa 2/3 nyky‑Suomen pinta‑alasta.

Kyllä me sillä pärjätään ‑ aluksi...

Pohdiskeluterveisin
Aki Pyykkö

Kemi

Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaisten kannatus pyrähti nousuun – SDP:n ja keskustan kurimus jatkuu...

Gallupeilla on niin niin huono taustavire, että Ylekin on alkanut kirjoittaa ja puhua kannatusmittauksesta, - kyselystä. Keskustan ja SDP:n puheenjohtajilla alkaa olla tiukat paikat. Tosin seuraaviin "kunnon" vaaleihin on vielä tovin aikaa, vaikka välissä onkin tuo "pakollinen" presindentinvaali...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaisten kannatus pyrähti nousuun – SDP:n ja keskustan kurimus jatkuu

Ensimmäinen Turun terroriteon jälkeen tehty Ylen kannatuskysely osoittaa maahanmuuttoa vastustavien perussuomalaisten saaneen uusia kannattajia.
Kannatuskysely (Politiikka)
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka
Vihreiden kannatus on rikkonut viime kuukaudet kaikkien aikojen ennätyksiä ja sama tahti näyttää jatkuvan.
Ylen uusimmassa kannatuskyselyssä vihreät on parantanut asemiaan toiseksi suurimpana puolueena. Nyt kannatus nousi parilla prosenttiyksikön kymmenyksellä, 17,8 prosenttiin.
Vihreiden kannatus on noussut viime keväästä yhteensä jo lähes viidellä prosenttiyksiköllä. Keskustan ja SDP:n ohi vihreät pyyhälsi ensi kertaa heinä-elokuussa tehdyssä Ylen kyselyssä.
Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen arvioi, että vihreiden kannatuksen nousu ei voi jatkua loputtomiin tällaista vauhtia.
– Mikään ei ole mahdotonta, mutta nousu on ollut viime viikkoina sen verran reilua, että täytyyhän sen jossain kohtaa hidastua.
– Peruskannattajakunnassa vihreiden kannatus on jo niin korkealla, että nyt täytyy löytää uusia kannattajia, jotta kannatus kokonaisuudessaan kasvaisi, Pajunen arvioi.
Vihreiden vankimpia tukijoita ovat perinteisesti olleet nuoret ja koulutetut äänestäjät yliopistokaupungeissa. Kannatuksen nousu edellyttäisi Pajusen mukaan nyt uusia äänestäjiä näiden kannattajaryhmien ja kaupunkien ulkopuolelta.
Perussuomalaiset myötätuulessa
Viime viikkojen vilkas keskustelu turvapaikkapolitiikasta ja sisäisestä turvallisuudesta näyttää suosineen perussuomalaisia.
Puolueen kannatus nousi Jussi Halla-ahon puheenjohtajakauden aikana ensi kertaa kaksinumeroisiin lukuihin, 10,3 prosenttiin. Edellisestä tutkimuksesta suosio lisääntyi 1,5 prosenttiyksiköllä.
Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn kaikki haastattelut on tehty terroritekona tutkittavan Turun puukotusiskun jälkeen. Iskun tekijä oli Suomesta turvapaikkaa hakenut Marokon kansalainen, jonka turvapaikkahakemus oli hylätty.
Perussuomalaisista irtautuneen Sininen tulevaisuus -ryhmän kannatus pysyttelee yhä edelleen alhaisella tasolla. Nyt ryhmälle mitattiin 1,4 prosentin kannatus.
Hallituksen pystyssä pysymisen kesällä taanneet siniset keräävät parhaillaan kannattajakortteja, jotta yhdistys voitaisiin viedä puoluerekisteriin.
Kolmen hallitusryhmän - keskustan, kokoomuksen ja sinisten - yhteenlaskettu kannatus on kutistunut enää 38,4 prosenttiin.
Kesäkuussa 2015 Sipilän hallituksen alkutaipaleella hallitusryhmillä oli yhteensä 55,6 prosentin kannatus.
Kokoomus porskuttaa omilla lukemillaan
Kokoomus jatkaa yhä suosituimpana puolueena. Kannatus säilyi ennallaan 20,8 prosentissa, mutta ero vihreisiin kaventui tasan kolmeen prosenttiyksikköön.
Päähallituspuolue keskustan kannatus on puolestaan luisunut yhä matalammalle tasolle, 16,2 prosenttiin. Takapakkia tuli nyt 1,1 prosenttiyksikköä ja puolue on kyselyn kolmanneksi suurin.
– Keskustan kannatus on trendinomaisessa laskussa. Ehkä ihmiset ja kannattajat tulkitsevat nyt niin, että kokoomus vie hallituksessa.
– He [kokoomus] onnistuvat toteuttamaan omille kannattajilleen parempaa politiikkaa, Taloustutkimuksen Jari Pajunen sanoo.
Keskustan kannatus laahasi viimeksi yhtä heikoissa lukemissa syksyllä 2012, eli kannatus on palannut tasolle, jossa liikuttiin pian sen jälkeen kun Juha Sipilä oli valittu puheenjohtajaksi.
SDP:n ahdinko syvenee
Opposition ilmaherruuden vihreille menettänyt SDP kyntää yhä syvällä, eikä puolueen tukala tilanne näytä helpottumisen merkkejä.
SDP:n kannatus rysähti Ylen edellisessä kannatuskyselyssä lähes kolme prosenttiyksikköä alaspäin ja lasku ei pysähtynyt vieläkään. Nyt kannatus vajosi muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen, 15,6 prosenttiin.
Antti Rinteen johtama SDP ei näytä hyötyneen oppositioasemastaan lainkaan, sillä puolueen suosio on nyt samalla tasolla, jossa se oli Sipilän hallituksen muodostamisen jälkeen kesällä 2015.
Taloustutkimuksen Jari Pajunen arvioi, että demarit ovat menettäneet kannattajiaan kesällä oppositioon siirtyneille perussuomalaisille.
– Tyypillinen reitti on, että ensin mennään katsomoon ja siirrytään sitten jonnekin muualle, mutta tällä kertaa saattaa olla, että siirtymää [SDP:stä] on tullut jonkin verran perussuomalaisiin.
Pienemmistä puolueista vasemmistoliiton kannatus nousi 8,2 prosenttiin.
Sekä RKP että kristillisdemokraatit menettivät hieman suosiotaan. RKP:n kannatus oli 4,5 ja KD:n 3,3 prosenttia.
Taloustutkimus haastatteli puhelimitse kyselyä varten elo-syyskyyn aikana yhteensä 1 964 henkilöä, joista puoluekantansa kertoi 59,2 prosenttia.
Lataa tästä tutkimuksen aineisto itsellesi PDF-tiedostona(siirryt toiseen palveluun).
Lue myös:

keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Mukava Selkäsaaripäivä tänään...

Erityisen mukavaksi Selkäsaaressa käynnin teki se, että olimme sopineet entisen oppilaani Mikko Särkelän kanssa saaressa käynnin.
Olimme sopineet tapaamisen Hahtisaaressa aamulla klo 9 - vaimoni, minä ja Mikko - eipä muuta kuin veneeseen ja lähdimme ajelemaan hitaasti sisäsataman ohi Mansikkanokan tuntumaan.
Ihastelimme Lasi-Villoja ja uutta Lumilinnan huoltorakennusta mereltä. Huoltorakennuksen viereen nousee vielä Lumilinnan "pysyvää rakennusta"...

Ajelimme väyliä pitkin Selkäsaaren pohjoisrantaan, tyveneen poukamaan. Ylös mökille noustuamme oli vuorossa tervetuliaismalja > lasillinen valkoviintä ja mökkiprojektimme esittely lyhyen kaavan mukaan. Oli mukava kertoa Mikolle, että aikanaan Haukkarista, Möylyntien varresta purkamamme, Rastaan vanhan hirsirakennuksen kattohirsiä on käytetty ns. sinisen terassin runkona. Edellä mainittu terassi on mökin päädyssä itäsuuntaan. 
Em. purkuhommissa oli myös Kemin ammattioppilaitoksen metallipuolen silloinen opettaja Mikko Lehtilahti traktoreineen+peräkärryineen.

Kahvittelun jälkeen lähdimme Mikon kanssa istumaan Lehmikiven karikon kupeeseen ongelle. Vaimoni aikoi mennä puolukoita ja sieniä katselemaan.

Ei ollut kala syönnillään. Aika ja säätila vääränlaiset. Säätila oli todella erinomainen...

Mukava siinä oli kuitenkin istuskella ja muistella menneitä, nykyisiä ja tuleviakin asioita. Mikolla on vähän samaa "vikaa" kuin minulla, pohdiskelee kaikkea maan ja taivaan välillä. On aktiivinen kokeilija. Pakurijutut tuntuivat olevan hänellä päällimmäisinä.

Varsinainen leipätyö hänellä on Outokummun Kemin kaivoksella. Vuorotyö maan uumenissa satojen metrien syvyydessä...

Ajelimme takaisin poukamaamme ja nousimme mökille. Vaimoni laittoi pientä purtavaa.
Hetken kuluttua oli aika lähteä viemään mökkivieras Hahtisaareen. Mikon poika oli tulossa klo 14 jälkeen Hepolasta koulusta.
Sovimme, että otetaan jossakin vaiheessa uusiksi. Arvelen, että näin tapahtuukin.

Palasin saareen ja kävimme vielä noin 3 kilometrin lenkin pääasiassa talvista latu-uraa pitkin. Vaimoni keräsi pienen ämpärillisen kangasrouskuja. Puolukat olivat vielä puoliraakoja ja pienenlaisia.

Oli mukava Selkäsaaripäivä.







tiistai 5. syyskuuta 2017

"Kolkyt donaa" sanoi Andy alias Antti...


Ollaanpa Andy Mccoysta mitä mieltä tahansa, tuo A-Studio-haastattelu 9.1.1985 pistää pakostakin hymynhäiveen suupieliin.


Minulle nuo Andyn sanat vilahtivat tänään mielessä seuratessani mielenkiintoista pörssipäivää Helsingin arvopaperipörssissä. Andyn "kolkyt donaa" (markkaa) on rapiat/vaivaiset "viisdonaa" euroina...

Varmaan monille suomalaisille sijoittajille ropisi em. rahamäärä koppaan ja enemmänkin, mutta vastapainona todennäköisesti moni sen kukaties menettikin. 

Pätkä Wikipediatekstiä:

Andy McCoy (oikealta nimeltään Antti Hulkko, s. 11. lokakuuta 1962 Pelkosenniemi) on suomalainen rock-muusikko. Hän oli Hanoi Rocks -yhtyeen kitaristi, taustalaulaja ja pääasiallinen lauluntekijä. Lisäksi McCoy tunnetaan muun muassa ensimmäisen suomalaisen levyttäneen punkyhtyeen Briardin ja Pelle Miljoona Oy:n ensimmäisen kokoonpanon kitaristina. McCoy on myös tunnettu värikkäänä ”elämäntaparokkarina”.

Varhaiset vaiheet

Antti Hulkko syntyi Pelkosenniemen kirkonkylällä vanhaan lappilaiseen sukuun. Perheeseen kuului isän ja äidin ja Antin lisäksi Ilkka-isoveli ja vuonna 1967 syntynyt sisko. He asuivat Pelkosenniemellä, Kemijärven Tohmossa ja Oulussa. Myöhemmin perhe muutti Tukholmaan isän työn vuoksi. Andy McCoyn synnyinkunta Pelkosenniemi paljasti patsaan pojalleen heinäkuussa 2009. Mäntypuisen patsaan veisti McCoyn setä Matti Hulkko.

Näin kirjeenvaihtajamme arvioivat suuria sotaharjoituksia – Krim varjostaa sekä Venäjän että Ruotsin liikkeitä...

Hmmmmm - vai niin - että rajoitettua sotaa sitten harjoitellaan tässä kuussa Itämeren tuntumassa...

Suora nettilainasu Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Näin kirjeenvaihtajamme arvioivat suuria sotaharjoituksia – Krim varjostaa sekä Venäjän että Ruotsin liikkeitä

Yhdysvallat on ensimmäistä kertaa mukana harjoittelemassa Ruotsin alueella.
Sotaharjoitukset

Ruotsin armeijan sotaharjoitukset Gotlannilla.
Ruotsin armeija harjoitteli Gotlannissa syyskuussa 2016.Sören Andersson / AOP

Gotlanti on Itämeren sotilaallinen avainkohta, arvioi Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen

Ruotsin isännöimä Aurora 17-sotaharjoitus järjestetään 11.–29. syyskuuta Ruotsissa ja Itämerellä. Aurora on Ruotsille voimannäytös, suurin maassa järjestettävä sotaharjoitus 20 vuoteen. Merkittävää on sekin, että Yhdysvallat on ensimmäistä kertaa mukana harjoittelemassa Ruotsin alueella.
Ruotsi teki täyskäännöksen puolustuspolitiikassaan vuonna 2015, kun se päätti nostaa alasajetut puolustusvoimansa pystyyn ja vahvistaa sotilaallista kykyään Krimin tapahtumien seurauksena.
Tähän puolustuspolitiikan muutokseen liittyy myös Aurora 17 -sotaharjoitus, jota alettiin aktiivisesti pohjustaa samoihin aikoihin.
Mukana on runsas parikymmentä tuhatta sotilasta kahdeksasta maasta. Isäntämaa Ruotsista osallistuu arvioilta 19 000, Yhdysvallat lähettää noin 1 500, naapuri Suomi noin 300 sotilasta. Luvuissa on mukana myös eri alojen sotilasasiantuntijoita ja viranomaisia.
Maat ovat harjoitelleet aiemminkin yhdessä tositoimia, muun muassa vuonna 2016 Norjan isännöimässä Cold response (Kylmä vaste) -sotaharjoituksessa.
Auroran aikana Ruotsi pääsee testaamaan omaa puolustuskykyään maalla, merellä ja ilmassa, mutta ennen kaikkea joukkojen yhteensopivuutta läheisten kumppaniensa kanssa. Merkittävimmät harjoitusalueet ovat eteläisessä Ruotsissa Mälarinlaakson, Tukholman ja Göteborgin ympäristössä sekä Gotlannissa.
Harjoituksenytimessä on Gotlanti, jonka turvallisuuspoliittista asemaa Ruotsi korostaa. Se on Itämeren merenkulun lukko ja sotilaallisesti merkittävä myös ilmatilan kannalta.
Ruotsalaistietojen mukaan amerikkalaisjoukot ovat harjoituksessa enimmäkseen “punaisten” roolissa eli hyökkääjiä. Suomen Hornetit osallistuvat harjoitukseen sekä “punaisten” että puolustavien “sinisten” puolella.
Ruotsi tai harjoitukseen kutsutut maat eivät sano ääneen kenen “rajoitettua hyökkäystä” vastaan puolustaudutaan, mutta aivan ilmeisesti kysymys on Venäjästä. Ja yhtä ilmeisesti Ruotsi ja Zapad-harjoitusta järjestänyt Venäjä ovat tienneet toistensa valmisteluista.
Samanaikaiset suuret sotaharjoitukset tuovat ajankohtaan jännitettä, mutta myös vakautta, kun osapuolilla on tilaisuus näyttää suorituskykyään.
Oman erityismausteensa Ruotsin suurharjoitukseen tuo puolustusministeri Peter Hultqvistin poliittinen ahdinko. Porvarioppositio ja ruotsidemokraatit uhkaavat Hultqvistia epäluottamukseksella. Äänestys saattaa osua samaan aikaan Aurora-sotaharjoituksen kanssa.
Ruotsalaiset rauhanaktivistit ovat ilmoittaneet järjestävänsä mielenosoituksia Auroran aikana. Stoppa Aurora- kampanjalla vastustetaan ulkomaisten joukkojen tuloa Ruotsin maaperälle.

Kuva venäläisten sotaharjoituksesta.
Kuva venäläisten sotaharjoituksesta Kaliningradissa 2013.Alexey Druginyn / Ria Novosti / EPA

Valko-Venäjä ei täysin luota isoveljeensä, analysoi Venäjän-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki

Venäjä järjestää maansa suurimman sotaharjoituksen Zapadin (länsi) syyskuun puolivälissä. Siihen osallistuu myös Valko-Venäjä, joka on valtioliitossa naapurinsa kanssa. Samalla harjoitus tulee yhä lähemmäs EU:n ja Nato-maiden rajoja. Luvassa on tunnelman kiristymistä ja koventuvaa retoriikkaa.
Presidentti Vladimir Putinilla on tapana seurata hyvin aktiivisesti suuria sotaharjoituksia, joten hän todennäköisesti vierailee Zapadissa.
Venäjä on jaettu neljään sotilaspiiriin, joissa yhdessä se järjestää laajan sotaharjoituksen joka vuosi. Zapad on niistä suurin. Viimeksi maan läntinen sotilaspiirissä järjestettiin Zapad-harjoituksen neljä vuotta sitten.
Sotilasasiantuntijat pitävät harjoittelua normaalina toimintana, mutta silti se herättää huolta varsinkin Baltian maissa ja Itä-Euroopassa. Syynä on alueen kiristynyt turvallisuustilanne sekä joukkojen suuri määrä ja taistelukalusto, jota Venäjä liikuttelee aivan Euroopan rajalla.
Zapadiin osallistuvat kaikki Venäjän armeijan puolustushaarat, vaikka pääpaino on maajoukoissa. Kupletin juoneen kuuluu salailu joukkojen määrästä, jonka arvioidaan nousevan jopa sataantuhanteen sotilaaseen.
Venäjä on tilannut yli 4 000 junavaunua siirtämään sotilaita ja kalustoa harjoituksiin. Edellisessä Zapad 2013 -harjoituksessa se käytti vain runsasta sataa vaunua. Junavaunujen määrä saattaa olla vain silmänlumetta.
Sekä Venäjä  että Valko-Venäjä ovat kutsuneet ulkomaisia tarkkailijoita seuraamaan joitain harjoituksen vaiheita alueelleen. Valko-Venäjän huoli mahdollisesti on, että Venäjä saattaa jättää osan tuomistaan joukoista sen alueelle myös harjoituksen jälkeen. Vaikka Valko-Venäjä on valtioliitossa Venäjän kanssa, sen presidentti Aleksander Lukashenko pyrkii ajoittain tekemään pesäeroa Kremliin.
Valko-Venäjä on strategisesti tärkeä Venäjälle, sillä sen länsirajalta alkaa sadan kilometrin mittainen Suwalkin käytävä, jonka länsipäässä on Venäjälle kuuluva Kaliningradin erillissaareke. Itse Suwalkin käytävä kulkee Liettuan ja Puolan rajalla, ja sen sulkeminen eristäisi Baltian maiden maayhteyden seuraavaan EU- ja Nato-maahan.
Zapad-harjoituksen yksi mahdollinen skenaario on se, että Valko-Venäjällä syntyy alueellisia levottomuuksia, joiden rauhoittamiseen se tarvitsee Venäjän apua. Kaliningradissa voi olla maihinnousun torjuntaharjoitus.
Harjoitusta ovat arvostelleet kärkkäästi erityisesti Baltian ja Puolan johtajat. Niiden mukaan Venäjä näyttää harjoituksessa aggressiivista voimaansa ja harjoittelee hyökkäystä länttä vastaan. Kritiikki ei ole aivan tuulesta temmattu, sillä ennen Georgian sotaan 2008 ja Krimin valtausta 2014 Venäjä siirsi joukkojaan kyseisille alueille nimenomaan sotaharjoitusten varjolla.

Männynoksien "katkaisemisrimpuilua"...

Päätin tänään - varsinaista puunkaatamista odotellessani - käydä kahdesta isosta männystä alimpia oksia katkaisemassa. 
Aivan alimmat oksat on aikaisemmin jo katkottu, joten kohteena olevat oksat olivat jo noin viiden metrin korkeudessa. Käytössäni oli hyvät alumiinitikkaat, jotka sidoin yläpäästä vahvalla köydellä puunrunkoon kiinni. 

Siitä huolimatta nousta tikkailla em. korkeuteen ja tehdä siellä töitä = katkaista paksuja oksia pienellä käsisahalla alkoi tuntua "katkaisemisrimpuilulta". Iso männynoksa on yllättävä painava, joten taittumis- ja putoamissuunta oli mietittävä etukäteen tarkkaan. Nämä kaksi, noin 60-vuotiasta mäntyä, ovat noin kolmen metrin etäisyydellä päärakennuksestamme.

Mahdollisesti katkaisen vielä yhden oksan, sitten saa värkkääminen riittää... 

Yksi asia erottaa suuret johtajat keskivertopomoista...

Alla olevasta saattaa olla - vähintäänkin vinkiksi - jos tavoitteesi on hyväksi johtajaksi... 

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Yksi asia erottaa suuret johtajat keskivertopomoista

   

Suuret johtajat haluavat oppia läpi uransa. Se ei kuitenkaan ole aina aivan helppoa.
Mikä erottaa hyvät johtajat suurista? Tuoreella Inc.-videolla kirjailija ja etnografi Simon Sinek väittää, että johtajuus on opittava, käytännöllinen taito. Parhaat johtajat eivät pidä itseään asiantuntijoina - he pitävät itseään opiskelijoina.
Suuret johtajat siis haluavat oppia koko uransa ajan.
Sinekin mukaan hyvät johtajat ”harjoittelevat”. He ovat hankkineet johtamistaitoja ja alkavat sitten soveltaa sitä, mitä ovat oppineet.
Mutta todelliset suuret johtajat menevät tätäkin pidemmälle, sillä heille on todellista tietoa ihmisten tarpeiden priorisoinnista.
Suuret johtajat pitävät itseään opiskelijoina asemastaan riippumatta.
”Opettaminen - kuten mikä tahansa - on taitoa jakaa sitä, mitä tiedät, mutta myös sitä, mitä et tiedä”, Sinek täsmentää.
Hän myös neuvoo olemaan käyttämästä termiä ”asiantuntija”, koska aina on paljon opittavaa.
Sinek erottaa kolme tapaa, joilla voi oppia uutta koko uran ajan.
Ensimmäinen tapa on tarrautua ”aloittelijan mieleen”. Roderick Gilkey ja Clint Kilts esittelevät sitä Harvard Business Review'nartikkelissa.
Menetelmää käyttivät buddhalaiset munkit, sillä he halusivat tavallaan siirtyä aiemmasta tietämyksen tasosta ja olemassa olevista konventioista, jotta he voisivat kehittää uusia vaihtoehtoja. Kyseessä ovat tyypillisesti oikean aivopuoliskon aktiviteetit.
Gilkeyn ja Kiltsin mukaan ei ole väliä sillä, miten monta vuotta kokemusta omalla alalla on kertynyt. Pitää olla avoin ajatukselle, että aina on enemmän opittavaa.
Toisen tavan esittelee Kesley Meyer Forbesissa. Siinä on kyse siitä, että johtajan kannattaa kannustaa työntekijöitä työpäivän aikana oppimaan jotakin jostakin muusta kuin varsinaisesta työtehtävästä tai spesiaalialalta. Tämä stimuloi aivoja keskittymään johonkin odottamattomaan, mikä lisää luovuutta ja ideointikykyä työelämässä. Pitää siis olla avoin uusien asioiden oppimiselle.
Kolmantena keinona esitellään toisten ihmisten käyttämistä resursseina.
Kirjailija Simon Sinek sanoo oppivansa oppilailtaan, ja samaa keinoa kannattaa käyttää yleisemminkin. Pitää olla vastaanottavainen, jotta voi oppia uutta. Ei kannata tarrautua siihen, missä asemassa yrityksen hierarkiassa toinen on.
Tavallinen työntekijä tai johtajakaveri voi olla valtava resurssi inspiraatiolle ja luovuudelle.

Toinen punkkirokote otettu tänään...

Kävin aamulla vaimoni kanssa ottamassa toisen punkkirokotteen. Syväkankaan terveysasemalla tuttu sairaanhoitaja pisti rokotteen vasempaan olkavarteen ja homma oli siinä. 
Kolmas pistos sitten ensi keväänä. Sen jälkeen rokotus on voimassa kolme vuotta. Kolmen vuoden välein on sitten otettava tehosterokotus...

Asiaan liittyvää yleistietoa:


Kun liikut sellaisilla alueilla, joilla punkkeja esiintyy, hyvä suojautumiskeino on käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Laita housun lahkeet saappaiden tai sukkien sisään. Kun käytät vaaleita vaatteita, punkit on helpompi havaita. Myös päivittäinen punkkitarkastus on hyvä tehdä, jos on liikkunut alueella, jossa on punkkeja. Saatavilla on myös erilaisia punkkikarkotteita, mutta niiden tehoa ei ole tieteellisesti osoitettu.
Pahimmillaan jo yksi punkinpurema voi tartuttaa TBE:n (Tick Born Encephalitis) eli puutiaisaivotulehduksen. Siihen ei ole hoitokeinoa, mutta taudilta voi suojautua rokottautumalla.

MIKSI EI PIDÄ PUHUA PUNKKIROKOTTEESTA?

Punkkirokote on harhaanjohtava termi, sillä TBE-rokote suojaa puutiaisaivotulehdukselta, ei itse punkeilta eikä muilta punkkien välittämiltä taudeilta kuten borrelioosilta. TBE-rokote ei estä punkkeja puremasta, joten siksikään punkkirokote ei ole kuvaava nimitys.

KAUANKO PUUTIAISAIVOTULEHDUSTA VASTAAN ON VOINUT SUOJAUTUA?


Puutiaisaivotulehdusta eli puutiaisaivokuumetta vastaan on voinut suojautua jo useamman vuosikymmenen ajan.

maanantai 4. syyskuuta 2017

Kemiläisen sähköliikkeen erinomaista asiakaspalvelua...

Aiemmin kemiläisen sähköliikkeen ESJA:n toimesta asennettiin päärakennukseemme neljä uutta ulkopistorasiaa, yksi uusi kattovalo eteiseen ja kaksi eteisen/hallin kattovalon modernisointia. Nimenomaan uudet ulkopistorasiat helpottavat monella tavalla käytännön toimia pihalla, erityisesti talvella - hyvä niin.

Tänään vielä päärakennuksen terassipäädyssä oleva ulkopistorasia uusittiin. Olipa mukava jutella työn tehneen asentajan, sähköteknikon kanssa menneistä ajoista: Kemin ammattikoulusta ja teknillisestä koulusta sekä yhteisesti tuntemistamme henkilöistä. On mukava puhua nimenomaan koulutuksesta, johon ihminen on tyytyväinen ja jonka muistikuvat opettajista ovat myönteisiä...

Olenko "mökkihöperö"?

Käsitteestä mökkihöperö syntyy jokseenkin negatiivinen, kielteinen mielikuva.

Netissä mm. todetaan: Mökkihöperö > Kotiinsa linnoittautunut henkilö , joka ei juuri lähde minnekään asunnostaan.

Kun ajattelen itseäni, aika läheltä liippaa. Viime vuosina olen viihtynyt erittäin hyvin kotona. Oikeastaan minulla ei ole ollut mitään pakottavaa tarvetta lähteä minnekään. No sentään kaupoilla silloin tällöin vaimoni kanssa keskustassa ja keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa Ruotsin Haaparannalla. 
Käynnit Selkäsaaressa ja/tai ongella ovat asia erikseen. Samoin pakolliset asioiden toimittamiset esim. roskakuorman tai tontinrapsutusjätteiden viemiset Paattion Ekoasemalle, puunkaadon oksien/risujen viemiset Karjalehdelle Kemin Energia Oy:n energiapuukentälle, tms. ...
Toki pari pakollista kokousta kuukaudessa on pakko luetteloon lisätä, mutta siinäpä ne menemiset sitten pääasiassa ovatkin.

Tosiaan - viihdyn mielestäni erinomaisesti kotona - juuri tälläkin hetkellä tätä mökkihöperötekstiä naputellessani.

Voi olla, että tulevaisuudessa pistämme "matkavaihteen päälle" ja lähdemme oikein kunnolla reissaamaan. Sen aika näyttää...