sunnuntai 20. elokuuta 2017

Mitä Isis haluaa?

Toimin tällä kerralla tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

lkomaat    |   HS-Analyysi

Mitä Isis haluaa? – Terroristit tappavat viattomia ihmisiä, mutta umpimähkäisellä väkivallalla on myös laajempia tavoitteita

Kansainväliset jihadistit ovat jo vuosia pyrkineet luomaan terrori-iskuista tiheään toistuvan ja kaikkialle ulottuvan ilmiön.



Ihmiset kerääntyivät perjantaina Barcelonan La Ramblalle jättämään kukkia, kynttilöitä ja muita esineitä terrori-iskun uhrien muistolle.
PARIISI, Bryssel, Berliini, Pietari, Tukholma, Lontoo, Barcelona.

Kuolinkouristuksissaan Syyriassa ja Irakissa kamppaileva Isis haluaa selvästi näyttää länsimaailmalle, etteivät sen päivät ole vielä luetut.

Eivätkä luultavasti olekaan. Uusin todiste tästä on torstaina Barcelonassa tehty autoisku, jonka Isis otti nimiinsä. Ainakin 14 ihmistä kuoli ja yli sata loukkaantui, kun terroristi kaahasi pakettiautolla vilkkaalle La Rambla -kadulle ja ajoi jalankulkijoiden yli.

Katalonian terrori-iskuja Barcelonassa ja Cambrilsissa oli suunniteltu pitkään ja niiden oli tarkoitus olla vielä toteutunutta tuhoisampia.

KANSAINVÄLISET jihadistit ovat jo vuosia pyrkineet luomaan terrori-iskuista tiheään toistuvan ja kaikkialle ulottuvan ilmiön. Maailmanlaajuiseksi ulotetun terrorin tavoite on jihadististrategikko Abu Musab al-Surin mukaan ”saada vihollinen tuntemaan, että vastarinta on muuttunut yleisen kansannousun kaltaiseksi ilmiöksi heitä vastaan”.

VAIKKA Isis on menettämässä kalifaattinsa, sillä on ehkä paremmat edellytykset kuin millään aiemmalla ääri-islamilaisella terroristijärjestöllä toteuttaa iskuja Euroopassa.

Syitä on ainakin kaksi: Isis on ottanut käyttöön auto- ja puukkoiskut, joita on hyvin vaikea täysin estää. Isisillä on myös tiiviit yhteydet Eurooppaan. Tästä todistavat ne arviolta viisituhatta eurooppalaista ja 70 suomalaista, jotka ovat vuosien varrella liittyneet Isisin riveihin.

Nämä ovat tosiasioita, joista on syytä olla huolissaan.

SANOTAAN, että paras apu pelkoja vastaan on tieto. Tietämällä keitä terroristit ovat ja mihin he pyrkivät voi jokainen ainakin suhteuttaa asioita ja pohtia omaa suhtautumistaan terrori-iskujen synnyttämiin tunteisiin.

Ja vaikkei terrorismiin liittyviä huolia voi täysin hälventää, tieto voi ainakin auttaa ymmärtämään sitä, miten mutkikkaiden kysymysten kanssa viranomaiset, poliitikot ja myös median edustajat painivat.

Mitä terroristit haluavat? Viattomien ihmisten tappaminen on terroristeille oikeastaan vain väline tai keino laajempien tavoitteiden saavuttamiseen. Saksalainen terrorismin asiantuntija ja turvallisuuskonsultti Florian Peil on jakanut terrori-iskujen tavoitteet viiteen kohtaan.

1. Terroristit haluavat huomiota

Terroristit ovat yleensä ei-valtiollisia kapinallisia, jotka pyrkivät väkivallalla saavuttamaan poliittisia tai uskonnollisia tavoitteita. Terrori-iskuja tehdään, koska ne ovat yllättäviä ja dramaattisia tapahtumia ja niiden avulla voidaan kaapata laaja huomio. Ilman huomiota terroristit eivät voi saavuttaa mitään. Mahdollisimman laaja mediahuomio on jokaisen, erityisesti länsimaissa toteutetun ja suunnitelmallisen iskun keskeisin tavoite. Jihadistijärjestöt Isis ja al-Qaida ymmärtävät median tärkeyden. Tämä onkin niiden menestyksen tärkein syy.

2. TERRORISTIT HALUAVAT LEVITTÄÄ PELKOA JA KAUHUA

Jokainen isku on järkytys kohdemaan kansalaisille mutta myös niille, joilla on yhteyksiä iskukohteeseen. Terroristit haluavat luoda vaikutelman, ettei kukaan ole turvassa. Levittämällä pelkoa ja kauhua he pyrkivät näyttämään suuremmilta kuin ovatkaan ja lietsoa siten epävakautta. Siinä mielessä terrorismi on ennen kaikkea psykologista sodankäyntiä. Tosiasiassa terroristit ovat sotilaallisesti heikkoja. Juuri siksi he lymyilevät varjoissa ja iskevät viattomien kimppuun selän takaa.

3. TERRORISTIT HALUAVAT RAIVOSTUTTAA

Jihadistit yrittävät saada terrori-iskun kohdemaat ylireagoimaan, saamaan heidät suunniltaan, sillä heidän tavoitteenaan on laajempi konflikti ja epävakaus, joka merkitsee terroristeille parempia toimintamahdollisuuksia. Terroristit haluavat suututtaa myös kansalaiset osoittamalla, ettei laillinen yhteiskuntajärjestys pysty suojelemaan heitä terroristeilta. Jihadistit haluavat provosoida länsivaltoja ja erityisesti Yhdysvaltoja pitkiin väsytyssotiin, jotka heikentävät ylivoimaista jättiläistä ja toisaalta houkuttelevat uusia jihadisteja liittymään riveihin.

4. TERRORISTIT HALUAVAT KÄRJISTÄÄ VASTAKKAINASETTELUA

Isis sanoo avoimesti, että se haluaa päästä eroon ”politiikan harmaasta alueesta” – se haluaa jakaa maailman tosimuslimeihin ja muihin. Jihadistit ovat käyttäneet terrorismin polarisoivaa taktiikkaa aiemmin esimerkiksi Irakissa lietsomalla shiiojen ja sunnien vastakkainasettelua. Euroopassa Isis haluaa lyödä kiilan (sunni-)muslimien ja kaikkien muiden välille. Jokainen terrori-isku nostattaa epäilyksiä kaikkia muslimeja vastaan, mistä Isis iloitsee. Iskuja seuraavat ratsiat ja tiukentunut poliisikontrolli taas saattaa synnyttää muslimiväestössä epäluuloja valtiota kohtaan, mikä myös on terroristien tietoinen tavoite.

5. TERRORISTIT HALUAVAT VÄRVÄTÄ UUSIA TERRORISTEJA

Jokainen isku on viesti terroristien kannattajille tai niille, jotka ovat vielä kannastaan epävarmoja: nyt on aika toimia! Jihadistit ovat ääriajattelijoita, joiden toiminnan tärkein motivoija on uskonto. He uskovat olevansa jumalan asialla ja toimivansa siksi oikein. Iskujen saaman laajan mediahuomion aikana jihadistit kiihdyttävät propagandaa, joka kohdistetaan tukijoihin ja mahdollisiin tukijoihin. Iskuista syntynyttä mediamateriaalia hyödynnetään myös uusien värväys- ja propagandavideoiden teossa.

Lähde: Florian Peil. Terrorismus. Wie wir uns schützen können. Murmann Publishers, 2016.

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 19...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Kyllä valtuustokauden 2001-2004 henkilöluettelossa on monia mielenkiintoisia persoonia, osa jopa isolla peellä kirjoitettuina.

Näin kaukaa katseltuna/muisteltuna Erkki Pekkinen SKP on mielestäni yksi mielenkiintoisimmista. Erkki jaksaa vieläkin ottaa julkisesti kantaa hänelle ominaisella tyylillään.
_____________________________________________________________________

Olen aina pitänyt Erkki Pekkisen konstailemattomasta tyylistä esittää asiansa niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Myönnän, että onhan niissä usein aikamoista paatosta mutta siltikin. Nimenomaan hänen yleisönosastokirjoituksensa ovat olleet pelkistettyjä, yksikertaisia ja ymmärrettäviä - niitä ei ole tarvinnut useaan kertaan tavata päästäkseen asian ytimeen.

Nykyään vasemmanlaidan populistikirjoittajat, irrottelijat, lähinnä "mukavihaiset nuoret miehet" kirjoittavat tekstejä, jotka vilisevät sivistyssanoja ja toistoja niin paljon, että kirjoituksen sanoma hämärtyy tarkkaavaiseltakin lukijalta.  

Enpä malta olla ottamatta esiin myös valtuustokauden 2001-2004 valtuutettua nimeltään Pekka Aho. 

Hän oli siihen maailman aikaan Vasemmistoliiton valtuutettu, seuraavalla valtuustokaudella SDP:n valtuutettu.

Pekka on minulle ja sadoille kemiläisille erittäin tuttu henkilö. Hänen taannoinen nyrkkeilyura oli mielestäni merkittävä hänen valmentajansa Taisto Tuomisen suojattina.

Tulin Pekan lähemmin tuntemaan 1980-luvun puolessävalissä tehdessäni AITAKI-laatuotteen kanssa yhteistyötä Innon Mimmien kanssa. Pekka oli mestaruussarjassa pelanneen naisjalkapallojoukkueen valmentaja. 
Minulla on vieläkin tallella Pekan minulle luovuttama Innon Mimmien standaari. Se on tuossa kirjahyllykössäni etuvasemmalla kolmen muun standaarin joukossa.

Yhteistyö toimi mielestäni hyvin. Mukana yhteistyökuvioissa oli myös mm. SYP/Ahti Salmela ja Mainostoimisto/Seppo Mikkanen. Em. tukiryhmällä olimme mukana myös mestaruussarjassa pelanneen Kemin Palloseuran kuvioissa. Toteutimme mm. kannustusvälinepurkin, "sambapurkin".

Myöhemmin Pekka oli mukana huoltamoyrittäjänä 1994 Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- kuvion puitteissa toteutetun severomorskilaiskuvataiteilijoiden ensimmäisessä taidenäyttelyssä Kemissä, Pohjolan Sanomien alakerrassa. 

Olen ollut Pekan kanssa samassa työpaikassa eli Kemin ammattioppilaitoksessa, jossa hän toimi vahtimestarina mielestäni erittäin ansiokkaasti.

Nykyisin tapaan Pekan Kemin keskustassa, kaupungilla silloin tällöin. Mielellään muistelemme vanhoja, menneitä aikoja. Nykyisin hän kysyy minulta:"Voinko kirjoittaa muistipäiväkirjaani, että olen tänään jutellut kanssasi?" "Totta kai!" olen hänelle todennut. "Sittenpähän voin Sinulta tarkistaa, milloin olemme viimeksi tavanneet." olen hänelle joskus leikillisesti lisännyt...

Huomaan ohittaneeni lähes kokonaan Kemin kaupunginhallituksen koostumuksen. Tosin valtuustojäsenten yhteydessä jo muutamia tuli mainituiksi.

Mainitsen kuitenkin nimen Jukka Vilen Kokoomus, joka myöhäisemmässä vaiheessa nousi sutjakkaasti ns. herrahissiin Kemin kaupungin Koaliomyllerryksessä. 


Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

lauantai 19. elokuuta 2017

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 18...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Kemin suurimman poliittisen ryhmän perinteisiin ainakin siihen maailman aikaan kuului "ryhmän" pitäminen ennen kokouksia. Muut odottivat kiltisti kokoustilan ulkopuolella. 

Eikä siinä kaikki, hämmästykseni oli vieläkin suurempi, kun totesin kulttuuripuolen Vasemmistoliittoon orientoituneiden virkamiestenkin ottavan osaa myös ryhmäkokoukseen.

Kävi sarkastinen ajatus mielessä, tarvitseeko kulttuuriasiainlautakunnan kokousta enää pitääkään. Asiat on etukäteen päätetty.

No pääsimmehän me muutkin sitten valtuustokauden 2001-2004 ensimmäiseen Kemin kulttuuriasiainlautakunnan kokoukseen. Kokous alkoi ehkä hivenen myöhästyneenä, pitkä iltapuhde oli edessä... 
______________________________________________________________________

Ennen kuin jatkan kirjoittamista kulttuurilautakunnan toimintaan liittyvistä näkemyksistäni lienee paikallaan mainita muutamia asioita valtuustokauden 2001-2004 kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen henkilöistä. Tutkiessani hallussani olevia monisteita yllätyin, että loppujen lopuksi tunnen melkein kaikki em. toimielimien 2000-luvun alkupuolen päättäjät.
Ehkä siksi, että 1980-90-luvulla kuitenkin seurasin aika tarkkaa Kemin kuntapolitiikkaa, vaikka en siinä henkilökohtaisesti ollut mukana.

Muutamia henkilöitä on aivan pakko ottaa erikseen esille. Vaikkapa ensin sen ajan "voimanaiset" > kaupunginvaltuuston puheenjohaja Ritva Aheinen SDP ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Marketta Korrensalo Vasemmistoliitto. He ovat olleet monessa mukana. Mahdollisesti liiankin monessa.

Kemin Keskustan voimahahmo tuohon maailman aikaan oli kiistatta Pentti Ilvesluoto. 

Todettakoon, että Pentti oli Kemin kuntapäättäjänä jo 1980-luvun vaihteessa tullessani "paluumuuttajana" perheeni kanssa takaisin Kemiin alkusyksystä 1981. Hän oli mm. kaupunginhallituksen jäsenä päättämässä Kemin ammattikoulun rehtoria valittaessa. 

Hiukan aikaisemmin oli päätetty Kemin ammattikoulun johtokunnan esityksestä muuttaa rehtorin virka vakinaiseksi. Siihen saakka kyseiseen virkaan oli valittu "pätkätyöläisiä" neljän vuoden jaksoissa. Edellä mainittuun vakituiseen virkaan Veikko Kumpumäen esityksestä tuli valituksi Pekka Dementjeff, Kotkassa ollut kuopiolaistaustainen ammattiaineiden opettaja.

Niin kuin aikaisemmin olen kirjoittanut, minäkin hain em. virkaa, joka oli "betonoitu" Vasemmistoliiton (ent. Skdl) reviiriin. Mikäli olen oikein ymmärtänyt salaisessa lippuäänestyksessä sain kahden porvarin äänet > Pirkko Salmi ja Marja-Leena Laitinen.

Eipä ole tullut otetuksi asiaa koskaan esiin Marja-Leenan kanssa, hänhän on vieläkin tiukasti mukana kemiläisessä päätöksenteossa...

Kemin Keskustassa oli selvästi havaittavissa nousevia "manttelinperijöitä" Pentille > Jouko Juntunen ja Ritva Sonntag.
Kaupunginvaltuustoon valittu Eila Knuuti olisi mielestäni ollut "kova luu" kemiläisessä päätöksentekoprosessissa, mikäli hän olisi asiaan orientoitunut. Hänen vaativa leipätyönsä priorisoitui myöhemmin ykköseksi - valitettavasti kuntapolitiikka jäi sittemmin taka-alalle.

Kyllä valtuustokauden 2001-2004 henkilöluettelossa on monia mielenkiintoisia persoonia, osa jopa isolla peellä kirjoitettuina.

Näin kaukaa katseltuna/muisteltuna Erkki Pekkinen SKP on mielestäni yksi mielenkiintoisimmista. Erkki jaksaa vieläkin ottaa julkisesti kantaa hänelle ominaisella tyylillään.

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Kemin Selkäsaaressa tänään...

Tänään kävimme naistuttavamme kanssa Selkäsaareessa. Oli mukava ajella Hahtisaaresta lähes tyvenessä.
Rantauduttuamme nousimme mökkitontille ja varustimme pihaterassia tulevaan > iltapäivän sienikastike, "uuniperuna", savustuskalanautintoihin.
Istahdimme hetkeksi ja nautimme lasillisen valkoviintä. Naiset lähtivät lähistölle marjaan ja minä virittelin tulistelupaikalle kevyitä tulia. Sateen jäljiltä piti hiukan käyttää sanomalehtisytykkeen lisäksi sytytysnestettä.
Samalla virittelin alustavasti uusien ritilöiden soveltumista tulistelupaikan läheisyyteen.
Naiset tulivat marjametsästä hiukan uupuneen näköisinä. Lähinnä metsämansikoiden lisäksi oli löytynyt vähin sieniä. Oli kahvittelun paikka. Ja savustuksen käynnistäminen...

Harvoin ulkoilma-ateria on maistunut yhtä hyvältä kuin tänään.

Haukka kierteli mökin lähiympäristössä voimakkaasti, "hätääntyneenä" äännellen. Arvelin sen olevan hiirihaukan. Ajattelin tarkistaa asian kotona lintuäänikirjasta.

Pois lähtiessämme kävimme pienen lenkin Selkässaren länsirannan tuntumassa. Kyllä täällä ovat rannat matalia!

Mukava saarikäynti...
_________________

Kuuntelimme hetki stten haukkojen ääniä. Ilmeisesti se oli  hiirihaukka, mitä lie touhusi. Todettakoon, että aiemmin niitä on ollut kolmekin...

perjantai 18. elokuuta 2017

Työkäynti Selkäsaaressa tänään...

Eilen viereisestä kerrostalosta asunto-osakkeen ostanut tuttavamme kysyi, onko meillä tarvetta painekyllästetyistä, hyväkuntoisista lattiaritilöistä. Hän oli juuri poistamassa niitä parvekkeelta ja sanoi vievänsä ne kierrätykseen. 
Eipä asiaa tarvinnut kauan miettiä, kun hyvää tavaraa saa kiittämällä > viisi isoa ritilää. Kyllä, tarve löytyi välittömästi mökkipihalta Selkäsaaresta. Ajoin kesäautomme kerrostalon eteen ja ritilät siirrettiin lavalle.

Tänään veimme ne Selkäsaareen. Vaimoni harjasi ne puhtaaksi rannassa ja siirsimme ne pienvenetrailerilla ylös mökin pihalle. Millä ihmeen pienvenetrailerilla? Kemi-Tornion ammattiopiston metalliosaston lehtori Mikko Lehtilahti oppilaittensa kanssa suunnitteli ja valmisti toivomuksestani soutuveneelle sopivan trailerin viitisentoista vuotta sitten. Sitä käytettiin hyvällä menestyksellä Kalkkinokalla, jossa pidimme lasikuituista soutuvenettämme. Veimme trailerin sittemmin saareen, jossa sille on silloin tällöin löytynyt käyttöä, muun muassa tänään aamutuimaan.

Työkäyntiimme kuului myös vaimoni metsämansikkaretki ja minun pienimuotoinen onkiretki Lehmikiven karikon kupeeseen > muutama mato kesämökkimatopellosta.

Kyllä oli tänään "henkien taistelu"! 

Särki vei minulta ainakin viisi matoa pilkistä. Vaihdoin pilkin ja kuudennella madolla nostin särjen veneeseen. Tutut rituaalit mutta isoja ahvenia ei ollut tällä kerralla liikkeellä. Tai oli yksi mutta päätin tehdä päivän hyvä työn ja päästin sen takasin mereen. Sain sen niin nätisti ja vahingoittumattomana ylös.

Loput särjensuikaleista syötin lokeille. Mistä ihmeestä ne siihen yhtäkkiä ilmestyivät? Olin nähnyt ainoastaan yhden istuvan karikon kivillä ja yhden etäällä vedessä. Niitä oli viisi välittömäsi lähituntumassa.

Tänään oli vilkasta veneliikennettä. Mukava saarikäynti taas kerran...




Oppituntien julkisuus...

Kauan sitten Suomen ammattikouluissa/ammattioppilaitoksissa/ammattiopistoissa oli käytössä näytetuntijärjestelmä. Sittemmin se päätettiin lopettaa.
Olen julkisesti ottanut kantaa asiaan siten, että harmittelen lopetuspäätöstä. Muistan hyvin, että sain kiivasta(kin) palautetta. 
Monet palautteen antajista pitivät näytetunteja täytenä teatterina tms. hyvä ettei minua hakattu asian puitteissa ainakin henkisesti mustelmille...
Itse muistaakseni perustelin näytetunteja siksi, että ainakin kerran vuodessa/kahdessa vuodessa opettaja oli pakotettu paneutumaan, valmistelemaan kunnolla pitämänsä oppitunnin. 

Vuosittain ammattikouluissa/ammattioppilaitoksissa/ammattiopistoissa pidettävien niin sanottujen vanhempainillan yhtenä asiakokonaisuutena oli oppituntien julkisuus. Itse toin joka vuosi esiin sen tosiasian, että kenen tahansa tunnille voi kuka tahansa tulla seuraamaan opetuksen edistymistä.
En ole aivan varma, mikä on tämänhetkinen tilanne, mutta arvelen, että pidettäviä oppitunteja, luentoja voi mennä ammattiopistossa/ammattikorkeakoulussakin seuraamaan.

Luonnollisesti on kohteliasta ilmoittaa asiasta etukäteen vähintäänkin oppitunnin pitäjälle.


Trumpin muistelmien haamukirjoittaja ennustaa presidentin eroavan – ”Yllätyn, jos hän selviää vuoden loppuun”...

Venäjä, Venäjä, Venäjä - itselläni on ollut koko ajan sellainen tunne, että Venäjä = meneillään oleva tutkinta Venäjän osallisuudesta saavutettuun, täpärään ja kyseenalaiseen vaalivoittoon, kaataa Trumpin. Toki Amerikassa voi tapahtua mitä tahansa...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Ulkomaat

Trumpin muistelmien haamukirjoittaja ennustaa presidentin eroavan – ”Yllätyn, jos hän selviää vuoden loppuun”

Haamukirjoittaja Tony Schwartzin mukaan Trumpin aika presidenttinä on ”käytännössä ohi”.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump joutui entisen haamukirjoittajansa hampaisiin sosiaalisessa mediassa.
YHDYSVALTAIN presidentti Donald Trumpin vuonna 1987 ilmestyneiden The Art of the Deal -muistelmien haamukirjoittaja Tony Schwartz tviittasi tällä viikolla, että Trumpin presidenttiys on ”käytännössä ohi”.

”Yllätyn, jos hän [Trump] selviää vuoden loppuun. Todennäköisemmin hän eroaa syksyllä, ellei aiemmin”, Schwartz kirjoitti Twitterissä.



Schwartz uskoo, että presidentti heittää pyyhkeen kehään ennen kuin edelleen käynnissä oleva Venäjä-tutkinta pakottaa hänet jättämään tehtävänsä. Venäjä-tutkinnan kohteena on muun muassa Trumpin vaalikampanja ja osa hänen lähipiiristään. Tarkoituksena on selvittää Venäjän vaikutusyrityksiä viime vuoden presidentinvaaleissa.



Kirjoittaessaan The Art of the Deal -kirjaa Schwartz vietti 18 kuukautta Trumpin kanssa. Viime vuoden presidentinvaalien aikana Schwartz puhui julkisuudessa Trumpia vastaan ja kertoi The New York Timesin haastattelussa ”laittaneensa huulipunaa sialle”, kertoo uutistoimisto AFP.

torstai 17. elokuuta 2017

Maisematyölupahakemus/puiden kaataminen...

Kemin kaupungin Ympäristöjaoston sihteeri Sinikka Kejonen ilmoitti aamulla, että Maisematyölupahakemus/puiden kaataminen on rakennustarkastajan Mika Tiiron toimesta hyväksytty ja päätös haettavissa Kemin kaupungintalon Asiakaspalvelupisteestä kaupungintalon 1. krs:sta. Käväisin päivällä hakemassa päätöksen ja maksoin sen samantien > 30 euroa.
Kotiin tultuani Asunto Oy Villeruutin hallituksen puheenjohtaja ja eräs uusi asunto-osakkeen omistaja olivat kerrostalon pihalla. Keskustelimme puiden kaatamisesta, johon meillä, viereisen omakotitalotontin omistajilla on nyt virallinen lupa.

Todennäköisesti ensi vaiheessa jätämme ison kuusen ja mahdollisesti hopeakuusenkin vielä kaatamatta. Aloitamme kahdesta isosta männystä.