torstai 9. helmikuuta 2017

Sota Syyriassa ei lopu ...

Tässä artikkelissa ei ole oikeastaan mitään uutta, sota jatkuu kaikilla rintamilla.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Sota Syyriassa ei lopu – Trump ja Erdoğan sopivat yhteistyöstä samalla kun Turkki, Yhdysvallat, Venäjä ja Syyrian hallitus jatkavat pommituksia

Turkki ja sen kanssa Isisiä vastaan taistelevat kapinalliset kertoivat vallanneensa al-Babin kaupungin Aleppon pohjoispuolella.



Savu kohosi korkeuksiin al-Babin kaupungissa torstaina helmikuun 2. päivänä. Vuodesta 2013 asti Isisin hallinnassa olleessa al-Babissa on käyty viime päivinä kovia taisteluita.
TURKIN ja sen kanssa liittoutuneiden syyrialaisten kapinallisten joukot ilmoittivat keskiviikkona vallanneensa pitkään taistelun kohteena olleen al-Babin kaupungin takaisin Isis-terrorijärjestöltä.

”Viime yön hyökkäys mursi Islamilaisen valtion puolustuksen ja eteneminen jatkuu”, kertoi syyrialainen kapinallisjohtaja uutistoimisto Reutersin mukaan.

Hänen mukaansa Turkki on luvannut alueelle vahvistuksia. Turkin armeijan mukaan yöllisessä, kranaattitulella ja ilmaiskuin toteutetussa hyökkäyksessä kuoli 58 Isis-taistelijaa.

Kansalaisjärjestö Syrian Observatory for Human Rights vahvisti tiedot, joiden mukaan Isis on joutunut tiukille al-Babissa.

”Emme tiedä, pystyykö Daesh (Isisistä käytetty arabiankielinen lyhenne) enää nousemaan tästä vai onko se murtumisen partaalla, sanoi tarkkailupäällikkö Rami Abdulrahman Syrian Observatory of Human Rightsista Reutersin mukaan.

Kapinallisryhmä Vapaan Syyrian armeijan taistelijat lepäsivät al-Babin liepeillä lauantaina helmikuun 4. päivänä.
TURKIN ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu ilmoitti keskiviikkona Reutersin mukaan, että Turkin ja kapinallisten joukot jatkavat seuraavaksi kohti Raqqan kaupunkia, joka on sekin ollut Isis-terroristien hallussa viime vuodet. 
Çavuşoğlu kuvaili al-Babin operaatiota menestykseksi. Turkin armeijan mukaan operaatiossa on kuollut kaksi turkkilaista sotilasta ja 15 haavoittunut lievästi.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kertoi keskiviikkona sopineensa yhteistyöstä Syyrian-operaatiossa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa. Presidentit puhuivat puhelimessa ensimmäistä kertaa keskiviikon vastaisena yönä Suomen aikaa.

Keskusteluissa oli Reutersin mukaan noussut esiin muun muassa Syyrian pakolaiskriisi, terrorismi ja Syyriaan mahdollisesti yhteistyössä luotavat turva-alueet. Sekä al-Babiin että Raqqaan suunnitellaan yhteistä hyökkäystä. Raqqan yhteisoperaatiota esitettiin jo Obaman aikana, mutta ajatuksesta luovuttiin.

CNN Turkin mukaan Erdoğan vaati Trumpilta, että Yhdysvallat myös lopettaisi kurdipuolue PYD:n ja sen aseellisen siiveen YPG:n tukemisen. Turkki pitää YPG:tä terroristijärjestönä.

SAMALLA kun Turkki on iskenyt al-Babiin, myös Syyrian armeijan joukot ovat lähestyneet kaupunkia. Ne olivat keskiviikkona vain muutamien kilometrien päässä al-Babista.

Aleppon hallintopiiriin kuuluvassa noin 63 000 asukkaan al-Babissa on taisteltu keväästä 2012 asti. Syyrian armeija yritti hillitä kevään 2011 kansannousun seurauksena alkanutta kapinallisliikehdintää hyökkäämällä kaupunkiin voimalla huhtikuussa 2012.

Kapinalliset kuitenkin ajoivat armeijan al-Babista samana kesänä, minkä seurauksena he saivat vahvan otteen Aleppon pohjoispuolisesta alueesta. Kesällä 2013 al-Bab joutui kuitenkin uuden taistelijajoukon, Isisin, käsiin. Isis on hallinnut aluetta siitä lähtien, vaikka kaupunkia ovat yrittäneet vallata takaisin sekä Venäjän ja Turkin tukema Syyrian armeija että Turkin tukemat kapinalliset.

Perheet ovat paenneet terroristijärjestön hallitsemasta kaupungista taistelujen kiihdyttyä al-Babissa.
TIISTAINA Luoteis-Syyriassa pommitettiin ilmasta Idlibin kaupunkia, joka on al-Qaidasta peräisin olevan al-Nusran rintaman hallinnassa.

Syrian Observatory of Human Rightsin mukaan iskujen kuolonuhrien määrä on noussut 46:een ja kuolleista noin puolet on siviilejä. Heistä 10 on lapsia ja 11 naisia, järjestö kertoi uutistoimisto AFP:n mukaan. Kuolonuhrien määrä saattaa vielä nousta, koska iskuissa loukkaantui vakavasti kymmeniä ihmisiä.

Idlibiä vuodesta 2015 asti hallinnutta al-Nusran rintamaa vastaan on alkuvuoden aikana hyökätty rajusti. Tämänkertaisten ilmaiskujen tekijästä ei vielä ole varmaa tietoa, mutta Venäjä kielsi osuutensa niihin jo tiistaina. Yhdysvallat iski Idlibin lähellä sijaitsevaan terroristien koulutusleiriksi uskottuun kohteeseen tammikuussa ja tappoi yli 100 taistelijaa.

Syyrian sodassa on kuuden vuoden aikana kuollut jo yli 310 000 ihmistä ja miljoonat ovat paenneet kodeistaan.

Isis-terroristeja al-Babin kaupungista perheensä kanssa paennut lapsi katseli bussin ikkunasta saavuttuaan Syyrian hallituksen vastaisten kapinallisten hallitsemalle alueelle helmikuun 3. päivänä.

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Trumpin elintavat kauhistuttavat: Vähän unta, paljon pikaruokaa...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Trump väittää tarvitsevansa vain kolme tai neljä tuntia unta. 

Mikäli oikein muistan, tunsin vuosikymmeniä sitten henkilön, joka oli myös poikkeuksellisen vähäuninen. Mahtoiko johtua vähäunisuudesta, mutta hänellä alkoi hihna luistaa.

Trumpin tapauksessa sitä vaaraa ei ole olemassa, sillä hihna luistaa jo tälläkin hetkellä... 

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Trumpin elintavat kauhistuttavat: Vähän unta, paljon pikaruokaa

   
Donald Trump  uskoo, että hän on geneettisesti suojattu, vaikka elääkin epäterveellisesti.
Donald Trump uskoo, että hän on geneettisesti suojattu, vaikka elääkin epäterveellisesti. KUVA: EPA
Kuntoilu merkitsee Trumpille korkeintaan satunnaisia kierroksia golfia.
Yhdysvaltain uuden presidentin tiedetään rakastavan pikaruokaa, mutta nyt hänen elintavoistaan on saatu lisätietoa. Donald Trumpin mieltymykset muistuttavat asiantuntijoiden mukaan enemmän teinipoikaa kuin 70-vuotiasta presidenttiä.
Trump on vanhin milloinkaan Yhdysvaltain presidentin virkaan astunut henkilö.
Trumpin tiedetään ahmivan muun muassa Domino'sin ja Kentucky Fried Chickenin pikaruoka-annoksia, mutta erikoisasemassa presidentin ruokavaloissa on McDonald'sin Big Mac.
Pikaruoan suosiminen perustuu siihen, että se on jatkuvasti tasalaatuista ja siihen, että pikaruokaketjut tunnetaan korkeasta hygienian tasostaan. Trump on bakteerikammoinen. Asiasta kirjoittaaThe New York Times.
Valkoisessa talossa Trumpin sanotaan suosivan kypsäksi paistettuja pihvejä, rapuja, katkarapuja ja satunnaisesti salaatteja. Ne hän kelpuuttaa mukaan vain kypsäksi paistetun pihvin lisukkeeksi.
Lääkärit muistuttavat, että säännöllinen, runsas punaisen lihan kulutus nostaa merkittävästi kuoleman riskiä. Erityisesti kasvaa syövän ja sydäntautien vaara. Tällainen ruokavalio on vahvasti sidoksissa myös kakkostyypin diabetekseen.
Pihvien ja hampurilaisten sijaan presidentinkin pitäisi syödä runsaasti kasviksia ja hedelmiä.

Kokonaan oma lukunsa on Trumpin tapa kuntoilla. Käytännössä sitä ei ole lainkaan. Asiantuntijat suosittelevat vähintään 150 minuuttia ”kohtalaista” liikuntaa viikoittain. Liikunta nostaa kuntoa ja parantaa sydämen terveyttä, vähentää stressiä, lisää mielen selkeyttä sekä parantaa unta.
Kuntoilua pitivät tärkeinä esimerkiksi Trumpin edeltäjät Barack Obama ja George W. Bush.
Jo vuonna 1997 Trump ilmoitti kuntoilevansa niin vähän kuin mahdollista.
Trump väittää tarvitsevansa vain kolme tai neljä tuntia unta. Useimmat ihmiset tarvitsevat unta seitsemästä yhdeksään tuntiin. Tutkimusten mukaan vain noin prosentti väestöstä tulee toimeen neljästä kuuteen tunnin unella. Useimmilla muilla toimintakyky heikentyy niin, että he ovat kuin humalassa.
Trump ei suostu kuulemaan esimerkiksi uneen tai ruokavalioon liittyviä varoituksia. Hän uskoo, että hänellä on ”geneettinen lahja”, joka pitää hänet kunnossa ja terveenä.
Trump ei tosin tupakoi tai juo paljon alkoholia, mutta diettikolaa hän juo paljon.
Trumpin Fred-isä eli 93-vuotiaaksi, mutta sairasti viimeiset kuusi vuotta Alzheimeria.

Kunnallinen luottamustyö on arvokasta ja tärkeää työtä...

Olen ollut kunnallisessa päätöksentekoprosessissa mukana vuodesta 2000 lähtien. Olen aina painottanut sitä tosiasiaa, että kaikki kunnallinen luottamustyö on arvokasta jä tärkeää työtä.
Olitpa hallitusjäsen, valtuustojäsen, lautakuntajäsen, jne. vaikkapa varajäsenkin, niin kaikki työ on tärkeää. Sitä ei sovi vähätellä.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kemin valtuusto pääsi toiston kautta maaliin – kaksi lopettaa pelin

Valtuutetun mielestä kautta leimasi päättämättömyys. Kokoomuksen Mikko Kurtti ja Aarne Pasanen luopuvat.

PENTTI VUOSAARI
Kemin valtuusto pääsi toiston kautta maaliin – kaksi lopettaa pelin
Kemin kaupunginvaltuusto kulki pitkälti vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien luotsaamana. Kauteen mahtui monta raskasta asiaa.
Matti Nikkilä
Kemin kaupunginvaltuustossa on toimittu viimeiset neljä vuotta totuttuun tapaan vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien hallinnassa. Yhdessä ryhmät pitävät hallussaan yli puolta Kemin 43 valtuutetun paikasta.
Keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja vihreät ovat pienempinä ryhminä saaneet seurata vierestä. Kauteen mahtuu samojen asioiden toistuvaa käsittelemistä.
Kun vanha, käyttöikänsä pään jo ohittanut Junkohalli romahti lopullisesti vuoden 2013 tammikuussa, harva arvasi sen tulevan valtuuston käsiteltäväksi niin monta kertaa kuin lopulta kävi.
Yksi vääntö käytiin siitä, rakentaako kaupunki uuden, kestävämmän hallin seuraavana vuonna vai rakennetaanko tilalle uusi kuplahalli samana vuonna. Seurat halusivat hallin samana vuonna.
Myöhemmin keskustelua herättivät suunnitelmat fuusioida Junkohalli muiden liikuntapaikkojen kanssa samaan yhtiöön. Ne kaatuivat Junkohallin heikkoon talouteen. Junkohallin taloustilanne puhutti useammassakin kokouksessa.
Elokuussa 2014 käynnistettiin kuntajakoselvityksissä toinen kierros. Toukokuussa 2015 yhdistymistä harkitsivat enää Simo ja Kemi, mutta lopulta kävi selväksi että työtä ei jatketa siltäkään pohjalta.
Kevään 2016 aikana Kemille tuli katkera uutinen Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätöksestä myydä omistamansa Lapin ammattikorkeakoulun osakkeet Lapin yliopistolle.
Rovaniemi päätti myydä omat osakkeensa, mutta Kemi, Tornio ja Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappia eivät olleet valmiita osakekauppoihin. Selvitysmies Hannes Mannisen avulla ratkaisu lopulta löytyi.
Varmoja Kemin kaupunginvaltuuston jättäviä on kaksi, kokoomuksen Aarne Pasanen ja Mikko Kurtti. Pasanen sanoo palvelleensa valtuustossa 30 vuotta, Kurtti 12 vuotta.
Kurtille valtuustoura päättyi yleiseen pettymykseen.
– Olin mukana kolme kautta, joista viimeinen oli surkea. Turhautumista oli aiemminkin, mutta viimeisellä mitta tuli täyteen.
Kurtti kritisoi muun muassa Kemin päätöksentekoa sote-lausunnosta. Kokouksesta muodostui äänestysten suma, jonka aikana useat valtuutetut kävelivät ulos kokouksesta.
– En halua olla tällaisessa pelleilyssä mukana, kukaan järkevä ei lähde mukaan Kemin päätöksentekoon. Ja pidän itseäni järkevänä ihmisenä.
Kurtti on myös valtuuston poissaolotilastoissa kolmen kärjessä, ja hän sanoo että on jättänyt valtuustotyöskentelyn tämän vuoden alussa. Poissaoloja hänelle on kertynyt 1–3 vuodessa. Hän sanoo, että niiden syynä ovat työkiireet.
Toiseksi eniten poissaoloja oli Antti Pasasella (kesk.). Niistä seitsemän kertyi viime vuonna.
Poissaolot ovat Pasasen mukaan enimmäkseen syntyneet siksi, että hän on mukana myös Veikkausliigan hallituksessa ja kokoukset järjestetään maanantaisin, usein samana päivänä valtuuston kokousten kanssa.
– Sekin on kuitenkin tavallaan kaupungin asioiden edistämistä, hän pohtii.

Paavo Väyrynen, puoluejohtaja

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Suomenmaa-lehdestä sellaisenaan:
A-
A+
4.2.2017 4:00
Muokattu
3.2.2017 18:53

Paavo Väyrynen, puoluejohtaja

Toimittajalta Olen seurannut viidellä vuosi­kym­me­nellä Paavo Väyrysen, 70, ylä- ja alamäkiä. Välillä ihastellen, kuten Turussa 1980. Monesti huuli pyöreänä, kuten nyt.
Pohjimmiltaan Väyrynen on herkkä aatteen mies. Se on vain tupannut puristumaan henki­lö­koh­taisen valtapelurin leiman alle. Johannes Virolaisen jälkeen saamansa kunni­a­pu­heen­joh­ta­juu­denkin hän hinasi vallan välineeksi, portiksi puolue-elimiin.
Nyt kunni­a­pu­heen­joh­taja nakertaa raskasta vastuuta kantavaa vanhaa puoluettaan hämmäs­tyt­tä­vällä tavalla. Entiset kaveritkin ihmettelevät, eikö omatunto ollenkaan kolkuta.
VÄYRYNEN sai viime vuoden lopulla johtamansa kansa­lais­puo­lueen puolu­e­re­kis­te­riin. Hän haluaa käydä sen päämi­nis­te­rieh­dok­kaana seuraaviin edus­kun­ta­vaa­leihin kirjoit­ta­malla jo nyt, että asetelma on rohkaiseva ja herkullinen: kansa­lais­puolue vastaan muut.
Kampanja alkaa kuntavaalien jälkeen – ellei ole jo menossa.
Euro­par­la­men­taa­rikon ja kansa­ne­dus­tajan valtakirjan omaava Väyrynen haluaisi kunta­vaa­leissa esiintyä vielä keskustan listalla. Kansa­lais­puolue kun keskittyy isompiin vaaleihin.
ULKOPUOLISEN silmin ja puolu­e­mo­raalin kannalta ehdokkuus näyttää mahdottomalta, ellei Väyrynen luovu uudesta puolueestaan. Keskustan sääntöihin on kirjoitettu ihan suomeksi, että keskustan jäsen ei saa kuulua muuhun puolueeseen.
Väyrysen mielestä sääntö ei koske häntä. Hän on toivonut, että keskusta hyväksyisi nerokkaan idean kahden puolueen jäsenyydestä. Se olisi mahdollista, koska kansa­lais­puolue ei ole ”tavanomainen” puolue, vekkuli selitys kuuluu. Viranomaiset pitävät sitä kuitenkin normaalina puolueena, koska ovat sen puolu­e­re­kis­te­riin kirjanneet.
Keskustan puolu­e­sih­teeri on tulkinnut, että puolueen säännöt tunteva Väyrynen on kilpailevan puolueen perus­ta­mi­sella itse astunut keskustasta ulos.
SYVIMMILLÄÄN Väyrysen toimien pohjalta pilkottaa himo päästä ministeriksi. Hän haluaisi balsamia haavoihinsa nousemalla Suomen pitkä­ai­kai­sim­maksi ministeriksi. Virolaisen ykköspaikkaan ei ole pitkä matka.
Vamman sieluunsa Väyrynen sai, kun presidentti Mauno Koivisto torjui hänen päämi­nis­te­ri­haa­veensa 1987. Ja ison munauksen hän teki itse luopumalla keskustan puheen­joh­ta­juu­desta 1990. Seuraavana vuonna Esko Aho korjasi potin, ja Väyrynen jäi ainoaksi keskus­ta­joh­ta­jaksi, joka ei ole sotien jälkeen toiminut päämi­nis­te­rinä.
Tuskaa lisää vielä se, että Erkki Tuomioja ohitti hänet pitkä­ai­kai­sim­pana ulko­mi­nis­te­rinä.
PAAVO VÄYRYNENon korkean profiilin poliitikko, joka on aina etsinyt kovia vastustajia. Jopa niin, että hän näyttää rakastavan lausahdusta ”parempi sotia kuin sopia”.
Turpiin on tullut usein. Mutta samalla on nähty, että liikkeellä ei ole mitätön mies. Se on poikinut nättejä kanna­tus­lu­kuja.
NYT VÄYRYNEN tuntuu kaipaavan mittavaa taistoa keskustan johdon kanssa.
Maan kokenein ja iäkkäin puoluejohtaja ei haluaisi tyytyä siihen, että kunta­vaa­lieh­dok­kaista päättävä Keminmaan kunnal­lis­jär­jestö katsoo hänen lähteneen keskustasta.



tiistai 7. helmikuuta 2017

Kuntavaalit 2017 lähestyvät...

Pistin alla olevan tekstin hetki sitten Facebook-sivulle:

Että mitäkö mietin? Edellinen tämäntyyppinen tekstini liittyi lähestyvien kuntavaalien historiaan. Tosin ei sen kauemmaksi kuin syksyyn 2012, jolloin Suomessa äänestysprosentti oli ainoastaan 58,3% - se on vähän se.
Olen havainnut, että tällä sivustolla kiinnitetään erityistä huomiota nuorten aktivoimiseen lähestyvissä kuntavaaleissa - hyvä niin.
Siirryn valtakunnan äänestysprosenteista kotikaupunkini Kemin lukuihin edellisissä kunnallisvaaleissa.
Lapin vaalipiiri - Kemi - Puolueiden kannatus
Äänioikeutettuja 18 274
Hyväksyttyjä ääniä 10 010
Äänestysprosentti 55,3%
VAS 32,3% 15 paikkaa 3 236 ääntä
SDP 23,6% 10 paikkaa 2 360 ääntä
KESK 16,8% 7 paikkaa 1 677 ääntä
KOK 13,3% 6 paikkaa 1 336 ääntä
PS 8,7% 4 paikkaa 874 ääntä
VIHR 2,3% 1 paikka 233 ääntä
SKP 1,3% 0 paikkaa 128 ääntä
KD 0,8% 0 paikkaa 79 ääntä
KTP 0,7% 0 paikkaa 73 ääntä
M11 0,1% 0 paikkaa 14 ääntä
Edellisestä tynkätaulukosta puuttuvat muutokset vuoden 2008 kunnallisvaaleihin.
Kyllä on avoimesti ja rehellisesti todettava, että äänestysprosentti on Kemissä murheellisen alhainen. Melkein joka toinen kemiläinen jättää äänestämättä. En kerta kaikkiaan halua hyväksyä sitä, että näin vähän kemiläisiä kiinnostaa oman kunnan asiat...
Niin kuin muistatte, kaksissa kunnallisvaaleissa oma teemani on ollut: Parasta äänestää
Sen olen muuttanut näihin kuntavaaleihin; Parasta äänestä(ä)...

Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi...

Viime aikoina on mediassa ollut alla oleva asiakokonaisuus kohtalaisen paljon esillä ja mielestäni syystäkin.

Itsekin olen siihen ottanut kantaa Facebook-sivustolla. Kansalaisaloite on asiallinen ja erinomainen...

Kansalaisaloitteen otsikko

Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi

Aloitteen päiväys

24.9.2015

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero

OM 174/52/2015

Aloitteen sisältö

Esitys lainsäädäntötoimiin ryhtymiseksi työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi.

Eläkkeiden indeksiturvan tavoitteena on varmistaa eläkkeelle siirtyvän henkilön aktiiviaikaiseen tulotasoon nähden kohtuullinen eläkkeen alkumäärä ja sen jälkeen maksussa olevan eläkkeen ostovoiman säilyminen.
Eläkkeelle siirtymisen jälkeen eläkelaitos tarkistaa maksussa olevan työeläkkeen vuosittain kunkin vuoden tammikuun alussa työeläkeindeksin muutoksen mukaan.

Nykyinen laki: Työntekijäin eläkelaki 395/2006
98§ Eläkkeiden indeksitarkastus
”Maksussa oleva eläke tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien indeksillä (työeläkeindeksi), jota laskettaessa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,8.”

Esitys lainsäädäntötoimiin ryhtymiseksi niin, että eläkkeiden indeksitarkistuspykälä muutetaan kuuluvaksi seuraavasti:

98§ Eläkkeiden indeksitarkastus
”Maksussa oleva eläke tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien indeksillä (työeläkeindeksi), jota laskettaessa palkkatason muutoksen painokerroin on 1,0.”

Perustelut

Ansiosidonnainen etuus

Työeläke on ansiosidonnainen etuus. Indeksoinnin tehtävänä on varmistaa työuran aikaiseen tulotasoon suhteutetun eläkkeen ostovoiman säilyminen. Se voidaan toteuttaa vain sitomalla eläkkeen kehitys ansiotulojen kehitykseen.
Alun perin työeläkkeissä käytettiin pelkkää ansiotasoindeksiä. Se oli voimassa vuoteen 1977. Puhdas palkkatasoindeksi on yhä käytössä maailman parhaiksi arvioiduissa eläkejärjestelmissä Alankomaissa ja Tanskassa. Suomen nykyinen työeläkeindeksi on EU-maiden seitsemänneksi heikoin painottaessaan palkkatason muutoksen sijasta hintatasoa.
Indeksitarkistuksilla on suuri merkitys eläkkeen suuruuteen. Vuonna 2014 maksetussa eläkkeessä, jonka maksatus on alkanut 30 vuotta aikaisemmin, indeksin osuus on kaksi kolmannesta ja vain kolmannes on alkuperäistä eläkettä.

Oikeudenmukaisuus

Nykyinen työeläkeindeksi eli ns. taitettu indeksi ei kykene ylläpitämään työeläkkeen ostovoimaa elintason noustessa. Eläkkeensaajien tulot ovat jääneet ansiotulojen kehityksestä jälkeen.
Taitetun indeksin seurauksena eläkkeiden kasvu on ollut lähes puolet hitaampaa kuin palkkojen kehitys. Vuosina 1995 - 2014 palkkatason nousu oli 88 % ja työeläkkeiden 46 %. Kun vuonna 1995 keskimääräinen työeläke oli 60 % palkoista, niin vuonna 2014 se oli reaalisesti enää 47 %.
Palkkatasoindeksi takaa sen, että palkkojen noustessa myös eläkkeet nousevat. Jos palkat eivät nouse eivät nouse eläkkeetkään.

Köyhyyskierteen ehkäisy

Taitetun indeksin seurauksena keskimääräinen eläke laskee ikäryhmä kerrallaan. Eläkeläinen köyhtyy vanhetessaan.
EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella elää yli 75-vuotiaista 20 %, yli 85-vuotiaista 30 % ja 100-vuotiaista lähes puolet. Missään muualla Länsi-Euroopassa köyhyys ei kasaudu ikäihmisiin kuten Suomessa.
Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat yli 65-vuotiaat yksin elävät naiset, joista noin 28 % elää köyhyysrajan alapuolella. Vuoden 2012 EU:n kriteerien mukaan köyhyysraja Suomessa yhden hengen taloudessa oli 1166 euroa kuukaudessa.

Itsetunnon säilyminen

Työeläkkeelle siirryttäessä eläke on suhteutettu aiempaan palkkatasoon ja on vielä kohtuullinen, mutta vuosien myötä eläkkeen ostovoima hiipuu. Tämän vuoksi monet ikäihmiset joutuvat turvautumaan sosiaalihuoltoon ja hakemaan asumis- ja toimeentulotukea. Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä.
Kansantaloutta elvyttävä vaikutus
Indeksin palauttamisella palkkatuloindeksiksi eläkeläisten ostovoima lisääntyy ja sillä on positiivinen vaikutus varsinkin kotimarkkinateollisuudelle ja palveluille. Valtion ja kuntien verotulot kasvavat, ja eläkkeensaajien asumistuki- ja toimeentulotukimenot vähenevät. Työeläkkeiden maksuun ei tarvita verovaroja, vaan rahat saadaan eläkeyhtiöiden sijoitustuotoista, joista yli 70 % tulee ulkomaisista sijoituksista.

Muutoksen kustannukset marginaaliset

Palkkatasoindeksin käyttö lisää yhden vuoden eläkemenoja 312 miljoonaa euroa olettaen reaalipalkkojen kasvun olevan 1,6 %.
Vuosina 1995 - 2014 eläkerahastoihin kartutetut varat ovat yli nelinkertaistuneet. Siellä on varoja 183 miljardia euroa mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin valtion budjetti (54 miljardia euroa), ja seitsemän kertaa enemmän kuin yhden vuoden kokonaiseläkemenot. Eläkerahastojen tuotto vuonna 2014 oli 12 miljardia euroa.
Indeksiuudistuksen hinta (312 miljoonaa euroa) on 0,18 % eläkerahastojen pääomasta ja 2,6 % niiden tuotosta. Palkkatasoindeksin käyttöönotto ei aiheuta työeläkemaksujen korotusta. Muutos ei myöskään pienennä eläkerahastoja. Lisääntyvät eläkemaksut voidaan kustantaa eläkerahastojen sijoitustuotoista eikä niihin tarvita verovaroja. Rahastojen tuottoja käytetään siihen mihin ne on tarkoitettu, eli eläkkeisiin.

Lähteet:
- Kimmo Kiljunen, Eläkeläisten taitettu itsetunto – seniorikansalaisena nyky-Suomessa, Minerva 2015.
- Eläketurvakeskus, Eläkkeiden indeksointi
- Tilastokeskus
- Verohallitus, verolaskuri

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi
  • Paperilomakkeet

Tähän mennessä muualla kerättyjen kannatusilmoitusten yhteismäärä

Kerääjän ilmoittama arvio: 20 504 kpl

Linkit muihin verkkosivuihin

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Eeva Marketta Kainulainen
Heikki Eino Juhani Ranki
Kimmo Roobert Kiljunen

Edustajat

Eeva Marketta Kainulainen

Varaedustajat

Kerttu Kyllikki Perttilä

maanantai 6. helmikuuta 2017

Trump-trollit kävivät suomalaisyrityksen kimppuun: "USA:ssa puhutaan vain englantia"

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Trump-trollit kävivät suomalaisyrityksen kimppuun: "USA:ssa puhutaan vain englantia"

   
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. KUVA: MICHAEL REYNOLDS
Trump-hallinto on vasta parin viikon ikäinen, mutta nyt jo sen suhde Piilaaksoon - ja Piilaakson suomalaisiin - on vaikea.
Piilaaksossa toimivat suomalaiset toimitusjohtajat Kristian Segerstråle ja Jani Penttinen tuomitsevat uudet maahantulon linjaukset voimakkaasti.
”Yksilöiden syrjiminen kansalaisuuden, poliittisen suuntauksen, uskomusten, etnisen taustan tai uskonnon perusteella on täysin tuomittavaa aina ja kaikkialla”, Segerstråle korostaa.
Kynnys astua esiin avoimesti ja ottaa poliittista kantaa vieraassa maassa on korkea, hän toteaa.
”Nyt on astuttu reippaasti rajan yli. Emme enää puhu poliittisista mielipiteistä vaan yleismaailmallisten ihmisarvojen puolustamisesta. Vastuu ei ole pelkästään amerikkalaisilla, vaan se on yhteinen.”
Startupit niin Piilaaksossa kuin ympäri maailmaa rakennetaan niiden ihmisten avulla, jotka ovat valmiit ottamaan riskejä ja muuttamaan toiseen maahan uutta rakentamaan, hän muistuttaa.
Piilaaksossa toimivan suomalaisen Jani Penttisen käännöspalvelu Transfluent ryhtyi käytännön toimenpiteisiin.
Yritys kääntää Trumpin twiitit espanjaksi, jotta niiden sisältöä voi seurata koko Amerikan mantereen latinoväestö.
”Suunnitelmissa on jatkossa kääntää myös Valkoisen talon nettisivujen sisältö espanjaksi, sillä Trump poisti kieliversiot heti ensi töikseen.”
Transfluentin tempaus on saanut sekä kiitoksia että kipakkoja vastalauseita.
”Trump-trollit mellakoivat heti Facebook-sivullamme ja vaativat, että kääntäminen lopetetaan, koska USA:ssa puhutaan vain englantia.”
Yli puolet uusista Piilaakson yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia. Alueen asukkaista 36 prosenttia on syntynyt Yhdysvaltojen ulkopuolella ja 51 prosentissa perheistä puhutaan kotona muuta kieltä kuin englantia. Rajoja rikkovan ja jatkuvasti uutta luovan kulttuurin on arvioitu muodostuneen maahanmuuttajien halusta oppia ja ja päättäväisyydestä menestyä.

Henkilökohtaista autonostalgiaa...

En ole koskaan arvostanut autoa elämässäni kovin korkealle. Se on ollut minulle lähinnä väline liikkua paikasta A paikkaan B ja välillä jopa paikkaan C. 
Jos paikkakunnalla olisi toimivat julkisen liikennepalvelut todennäköisesti käyttäisin niitä.

Suomessa auton pitäminen on kallista puuhaa. Sijoituskohteena auto on "sijoituskohde" lukuun ottamatta joidenkin erikoisautojen kaupankäyntiä. 

Kaikki nykyautot koostuvat jotakuinkin samoista perusosista.

Perusosista, joiden kuntoa ja toimintavarmuutta tarkastetaan/varmistetaan - vanhojen autojen osalta - vuosittain - hyvä niin. Mahdollisesti katsastuskuviot ainakin uudempien autojen osalta muuttuvat lähivuosina.

Aikajärjestyksessä autoni/automme ovat olleet: Chevrolet 4 Door Sedan vm. 52-54, Opel Caravan vm. 59-61, VW Kleinbuss vm. 54-56, Saab 94 vm. 66-68, Ford Taunus vm. 73-75, Ford Granada vm. 74-76, Mercedes-Benz 240 D vm. 1981, VW Doppel TD vm. 89, Land Rover Freelander vm. 2000 ja Mercedes-Benz E 200 vm. 1998.

Em. autoista ainoastaan edellä mainittu "avolava volkkari eli doppeli" on ostettu uutena. Se on ollut erinomainen käyttöauto.

Vuosimallit neljää viimeisintä lukuunottamatta ovat hiukan hakusessa, mutta ainakin hehtaarihaarukassa - vuosikymmenet - ovat oikeita...

Kolme viimeisintä autoa on meillä edelleen omistuksessamme. Entinen kesäauto eli VW Doppel ja entinen talviauto eli Land Rover Freelander ovat pois liikennekäytöstä. Viime aikoina olemme totutelleet Mercedes-Benz E 200 käyttöön. Täytyy avoimesti tunnustaa, että se on ollut mukava ottaa puolilämpimästä päärakennuksen autotallista ulos ja ajoon...

Kaikki edellä mainitut autot ovat perusautoja. Tosin kahdessa viimeisimmässä on jo elektroniikan ja tietotekniikankin häivähdyksiä.

Varmaan tietotekniikan sovellutukset tulevaisuudessa ovat hyödyllisiä mutta ongelmiakin siunaantuu.
Kiksi?
Siksi, että vian ilmaantuessa on aina mentävä tietokoneen annalysoitavaksi - yleensä merkkiliikkeeseen.

Onneksi niiden käyttö ei poista ammattitaitoisen työntekijän tarvetta, sillä huollon lisäksi kyllä korjattavaa riittää - kuluvien ja rikkoontuvien osien osalta...