Pohjois-Suomessa riittää hyvin energiapuuta sekä nykyisiin että tuleviin biotalouden hankkeisiin. Tämä viesti kävi selväksi useiden asiantuntijoiden suulla Lapin Metsätalouspäivillä Rovaniemellä torstaina.
– Puuta kyllä riittää, mutta on eri asia, milloin sen kokoaminen on taloudellisesti järkevää. Tämä on niin logistiikkabisnes kuin olla voi, sanoi asiakkuusjohtaja Heikki Kääriäinen Metsähallitus Metsätalous Oy:stä, joka on valtion metsätalousyhtiö.
Kääriäisen esittelemä karttapari osoittaa selvästi, että tällä hetkellä bioenergian tuottajat keskittyvät eteläiseen Suomeen, kun valtion metsissä puuta on parhaiten saatavilla pohjoisessa. Kääriäisen mukaan energiapuun korjuumääriä voidaan helposti lisätä, jos kysyntä kasvaa.
Samaa mieltä on yksityisten metsänomistajien etuja valvovan MTK ry:n kenttäpäällikkö Samuli Kokkoniemi.
– Erityisesti pienpuusta on tällä hetkellä ylitarjontaa. Kysyntää on saatava lisää, ja siksi uudet investoinnit ovat elintärkeitä, Kokkoniemi sanoi.
– Siteeraan tässä erästä metsäjohtajaa, joka sanoi, että puuta riittää ja sitä saa ostamalla.
Myös Luonnonvarakeskus Lukessa on tehty laskelmia energiapuun riittävyydestä. Erikoistutkija Perttu Anttilan mukaan pienpuusta voi tulla pulaa Kemin seudulla, jos sinne suunniteltu iso tehdashanke toteutuu.
– Siksi tarvitaan tehokkaita logistisia ratkaisuja, tutkija muistutti.
Kaidi Finlandin Kemiin kaavailema biojalostamo on yksi niistä biotaloushankkeista, johon Pohjois-Suomen metsätaloustoimijoiden odotukset nyt kohdistuvat.
Kaidin raaka-ainehankinnasta vastaava Matti Kymenvaara esitteli Metsätalouspäivillä yhtiön suunnitelmia, mutta mitään uutta kerrottavaa hankkeen etenemisestä hänellä ei ollut.
Raaka-aineen riittävyydestä Kymenvaara ei ole huolissaan, mutta logistiikkapuolella riittää haasteita. Kymenvaara väläyttikin puheenvuorossaan ajatusta puumateriaalin kokoomaterminaaleista, joita voidaan tehdashankkeen toteutuessa tarvita eri puolille Pohjois-Suomea.
Kaidin omalla tontilla ei yksinkertaisesti ole riittävästi tilaa puun varastointiin.
– Me tarvitsemme paikallisia toimijoita auttamaan tässä.
Kymenvaaran myös korosti, että raaka-aineen hankinnassa kuutioista ja tonneista puhuminen on lopulta aika epäolennaista, sillä laatu ratkaisee.
– Jakeiden kustannustehokas hankinta tarkoittaa, ettei esimerkiksi kuskata vettä ja ilmaa.
Myös metsäteollisuuden tutkimus- ja kehitystyöhön erikoistuneen Metsäteho Oy:n toimitusjohtaja Heikki Pajuoja pitää terminaaleja tarpeellisina, sillä niiden avulla puuvirtoja voidaan kasvattaa.
– Voisiko olla yhteisiä terminaaleja, jotka olisivat samalla kauppapaikkoja? Pajuoja esitti puheenvuorossaan.
Toisaalta ongelma on siinä, että aina kun puu lasketaan maahan, se maksaa, Pajuoja huomautti.
– Kaavoittajat ovat kyllä pitäneet huolen, että tontit ovat aina liian pieniä, niin ettei niihin mahdu terminaaleja.
Kuljetusratkaisujen lisäksi metsätalous kaipaa Pajuojan mukaan hakkuumenetelmien tehostamista. Esimerkkinä hän mainitsi kannot, joiden nostamiseen on kehitetty uudenlaisia laitteita.
Kantojen käytön haasteita ovat perinteisesti olleet raaka-aineen epäpuhtaus sekä korkeat korjuu- ja kuljetuskustannukset. Heikki Kääriäisen mukaan valtion metsistä kantoja ei tällä hetkellä nosteta lainkaan, sillä se ei ole taloudellisesti kannattavaa.
”Kaikki eivät tiedä, mikä metsä on”
Sinikka Pylkkänen Euroopan parlamentissa metsäasiat tulevat viikoittain eteen, sanoo europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.).
– Puhutaan päästöoikeuksista, energiapuusta, polttoainedirektiivin muutoksista, Torvalds luetteli puheenvuorossaan Lapin Metsätalouspäivillä.
Torvalds on parlamentissa Ympäristö, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus -valiokunnan jäsen. Hänen mukaansa suomalainen meppi joutuu selvittämään sekä kollegoilleen että parlamentissa lobbaaville luonnonsuojelujärjestöille muun muassa sitä, mikä pohjoinen metsä on.
– Ongelma on, että kaikki eivät tosiaan tiedä. Joku hollantilainen kysyi minulta, montako metsää meillä on.
Torvalds muistutti, että kansainvälisessä kilpailussa Suomi joutuu kilpailemaan hyvin erilaisten maiden kanssa.
– Mutta me voimme pärjätä, kun rakennamme huippuluokkaa olevia logistisia järjestelmiä.
Koko EU:ssa on Torvaldsin mukaan alettu viimein ymmärtää, että tarvitaan tositoimia.
– Yksi herättäjä on ollut Trump. Meidän pitää luottaa itseemme ja valita, mikä kärki edellä mennään. Jos me emme mene teknologia edellä, niin piru perii.
