KUNNALLISTEN LUOTTAMUSTEHTÄVIEN ARVOSTUS

Olen kirjoittanut otsikolla - KUNNALLISTEN LUOTTAMUSTEHTÄVIEN ARVOSTUS - aika monta kertaa vuodesta 2000 alkaen. 
Muistaakseni artikkeli noin neljän vuoden välein hiukan eri muodossa on julkaistu paikallisissa lehdissä.

Tavoitteeni on psyykata myös työnantajia asialliseen = aktiiviseen suhtautumiseen kuntavaaliasiassa.

Suomessa kunnallisvaalit, nykyisin kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina. Seuraavat poikkeuksellisesti huhtikuun alkupuolella 2017...

Uudet valtuustot aloittavat nelivuotisen toimikautensa siten kesän korvalla vuonna 2017. 

”Vaaleihinhan on vielä iäisyys!” moni saattaa aamukahvia hörpätessään todeta. Eipä niinkään, vaalipäivään tästä hetkestä alkaen on aikaa vain noin neljä kuukautta.

Eri puolueiden paikalliset ykkösketjut ovat katselleet jo pitkään ”sillä silmällä” ympärilleen rekrytoidakseen riveihinsä varteenotettavia kuntavaaliehdokkaita.

He toivovat löytävänsä pomminvarmojen ääniharavien lisäksi sellaisia ehdokkaita, jotka saisivat Suomen suurpuolueen, Nukkuvatkin liikkeelle vaalipäivänä. Kukaties kuntavaalien lähestyessä syntyy aivan uusia paikallisryhmittymiäkin.

Itsekin olen ollut tällä kerralla poikkeuksellisen aktiivinen asiassa.

Monet meistä väittävät, että mitä se oikeastaan kannattaa äänestää, sama meno se kuitenkin jatkuu joka tapauksessa, olipa asioista päättämässä kuka tahansa.

Monet meistä väittävät myös, että kyllä sitä vaalien alla luvataan vaikka kuu taivaalta, mutta kun vallan kahvaan päästään, niin lupaukset unohtuvat ja takki kääntyy sutjakkaasti yhdessä yössä.

Monet meistä väittävät lisäksi, että kaikilla poliittisilla puolueilla ohjelmat ovat niin samantyyppiset, ettei niitä juuri toisistaan erota…

Olipa asia niin tai näin, joka tapauksessa kunnallisten luottamustehtävien arvostuksen ja kiinnostavuuden on kohennuttava nykyisestään!

Miten? Muun muassa siten, että on selkeästi viestitettävä mahdollisuuksista ruohonjuuritason vaikuttamiseen. Kyllä nimenomaan kuntapolitiikka parhaimmillaan on yhteisten asioiden hoitamista.

Siten myös, että työnantaja, olipa kyseessä kunta, kuntayhtymä, julkinen virasto, yksityisyritys, tms. arvostaa niiden työntekijöiden ja virkamiesten luottamustyöpanosta, jotka ovat esim. valtuusto- tai hallitusjäsenenä ja lautakuntajäsenenä tekemässä luottamusmiestyötä yhteiseksi hyväksi.

Oikeastaan työnantajan on syytä olla erityisen tyytyväinen siitä, että työntekijöiden ja virkamiesten joukosta löytyy sellaista aktiviteettia, että se on johtanut em. tyyppisiin tehtäviin.

Tehtävien arvostusta tukee muun muassa toimenpiteet, joilla luottamustehtävissä työskentelevälle taataan palkallinen osallistuminen työaikana kokouksiin siten, että hän ei joudu täyttämään ansionmenetyslomakkeita eikä hänelle maksettavaa palkkaa veloiteta kaupungin/kunnan kassasta. 
Se on sitä yhteisvastuullisuutta, sillä luottamustehtävissä toimivat hoitavat loppujen lopuksi myös oman työnantajansa etuja.

Esimerkiksi yksi tai kaksi 1-3 tunnin kokousta kuukaudessa ei voi olla kynnyskysymys minkään työnantajatahon palkkakertymässä!

Toisaalta kukaan työntekijä tai virkamies ei voi olla niin korvaamaton, ettei hänen työpanostaan voida korvata riittävän aikaisessa vaiheessa sovituilla sijaisjärjestelyillä. Kunnallisten luottamustehtävien hoito ei voi eikä saa olla pelkästään omalla vapaa-ajalla tapahtuvaa harrastuksenomaista puuhastelua.

Mielestäni luottamustehtävien kokousajankohdat pitää olla pääsääntöisesti ma-pe pääsääntöisesti klo 12-16 välisenä aikana, sillä asiantuntijoiden mukaan myöhäisenä ajankohtana alkavien ja pitkään kestävien kokousten tehokkuus on alhainen.

Siirtyminen kokousten aikaistamiseen parantaa tehtävien päätösten tasoa, järkeistää kaikkien osapuolten ajankäyttöä ja edesauttaa luottamustyössä jaksamista.

Kokouksista ei saa muodostua arvokasta ajanhukkaa-tyyppisiä seurustelutapahtumia.

Lisäksi em. menettelyllä todennäköisesti puretaan edes hiukan valitettavan monien nykyluottamushenkilöiden iltakokousruuhkaa...

Haglund: ”Kemin biojalostamohanke etenee aikataulussa”

Kemin biojalostamohanke etenee aikataulussa - hyvä niin.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Haglund: ”Kemin biojalostamohanke etenee aikataulussa”

Kiinalaisen Kaidin emoyhtiö kertoi tällä viikolla, että se rahoittaa hanketta. Tytäryhtiö odotti päätöstä.

LAPIN UUTISET8.12.  16.51 Päivitetty  17.17

NINA SUSI

Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund vieraili torstaina Kemissä. Hän sanoi, että yhtiö on saanut monia keskeisiä asioita eteenpäin Kemin biojalostamohankkeessa.

 

Jussi Saarela

Kaidin Kemin biojalostamohanke on pysynyt aikataulussa ja etenee hyvin Kaidi Finland Oy:n toimitusjohtajan Carl Haglundin mukaan. Helsingin Sanomat uutisoi torstaina, että rakentamispäätös laitoksesta siirtyy ensi vuoteen.

Kemissä torstaina vieraillut Haglund sanoo, että kiinalaisen Kaidin emoyhtiö informoi tämän viikon maanantaina, että se rahoittaa hanketta. Se oli päätös, jota Suomen tytäryhtiö nimenomaan odotti tämän vuoden aikana ja myös sen sai. Asiat etenevät Haglundin mukaan suunnittelulla tavalla.

– Iso kuva on tällä hetkellä hyvin myönteinen. Olemme saaneet monia keskeisiä asioita eteenpäin syksyn aikana ja hanke etenee hyvin. Tällä viikolla saimme Kaidin pääjohtajalta vahvistuksen, että Kaidi on valmis sijoittamaan Kemiin oman osuutensa vaadittavasta pääomasta, joka luo pohjan rahoituspaketin loppuun viemiselle. Samalla muut iso asiat ovat edenneet varsin mukavasti.

Lainsäädäntöasiatkin ovat menneet Kaidin kannalta hyvin. Biopolttoaineita koskevat esitykset EU-parlamentille olivat Kaidille myönteisiä. Myös Suomen hallituksen uusi energia- ja ilmastostrategia miellyttää Kaidia. Tavoitteena on nostaa biopolttoaineiden osuus liikenteessä 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

– Mutta pitää muistaa, että lainsäädännön toimeenpano on ratkaisevaa investointeja harkitsevien firmojen kannalta, koska se tuo investointivarmuuden.

Kaidi neuvottelee parhaillaan pääomasijoittajien ja teollisien kumppaneiden kanssa osallistumisesta hankkeeseen, jonka rahoitus ei ole Haglundin mukaan ongelma. EU-komission viime viikolla julkaiseman niin sanotun talvipaketin jälkeen Kaidi on saanut runsaasti yhteydenottoja.

– Tavoitteenamme on aloittaa ensi vuoden aikana Kemin biojalostamon rakentaminen ja saada se valmiiksi viimeistään syksyllä 2019 aikataulun mukaisesti. Olemme edelleen aikataulussa.

Talvipaketissa vaadittavien biopolttoaineiden prosenttiosuudet ovat hänen mukaansa suhteellisen pieniä verrattuna Suomen hallituksen kaavailemiin osuuksiin, mutta pitää muistaa, että Euroopan laajuiset biopolttoainemarkkinat ovat valtavat ja kasvat kovaa vauhtia jatkossa. Vuoden 2020 alusta lähtien velvollisuus käyttää biopolttoaineita kasvaa EU:ssa.

– Jo muutaman prosentin kiintiö kehittyneille biopolttoaineille tarkoittaa erittäin isoa kysynnän kasvua, koska volyymit ovat erittäin isoja. On selvää, että biopolttoainemarkkinat kasvavat erittäin paljon ja Eurooppaan tulee paljon uutta kapasiteettia tuottamaan biopolttoaineita. Suomi on yksi maista, jossa on hyvät edellytykset niitä tuottaa ja sitä kautta luoda työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa. Teemme hartiavoimin työtä sen eteen, että saamme Kemiin biojalostamon.

Julkisuudessa on epäilty plasmakaasutuksen toimivuutta Kemin puuta raaka-aineenaan käyttävässä jalostamossa. Haglund sanoo, että tekniikkaa perustuu sekä perinteiseen paineistettuun kaasutukseen että plasmakaasutukseen.

Samankaltaista jalostamoa Kaidi tekee parhaillaan Pohjois-Kiinaan. Sielläkin pääraaka-aineena on puubiomassa.

TIETOA

Hanke etenee

Kiinalaisen Kaidin emoyhtiö informoi tämän viikon maanantaina Suomen tytäryhtiötä, että se rahoittaa Kemin biojalostamohanketta.

Kaidi neuvottelee parhaillaan sekä kotimaisten että ulkomaisten pääomasijoittajien ja teollisien kumppaneiden kanssa osallistumisesta hankkeeseen.

Rahoitusta on Kaidi Finlandin mukaan hyvin saatavilla.

Tärkeää on saada Kemin biojalostamo valmiiksi ennen vuoden 2020 alkua, josta eteenpäin EU:n vaatimukset biopolttoaineiden määrästä kasvavat. Kaidin tavoitteena onkin saada jalostamo valmiiksi syksyllä 2019 aikataulun mukaisesti.

Kaidilla on jo tontti Ajoksessa jalostamolle.

 

Mielenkiintoinen eläkeläispäivä tänään torstaina 08.12.2016...

Täksi aamuksi olin pistänyt varmuuden vuoksi puhelimen hälytyksen päälle klo 06.30, jota tosin en tarvinnut, sillä heräsin jo hiukan aikaisemmin.

Oli kokous- ja näyttöpäivä odotettavissa. Aamutoimien jälkeen asuvalinta oli selvä: Harmaa puku ja parhaat kengät...

Kuinka ollakaan kenkiä jalkaan laittaessani tunsin jotain outoa oikean jalan kengänpohjassa. 

Mitä ihmettä! 

Kengän kannasta oli irronnut iso "lämpäre" ja pohja oli poikki! Kirottu, kirottu, kirottu polyuretaani!
En ole kyseisiä kenkiä käyttänyt kovinkaan paljon. Ne ovat olleet tähän saakka ns. pyhäkengät... 

Niin kuin olen syksyllä kirjoittanut, minulta hajosivat alta Jalas-turvasandaalit. Niissä oli myös polyuretaanipohjat. Asiasta reklamoituani Ejendals Suomi Oy:öön sain asiallista informaatiota asiasta. Informaatiossa todettiin mm., että nykyaikainen polyuretaani vanhenee 5 vuodessa. Liekö kysymyksessa kuuluisa suunnitellun hajoamisen strategia - mene ja tiedä.

Eipä se auttanut kuin pistää toiset kengät jalkaan. Valitettavasti niissäkin on polyuretaanipohjat. Saapa nähdä, milloin ne hajoavat alta. 
Yksi asia on varma, jos vielä kenkiä ostan, en osta enää koskaan muita kuin kumi- tai nahkapohjaisia kenkiä...

No - ajelin aamulla moottoritietä pitkin Tornioon. Sumuinen, rauhallinen matka: Ilma -7, tie -7 astetta Celsiusta. Päätin "körötellä" noin 80 km/h, se oli vaikeaa.

Kävin aamupäivällä Ammattiopisto Lappian Kaivosalan ammatillisen neuvottelukunnan kokouksessa. Ihan hyvä kokous, jossa tunsin taas sivistyväni ainakin hiukkasen. 
Kuulin mm. Lappia 3.0 ajatuksia toimipaikkapäällikkö Antti Päivärinnan kertomana - mielenkiintoista.

Kotiin palattuani menin iltapäivällä Kemissä Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille malliksi klo 14.45, oli kyseessä lyhyiden hiuksien kampauksen näyttö. Näytön antoi sieviläistaustainen Elina Raudasoja. Em. näyttö oli kyseisen opiskelijan viimeinen suoritus, joten ammattitutkinto on saavutettu - hyvä niin.
Mikäli oikein ymmärsin, suoritus oli erinomainen kolmen näytön vastaanottajan mielestä. Tekijä oli myös suoritukseensa tyytyväinen, minä myös, tosin minun perinteiseen lookkiini aivan liian siisti lopputulos. Onneksi se suhteellisen nopeasti on taas entisellään.

Mitähän vielä ilta tuo tullessaan?
__________________________

Ilta oli rauhallinen, mutta tänään perjantaiaamuna 09.12.2016 kävin näyttämässä hajonneita kenkiä Kemin Kenkä-Keskuksen Petri Kyllöselle. Hän totesi, että polyuretaanipohjaisia kenkiä pitäisi käyttää jatkuvasti. Mikäli oikein ymmärsin, pitkän käyttövälit ovat myrkkyä ja pohjat yksinkertaisesti murenevat - ei käsiin vaan jalkaan...
Made in Italy-pyhäkenkäni olivat tosi mukavat jalassa ja erinomaiset - oikean jalan kengän pohjan hajoamiseen saakka. 
Käväisen vielä kysäisemässä suutarilta, mitä uudet kumi- tai nahkapohjat maksavat. Todennäköisesti enemmän kuin uusien kenkien ostaminen.

Hyllyssä näytti olevan mm. kotimaisia kumi- ja nahkapohjaisia kenkiä. Saattaapa olla, että jossakin vaiheessa on mentävä hieromaan kauppoja Petrin kanssa...

Talvivaarassa on tehty ihme

Ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kerta, kun Kauppalehden asiantuntijat antavat täyslaidallisen Sotkamon Talvivaarasta, nykyisestä Terrafamesta (Nälkämaasta). 
Onhan kyseiseen prosessiin pistetty kiistatta veroeuroja enemään kuin tarpeeksi mutta... 

Olisi järjen köyhyyttä - juuri nyt - olla katsomatta, mitä tapahtuu esim. seuraavan kahden vuoden aikana. Juuri nyt, kun Lauri Ratia porukkansa kanssa on saanut mediatietojen perusteella prosessin toimimaan, vesitasetta on saatu hallintaan, johon osittain vaikuttanee jatkossa vasta käyttöön vihitty vedenpuhdistuslaitos. Vähäinen merkitys ei ole mm. nikkelin maailmanmarkkinahinnan kohoamisella.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt entiselle - tällä hetkellä velkasaneerauksessa olevalle - Talvivaaran pörssiyhtiöllekin hahmotellaan "uutta elämää". 
Monet Armani-pukuiset, lakeerikengissä viilettävät "asiantuntijat" mielellään ajattaisivat Terafamen toiminnan alas.
Pahimmat kävisivät ilmeisesti olisivat valmiita naulaamassa työttömäksi jääneiden nälkämaalaisten mökkien ikkunat ja ovet laudoilla umpeen...

Heiltä toisin unohtuu se tosiasia, että alasajo maksaa huomattavasti enemmän kuin järkevä käynnissäpito. Lisäksi paljon peräänhuudellut veroeurot eivät ole menneet hukkaan. Ne ovat kiinni kaivosalueen infrassa, rakennuksissa, kalustossa ja tuotekasoissa. 

Muistaakseni pari-kolme vuotta sitten kasoissa arvioitiin olevan noin yhden miljardin edestä metalleja. Nyt louhinnan hyvin edistyessä tavaran arvo saattaa olla jo tuplaten - mene ja tiedä...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

OPTIO Kolumni

Talvivaarassa on tehty ihme

24.11.2016 15:30

PolitiikkaValtionyhtiötTeollisuusKaivokset

Veronmaksajien piikki on ollut auki vuosikaupalla, kirjoittaa toimittaja Olli Herrala

Sotkamossa on tehty ihme, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi kansalaisille Ylen tv-uutisissa (14.11.).

Huikeaa optimismia huokunut pääministeri piti markkinointipuheensa päässään Terrafamen pipo ja päällään Terrafamen takki. Tv-kuva ei sitä paljastanut, mutta ehkä jalassa olivat myös saman talon housut.

Pääministerin mukaan Talvivaaran kaivoksen ongelmat on ratkaistu. ”Sotkamon ihme” on suhteellinen juttu, sillä Talvivaara jälkeläisineen on syönyt veronmaksajien rahaa tähän mennessä yli 750 miljoonaa euroa.

Veronmaksajien kuppaaminen on vain kiihtynyt Talvivaara Sotkamon konkurssin jälkeen. Tätä rahoituksen tippapulloa voi tosiaan pitää ihmeenä, jonka takana seisoo keskustavetoinen hallitus.

Talvivaaran yhteenlaskettu tappio yksin vuosina 2013 ja 2014 oli noin 1,6 miljardia euroa. Verorahaa on helppo jakaa lisää, koska pääministeri Sipilän mukaan kaivoksen alasajoa ei enää harkita.

Tällä logiikalla eduskunta joutuu jatkossakin päättämään tappiollisen kaivoksen lisärahoituksesta. Ellei sitten takavasemmalta ilmesty todellinen ihmeentekijä eli toistaiseksi puheen asteelle jäänyt yksityinen rahoittaja.

Pääministeri esitti Ylen tv-uutisissa valtio-omistajaa, siis veronmaksajien edunvalvojaa. Olen esiintymisen jälkeen todella huolissani Suomen tilasta, jos sen johdosta löytyy tällaisia talousosaajia.

Mitkä sitten ovat Terrafamen näkymät? Kaivoksen puolustajat muistuttavat, että nikkelin hinta nousee.

Terrafame ei kuitenkaan saa nikkelistään täyttä hintaa, koska se myy nikkelivälituotetta muualla jalostettavaksi. Tuotantomäärien pitäisi kasvaa käsittämättömiin mittoihin, jos Terrafame haluaa kassavirtansa positiiviseksi.

Veronmaksajien piikki on ollut auki vuosikaupalla. Solidium osti Talvivaaran osakkeita ja osallistui sen merkintäoikeusanteihin, koska jo vuonna 2013 Talvivaaralla piti olla edessään uusi alku, ja toki konkurssia voi pitää uutena alkuna.

Taloushistoriaan jäävässä tv-lausunnossaan pääministeri Sipilä puhui kuin uudesta alusta. Luvassa onkin uusi 100 miljoonan euron lasku veronmaksajille.

Nyt se varmistui: Nokia-älypuhelimet tulevat myyntiin kaikkialla...

Tervetuloa takaisin Nokia-nimi...

Suora nettilainaus Kauppalahdestä hiukan tuunattuna:

Nyt se varmistui: Nokia-älypuhelimet tulevat myyntiin kaikkialla

1.12.2016 12:00 | Päivitetty 1.12.2016 12:56

DigitalousMarkkinointiTeollisuusElektroniikka

Uuden sukupolven Nokia-älypuhelimet esitellään alkuvuodesta. KUVA: COLOURBOX

Nokia-merkkiset matkapuhelimet palaavat maailmanlaajuiseen myyntiin. Erilaisia uusia älylaitteita esitellään ensi vuoden alkupuolella.

Puoli vuotta sitten Nokia ja Helsinkiin rekisteröity HMD Global -niminen uusi matkapuhelinyhtiö ilmoittivat Nokia-merkin paluusta matkapuhelinmarkkinoille. Nyt HMD on aloittanut toimintansa ja sillä on yksinoikeus Nokia-tuotemerkkiin matkapuhelimissa ja  tableteissa 10 vuoden ajan.

Kokonaan uudet älypuhelimet ja ehkä tabletit  HMD aikoo esitellä ensi vuoden alkupuolella ja vuoden mittaan. Markkinoille älypuhelimet luvataan vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla.

HMD omistaa tästä eteenpäin myös Nokia-merkkisten peruspuhelinten liiketoiminnan, jota Microsoft on kaiken aikaa pitänyt yllä erityisesti kehittyvien maiden kuluttajia varten. 

Älylaitteita alkavat myydä operaattorit, online-kaupat, marketit ja kivijalkamyymälät eri puolilla maailmaa.

Ensimmäiset Android-käyttöjärjestelmään pohjautuvat Nokia-älylaitteet HMD esittelee todennäköisesti viimeistään ensi vuonna Barcelonan Mobile World Congress -tapahtumassa, joka järjestetään 22.-25. helmikuuta. HMD:llä on varannut sieltä jo esittelytilatkin. Kysyttäessä HMD:n markkinointijohtaja Pekka Rantala ei myönnä eikä kiistä julkistusajankohtaa.

Markkinointijohtaja Rantala on ennen HMD:tä työskennellyt peliyhtiö Rovion toimitusjohtajana, Jot Automationin hallituksen puheenjohtajana ja Hartwallin toimitusjohtajana.

"Yksi ikonisimmista matkapuhelinmerkeistä"

Tulevat Nokia-älypuhelimet toimivat  Googlen Android-käyttöjärjestelmällä. Kauppalehden tietojen  mukaan Nokian käyttämä Android tulee olemaan niin sanotusti puhdas versio, eli Googlen tarjoamaan Androidiin ei tehdä isoja muutoksia. Ratkaisun etuna on puhelimen käyttöjärjestelmän helppo päivitettävyys uusiin versioihin ensimmäisten joukossa.

Nokia-puhelimet tuodaan markkinoille kolmen yrityksen yhteistyönä.  Älypuhelimet ja tabletit valmistaa Taiwanilaisen Foxconnin tytäryhtiö FIH Mobile Limited.  Käyttöjärjestelmän toimittaa Google ja suomalaisen HMD:n rooli on määritellä miltä puhelimen pitää tuntua ja näyttää, ja mitä ominaisuuksia siinä on. Koko orkesteria johtaa HMD.

Brändinsä HMD:lle liisanneen Nokian roolina yhteistyössä on huolehtia laatumielikuvan säilymisestä. Nokia saa myös paikan HMD:n hallituksessa, missä se voi valvoa etujaan. Puhelinten suunnitteluun, valmistukseen, jakeluun tai markkinointiin Nokia ei osallistu.

HMD:n toimitusjohtaja Arto Nummela uskoo Nokia-brändin kantavuuteen, vaikka puhelimet ovat olleet jonkin aikaa poissa ainakin länsimaisilta markkinoilta.

”Nokia on vuosikymmenien ajan ollut yksi ikonisimmista ja tunnistetuimmista matkapuhelinmerkeistä globaalisti”, Nummela sanoo. Nummela tuntee Nokian perin pohjin. Nän aloitti Nokia-projekteissa jatko-opiskelijana jo vuonna 1991 ja siirtyi yhtiön leipiin 1994 ja työskenteli yhtiössä pitkään eri tehtävissä. Viime vuodet hän on vetänyt peruspuhelinten liiketoimintaa Microsoftilla.

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Kulttuuri    |   Päätoimittaja Kaius Niemen kolumni

Suomessa on tilaa sydämen sivistykselle

Medialukutaidon tärkeys korostuu digitalisoituvassa maailmassa, kirjoittaa Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi. Itsenäisyyden juhlavuonna HS panostaa nuoreen yleisöön.

Kaius Niemi

Julkaistu: 6.12. 2:00 , Päivitetty: 6.12. 10:48

(KUVA: RIO GANDARA)

Itsenäis­tyminen ei tuntunut olevan erityisen räjähtävä uutinen joulukuussa 1917. Helsingin Sanomien neljänneltä sivulta löytyi kahden palstan artikkeli, joka oli otsikoitu ”Suomen riippumattomuuden turvaaminen”. Uutinen kertoi edus­kunnan hyväksyneen senaatin esityksen uudesta hallitusmuodosta. Se tarkoitti itsenäistymistä keisarillisesta Venäjästä.

”Siinäkö se oli, vuosikymmenet odotettu hetki? Se jotenkin livahti”, arvioi toimittaja Ilkka Malmberg HS:n 125-vuotisjuhla­kirjassa.

Itsenäistymisjulistuksen iloitsemista hillitsi muun muassa se, että tilanne Venäjällä oli niin epävakaa. Eduskunnan päätös ei siis vielä taannut varmasti itsenäisyyttä, sellaista, jota juhlittaisiin edes vuotta myöhemmin.

SATA VUOTTA myöhemmin Suomessa voidaan onneksi valmistautua itsenäisyyden juhlavuoteen. Sen ohjelma koostuu tuhansista hankkeista, joita suomalaiset järjestävät ympäri maata. Myös Helsingin Sanomat valmistautuu osaltaan tarjoamaan mahdollisimman kiinnostavan näkymän Suomen eri vaiheisiin ja erityisesti tulevaisuuteen.

Tämä on meille tärkeää siksikin, että lehti on ollut mukana rakentamassa yhteiskuntaa itsenäisyyden jokaisena päivänä.

Lehti kytkeytyi erityisen läheisesti tasavallan syntyvuosiin Päivälehti–Helsingin Sanomien toimitus- ja johtokuntaan kuuluneen K.J. Ståhlbergin ansiosta. Hänet valittiin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi vuonna 1919.

Helsingin Sanomat tuki Ståhlbergin poliittista linjaa, joka painotti laillisuutta, edistystä ja kansanvaltaa. ”Helsingin Sanomat oli merkittävältä osalta vaikuttamassa siihen, että Suomi kehittyi kansalaissodan jälkeen länsimaiseksi oikeusvaltioksi”, arvioi toimittaja Antti Blåfield kirjassaan Loistavat Erkot. Blåfieldin mukaan Ståhlbergin presidenttiaikana oikeusvaltioperiaatteet laitettiin ”sellaisille jengoille”, että Suomi säilyi demokratiana ja oikeusvaltiona läpi Lapuan liikkeen, sotavuosien ja Neuvostoliiton painostuksen.

HELSINGIN SANOMIEN ydintehtävä on edelleen sama kuin se oli sata vuotta sitten. Totuuteen pyrkivällä tiedonvälityksellä on tänä päivänä vähintään yhtä paljon merkitystä avoimen demokratian ja sivistyksen kivijalkana kuin lehden alkuaikoinakin.

Siksi haluamme kiinnittää erityistä huomiota juhlavuonna lapsiin ja nuoriin. Medialukutaidon tärkeys korostuu digitalisoituvassa maailmassa. Toimivan kansalaisyhteiskunnan perusedellytys on suomalaisten kyky erottaa tarkistamattomat ja valheelliset tiedot vakavasti otettavasta journalismista. Tästä syystä itsenäisyyden juhlavuosi on myös itsenäisen ja riippumattoman median vuosi. Kutsumme kaikki lukijamme sitä viettämään.

SIVISTYS EI OLE ELITISMIÄ. Se on kykyä ymmärtää ja analysoida ympäröivää maailmaa laaja-alaisesti sortumatta liian helppoihin mustavalkoisiin iskulauseisiin.

Suomalaiset ymmärsivät lukemisen ja tiedon merkityksen jo varhain. On suorastaan hätkähdyttävää, että rutiköyhän juuri itsenäistyneen tasavallan aikuisväestöstä enää vain yksi prosentti oli lukutaidottomia. Se kertoo kaukonäköisestä sivistystyöstä, josta on meille mallia otettavaksi edelleen.

Juuri nyt onkin hyvin tärkeää, että sekä lukemisesta että luku­taidon kehittämisestä pidetään hyvää huolta niin kodeissa kuin kouluissakin. Lukemisen ja oppimisen ei enää tarvitse olla sidottu paperiin, vaan se voi hyvin tapahtua digitaalisilta alustoilta. Olennaista on siirtää tiedon ja ymmärryksen pääomaa seuraaville polville – ja pikemminkin kasvattaa tätä pääomaa kuin antaa sen nahistua.

LEHDEN TEKIJÖILLE se on elämäntehtävä. Me näemme jo nyt, että totuuteen pyrkivälle riippumattomalle laatujournalismille on digitaalisessakin ajassa merkittävä kysyntä. Terveen ja avoimen yhteiskunnan tärkeimpiä peruspilareita onkin sivistyksen lisäksi empatia. Niiden yhdistelmää kutsutaan sydämen sivistykseksi.

• HS:n sivuilla 100-vuotias Suomi uskoo itseensä 

Mistä on hyvä kunnanvaltuutettu tehty? Asiantuntija listaa 10 asiaa, jotka on syytä hallita...

Alla olevassa artikkelissa on ihan asiallinen luettelo kuntavaaliehdokkaan/valituksi tulleen kunnanvaltuutetun perusominaisuuksista.

Itse pidän tärkeimpinä ominaisuuksina kokonaisuuksien hallintaa, päättäväisyyttä ja idearikkautta...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Mistä on hyvä kunnanvaltuutettu tehty? Asiantuntija listaa 10 asiaa, jotka on syytä hallita

Valtuusto on kuin kunta pienoiskoossa, mutta tiettyjä asioita pitää silti osata, muistuttaa tutkija Markku Jokisipilä.

Kuntavaalit

5.12.2016 klo 10:02

Antti Laakso / Yle

Paula Koskinen

Jaa artikkeli Facebookissa17

Jaa artikkeli Twitterissä

Puolueet etsivät parhaillaan kuumeisesti ehdokkaita kuntavaaleihin. Huhtikuussa 2017 käytävien kuntavaalien ehdokashakemukset on jätettävä helmikuun viimeiseen päivään mennessä.

Harkitsetko ehdolle lähtemistä, mutta et ole varma, onko sinusta siihen? Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja ja tutkija Markku Jokisipilä listaa 10 asiaa, jotka kuntavaaliehdokkaan olisi syytä hallita.

1. Kuntapolitiikan osaaminen

Hyvä kuntavaaliehdokas hahmottaa kunnan roolin ja tehtäväkentän. Hän ymmärtää, kuinka kunnan päätöksentekojärjestelmä toimii.

Kuntavaaliehdokkaan olisi hyvä tietää, miten asiat kuntapolitiikassa valmistellaan. Hänen pitäisi myös ymmärtää, missä kohdin asioihin on mahdollista vaikuttaa.

2. Kyky hankkia tietoa

Tiedonhankintakyky on nykypäivänä missä tahansa asiassa keskeinen taito, myös kuntapolitiikassa. Kaikkea ei voi eikä tarvitsekaan tietää, mutta on oltava valmis oppimaan ja opettelemaan.

– Se on edellytys sille, että hän pystyy tekemään hyviä päätöksiä. Kyky hoksata asioita nopeasti on tärkeä ominaisuus menestyvälle kuntapäättäjälle, arvioi Jokisipilä.

3. Oman kunnan tuntemus

Hyvä kuntavaaliehdokas tuntee oman kuntansa. Hän ymmärtää kunnan vahvuudet, heikkoudet ja erityispiirteet. Kuntavaaliehdokkaan on tärkeää myös ymmärtää, millainen on hänen kuntansa asema ympäröivään seutuun ja koko maahan verrattuna.

Kyky hoksata asioita nopeasti on tärkeä ominaisuus menestyvälle kuntapäättäjälle.

MARKKU JOKISIPILÄ

4. Ymmärrys talousasioista

– Nykymaailmassa talous on kaiken päätöksenteon reunaehto, joten siitä on oltava perusymmärrys, Markku Jokisipilä sanoo.

5. Tavallisen arjen tuntemus

Hyvä kuntavaaliehdokas tuntee kuntalaisten arkea ja elävää elämää. Laajat sosiaaliset verkostot ovat hyväksi.

6. Sosiaaliset taidot

Hyvät sosiaaliset taidot auttavat päätöksentekoon osallistumisessa. Päätöksentekijän on myös kommunikoitava kuntalaisten kanssa, joten hyvistä sosiaalisista taidoista on etua. Myös yhteistyö- ja neuvottelukyvyistä on etua, kun päätöksiä tehdään.

– Hyvä päättäjä ei oikein voi olla syrjäänvetäytyvät ja sisäänpäin kääntynyt, Jokisipilä sanoo.

7. Kyky perustella asiat vakuuttavasti

Jotta kuntapäättäjä pystyy vaikuttamaan, hänen pitää pystyä perustelemaan ajatuksensa vakuuttavasti. Kuntavaaliehdokkalla argumentointikyky tulee tarpeeseen jo vaalien aikana: Hänen on pystyttävä perustelemaan, miksi juuri hänet kannattaisi valita.

8. Sinnikkyys

Kuntapäättäjä tarvitsee aimo annoksen sinnikkyyttä. Asioiden muuttaminen ja päätöksenteko vievät aikansa, joten kärsivällisyyttä ja pitkäjännitteisyyttä tarvitaan. Aina asiat eivät mene suunnitelmien mukaan, joten myös tappioita on kestettävä.

On hyvä, että valtuustossa on erilaisella koulutus- ja ammattitaustalla varustettuja henkilöitä.

MARKKU JOKISIPILÄ

9. Kokonaiskuvan hahmottaminen

Kuntavaaliehdokkaan on tärkeää hahmottaa kokonaiskuva, oli kyse mistä asiasta tahansa. Hänen täytyy osata irrottautua kapeista näkökulmista ja pohdittava asioita kokonaisuuksina, kunnan yleisen edun kannalta.

10. Halu omistautua yhteisten asioiden hoitamiselle

Hyvä kuntapäättäjä on aidosti kiinnostunut kuntansa asukkaiden elämästä ja huolenaiheista. Hän osaa kuunnella viestejä ympäristöstään ja toimia niiden mukaisesti.

Hyvä valtuusto on kuin kunta pienoiskoossa

Kuntapäättäjän tehtävissä ei iällä, sukupuolella, koulutuksella tai ammattitaustalla ole merkitystä. Markku Jokisipilä muistuttaa, että kunnan- tai kaupunginvaltuustoon tarvitaan kaikenlaisia ihmisiä.

– Eduskunnasta sanotaan, että se on ideaalitilanteessa jonkinlainen pienoismalli kansakunnasta. Kunnanvaltuusto tai kaupunginvaltuusto on kunta tai kaupunki pienoiskoossa, hän summaa.

– On hyvä, että valtuustossa on erilaisella koulutus- ja ammattitaustalla varustettuja henkilöitä, eri-ikäisiä ja myös maahanmuuttajia, jos heitä kunnasta löytyy, sekä tietysti erilaisia poliittisia aatemaailmoja edustavia henkilöitä, Jokisipilä sanoo.