tiistai 18. lokakuuta 2016

Kuukauden kiroilukiintiö tuli täyteen kertalaakista illansuussa...

Kuukauden kiroilukiintiö tuli kertalaakista täyteen illansuussa. Voihan ...tana, ...kele, ...tu!
Siinäpä aluksi...

Lähdin viemään vaimoni Kemin rautatieasemalle illansuussa hänen lähtiessä "piikomaan" Helsinkiin muutamaksi päiväksi.
Se ei toki aiheuttanut kiroilukiintiön täyttymista. Kaikki lähti liikkeelle poikkeuksellisesta valaistuksesta, johon löysin vastauksen kotiin tultuani Pohjolan Sanomien sivuilta seuraavasti:

Katuvalot sammuivat Kemissä maanantai-iltana koko keskustan alueella. Myös osa Karihaaraa pimeni.
Kemin Energian vikapäivystäjän mukaan pimenemisen syy oli vika ohjauskaapelissa. Vian vuoksi valojen etäohjaus lakkasi toimimasta.
Keskeisimpien katujen valot käytiin illan aikana sytyttämässä käsin. Loput katuvalot jäivät pimeiksi loppuyön ajaksi.

Kemin Energiasta arvioitiin maanantai-iltana, että vika saadaan korjattua tiistain aikana.
____________________
Olipa outoa ajaa pimeässä kaupungissa jotakuinkin vain omien autonvalojen loisteessa.

Saavuimme rautatieaseman alaparkkialueelle hyvissä ajoin ennen junan lähtöä. 

Hyvissä ajoin juontaa minun työtaustaani. Tunsin olevani myöhässä, jos en ollut työpöytäni ääressä vähintään puolta tuntia aikaisemmin kuin tunnit alkoivat.
Onneksi olimme ajoissa, sillä hiukan ihmettelimme asemalaiturilla olleiden matkustajien outoa liikehdintää. Mekin nousimme autosta poikkeuksellisen aikaisin ja kävelimme infotaulujen juureen.
Niinpä! Pitihän sen arvata! Rovainiemeltä Helsinkiin menevä juna saapuu lähtee 2. laiturilta. Sitä ennen Helsingistä pohjoiseen menevä juna saapuu ja lähtee 1. laiturilta. Voi jumalauta...

Eihän se auttanut kuin lähteä kantamuksineen köpöttelemään muutama sata metriä pohjoiseen, jotta pääsi 2. laiturille.
Kaiken lisäksi kiireessä jäi katsomatta, millä kohdalla vaunu 20 sijaitsi junassa. 

Arvannet varmaan jo missä?

Päästessämme 2. laiturille juna jo saapuikin ja se vaunu nro 20 oli totta kai junassa ensimmäisena, joten kävelmatka lähes tuplaantui. Vaimoni nousi junaan muistaakseni vaunun nro 24 kohdalla ja sanoi kävelevänsä junassa lopun matkan ensimäiseen vaunuun.

Minä kiersin 1. laiturille eteläpäädystä. Näin vaimoni nousevan toiseen kerrokseen, josta hän huiskutteli junan lähtiessä hyvästiksi...

Ja nyt sitten itse asiaan...

Kemin rautieaseman ratapiha on niin sanottu "suunnittelun kukkanen". Sitä ei ole turhaan parjattu.
Muistaakseni VR:n organisaatiossa puhutaan palveluhenkisyydestä ja ihmisten = maksavien matkustajien huomioon ottamisesta.
Kemin rautatieasemalla on laajahko ratapiha, joka jakaantuu henkilöliikenteen raiteisiin sekä tavararatapihaan. Ratapiha on kokonaan uusittu ja sähköistetty vuosina 2001-2004.

Rautatieasemalta johtaa myös sivurata Ajoksen satamaan. Tällä sivuradalla ovat lisäksi Veitsiluodon, Rivin ja Ajoksen ratapihat. Aseman pohjoispuolella johtaa myös sivurata Metsä-Groupin tehtaalle.
Siinä vaiheessa, kun Kemin rautatieaseman ratapihaa uusittiin, muistaakseni sellainenkin vaihtoehto, jossa matkustajat pääsevä asemarakennuksen kohdalta tunnelia tai kevytrakenteista ylikulkusiltaa pitkin 1. laiturilta 2.laiturille, oli esillä.

Tunnelivaihtoehto olisi ollut järkevä, matkustajaystävällinen vaihtoehto ja se tuskin maksoi siihen maailman aikaan maltaita. 

Mielestäni se ei olisi temppu eikä mikään nykyäänkään rakentaa. VR saisi komeasti sulkia hattuun nykyisessä kilpailutilanteessa...
______________________________________________________________

Niin - todettakoon lisäksi, että meidän läheisyydessä junaan kiiruhti meitä huomattavasti iäkkäämpi pariskunta.
Miehen sanavarastosta löytyi rempseää ilmaisua, jota ei tähän kirjoitukseen ole soveliasta laittaa.

No iltalenkkihän tuossa samalla tuli tehdyksi...


Kemi
Kuva asemalta
Granholmin suunnittelema asemarakennus
Perustiedot
Lyhenne Kem
Rataosa Oulu–Tornio
Ajos–Kemi
Sijainti 
Osoite Rautatiekatu 3, 94100 Kemi
Etäisyydet Oulu 108 km
Rovaniemi 113 km
Tornio 26 km
Avattu 1903
Liikenne
Käyttäjiä  185 000 (v. 2008) [1]
Operaattori(t) VR Group
Kaukoliikenne Helsinki–Rovaniemi
Helsinki–Kolari
Tavaraliikenne paperiteollisuuden tuotteet,
puutavara,
kemikaalit
Vaihtoyhteydet linja-autoyhteys Tornioon
Muut tiedot junakohtauspaikka
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus 450 m [2]
Pinnoite Asfaltti ja betoni
Infonäytöt 2 kpl [2]
Asemarakennus
Tyyppi Granholmin puurakenteinen asemarakennus
Lipunmyynti lippuautomaatti
Ratapiha
Raiteisto 3 laituriraidetta [2] (raiteet 1–3)
11 ratapiharaidetta (raiteet 4–14)
2 kuormausraidetta
7 talliraidetta
Aiheesta muualla


Kuva asemalta




.

maanantai 17. lokakuuta 2016

Taistelu Isisin viimeisestä linnakkeesta Irakissa on alkanut...

Mosulin ympäristöön on ryhmittymässä erittäin massiivinen sotilas- ja sotakalustokeskittymä.

Näyttää siltä, että tämä on Jihadistijärjestö Isisin lopun alkua. Onko se lopullinen tuho, sen aika näyttää.


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Taistelu Isisin viimeisestä linnakkeesta Irakissa on alkanut

Hyökkäyksen aloittamisesta ilmoitti Irakin pääministeri Haider al-Abadi maan televisiossa. Mosul on Irakin toiseksi suurin kaupunki ja Isisin viimeinen merkittävä linnake maassa.
Ulkomaat
Irakin armeijan panssarivaunuja.
Irakin armeijan panssarivaunuja.Baraa Kanaan / EPA


Irakin armeijan joukot ovat käynnistäneet maahyökkäyksen Mosulin kaupungin vapauttamiseksi. Yhdysvaltain johtama liittouma tukee hyökkäystä.
Jihadistijärjestö Isis valtasi Mosulin Irakin toiseksi suurimman kaupungin kesäkuussa 2014. Se on järjestön viimeinen merkittävä linnake Irakissa.
Maajoukkojen hyökkäystä ovat edeltäneet Mosulin ja sen ympäristön pommitukset, joita Yhdysvallat, Ranska ja Britannia kiihdyttivät lokakuussa.
Kansainvälisen liittouman lentokoneet ovat tehneet noin 300 000 ilmaiskua Irakissa ja Syyriassa vuodesta 2014 lähtien. Yhdysvaltain koneet ovat vastanneet 80 prosentista iskuista.

Miehen siluetti etualalla, lentokone taustalla.
Brittikoneet ovat pommittaneet Mosulia Irakin maajoukkojen hyökkäyksen edellä.Petros Karadjias / EPA

1. Hyökkäystä valmisteltiin Qayyarahissa

Hyökkäyksen logistinen tukikohta on Qayyarahin lentotukikohta, joka sijaitsee noin 65 kilometriä Mosulin eteläpuolella. Irakin turvallisuusjoukot ottivat sen haltuunsa kesäkuun alussa.
Sen jälkeen lentotukikohtaa on kunnostettu, jotta rahtikoneet voivat laskeutua sinne. Se mahdollistaa ammusten, polttoaineen ja muona-annosten lennättämisen suoraan etulinjaan.
Yhdysvallat on siirtänyt Qayyarahin lentotukikohtaan sotilaita, joiden tehtävänä on neuvoa ja avustaa Mosulin valtauksessa. Aluksi tukikohtaan siirrettiin 500 sotilasta muualta Irakista, lokakuun toisella viikolla sinne lähetettiin Yhdysvalloista 600 sotilasta lisää.

kartta
Irakin joukot ovat aloittaneet maahyökkäyksen Mosuliin.Yle Uutisgrafiikka

Kaikkiaan Yhdysvalloilla on Irakissa 5 200 sotilasta ja Ranskalla 500. Qayyarahiin on sijoitettu myös Yhdysvaltain ja Ranskan tykistöä.
Qayyarah on Mosulia vapauttavien Irakin joukkojen kokoontumispaikka. Siellä on 11 armeijan ja erikoisjoukkojen prikaatia, joissa kussakin on noin 2 000 sotilasta.
Hyökkäykseen osallistuu lisäksi noin 6 000–10 000 kurdien peshmergasotilasta sekä shiiojen ja kristittyjen puolisotilaallista poliisia.

2. Hyökkäys etenee Mosulin laitamille

Kun maahyökkäys on käynnistetty, joukot etenevät erämaan läpi Mosulin laitamille. Suurin osa joukoista etenee kaupunkia kohti todennäköisesti Bagdadista Mosuliin johtavaa valtatietä pitkin, Tigris-joen länsipuolelta.
Toinen kolonna lähestyy Mosulia lännestä käsin ja kolmas idästä. Lännestä lähestyvien joukkojen tehtävänä on katkaista Isisin taistelijoiden yhteys Syyriaan, jotta se ei saa sieltä vahvistuksia, eivätkä sotilaat voi paeta sinne.
Hyökkäys etenee todennäköisesti nykien. Välillä joukot etenevät useita kilometrejä päivässä, välillä ne kohtaavat Isisin raskasta vastustusta.

Kuusi sotilasta suojassa hiekkasäkkien takan. Yksi käyttää kiikarilla, kahdella aseet kädessä.
Irakin kurdien peshmergataistelijoita Basheqa kaupungin lähistöllä.Ahmed Jalil / EPA

3. Päätaistelu alkaa vuoden lopussa

Hyökkäyksen päätaistelut käydään todennäköisesti marraskuussa ja joulukuussa. Joukot perustavat Mosulin ulkopuolelle uuden tukikohdan, joka linnoitetaan. Sinne sijoitetaan operaation päämaja, varastot ja tykistöä.
Mosulissa asuu arviolta hiukan alle tai yli miljoona siviiliä. Kaupungin vapauttajat saattavat siviilien vuoksi pysähtyä sen laitamille ja hyökätä vasta, kun ne ovat varmoja, että pystyvät valtaamaan kaupungin.
Hyökkääjät toivovat, että siviilit pysyvät kaupungissa ja hakeutuvat siellä suojaan taisteluilta. YK kuitenkin arvioi, että kaupungista pakenee 200 000 ihmistä hyökkäyksen alkua seuraavien kahden viikon aikana.

Kaksi naista istuu maassa lapset sylissään.
Irakissa on noin kolme miljoonaa maan sisäistä pakolaista.Ahmed Jalil / EPA

4. Arviot Isisin puolustuskyvystä vaihtelevat

Arviot Isisin kyvystä puolustaa Mosulia vaihtelevat.
Kaupunki on melko suuri. Sen ympärysmitta on lähes 50 kilometriä. Onkin todennäköistä, että Isis keskittyy vain joidenkin kaupunginosien puolustamiseen.
Niitä voivat olla symbolisesti tärkeä hallinnollinen keskusta kaupungin länsiosissa ja kapeakujainen vanha kaupunki, jossa panssaroitujen ajoneuvojen, tykistön ja ilmaiskujen käyttäminen ovat hankalia.
Isisillä on Mosulissa eri arvioiden mukaan noin 3 000–5 000 taistelijaa. Se on kuitenkin ehtinyt kahdessa vuodessa rakentaa kaupunkiin laajan puolustusverkoston.
Kaupungin asukkaiden mukaan se on virittänyt siltoja räjähdysaineilla, valmistanut autopommeja ja valmentanut itsemurhapommittajia. Se on tukkinut kaupungin sisääntuloväyliä betonipenkereillä ja -seinämillä.
Lisäksi se on kaivanut kaupungin ympärille vallihaudan, joka on täytetty öljyllä. Se on tarkoitus sytyttää tuleen heikentämään näkyvyyttä hyökkääviltä kansainvälisen liittouman lentokoneilta.
Kaupungin romahtamiseen vaikuttaa, miten moni Isisin taistelija jää puolustamaan sitä, ja kuinka moni yrittää paeta, millainen tuki Isisillä on kaupungissa, ja mihin se keskittyy sekä se, miten kaupungin asukkaat käyttäytyvät.
Pakenevatko he, menevätkö he piiloon vai nousevatko he Isisiä vastaan? YK pelkää, että Isisi käyttää kaupungin asukkaita ihmiskilpinä tai myrkyttää heitä kaasulla. Jopa miljoona voi jäädä kodittomiksi. Irakissa on jo tällä hetkellä kolme miljoonaa maan sisäistä pakolaista.
Artikkeli perustuu juttuihin: BBC: Islamic State conflict: How will the battle for Mosul unfold?(siirryt toiseen palveluun), CNN: Stakes for Iraq´s future couldn´t be higher as Mosul offensive looms(siirryt toiseen palveluun), Financial Times: Coalition drive to recapture Mosul from Isis to begin in weeks(siirryt toiseen palveluun) ja Iraqi News: Mosul offesive by the numbers(siirryt toiseen palveluun).

Analyysi: Venäjä työntää Suomea Naton syliin...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan - täyttä asiaa...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Analyysi: Venäjä työntää Suomea Naton syliin

Vuoropuhelu Suomen ja Venäjän välillä on käymässä tylsäksi, kun Venäjän johto kiistää kansainvälisen oikeuden rikkomuksensa, kirjoittaa toimittaja Pekka Kinnunen.
Analyysit (Yle Uutiset)
Hornet-hävittäjät rullaavat kiitotielle.
Suomi lähentyi länttä ostaessaan 90-luvun alussa, talouslaman keskellä Hornet-hävittäjät Yhdysvalloista. Hävittäjät olivat myös tunnistamassa ilmatilan loukkaajia.Ilmavoimat


Venäjän presidentti Vladimir Putin varoitti kesällä suomalaisia Nato-jäsenyyden vaaroista. Heinäkuun alussa Kultarannassa presidentti Sauli Niinistön luona vieraillut Putin napautti, että Nato taistelisi mielellään Venäjän kanssa viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen.
Putin sanoi Venäjän lähtevän siitä, että Suomi on puolueeton maa, ja Venäjä pitää sotilaansa kaukana Suomen rajoilta.
Putinin mukaan tilanne muuttuisi, jos Suomi liittyisi Naton jäseneksi. Nato tulisi silloin Venäjän rajalle, ja Venäjä vahvistaisi sotilasvoimaansa Suomen rajalla.

Venäjä horjuttaa Pohjolan tasapainoa

Suomen ulkopolitiikan johto on suhtautunut varovaisesti Nato-jäsenyyteen. Pohjois-Euroopan herkkää turvallisuuspoliittista tasapainoa ei ole haluttu järkyttää.
Viime vuosina tätä herkkää tasapainoa on horjuttanut Venäjän arvaamaton käytös, kun taloudellisesti horjuva jättiläinen on rakentanut suurvalta-asemaansa sotilasvoiman ja ydinasepelotteen varaan.
Presidentti Sauli Niinistö on yrittänyt pitää yllä vuoropuhelua Venäjän johdon kanssa. 
Ongelmana on, että naapurimaan johto vain kylmästi kiistää kaikki kansainvälisen oikeuden rikkomuksensa olipa kyseessä sitten Krim, Ukraina tai Syyria.
Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan kriisi ovat heijastuneet jännityksen kasvuna myös Itämeren alueella, missä erityisesti Neuvostoliittoon kuuluneet Viro, Latvia ja Liettua ovat tunteneet olonsa tukalaksi.

Baltian maat huutavat Natoa apuun

Naton siipien suojaan hakeutuneet Baltian maat ovat vaatineet Natoa ja Yhdysvaltoja näyttämään voimaansa myös Itämerellä, jotta Venäjä pysyisi kurissa.
Lopputuloksena on ollut sotilaallisen jännityksen kasvaminen Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella.
Näkyvä esimerkki tästä oli lokakuun alussa, kun Venäjän Itämeren laivasto kuljetti uudenaikaisia Iskander-ohjuksia Pietarin lähistöltä Kaliningradin laivastotukikohtaan, joka on Venäjän keihäänkärki Euroopan sydämessä.
Ohjuskuljetusta suojanneet venäläiset hävittäjät loukkasivat Suomen ja Viron ilmatilaa. Piittaamattomuutta korosti se, että venäläiset kiistivät alueloukkaukset, vaikka niistä oli selkeät todisteet.

Suomi ja Ruotsi lähenevät Natoa

Venäjän pullistelun varjossa Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet puolustusyhteistyötään, ja samaan aikaan yhteistyötä Naton ja Yhdysvaltojen suuntaan on vahvistettu.
Ruotsissa palautellaan yleistä asevelvollisuutta ja lähetetään joukkoja puolustamaan Gotlantia. Suomessa viritellään keskustelua Ahvenanmaan sotilaallisesta tyhjiöstä.
Venäjän karhun ärhentely on voimistanut Suomessa ja Ruotsissa myös keskustelua Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista. Toistaiseksi molemmissa maissa kansalaismielipide haraa vastaan, mutta erityisesti sotilaspuolella puristetaan jo yhteistyön kättä.

Hornetit ilmassa oikeaan aikaan

Samalla viikolla, kun venäläishävittäjät oikoivat mutkia suoriksi Suomenlahdella, Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat poliittisen julistuksen sotilaallisen yhteistyön lisäämisestä.
Suomi otti 90-luvun alussa, talouslaman keskellä, pitkän askeleen sotilasyhteistyössä länteen, kun nykyiset Hornet-hävittäjät tilattiin Yhdysvalloista. Hävittäjät olivat myös hereillä tunnistamassa ilmatilan loukkaajia.
Hävittäjähankinta on lähivuosina jälleen ajankohtainen ja vaihtoehdot ovat vähän kuin turvallisuuspolitiikan aapisesta: amerikkalainen, eurooppalainen vai ruotsalainen.

Venäjä lähettää lentotukialuksen Syyriaan – voimannäyttö Englannin kanaalissa?

Aivan turhaa ja turhanpäivästä uhoamista liikutella ainoaa lentotukialustaan ympäri maailman "näytöstyyliin". Toivottavasti lentokoneet Englannin kanaalissa - mikäli piipahtavat ilmassa - pysyvät kansainvälisissä lentotunneleissa. 

Alla olevassa artikkelissa todetaan:

Osasto lähti liikkeelle Murmanskin lähellä sijaitsevasta Severomorskin laivastotukikohdasta ja sen matkan arvioidaan kestävän kymmenisen päivää. 

____________________________

Enpä malta itse olla uhoamatta, että Severomorsk eli Venäjän pohjoisen laivaston tukikohtakaupunki - suljettu kaupunki - on tuttu paikka. Olen vaimoni kanssa käynyt siellä useita kertoja Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- puitteissa. Ikimuistoisia matkoja! Mahdollisesti emme enää pääsisi siellä käymään, toisaalta kaikki on niin toisin vuoden 2014 jälkeen...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Venäjä lähettää lentotukialuksen Syyriaan – voimannäyttö Englannin kanaalissa?

Venäjä lisää sotavoimaansa Syyrian sodassa. Matkan varrella se voi osoittaa Venäjän sotilasmahtia Lontoon edustalla.
Ulkomaat





Lentotukialus Admiral Kuznetsov kuvattuna Murmanskissa 14. lokakuuta.
Lentotukialus Admiral Kuznetsov kuvattuna Murmanskissa 14. lokakuuta.Lev Fedoseyev / AOP

Venäjä on lähettänyt laivasto-osaston Syyrian sotaan. Osasto lähti liikkeelle Murmanskin lähellä sijaitsevasta Severomorskin laivastotukikohdasta ja sen matkan arvioidaan kestävän kymmenisen päivää.
Osaston lippulaiva on Venäjän ainoa lentotukialus Admiral Kuznetsov ja siihen kuuluu myös ydinkäyttöinen ohjusristeilija Pjotr Veliki [Pietari Suuri], kertoo saksalainen Der Spiegel -lehti.
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu ilmoitti laivasto-osaston lähettämisestä Syyriaan viime kuussa. 

Admiral Kuznetsovin koneiden on määrä liittyä Syyrian sotatoimiin. Kun osasto saapuu perille, Venäjällä on Syyrian rannikolla toistakymmentä sota-alusta.
Laivasto-osasto arvioidaan höyryävän Englannin kanaalin läpi muutaman päivän kuluttua.
Britannian ulkoministeri Boris Johnson on suututtanut Venäjän vaatimalla, että Venäjän toimista Syyriassa on tehtävä sotarikostutkinta.
Tämän johdosta Britanniassa pelätään, että Venäjä saattaa käyttää laivasto-osastoaan sotilaallisen voimannäyttöön, kun se purjehtii Lontoon ohi. Lentotukialuksen koneet saattavat esimerkiksi tehdä harjoitushyökkäyksiä, kirjoittaa The Guardian -lehti.

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Tutkija: Syyriassa turha odottaa läpimurtoja ennen USA:n vaaleja...

Syyrian ja nimenomaan Itä-Aleppon osalta ei ole tapahtunut mitään edistystä > ei tulitaukoa > ei lentokieltoa < ei avustusrekkasaattueiden sallimista > ei siviileille väylien avaamista kaupungista > ei jne ... Toisin sanoen  rauha ei ole näköpiirissä, vaan järjestelmällinen tuho ja viattomien siviilien tappaminen sallitaan edelleen. Kansainvälinen yhteisö - päällimmäisenä YK - on voimaton... 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Tutkija: Syyriassa turha odottaa läpimurtoja ennen USA:n vaaleja

Kansainvälisiä neuvotteluja käytiin taas Sveitsissä.

JEAN-CHRISTOPHE BOTT / POOL
Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelivat Syyrian tilanteesta jälleen lauantaina Sveitsin Lausannessa. Yli neljä tuntia kestäneiden keskustelujen jälkeen ulkoministerit Sergei Lavrov ja John Kerry poistuivat paikalta kommentoimatta neuvottelujen tulosta millään tavalla.
STT, MARIA ROSVALL
Syyrian kriisissä on turha odottaa diplomaattisia läpimurtoja ennen kuin Yhdysvalloille on valittu uusi presidentti, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.
– Vaalien jälkeenkin vie kuukausia, ennen kuin Yhdysvaltojen uusi hallinto on kasassa. Sillä aikaa Syyrian hallitus tukijoineen pyrkii hyödyntämään tilannetta ja muuttamaan konfliktin voimasuhteita, Juusola sanoo.
Monien mukaan juuri tästä on kyse Aleppon kaupungin pommituksissa. Syyria ja sitä tukeva Venäjä ovat pommittaneet Aleppoa rajusti siitä lähtien, kun Venäjän ja Yhdysvaltojen neuvottelema tulitauko romahti viime kuussa.
Mielipidetiedusteluja johtava ehdokas Hillary Clinton on luvannut ottaa tiukemman lähestymistavan Syyriaan, jos hänet valitaan presidentiksi. Juusola ei usko, että Yhdysvaltojen Syyrian-politiikkaan on kuitenkaan tulossa radikaaleja muutoksia.
– Clintonin täytyy tehdä jotain vahvistaakseen Yhdysvaltojen asemaa konfliktissa. Mutta amerikkalaiset eivät yksinkertaisesti ole halukkaita uuteen sotaan Lähi-idässä. Syyria ei myöskään ole niin iso asia, että Yhdysvallat ottaisi riskin ajautua sotaan Venäjää vastaan.

Ei kyse vain USA:sta ja Venäjästä

Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelivat Syyrian tilanteesta jälleen lauantaina Sveitsin Lausannessa. Yli neljä tuntia kestäneiden keskustelujen jälkeen ulkoministerit Sergei Lavrov ja John Kerry poistuivat paikalta kommentoimatta neuvottelujen tulosta millään tavalla.
Vaikka ennakko-odotukset olivat vähissä, Juusola pitää hyvänä, että neuvotteluja ylipäänsä käydään.
– On parempi, että osapuolilla on jotain kontaktia kuin ei mitään. Parhaimmassa tapauksessa ne voisivat päästä sopuun humanitaarisen avun toimittamisesta jollekin rajatulle alueelle, Juusola sanoi.
Juusola pitää hyvänä, että neuvotteluissa olivat tällä kertaa mukana Syyrian lähimaat Saudi-Arabia, Turkki, Egypti, Iran, Jordania ja Qatar.
– Niillä kaikilla on roolinsa. Tässä ei missään mielessä ole kyse vain Yhdysvaltojen ja Venäjän välisestä prosessista, Juusola korostaa.

Syyrialaiset jäivät ulkopuolelle

Syyrialaisia Lausanneen ei kutsuttu. Maan johtava oppositioryhmittymä tuomitsikin neuvottelut ajanhaaskaukseksi.
Juusolan mukaan on sinänsä traagista, että syyrialaiset eivät ole itse mukana maansa kohtalosta käytävissä neuvotteluissa.
– Se alleviivaa sitä, miten paljon tässä sovitaan ikään kuin syyrialaisten pään yli. Kylmä fakta kuitenkin on, että ulkopuolisten tukijoiden pitää päästä yhteisymmärrykseen, jotta konfliktin ratkaisemisessa voitaisiin edetä.
Juusola näkee Syyrian tulevaisuuden synkkänä.
– Venäjän, Iranin ja muiden Syyrian hallinnon tukijoiden on varmasti mahdollista pitää Syyrian presidentti Bashar al-Assad vallassa, mutta ne eivät pysty lopettamaan konfliktia. 
Konflikti vain jatkuu ja jatkuu, ja maan hajoaminen osiin näyttää väistämättömältä, hän uskoo.

Isis ajettiin maailmanlopun kylästä Syyriassa – Dabiqissa piti ennustuksen mukaan käydä viimeinen taisto muslimien ja lännen välillä...

Ajantasaa tämän päivän taisteluista, Turkki on aktiivinen sekä Syyrian että Irakin alueella.

Näyttää siltä, että Turkin sotakalustolle maarajat ovat avoimia. Syy lienee siinä, että taistelevia osapuolia on niin paljon, että kukaan ei täysin tiedä ketä vastaan kukin oikeastaan taistelee. Ilmeisesti ainoa yhteinen kohde on Isis...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Isis ajettiin maailmanlopun kylästä Syyriassa – Dabiqissa piti ennustuksen mukaan käydä viimeinen taisto muslimien ja lännen välillä

Kylän valtaus on jatkoa Turkin sotilasoperaatiolle, joka tähtää Isisin puhdistamiseen raja-alueelta.

ULKOMAAT 

TURKIN tukemat syyrialaiskapinalliset ovat vallanneet äärijärjestö Isisiltä Dabiqin maalaiskylän, jolla on erittäin tärkeä rooli järjestön propagandassa.
Turkin panssarivaunujen ja sotilaskoneiden tukemat kapinalliset valtasivat kylän varhain sunnuntaina Isisin taistelijoiden vetäydyttyä alueelta.
DABIQ ON profeetta Muhammedin suuhun laitetun perimätiedon mukaan paikka, jossa käydään viimeinen taistelu muslimien ja vääräuskoisten välillä. Ennustuksen mukaan muslimit voittavat taistelun.
Isis on käyttänyt myyttiä propagandassaan ahkerasti. Järjestö on myös perustanut Dabiqin nimeä kantavan englanninkielisen propagandalehden.
”Daeshin [Isisin] myytti suuresta Dabiqin taistelusta on lopussa”,Ahmed Osman, Vapaan Syyrian armeija -kapinallisryhmittymään kuuluvan Sultan Murad -ryhmän johtaja sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Ryhmä osallistui Dabiqin valtaukseen. Osmanin mukaan kapinalliset valtasivat myös Soranin naapurikylän.
Lue täältä HS:n ulkomaantoimittajan Jukka Huuskon kolumni Dabiqin merkityksestä Isisille ja järjestön viehtymyksestä lopun aikoihin.
DABIQILLA ei ole strategista merkitystä Isisille eikä sen vastaisille liittoumille. Kylän valtaus on kuitenkin jatkoa Turkin Syyriassa käynnistämälle Eufratin kilveksi -nimetylle sotilasoperaatiolle.
Elokuun loppupuolella aloitettu operaatio tähtää Turkin vastaisen Pohjois-Syyrian raja-alueen puhdistamiseen Isisin taistelijoista.
Isis on menettänyt paljon hallussaan olleita alueita sekä Syyriassa että Irakissa. Irakin joukot valmistautuvat parhaillaan maan pohjoisosissa sijaitsevan Mosulin valtaukseen, joka on viimeinen Isisin hallussa oleva merkittävä kaupunki Irakissa.
Turkki haluaa osallistua myös Mosulin valtaukseen.