keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Rauhanindeksi: Maailmassa vain 11 täysin rauhallista maata – Suomi mukana...

Suora nettilainausYle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat 8.6.2016 klo 13:37

Rauhanindeksi: Maailmassa vain 11 täysin rauhallista maata – Suomi mukana

Maailman rauhantila on heikentynyt viime vuodesta, kertoo tutkimuslaitoksen indeksi. Mutta jos Lähi-idän tilannetta ei huomioida, muu maailma on rauhoittunut.

Australiassa toimiva tutkimuslaitos The Institute for Economics and Peace (IEP) on julkaissut tämänvuotisen Maailmarauha-indeksinsä.

Laitos on tehnyt numeroarviot kaikkiaan 163 maailman maan rauhantilasta. Arvio tehtiin nyt kymmenennen kerran.

IEP:n mukaan maailmassa on tällä hetkellä 11 maata, joissa vallitsee hyvin vahva rauhantila. Suomi mahtuu tähän joukkoon, sen sijoitus on 11.

Eurooppa on maailman rauhallisin maanosa. Rauhallisimmiksi todetuista maista seitsemän on Euroopasta. Kymmenen kärkeen mahtuvat lisäksi Uusi-Seelanti, Kanada ja Japani.

Kaikkein rauhallisimmat maat ovat Islanti, Tanska ja Itävalta.

Positiivinen ja negatiivinen rauha

IEP on laatinut indeksiään varten 23 kriteeriä, joiden mukaan maat saavat arvosanansa. IEP arvioi maan tilannetta esimerkiksi ns. positiivisen rauhan ja negatiivisen rauhan käsitteillä.

Negatiivinen rauha merkitsee eriasteisten konfliktien olemassaoloa.

Positiivisen rauhan kriteereitä ovat mm. hyvin toimiva hallinto, vakaa yritysympäristö, resurssien tasainen jakautuminen, ihmisoikeuksien toteutuminen, hyvät suhteet naapurimaihin, vapaa tiedonvälitys, inhimillisen pääoman korkea taso sekä vähäinen korruptio.

Lähi-idällä suuri vaikutus

Viime vuoteen verrattuna maailmanrauha on heikentynyt hieman, tutkimuslaitos toteaa. Tutkituista maista 81 muuttui parempaan suuntaan, 79 huonompaan.

Lähi-idän maissa, varsinkin Irakissa, Syyriassa ja Afganistanissa on kauan jatkuneet sodat levittävät vaaraa ja epävakautta laajalti. Sotatoimien lisäksi huolenaihetta tuottavat mm. terrorismi ja pakolaisuus.

On kuitenkin huomattava, että jos Lähi-itä erotetaan pois tutkimuksesta, maailma on muuttunut rauhallisempaan suuntaan, sanoo IEP:n perustaja Steve Killelea brittiläiselleIndependent-lehdelle.

Vuonna 2015 kuoli sotakentillä yhteensä 112 000 ihmistä, mikä oli suurin määrä 20 vuoteen.

Kuolemantapauksista kuitenkin 75 prosenttia tapahtui kolmessa edellämainitussa maassa. Ne sijoittuvatkin yhdessä Etelä-Sudanin kanssa tutkimuksen hännille.

Euroopan maista vain Venäjä luokitellaan vertailun alimpaan kategoriaan, eli rauhantila on hyvin alhainen.

Edellisiin tutkimuksiin verrattuna muutamien maiden tilanne on muuttunut olennaisesti. Positiivinen esimerkki on Portugali, joka nousi kärkikymmenikköön saatuaan suurten ongelmien jälkeen taloutensa kohtalaiseen kuntoon.

Aiemmin melko rauhallisen Brasilian sijoitus heikkeni, kun maan talous joutui sekasortoon laman ja korruptiopaljastusten takia.

Ylen Taloustutkimuksella teettämä toukokuun kannatuskysely...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka 8.6.2016 klo 12:00

Keskusta palasi niukasti piikkipaikalle – vihreät porskutti ennätyslukemiin

Suurimpien puolueiden kannatuserot ovat kaventuneet. Keskusta ja SDP ovat toukokuun kannatuskyselyn kärjessä lähes rinta rinnan, vaikka molempien kannatus laski edellisestä mittauksesta. Kokoomuksen aallonpohja puolestaan näyttää taittuneen.

Grafiikka puoluekannatuksesta. — Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Keskusta on palannut jälleen suurimmaksi puolueeksi, mutta ero suurimpaan oppositiopuolueeseen SDP:hen on erittäin niukka, ilmenee Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Keskustaa kertoi äänestävänsä 20,2 prosenttia vastanneista. SDP:tä puolestaan äänestäisi nyt 20,1 prosenttia vastaajista.

Sekä keskustan että SDP:n kannatus kuitenkin laski toukokuussa. Keskustan kannatus tuli alaspäin 0,2 ja SDP:n 1,4 prosenttiyksikköä.

Puheenjohtajakisan piristämän kokoomuksen aallonpohja näyttäisi olevan takanapäin, sillä sen kannatus nousi 0,7 prosenttiyksikköä ja on nyt 17,7 prosenttia. Luku on nyt jo lähellä viime eduskuntavaalien kannatusta, joka oli 18,2 prosenttia. Alimmillaan tänä vuonna kokoomuksen kannatus on ollut helmikuussa, jolloin se oli 16,9 prosenttia.

Myös perussuomalaiset onnistui kasvattamaan suosiotaan edellisestä mittauksesta. Perussuomalaisia äänestäisi nyt 9,0 prosenttia vastaajista, 0,5 prosenttiyksiköä enemmän kuin edellisessä mittauksessa. Vuoden takaisten eduskuntavaalien toiseksi suurimman puolueen kannatus on ollut viime kuukausina sahaavaa.

Kaiken kaikkiaan hallituspuolueet ovat hieman onnistuneet kirimään, sillä niiden yhteenlaskettu kannatus on noussut tasan prosenttiyksikön. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus oli toukokuussa 46,9 ja huhtikuussa 45,9 prosenttia.

Vihreiden nousu jatkuu yhä

Vihreiden suosio jatkuu. Puoleen kannatus nousi jo toistamiseen peräjälkeen Taloustutkimuksen mittauksessa omaan ennätykseen. Vihreiden kannatus on nyt 14,8 prosenttia, missä on nousua edelliseen mittaukseen nähden 1,3 prosenttiyksikköä.

Oppositiopuolueista vain vihreät onnistui kasvattamaan suosiotaan, sillä SDP:n lisäksi myös vasemmistoliiton, RKP:n ja kristillisdemokraattien kannatus laski, joskin vain hieman.

Vasemmistoliiton kannatuslukema on tuoreimmassa mittauksessa 8,3 prosenttia, RKP:n 4,2 ja kristillisdemokraattien 3,5.

Äänestäjien epävarmuus lisääntyi

Puoluekantansa kertoneiden määrä putosi alle 60 prosentin, mikä kertoo epävarmojen osuuden kasvusta. Puoluekantansa kertoi nyt 59,9 prosenttia vastanneista, kun vielä huhtikuussa vastaava luku oli 61,5 prosenttia.

Taloustutkimuksen kyselyyn haastateltiin 3 858:ta henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on suurimpien puolueiden osalta 1,3 prosenttia suuntaansa. Haastattelut tehtiin 9.5.–7.6.2016.

Venäjälle Suomi on hyvä väline...

Toimin tällä kerralla vain tiedonantajana/tiedonjakajana/välikätenä...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Venäjälle Suomi on hyvä väline

Suomi ei ole Venäjän informaatiosodan sivunäyttämö vaan tärkeä peliväline. Lisäksi Putinin lähipiirillä on jalansija Suomessa.

PÄÄKIRJOITUS 8.6.2016 2:00 Päivitetty: 8.6.2016 8:23

KOLUMNI

Kari Huhta HELSINGIN SANOMAT

Kirjoittaja on ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimittaja.

SELVÄTKIN asiat kirkastuvat joskus vasta sitten, kun ulkopuolinen sanoo ne. The New York Times kertoi viime viikolla, että Suomella on aivan keskeinen asema ja välinearvo Venäjän käymässä informaatiosodassa.

Kirjoituksen pääteemana on raskas häirintäkampanja, jonka uhrina on Venäjän informaatiosodasta uutisoinut Yleisradion toimittaja Jessikka Aro. Avainhavainto kuitenkin on, että Suomi on Venäjälle peliväline.

Havainto ei ole uusi, mutta Suomessa se ei oikein hahmotu, eikä siitä ainakaan puhuta paljon.

TÄÄLTÄ katsottuna Suomi nähdään helposti sivunäyttämönä Venäjän ja lännen vastakkainasettelussa. Venäjälle tärkeämmiltä kohteilta vaikuttavat muiden muassa Baltian maat, Keski-Euroopan äärioikeisto ja Venäjää myötäilevät hallitukset esimerkiksi Unkarissa.

Suomessa kuitenkin yhdistyy Venäjän kannalta oleellisia asioita. Sijainti ja pitkä raja ovat vasta lähtöasetelma.

Tilanne hahmottuu, kun katsoo Venäjän Suomeen kohdistamia vaikutusyrityksiä kokonaisuutena. Kuvaan kuuluu sekin, että Suomi puhuu Venäjälle selkokielellä, kuten ulkoministeri Timo Soini (ps) teki Moskovassa maanantaina. Se ei kuitenkaan estä häirintää.

Turvapaikanhakijoiden ohjaaminen Venäjältä Suomen rajalle viime talvena oli osa pitkää sarjaa toimia, joihin myös Jessikka Aron häirintä kuuluu. Informaatiokampanja on jatkuva. Siihen kuuluu myös sotilaallinen voimannäyttö Suomen ympäristössä.

Ilmeinen tavoite häirinnässä on Suomen Nato-jäsenyyden estäminen, mutta Suomi on väline myös Venäjän sisä- ja ulkopolitiikassa.

Venäjän sisällä Suomen kautta rakennetaan kuvaa Venäjän arvostuksesta lännessä. Euroopassa Venäjä esittää yhteistyön Suomen kanssa merkkinä EU:n rintaman säröilystä.

HÄMMENTÄVINTÄ on merkitys, joka Suomella on ollut presidentti Vladimir Putinin lähipiirille.

Ei liene pelkkä sattuma, että Venäjän varakkaimpiin ihmisiin kuuluvilla Gennadi Timtšenkolla ja Boris Rotenbergillä on myös Suomen kansalaisuus.

Julkisen kuvan mukaan he ovat vastuussa Putinin rahakirstusta ja tulevat siitä ruhtinaallisesti palkituiksi, vaikka joutuvat vastaavasti elämään ruhtinaan mielivallan varassa.

Pakotteiden maailmassa on merkittävää, että heillä on täällä sama lainsuoja kuin muillakin Suomen kansalaisilla.

Suomessa viikonloppuna 10.-12.06.2016 mm. kolme mielenkiintoista puoluekokousta...

Kansallinen Kokoomus pitää puoluekokouksen Lappeenrannassa, Suomen Keskusta Seinäjoella ja Vasemmistoliitto Oulussa.

Kukaties edellä mainituista mielenkiintoisin on Kokoomuksen puoluekokous puheenjohtajavalinnan vuoksi. Istuva puheenjohtaja, valtionvarainministeri Alexander Stubb on saanut kaksi haastajaa, joista toisella mediatietojen mukaan tuntuu olevan - tällä hetkellä - kohtalaisen hyvä kannatus.

Olen yleisesti julkisestikin kirjoittanut, että mielipidekyselyt ovat mielipidekyselyjä, jotka usein saa jättää omaan arvoonsa.

Pienenä kevennyksenä tositarina elävästä elämästä:

Itse lähdin mukaan vaatimattomalla panoksellani kunnallispolitiikkaan vuonna 2000. Aikaisemmin olin ajatellut, että en lähden politiikkaan millään tavalla mukaan, en koske politiikkaan pitkällä kepilläkään...

No lähdin kuitenkin. Muistan hyvin, kuinka eräs opettajakollega totesi ennen vaaleja: "Hieno juttu että lähdit mukaan, voit olla varma, että saat minun ääneni!"

Silloiset kunnallisvaalit olivat ja menivät. Em. opettajakollegan käytös oli hiukan poikkeavaa, häntä selvästi vaivasi jokin asia.
Ei mennyt aikaakaan, kun hän lähes itkua tuhertaen tuli luokseni ja sanoi: "Minun täytyy tunnustaa sinulle, minuun iski äänestyskopissa se vanha piru! Vanhat taustat ja henkilöt, joita olen aina äänestänyt - anteeksi! Näin siinä kävi."

Taisinpa todeta, että hänen äänensä ei tällä kerralla ratkaissut minun osalta mitään, vaikka jokainen ääni on aina tärkeä.

Todettakoon, että em. henkilön kielenkäyttö oli aika lailla reippaampaa kuin tuo - vanha piru - hän oli aidosti itseensä pettynyt. En tiedä hänen myöhäisempiä äänestyskäyttäytymisiään.
_______________________________________________________________________

Minulla on tunne, että nimenomaan Kokoomuksen puoluekokousedustajilla - jotka puheenjohtavalinnan loppujen lopuksi tekevät - on kerta kaikkiaan tiukka paikka äänestystilanteessa.

Jos veikata saisi ja vaikka ei saisikaan, minulla on tunne, että kokousedustajat kallistuvat kuitenkin nykyisen puheenjohtajan taakse niukasti. Arvelen, että tuo kiky-sopimuksen lähes maaliin saattaminen ja vastikään = tänään julkistetut puoluekannatuslluvut tuovat muutaman kävyn muun muassa nykyisen puheenjohtajan koppaan. Mutta - viikonvaihteessa se ratkeaa. Totean myös varmuuden vuoksi, että olen ollut kohtalaisen tumpelo - tähän asti - veikkaustouhuissani.

Jatkoa edelliseen tänään lauantaina 11.06.2016:

No niinhän siinä sitten kävi, että veikkaukseni meni taas pieleen > Petteri Orpo tuli valituksi Kokoomuksen puheenjohtajaksi.

Ennen puhuttiin kolmesta ässästä: Sipilä-Stubb-Soini eli SSS. Nyt tilanne muuttuu Sipilä-Orpo-Soini eli SOS > mitähän tästä seuraa jatkossa?

Keskustassa ei ole puheenjohtajavääntöä, mutta varapuheenjohtajista saattaa tulla kova kisa.

Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi tulee valituksi jäsenäänestyksen voittaja.

Selailin läpi em. puolueiden puoluekokousaineistot. Kyllä on syytä avoimesti todeta, että Suomen Keskusta rp:n aineistot ovat omaa luokkaansa, erittäin hyvät. Niinhän pääministeripuolueen ainaistojen täytyy ollakin...

Mitä myönteistä Meri-Lapissa?

Olin taannoin eräässä opettajien muistelotilaisuudessa, jossa entinen opettajakollega antoi minulle moitteita, että tekstejäni ei ole näkynyt paikallislehdissä. Kerroin hänelle, että en ole pitkiin aikoihin lähettänyt lehtiin tekstejä, koska pidän Blogisivuani.

Lupasin harkita asiaa.

Lähetin lähes kuukausi (torstaina 12.05.2016) sitten alla olevan tekstin pikaharkinnan tuotoksena paikalliseen lehteen tavallisena sähköpostina. Sitä ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu. Voi olla, että se on massiivisen sähköpostitulvan mukana siirtynyt epähuomiossa bittitaivaaseen delete-näppäimen avustukselle.

Jos teksti kuitenkin vielä lehdessä julkaistaan niin mikäpä siinä...

Lähettämäni kommenttiteksti:

Mitä myönteistä Meri-Lapissa?

Paljonkin, vaikka välillä tuntuu siltä, että itkunsekaisen hammastenkiristyksen joukosta myönteisiä piirteitä ei haluta nähdäkään...

Meri-Lappia hallitsevat selkeästi Tornio ja Kemi. Pienkunnat: Keminmaa, Tervola ja Simo näyttävät elävän omaa itseriittoista toraelämäänsä, eivätkä välttämättä huomaa, että kehittymisen mahdollisuudet olivat ja menivät. Taannoinen kuntaliitos Kemin kanssa olisi muuttanut oleellisesti em. kuntien kehityssuuntaa.

Kyllä avoimesti on todettava, että Torniolla on tällä hetkellä monia potentiaalisia projekteja menossa, jotka toivottavasti onnistuvat toteutukseen saakka.

Entisen Lapin Kullan teollisuusalueen kehittäminen on ollut ripeää ja ennakkoluulotonta. Elämyskeskus on ajatuksena mielenkiintoinen ja ilmeisesti vastaa nykymenon tarpeita.

Oluenpanon palautuminen alueelle - näinkin lyhyen toimintakatkon jälkeen - on tärkeä elementti. Kiinnostus asiaan tuntuu olevan hyvä.

Vastikään on julkistettu kolmen kerrostalon rakentaminen ja rakentaja. Oletettavasti niille on Torniossa tilausta.

Erikseen on tuotava esiin Näränperän Torandan viihdekeskuksen kehittäminen, jossa katsellaan kauas tulevaisuuteen.

Toki Torniollakin ovat omat kipupisteensä: Muun muassa Nanson alasajo ja Outokummun saneerausirtisanomiset. Ne kyllä rassaavat kohtuuttomasti torniolaisia.

Toivottavasti rajanpinnassa Haaparannan puolella olevat murheellisen näköiset betonipaalutukset saavat lähiaikoina uuden ilmeen ympärilleen. Kyseisellä alueella on Torniollekin erittäin suuri merkitys.

Itse olen vuosia lievästi sanoen ihmetellyt, miksi rajan pinnassa, käytännössä kahden valtakunnan - Suomen ja Ruotsin - alueella olevalle golfkentälle ei löydy suurempaa roolia kansainvälisten golfturnausten toteuttamisessa.

Kemin Ajokseen kiinalaisen Kaidin suunnittelema biodieselhanke olisi enemmän kuin lottovoitto toteutuessaan. Mediatietojen perusteella hanke etenee alustavien suunnitelmien mukaisesti. On aivan varmaa, että kantoja - mm. EU-kantoja - on vielä runsaasti kaskessa mutta monet - minä mukaan lukien - luottavat, että tällä kerralla hanke onnistuu. Se saattaisi avata vuosikausia esillä olleen Sarius-hankkeenkin…

Kemin ja sitä myötä koko talousalueemme matkailuun luodaan kovia odotuksia. Nimenomaan ympärivuotinen matkailu on se osa-alue, johon haetaan erilaisia ratkaisumalleja. Edelleenkään merta/lähisaaria ei ole saatu hyödynnetyksi matkailusuunnitelmissa riittävästi.

Perinteiset - Lumilinna ja matkailujäänmurtaja Sampo - oheispalveluineen eivät riitä.

Lumilinnan siirtyessä Kemin sisäsatamasta Mansikkanokan alueelle, sille löytynee uutta ilmettä varsinkin, kun alueelle on tarkoitus rakentaa kaksikymmentä pientä, uudentyyppistä lasihuvilaa. Ne on tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön.

Mielestäni merihenkinen siirtolapuutarha-ajatus Kemissä on edelleen toteuttamiskelpoinen.

Matkailun kehittäminen vaatii jatkossa edelleen KEMI-TORNION-lentokentän ja asialliset lentovuorot liittymälentoineen...

Kesämatkailua on mahdollisuus elävöittää hyvin yksinkertaisilla ratkaisumalleilla > perheiden omaehtoisella mato-ongintatapahtumilla. Tapahtumilla, joissa perheet ohjattuina pääsevät toteuttamaan koko tuotantoprosessin alusta loppuun.

Puhumattakaan, että perheet viedään ammattikalastajien kanssa avomerelle lohen-/siianpyyntiin...

Kemi on kulttuurikaupunki. Meillä on upea ja monipuolinen kulttuurikeskus. Kemi on myös liikuntakulttuurikaupunki, josta viimeisimpänä osoituksena on PS Kemin pelaaminen Valioliigassa. On hieno asia, että Kemin kaupunki päätti tilata Sauvosaaren takakentän katsomon Ammattiopisto Lappialta. Katsomossa toteutetaan CLT-tekniikkaa - hyvä niin...

Toivottavasti nuo Kemin liikuntapaikat saadaan organisatorisesti pikapuolin yhteen nippuun.

Kemiin on ymmärtääkseni vapautumassa, ydinvoimalakaavan purkautumisen myötä, upea merenläheinen Satamakankaan alue.

Itse toivon vilpittömästi, että Ruutin ns. koirapuiston alueen rantarakentaminen käynnistyy aluksi suunnitellulla rivitalohankkeella.

Kemin pahin ongelma on työttömyys, nimenomaan pitkäaikaistyöttömyys, joka heijastuu välillisesti myös sosiaali- ja terveyspalvelujen korkeisiin kustannuksiin. Siksi jokainen työpaikka tänne on tärkeä, elintärkeä.

Kemi ja Tornio ovat koulukaupunkeja. On ollut myönteistä havaita, että yhteinen hätä mm. Lapin ammattikorkeakoulun osalta, on pitänyt ajatukset samansuuntaisina Rovaniemi-keskeisten omistusjärjestelyjen suhteen.

Kesänalun pohdiskeluin

Aki Pyykkö

Kemi

SAK:n uusi puheenjohtaja Jarkko Eloranta: Ay-liikkeen pitää muuttua, koska työ muuttuu...

Eloranta totesi linjapuheessaan Tampereella, että SAK on Suomen vahvin ay-brändi. Hän on oikeassa, kyllä SAK on kiistatta vahva.

Akava on keskusjärjestöistä ainoa, joka on kasvattanut viime aikoina jäsenmääräänsä. STTK on hiukan hiipumaan päin.
Voi olla, että tulevaisuudessa Suomessa on ainoastaan kaksi keskusjärjestöä.

Tällä hetkellä kaikki kolme SAK, STTK ja Akava puolustavat selkeästi paikkaansa.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

SAK:n uusi puheenjohtaja Jarkko Eloranta: Ay-liikkeen pitää muuttua, koska työ muuttuu

Eloranta varoitti, että sopimusyhteiskuntaan aiheutetut pienetkin halkeamat voivat paineessa revetä ammottaviksi kuiluiksi. Hän seuraa tehtävässä SAK:ta seitsemän vuotta johtanutta Lauri Lylyä.

KOTIMAA 7.6.2016 12:48 Päivitetty: 7.6.2016 13:38

Teemu Luukka

HELSINGIN SANOMAT

KALLE PARKKINEN / LEHTIKUVA

Jarkko Eloranta

SUOMEN SUURIN palkansaajien keskusjärjestö SAK on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Jarkko Elorannan vuosiksi 2016–2020.

Hän siirtyy tehtävään julkisten alojen työntekijöitä edustavan JHL:n puheenjohtajan paikalta.

SAK:n liittoihin kuuluu noin miljoona palkansaajaa.

Artikkeliin liittyvät

SAK:n tuleva ykkösnyrkki Jarkko Eloranta toivoo uutta ay-otetta – ”Vanhan säilöminen ei riitä” 1.5.2016

Eloranta, 50, on pitkän uran ammattiyhdistysliikkeessä. Hän on valtiotieteen maisteri, jonka pääaine oli kansainvälinen politiikka ja kansantaloustiede.

Lue tästä hänen toukokuussa Helsingin Sanomissa julkaistu haastattelunsa.

ELORANNAN SANOO, ETTÄ TYÖN muuttuminen tarkoittaa, että ay-liikkeen pitää uudistua.

Hänen mielestään pelisääntöjä ja sosiaaliturvaa pitää muuttaa pätkätöiden hallitsemalle työelämälle sopivaksi.

”Tarvitsemme nimenomaan molemmat. Pelkästään sosiaaliturvaa muuttamalla asioita ei saada korjattua – eikä veronmaksajilla olisi siihen varaakaan”, hän sanoi valinnansa jälkeen Tampereella tiistaina.

”Uuden työn tekijät eivät näy ay-liikkeen tutkassa. Tutkasignaalin ulottumattomissa kehittyy kuitenkin ilmiötä, jotka vaikuttavat myös nykyisiin jäseniimme. Ay-liikkeen pitääkin hakea uudenlaista työtä tekevät mukaan edunvalvontaan ja parantaa heidän asemaansa.”

”Pätkä-, silppu- ja osa-aikatyön määrä sekä nollasopimusten jatkuva kasvu ovat ilmiöitä, joihin on puututtava. Näiden rinnalle ovat nousemassa erilaiset tavat työllistää itse itsensä.”

ELORANNAN SANOO, ETTÄ palkansaajat ovat tehnyt Suomen taloustalkoissa oman osansa nyt kun kilpailukykysopimus on maalissa. ”Nyt on elinkeinoelämän ja yritysten vuoro näyttää.”

Hän sanoi, että hallituksen on näytettävä teolla, että sen sanaan voi luottaa.

”Julkisten palvelujen kurjistumisen kierre on katkaistava, työttömien kepittämisen on loputtava, haaveilu kahden kerroksen työmarkkinoiden luomisesta on haudattava”, hän luetteli ja jatkoi:

”Naisten palkkauksellista ja rakenteellista asemaa työmarkkinoilla on vahvistettava ja paluu kotiäitiyhteiskuntaan pysäytettävä. Koulutuksen ja osaamisen alasajoon on puututtuva, ammatillisen koulutuksen rapistuminen on estettävä.”

ELORANTA SANOO, että sopimisen yhteiskuntaa ei pidä rapeuttaa, koska se on hyvinvoinnin kivijalka. ”On myös hyvä muistaa, että pienetkin halkeamat perusrakenteissa saattavat paineessa revetä ammottaviksi aukoiksi. Silloin seuraukset ovat arvaamattomat ja vakavat”, hän sanoi puhuessaan SAK:n edustajakokoukselle Tampere-talossa.

”Jälkien siivoaminen taas on kallista ja vaikeaa. Tällä hetkellä yhteiskunnassamme on poikkeuksellisen paljon painetta monista eri syistä. Siksikin perusrakenteiden ja instituutioiden olisi oltava timanttisessa iskussa, niin ettei halkeamia synny.”

Hän arvelee, että palkkapolitiikkaa tullaan jatkossa rakentamaan aikaisempaa hajautuneemmassa järjestelmässä. ”Siksi keskusjärjestöjen sisäisen koordinaation ja valmistelun sekä liittojen välisen yhteistyön ja tuen onkin noustava aivan uudelle tasolle”, hän sanoi.

ELORANTA SANOO, että ay-liikkeen pitää olla entistä osaavampi työelämän asiantuntija ja kehittäjä. ”Mutta ei meistä mitään työelämän konsultteja ole tulossa.”

Hän toivoo lisää yhteistyötä liittojen ja keskusjärjestöjen välillä, jotta kaikki ay-liikkeen voima saadaan käyttöön nykyisinä hankalina aikoina. ”SAK on muutosvoima”, hän sanoi.

ELORANTA SEURAA tehtävässä eläkkeelle jäävää Lauri Lylyä, joka johti SAK:ta seitsemän vuotta.

SAK valitsi myös edustajiston seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Pamin puheenjohtaja Ann Selin. Hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa Matti Huutola.

Valinnat tehtiin SAK:n 19. edustajakokouksessa tiistaina Tampereella.