perjantai 11. syyskuuta 2015

Turvapaikanhakijamäärä räjähtää käsiin Suomessakin...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan, ongelmavyyhtiä kerrakseen ja se maksaa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ministeri Mäntylä: Turvapaikanhakija maksaa 13 200 euroa vuodessa – OECD:n laskelmien kuva täysin toinen

POLITIIKKA  
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) suomi kovin sanoin Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.
"Meidän on laitettava maahanmuutolle hintalappu, koska järjestelmämme ei kestä tätä kuormitusta. Tämä on fakta."
Hän puhui perussuomalaisten "työmiehen" Matti Putkosen järjestämällä tuumaustunnilla perussuomalaisten puoluetoimistolla perjantaina. Mäntylä kertoo, että turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen jo 8 400.
"Yksin elokuussa turvapaikanhakijoita tuli 2 894, mikä oli 715 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Nyt puhutaan jo sadoista vuorokausitasolla. Tälle vuodelle odotetaan kymmeniätuhansia hakemuksia."
Hän pelkää, että ilman lainsäädännöllisiä muutoksia sosiaaliturva horjuu.
"Jos tulee lisää painetta, emmekä ota lisää velkaa, koko sosiaaliturvaa pitää tasaisesti leikata alaspäin. Sosiaaliturvajärjestelmämme on jo nyt äärettömän suuressa kriisissä."
JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä.
Ministeri esitteli arvioita oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttamista kustannuksista, joiden mukaan yhden hengen kustannukset ovat 13 200 euroa vuodessa. Luvut ovat sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten laatimia, Mäntylä sanoo.
"Jos sosiaaliturvajärjestelmän piiriin tulee esimerkiksi 30 000 maahanmuuttajaa, kustannukset ovat lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa. Jos heistä vajaa puolet haluaa ja saa perheenyhdistämisen, sosiaaliturvaa tarvitsevien määrä moninkertaistuu. Satatuhatta oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa tarkoittaisi 1,3 miljardin euron kustannuksia joka ikinen vuosi", Mäntylä väittää.
Hän myöntää, että laskelma on lavea. Se perustuu 8 000 aikuisen ja 2 000 lapsen aiheuttamiin oletettuihin kuluihin.
"Luvut ovat karkeita ja todennäköisesti alaspäin. Meidän pitää uskaltaa nostaa keskusteluun, mitkä ovat maahanmuuton oikeat kustannukset."
Laskelman suurin ongelma on se, että siinä oletetaan, että oleskeluluvan saanut ihminen on pelkkä toimeentulotuesta, asumistuesta ja perhe-etuuksista koostuva kuluerä. Samanaikaisesti maahanmuuttajat osallistuvat Suomen talouden pyörittämiseen veroja maksamalla, kuluttamalla ja moni myös työpanoksellaan.
OECD laski viime vuonna, että viimeisen 50 vuoden aikana maahanmuutto on kasvattanut järjestön jäsenmaiden bruttokansantuotetta keskimäärin 0–0,5 prosenttiyksikköä. Sveitsissä positiivinen nettovaikutus on kaksi prosenttiyksikköä. Laskelmassa on tosin mukana myös työperäinen maahanmuutto.
Maa voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon se hyötyy maahanmuutosta.
Maahanmuutosta ei ole OECD:n mukaan valtavaa rahallista hyötyä, mutta maahanmuuttajat eivät myöskään kuormita kansantaloutta. Keskimäärin maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja ja tuovat yhteiskunnallista hyötyä kuin nostavat tukia.

Kun Mäntylältä kysyttiin tilaisuudessa maahanmuuttajien tuomista hyödyistä, hän johdatti keskustelun Suomen työttömyyteen.
OECD on lähinnä vauraista maista koostuva talousjärjestö, johon myös Suomi kuuluu.
"Meillä on ennennäkemättömän vaikea työllisyystilanne. Onko oikeudenmukaista, että meiltä leikataan työllisyysmäärärahoja, mutta autamme jotain erityisryhmää? Tuen pitäisi olla tasapuolista."
Mäntylän mielestä tärkeintä olisi erotella turvapaikanhakijoista kaikkein hädänalaisimmat.
"Meidän pitää erotella kansainvälistä suojelua tarvitsevat, ja muut on palautettava mahdollisimman nopeasti lähtö- tai kauttakulkumaihin. Tätä varten tarvitsemme turvallisten maiden listan."
Sisäministeri Petteri Orpo (kok) kertoi perjantaina, että hallitus selvittää, voidaanko turvapaikanhakijoiden kotouttamisraha eriyttää asumisperusteisesta sosiaaliturvajärjestelmästä.
Käytännössä eriyttäminen tarkoittaisi, että maahanmuuttajien sosiaaliturvan lähtötaso olisi muuta väestöä pienempi. Mäntylä kannattaa erillistä kotouttamisjärjestelmää.
"Tukijärjestelmän pitää olla aktivoiva. Esimerkiksi kielenopetukseen pitäisi osallistua, jos haluaa tukia. Yksi suurimmista työllistymisen esteistä on juuri kielitaito."
Hän ehdottaa rahallisia kielibonuksia, joita lahjakkaimmat kielenopiskelijat saisivat. Maahanmuuttajat saisivat täyttä sosiaaliturvaa asuttuaan riittävän kauan Suomessa.
"Olisi tietty aikamääre, jonka jälkeen he pääsevät täyden sosiaaliturvan piiriin."

Voi perkele näitä hörönlörötouhuja...

Tämä - alla olevan tyyppinen "yritys" - on sähköpostin yksi todellinen riesa. Kuinkahan monelle tuhannelle, kymmenelletuhannelle suomalaiselle alla oleva viesti on tullut.
Olennaista on, että toivottavasti klikkaa tästä tapahtumia on vähän, mielellään ei yhtään.

Olisi edes kunnon suomenkieltä...

Lisäystä edelliseen:

Todettakoon, että viikolla 38 minulle on tullut poikkeuksellisen paljon alla olevan tyyppistä sähköpostiviestiä. Saattaa johtua aktiivisesta Blogikirjoittamisestani - mene ja tiedä...

Saapunut hörönlöröviesti > täyttä humpuukia:


PO Box 308 
FI- 00101 Helsinki
10-09-2015


Hyvä asiakas,


Huomaa, että verkkopankin on päättymässä. Tämän palvelun jatkuvan keskeytyksettä napsauttamalla alla olevaa kuvaketta manuaalisesti päivittää tilisi.


Suoritettuanne tilinne päivitystä varten annetut ohjeet,  asiointitilinne sähköinen käyttöönotto palautuu automaattisesti eikä teidän tarvitse tehdä muita lisätoimenpiteitä. Kun automaattinen päivitys on valmis saatte puhelun verkkopankin palveluista vastaavalta osastolta joka antaa teille lisätietoja päivityksestä. 




Ystävällisin terveisin,


Asiakaspalvelu

Osuuspankki Verkkopankin.

Mukava ele Kemin kaupungilta museossa kävijöille...

Ilmoitus Kemin kaupungin kotisivuilta:

Aleksanterinleivoksia ja kahvia Historiallisessa museossa
pe, 11. syyskuuta, 12ap – la, 12. syyskuuta, 12ap
Marina Takalon katu 3, 94100 Kemi
Kemin Tapahtumakalenteri
Aleksanterin nimipäivänä museossa avoimet ovet ja leivoskahvit 100:lle ensimmäiselle. Kemin kaupunki tarjoaa museokävijöille kahvituksen 11.9.2015 klo 11 alkaen. Aleksanterin päivää juhlistetaan Kemin kaupungin perustamisen merkeissä. Venäjän keisari Aleksanteri II perusti Kemin kaupungin 5.3.1869. Museossa voit kahvituksen lomassa tutustua MEREN JA JOEN KAUPUNKI -perusnäyttelyyn ja LAITAKARI – saaren ja sahan tarina -valokuvanäyttelyyn. Museo avoinna klo 11-17. http://merilapinmuseot.fi/nayttelyt 

Ei ole helppoa Suomen hallituksellakaan...

Hallitus on ollut pystyssä, voimissaan muutaman kuukauden. Melkein viikoittain tulee jotain muutoksia, osittain ns. takinkäännöksiä, mikä kuvastaa olennaisesti maassamme vallitsevaa turbulenssia. Tuntuu siltä, että talouden asiantuntijatkaan eivät aina pysy joka käänteessä mukana. Erityisesti Eurooppaan, Suomeenkin vyöryvä pakolaisvirta on pistänyt monet asiat uuteen harkintaan... 

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Hallitus osti yhteiskuntarauhaa

 11.9.2015 5:00
Hallitus osti yhteiskuntarauhaa
KUVA: SAKARI PIIPPO
Sipilän hallitusta syytettiin vielä viime viikolla saamattomuudesta, mutta päättyvä talouden superviikko on muuttanut käsitykset.
Viikon kovimmat uutiset kuultiin tiistaina, kun hallitus julkisti toimenpiteensä yhteiskuntasopimuksen korvaamiseksi. Siihen verrattuna eilen torstaina julkistettu ensi vuoden budjetti oli vähemmän dramaattinen.
Se kuvastaa kuitenkin hyvin haasteiden määrä, joiden kanssa istuva hallitus nyt painii.
Hallitusohjelmassa luvattiin, ettei työn verotusta kiristetä. Nyt hallitus perui tämän lupauksen, kun raippaveroksikin kutsutun solidaarisuusveron alarajaa lasketaan kahden vuoden ajaksi 72 300 euroon nykyisestä 90 000 eurosta. Samalla pääomatuloverotuksen ylin verokanta nousee prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin.
Hallitus perusteli ratkaisua pakolaisten määrän kasvusta aiheutuneilla kustannuksilla, jotka vaativat kaikkien osallistumista. Todennäköisesti raippaveron alarajan laskulla ja pääomaverotuksen kiristämisellä ostettiin työrauhaa hallituksessa.
Työn verotusta käytännössä kiristää myös työttömyysvakuutusmaksun korottaminen, josta puolet eli puoli prosenttiyksikköä osuu palkansaajien maksettavaksi.
Työn verotuksen väliaikainenkin kiristäminen on harmillista, mutta ajat ovat poikkeukselliset. Hallituksen tiistainen lista on tarpeellisuudestaan huolimatta kova. Mikäli raippaveron laajentamisella ja pääomaverotuksen kiristämisellä rauhoitetaan ilmapiiriä, kannattaa tämä hinta yhteiskuntarauhasta maksaa.
Hermostuneita perussuomalaisten kannattajia rauhoittaakseen hallitus myös lieventää eläkeläisten asumistuen leikkauksia. Muutos on kuitenkin vähäinen. Samaan kohderyhmään osuu myös Yle-veron alarajan korotus.
Hallitus julkisti torstaina myös kolmannen lisätalousarvionsa. Siinä painoivat erityisesti työttömyystilanteen heikentyminen ja pakolaisten määrän kasvu.

Pakolaisten vastaanottoon varattu summa kerrotaan syyskuun lopulla, kun budjetti hyväksytään valtioneuvostossa. Hallitus on varautunut kustannusarvioissaan 15 000 turvapaikanhakijaan vuosina 2015-2019. Sisäministeriön ja maahanmuuttoviraston mukaan hakijoiden määrä nousee kuitenkin tänä vuonna 30 000:een, joten kustannukset nousevat helposti hallituksen arvioita korkeammaksi.
Ensi vuoden budjetti on taitavaa tasapainottelua, mutta siinä piilee suuri ongelma. Pohjalla oleva ennuste talouskasvusta on 1,3 prosenttia. Se voi olla aivan liian ruusuinen. Talouden syksy näyttää niin vaikealta, ettei nopea elpyminen ole läheskään varmaa.
Mikäli raippaveron laajentamisella ja pääomaverotuksen kiristämisellä rauhoitetaan ilmapiiriä, kannattaa tämä hinta yhteiskuntarauhasta maksaa.”

Vladimir Iljitš Leninin "uusi tuleminen" Berliinissä...

Alla olevasta artikkelista kävi mielessä asiakokonaisuus. josta olen kirjoittanut aikaisemminkin.

Kävin vaimoni kanssa Ammatillisten Oppilaitosten Insinöörit AOI ry:n opintomatkalla Virossa, Tallinnassa 1990-luvun alkupuolella. Em. tyyppisiä tapahtumia järjestettiin Viron opetusviranomaisten kanssa vuorovuosina Suomessa ja Virossa. 

Olimme pyytäneet matkalle mukaan turisteiksi Ritva ja Olavi Korolaisen Kemistä.

Ihan mukava matka, jonka yhteydessä lähinnä Olavin kanssa paluumatkalla irrottelimme ajatuksella perustaa pysyvä patsasnäyttely Kemiin. Pohdiskelimme, olisikohan noita kaadettuja/hävitettyjä patsaita kuinka edullisesti ostettavissa ja siirrettävissä Kemiiin.
Ajattelimme sijoittaa patsaat makuuasentoon nenä maahanpäin...

Olimmeko aikaamme edellä?


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Tuima Lenin nousi maan alta Berliinissä – liki neljännesvuosisadan piilottelu päättyi torstaina

ULKOMAAT  
TOBIAS SCHWARZ / AFP
Berliiniissä kaivettiin esiin Lenin patsas, joka oli piilotettu Köpenickin metsään vuonna 1991.
Berliiniissä kaivettiin esiin Lenin patsas, joka oli piilotettu Köpenickin metsään vuonna 1991.

BERLIINI. Lenin on pinnalla taas! Tai ainakin maan päällä. Kahdenkymmenenneljän sammaleen alla vietetyn vuoden jälkeen, graniittinen Lenin-patsas kaivettiin torstaina esiin Berliinissä.
Pitkä piilottelu maan alla päättyi torstaina aamupäivällä, kun työmiehet nostivat 111 palaa Leniniä yksi kerrallaan esiin Köpenickin metsässä.
Neuvostojohtajan ja bolševikkipuolueen perustajan Vladimir Iljitš Leninin muistomerkki kaadettiin vuonna 1991 kaksi vuotta Berliinin muurin kaatumisen jälkeen ja piilotettiin kaupungin itäreunan metsään säilöön.
Noina kommunismin kukistumisen aikana Lenin-patsaita kaadettiin joka puolella Itä-Eurooppaa.
Lenin oli 6 000 patsaallaan Buddhan jälkeen maailman toiseksi kuvatuin patsasaihe.
Berliinissä nostajia jännitti eniten, millaisessa kunnossa kommunistijohtajan pää on.
Kuuluisa tiukka katse, jämäkkä otsa ja parta – niitä odotettiin jälleen maan päälle. Kun kulmakarvat kohosivat sammaleen keskeltä, nähtiin ilmeen pysyneen tuimana. Vain toinen korva oli kahdessa vuosikymmenessä murtunut, vaikka patsas olikin tehty hyvästä ukrainalaisesta graniitista. Hieman kärsineestä kivi-Leninistä on tarkoitus tulla pysyvän muistomerkkinäyttelyn päätähti. Näyttelyä rakennetaan parhaillaan Berliinin Spandaun Zitadellen linnoitukseen.
Patsaan nosto-operaatio keräsi itäisessä Berliinissä sijaitsevaan Köpenickin metsään paljon katsojia.
Ja kiinnostus Leniniin oli herännyt jo muutamia päiviä aiemmin. Der Tagesspiegel-lehden mukaan vartiointifirma oli viime päivinä hätistellyt paikalta pois parikymmentä lapion kanssa kaivuuhommiin tullutta patsaanetsijää.
Berliinin 19 metriä korkea Lenin-patsas kaadettiin marraskuussa 1991. Se oli julistanut sosialismin sanomaa vuodesta 1970 Berliinin Friedrichshainissa ja ollut lokakuun vallankumouksen juhlimisen näyttämö. Aukion nimi oli tietenkin Leninin-aukio, nykyään se on Yhdistyneiden kansakuntien aukio.
Loppujen lopuksi Köpenickin metsässä työmiehet kaivoivat maan alta esiin seitsemän kontillista Leniniä.
Kaikkein tärkein osa eli pää lastattiin heti kuljetukseen kohti Spandauta. Siellä se on suunnitelmien mukaan nähtävissä jo syyskuussa.

Ei nyt sentään uusi NOKIA mutta...

Pakolaiset ovat uusi Nokia

ULKOMAAT  
Taneli Heikka

Elintaso syntyy työn määrästä ja työn tuottavuudesta. Jos toinen tai molemmat hyytyvät, maahanmuutolla voidaan kasvattaa kumpaakin.
Ruotsi ja Saksa pitävät aina huolta, että maassa on runsaasti työikäistä väestöä. Yhdysvallat on esimerkki maasta, jonka huipputuottavia innovaatiokeskittymiä ruokitaan koulutettujen maahanmuutolla.
Suomi ei ole käyttänyt kumpaakaan keinoa. Työntekijöiden määrä ja työn tuottavuus laskevat.

Työperäinen 
maahanmuutto ilmestyi Suomessa vasta pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmaan 2003.
Suomi vanheni, ja siihen herättiin. Sen jälkeen ulkomaisen työvoiman rekrytointitarve on mainittu jokaisessa hallitusohjelmassa.Miksi näin on käynyt?
On paikallaan pieni historiikki maahanmuuton vastustamiseen 2000-luvun Suomessa.
Vanhasen ensimmäisellä hallituskaudella myös nykyaikainen digirasismi alkoi voimistua. Suomen Sisun aktivisti Jussi Halla-aho nousi maahanmuuttajavastaisilla blogeilla Helsingin kaupunginvaltuustoon 2008. Uutisten kommenttipalstoilla ja Hommafoorumissa verhotuista ja suorista kehotuksista väkivaltaan tuli arkea.
Halla-ahon suosio oli osa eurooppalaista rasistisen populismin nousua. Suomessa sen vaikutus valtavirran politiikkaan oli nopea. Maahanmuutosta alettiin puhua ongelmana. Täytyihän sen olla ongelma, koska ministeritkin niin sanoivat!
Vuoden 2011 eduskuntavaaleja lähestyttäessä kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainenja sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen alkoivat kampanjoissaan myötäillä perussuomalaisten rasistisiiven retoriikkaa.
Se oli outoa, koska myös Kataisen hallitus oli kirjannut ohjelmaansa, että huoltosuhteen heikentyessä työvoimaa on haettava ulkomailta. Juuri siinä syverissä oltiin. Suomen suurlähetystöihin maailmalla suunniteltiin perustettavan rekrytointipisteitä tulijoille.
Edustakunvaaleissa 2011 perussuomalaisista tuli kolmanneksi suurin puolue. Arkadianmäelle nousi seitsemän rasistien verkkosivuilla kannatusta kerännyttä edustajaa.
Laajamittaista työvoiman rekrytointia ei koskaan toteutettu. Idea vaiettiin kuoliaaksi. Syy oli talouskasvun heikkeneminen ja poliitikkojen pelko kansan tuomiosta.
Kesä 2015 muutti kaiken.
Sosiaalisessa mediassa leviävät nyt tavallisten kansalaisten jakamat uutiskuvat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan pakolaisista. Digitaalinen media, joka kymmenen vuotta sitten oli harvojen käyttämä kanava etnisille stereotypioille, on nyt kansalaisten enemmistön hyödynnettävissä.
Rannalle hukkuneen pakolaislapsen kuvasta on tullut jaettu todellisuus, jota maahanmuuton vastustajilla ja suomalaisten enemmistöllä ei aiemmin ole ollut.
Maahanmuuttajilla on nyt kasvot, tarinat ja taustat, jotka kilpailivat perussuomalaisten luoman uhkakuvan kanssa.
Monet poliitikot ja uskonnolliset johtajat, kuten Suomen pääministeri Juha Sipilä, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja paavi Fransiskus liittyivät muuttajille tukensa antavien joukkoon.
Peli Suomi vastaan rasistit on nyt tilanteessa 1–1.
Kamppailu on nyt tasaisempi ja reilumpi kuin viisi tai kymmenen vuotta sitten. Maaleja on yhden sijasta kaksi, ja kumpikin verkko on tötteröllä.
Tähän tultiin ajopuuna. Mutta tilanteesta on otettava realistisesti hyöty irti. Maahan virtaa nyt työvoimaa, jolle muutaman prosenttiyksikön sisäinen devalvaatio ei ole peruste olla tarttumatta työhön. Työmarkkinoiden rakenteet murtuvat tämän virran tieltä kuin tulitikkupato. Sen jälkeen myös osaavan työvoiman rekrytointiin on luontevaa palata.
Kun uudet työmarkkinoille pääsevät ihmiset alkavat kasvattaa taloutta, ymmärrämme: uusi Nokia annettiin meille lahjana ulkomailta. On lottovoitto saada Suomeen lisää synnyttäjiä.
Perussuomalaisten rasistisiipi on nyt hallitusvallassa ensimmäisiä kuukausiaan. Historian ivaa on, että tulijoille sympatiaa osoittava kansanliike syntyi juuri silloin. Maahanmuuton merkitys elintason kasvattajana ymmärretään kovan realismin kautta, niin kuin suomalainen on aina lopulta osannut tehdä.

torstai 10. syyskuuta 2015

Mielenkiintoinen Selkäsaaressa käynti tänään torstaina 10.09.2015...

Ajelimme aamulla Hahtisaaresta Selkäsaareen. Vesi oli aika matalalla, joten varmuuden vuoksi kone trimmillä niin ylös kuin se jäähdytyksen vuoksi oli mahdollista. Varmuuden maksimointia oli lisäksi se, että sammutin moottorin aikaisessa vaiheessa ja loppumatka melottiin - tosin vain kolmisenkymmentä metriä.
Normaalin tai korkean vedenkorkeuden aikana voi ajella rantaan saakka huoletta. 

Rantautuessamme huomasimme, että rannalla olevan veneen päällä olevaan katiskaan oli mennyt lintu, vaikka mielestäni olin suuaukon kohoilla tukkinutkin. Eikä mikä tahansa lintu vaan haukka.
Ensiarviomme oli, että se oli varpushaukka kotiin tultuame asia tarkistettiin - kyllä, se oli varpushaukka.
Sitä oli todennäköisesti kiinnostanut katiskan sisällä oleva houkutin. Kyseinen katiska (Rambo) ostettiin aikanaan Kemistä City Sportista lähinnä siksi, että se oli mahdollista pistää siististi kasaan.
Tosin jo monta vuotta sitten sidoin nippusiteillä sen pysyvään, kiinteään lähes kuutiomuotoon, mutta siitä edelleenkin saa kaksi sivua auki - onneksi - sillä se mahdollisti varpushaukan poispääsyn ehyenä ulos.

Kyseinen lintu suhtautui "pelastajiinsa" yllättävän rauhallisesti. Pistin kyllä varmuuden vuoksi nahkahanskat käsiini. Lintu pyrähti lentoon ja jäi läheisen männyn oksalle seuraamaan nousuamme rinnettä pitkin mökille. Todettakoon, että koko päivä kyseinen lintu oli mökkimme läheisyydessä - tonttimme tuntumassa.

Tarkkaavainen lukija muistanee, että toinen katiska meillä on niin sanottu superkatiska, keskikokoinen Weke, joka ostettiin kauan sitten Prima-Raudasta. 

Toinen mielenkiintoinen ja uusi prosessi oli tänään mökkimme ympärillä käynnistetty hiiri/myyräjahti. Saimme mökillämme käyneeltä vieraaltamme  viikko sitten vinkin liittyen em. vipeltäjiin, joiden jätöksiä ja liikkumista olemme havainneet.

Vieraamme kertoi sveitsiläisestä SuperCat-hiirenloukusta. Tehokas ja siisti laite, jossa on valmiina kestosyötti. Voi myös laittaa oman syötin.
No sellaisia hankittiin aamulla Prismasta, paketissa oli kaksi SuperCattia. Ne aseteltiin tänään hiirien/myyrien kulkureiteille ja tulosta alkoi syntyä. Lyhyessä ajassa myyräkanta väheni neljällä yksilöllä.

Niin mistä tämä hiiri/myyräjahti käynnistyi?

Siitä, että yksi vipeltäjä pääsi nirhaisemaan eväspussiamme pari viikkoa sitten. Eväspussi meni samantien polttoon tulistelupaikallamme. Nyt sinne meni ilmeisesti em. nirhaisija ja sen kolme kaveria. Tuhkat vien aikanaan puiden juurille lannoitteeksi.

Että tällainen saaripäivä tänään...


keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Taas ongella illansuussa...

Kirjoitin pari viikkoa sitten blogitekstin Ongella illansuussa...

Käväisin tänään taas kokeilemassa, miten kala syö kaivettuani muutaman madon tonttimme kulmalta.
Ajoin Hahtisaaresta Selkäsaaren pohjoispäätyyn "keskellä ei mitään". Kala ei syönyt, sain ainoastaan kesän/syksyn pienimmän ahvenen, jonka uhrasin "isojen ahventen syötiksi".

Ajelin välittömästi "aika haipakkaa" Laitakarin kaupunginpuoleiseen länsipäätyyn merkkipeilin lähettyville. Ankkuroin veneen noin 3,5 metrin syvyiseen veteen.
Kala ei syönyt sielläkään. Sain yhden savustuskokoisen ahvenen ja kesän/syksyn ensimmäisen kiisken, "kirsun".

Kiitti nyt riitti, ajattelin ja ajoin Laitakarin etelärannan tuntumaan noin parisataa metriä eteenpäin.

Ankkuroin kolmisenkymmentä metriä rannasta ja onget ja pilkki veteen. Ensin ei tapahtunut mitään. Minulta meinasi taas usko loppua. Ajattelin jo, että nyt kyllä savustusahvenet jäävät tällä kerralla nostamatta mutta sitten...

Kalaa alkoi tulla kuin tyhjästä. Parvi sattui kohdalle.

Kaikilla välineillä ja kaikilla syöteillä - madoilla ja em. pikkuahvenen siivuilla - tuli muutama ahven. Savustuskokoisia toistakymmentä - lähistöllä norkoileva lokki sai osansa muutamasta pienestä ahvenesta...

Minulla oli tutut kaksi jigionkea ja pilkki käytössä. Komeita ahvenia noin 2,5-3,0 metrin syvyydestä. Suurimmat ahvenet tulivat yllättäen tällä kerralla jigiongilla.

Ohi läheltä venettäni ajeli vanhahko mies vihreällä Terhi-veneellä "ryömintävauhti" uistellen.
"Onko tullut kalaa?" huikkasin hänelle. Hän näytti komeaa, mahdollisesti yli puolikiloista ahventa hymyssäsuin. Olihan niitä minullakin lähes ämpäri jo täynnä - hyvä niin.

Pienenä yksityikohtana mainittakoon, että minun kalastustani katseli Laitakarin rannalta lammaslauma, laskujeni mukaan siinä oli viitisentoista lammasta. Saattaa olla, että saaren pusikoissa oli vielä lisää. Näytti olevan tehokasta maisemanhoidollista "parturointia"...

Kalat on perkattu. Ahvenen perkeet jätin toistamiseen sanomalehden päälle tontin takakulmalle ison sembramännyn juurelle.
Aamulla ei ollut jäljellä muuta kuin kostea sanomalehti. Harakat, varikset ja todennäköisesti siilikin saivat taas herkutella perkeillä kyllikseen...

Jatkoa edelliseen:

Edellisen iltakalastuksen ahvenet savustetaan huomenna Selkäsaaressa. Menemme katsomaan, mikä on puolukkatilanne saaressa.
Tämän kalareissun pantiin pakastimeen odottamassa jotain pientä juhlahetkeä, juhla-ateriaa...

Saattaa olla, että joku näiden kalatekstieni lukijoista turhautuu ja pohdiskelee tykönään, miksi ihmeessä jaarittelen näillä asioilla.

No lähinnä siksi, että Perämeren pohjukkakin on täynnä erinomaista kalaa - ahventa! Onhan siellä toki muutakin kalaa, mutta minua on kiinnostanut vain ahvenet ja vähin hauet.

Kerron - mahdollisesti jaarittelenkin - myös siksi, että vuosikymmenien saatossa vähänlaisesti olen nähnyt harrastusmielessä kalastettavan näillä kulmilla. Lähes ilmaista ravintoa muuta kuin hakee pois - suosittelen...

Vielä lisäjatkoa edelliseen:
Ahventen savustus onnistui erinomaisesti. Täytyy avoimesti todeta aivan kuin edesmennyt naapurimme: "Oli se ryötti niin hyvää!"




Syyria ja Irak - asekauppiaiden unelma...

Syyria ja Irak - asekauppiaiden unelma - kyllä!

Miksi? 

Luonnollisesti siksi, että em. tyyppisellä alueella, jossa kaikki taistalevat kaikkia vastaa osittain todennäköisesti tietämättä minkä vuoksi kukin loppujen lopuksi taistelee. Yhteiseksi viholliseksi näyttää kulminoituvan terroristijärjestö Isis, joka saa myös suurvallat liikkeelle, jopa jonkinasteiseen yhteistyöhön. Toki onhan alueella myös joidenkin EU-maiden sotakalustoa lähinnä ilmasta tapahtuvien täsmäpommitusten muodossa. Näennäisen tehokasta, jota mekin pääsemme katselemaan television iltauutisissa kuvan, oikeastaan kuvassa tapahtuvan "tupsahduksen" muodossa!

Toivottavasti Venäjä ja Yhdysvallat eivät joudu alueella törmäyskurssille nyt, kun eräänlaisen valehtelijoiden klubin salat ovat paljastuneet.

Vai että sotilaita, kuinkahan paljon mahtaa olla asiantuntijoiden lisäksi myös rivimiehiä...

Tosiaan - alueella on lisäksi helppo hävittää vanhaa kalustoa, jotta pääsee takomaan uutta, nyt kun rauta on kuumana.

Muistutan Yle Areenan dokumentista Homsin kaupungin taisteluista Syyriassa - murheellista nähtävää...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Venäjä myönsi lähettäneensä sotilaita Syyriaan

ULKOMAAT 
Moskova
Syyrian vuosia jatkunut sota on ajanut kodeistaan reilusti yli kymmenen miljoonaa ihmistä. Sotaa pakenevia turvapaikanhakijoita virtaa myös Eurooppaan, jossa pohditaan miten selvitä pahimmasta pakolaiskriisistä sitten toisen maailmansodan.
Venäjän ulkoministeriö myönsi keskiviikkona Venäjän lähettäneen sotilaitaan Syyriaan presidentti Bashar al-Assadin hallinnon tueksi. 
Ministeriön tiedotuspäällikön Marija Zaharovan mukaan kyseessä ovat sotilasasiantuntijat, jotka auttavat Venäjän asetoimitusten saattamisessa perille Syyriaan.
MAXIM ZMEYEV / REUTERS
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov
Ulkoministeri Sergei Lavrov keskusteli aiheesta Yhdysvaltain ulkoministerin John Kerryn kanssa puhelimitse tiistaina. Lavrov kertoi keskustelussa asetoimituksista Syyriaan ja huomautti, ettei Venäjä ole pyrkinyt missään vaiheessa salaamaan niitä.
Venäjän ulkoministeriön mukaan Lavrov toisti puhelinkeskustelussa pyyntönsä, että Yhdysvallat tukisi Venäjän ja Syyrian hallituksen ponnisteluja taistelussa terroristijärjestö Isisiä vastaan. Venäjä yritti houkutella Saudi-Arabiaa ja Syyrian oppositiovoimia liittymään Isisin-vastaiseen rintamaan viime kuussa, huonolla menestyksellä.
Uutistoimisto AFP:n haastattelemat, nimettöminä esiintyneet Yhdysvaltalaiset virkamiehet kertoivat tiistaina, että Latakian rannikkokaupunkiin Syyriaan on saapunut kolme venäläistä sotilaskonetta – kaksi rahtikonetta ja yksi matkustajakone.
Tietoja Venäjän osallistumisesta Syyrian sotaan on tihkunut kuitenkin jo kuukauden ajan. Syyrialaiset tiedotusvälineet kertoivat elokuun alkupuolella venäläisten sotilasneuvonantajien saapumisesta Latakiaan. Myöhemmin sosiaalisessa mediassa julkaistiin kuvia lentotukialus Nikolai Filtšenkovin saapumisesta alueelle Bosborinsalmen kautta. Elokuun lopussa israelilaiset tiedotusvälineet kertoivat nimettömiin diplomaattilähteisiin viitaten venäläisten hävittäjien ja rynnäkköhelikopterien saapumisesta Syyriaan al-Assadin tueksi.
Tämän jälkeen Syyrian hallituksen virallinen lehti al-Batan kertoi Venäjän aikovan perustaa tukikohdan Latakian eteläpuolelle. Viime viikolla alueella kerrottiin nähdyn venäläisiä rynnäkköpanssareita. Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiedotuspäällikkö Dmitri Peskov kiisti vielä tuolloin Venäjän asevoimien osallistumisen Syyrian sotaan.
Yhdysvallat on suhtautunut Venäjän toimiin nihkeästi.
Kreikan mukaan Washington on lähettänyt sille pyynnön sulkea ilmatilansa venäläisiltä sotilaskoneilta, ja Bulgaria kertoi aiemmin tehneensä jo niin. Keskiviikkona Bulgaria kuitenkin kertoi harkitsevansa asiaa uudelleen.
Tarkkailijat ovat uumoilleet, että Venäjän aktiivisuus on merkki uudesta ulkopoliittisesta avauksesta – varsinkin, kun taistelut Itä-Ukrainassa ovat samaan aikaan rauhoittuneet merkittävästi. Putinin on määrä osallistua YK:n yleiskokoukseen ensi viikolla New Yorkissa, ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.
"Jos suunnitelma onnistuu edes osittain, saavuttaa Venäjän hallinto kaiken mitä se vain voi toivoa", sanomalehti Novaja Gazetan politiikan toimituksen esimies Kirill Martynov arvioi kolumnissaan.
"Länsisuhteiden normalisoinnin ja neuvotteluiden aloittamisen Krimin asemasta. Ja samaan aikaan se voi näyttää maailmalle Venäjän voiman: erotuksena kyvyttömistä länsidemokratioista me pystymme jopa hyökkäämään terroristeja vastaan Lähi-idässä."
Presidentti al-Assadille kaikki mahdollinen tuki on enemmän kuin tarpeen, sillä hänen sotamenestyksensä ei ole viime aikoina ollut sanottavaa.
Keskiviikkoisten uutisten mukaan Syyrian joukot ovat joutuneet vetäytymään Syyrian luoteisosassa sijaitsevasta Idlibin lentotukikohdasta, jota Isisin taistelijat ovat piirittäneet jo kahden vuoden ajan.

Kemin Laitakarin valokuvanäyttely historiallisessa museossa...

Kävin katselemassa Laitakarin valokuvanäyttelyn. Hyvä ja mielenkiintoinen näyttely. Tunsin muutamia vanhoja laitakarilaisia. Ehkä tunnetuin heistä oli Marina Takalo, jota olen moneen otteeseen aikanaan jututtanut - persoonallinen mummo...

Mielestäni valokuvanäyttelystä puuttui ainakin yksi kuva, kuva Petteri Pekka Tuhkasesta. Jos kuva oli esillä, se meni minulta ohi silmien.

Pieni tekstinpätkä em. henkilöstä lienee paikallaan:

Kemissä on ollut historiansa aikana muutamia ihmisiä, jotka omalla työpanoksellaan, aktiivisuudellaan ja oivalluksillaan ovat vaikuttaneet talousalueellemme/seutukunnallemme kiistatta paljon.
He ovat usein ns. suurelle yleisölle täysin tuntemattomia, mutta kuitenkin merkittäviä kemiläisiä, joiden toiminnoista olisi syytä ottaa oppia – Suuria kemiläisiä...

Eräs heistä on ehdottomasti Pekka Petter Tuhkanen. Kuka ihmeen Tuhkanen, todennäköisesti moni lukijoista aivan aiheellisesti ihmettelee?

Ossi Hedmanìn kirjoittamassa Kemin historia-kirjan 1-osassa on tarina Pekka Petter Tuhkasesta, Laitakarin sahan työntekijästä.

Lainaan Ossi Hedmanín ansiokasta tekstiä:

”Pekka Tuhkanen uutterana, taitavana ja kykenevänä ihmisenä teki töitä Laitakarin sahamiljöössä edeten loppujen lopuksi kyseisen sahan inspehtooriksi, isännöitsijäksi eli sahan johtajaksi.
Hän toimi saarella sekä kaupungissa, Sauvosaaressa kauppiaana, jolle inhimillisyys luotonannossa ja luottamus sahatyöntekijöihin on tarinoiden mukaan ollut silmiinpistävää.

Pekka Tuhkanen osti Laitakarin höyrysahan perustajalta, oululaiselta Johan Gustav Bergbomilta Sauvosaaresta Kemin kaupungin tontin nro 1. Pekka Tuhkanen rakennutti em. tontille useita rakennuksia vuonna 1875...

Kyseinen Bergbom oli saanut kyseisen tontin Kemin kaupungilta yhden 1 markan muodollisella kauppahinnalla.
Pekka Tuhkanen osti kyseisen tontin itselleen kahdensadan markan kauppahinnalla, mutta se ei köyhää kirpaissut, sillä Pekka Tuhkanen oli siihen aikaan Kemin neljänneksi varakkain henkilö!”

Kyseinen paikka on Kemin kaupungin ehkä tunnetuimmassa korttelissa nro 107 ja se tunnetaan nykyisin Kemin Kaupungin edustustiloina ns. Jänkälänä.

Kyseinen tila on tällä hetkellä vuokrattuna yrittäjä, ravintolanpitäjä Kauko Hyväriselle, joka isännöi myös Kemin Puistopaviljonkia.

Oikeastaan kyseinen paikka olisi nimettävä tontin/kiinteistön alkuperäisen rakentajan mukaisesti Tuhkaseksi.

Syy, miksi Pekka Tuhkasen tarina minua kiehtoo, on mm. siinä, että hän oli ilmeisesti toiminnoissaan aikaansa edellä, josta on osoituksena mm. hänen neuvottelemansa metsäkaupat Kemijärven Isokylän metsänomistajien kanssa.

Väitetään, että kyseinen metsäkauppa on silloisen Laitakarin sahan omistajan, Kemi Oy:n koko historian ajan ehdottomasti parhain metsäkauppa, metsäkauppa, jonka arvoa ei aluksi ymmärretty.

Toisaalta Pekka Tuhkanen kiinnostaa minua erityisesti siksi, että hän oli isoisäni, Aukusti Pyykön eno, siis äidin veli, joka todennäköisesti omalta osaltaan on oleellisesti vaikuttanut siihen, että isoisäni on aikanaan muuttanut Kainuusta, Kuhmon Lentiirasta Kemiin...

Minulle on tullut mielikuva Pekka Tuhkasesta hyvänä ihmisenä, yrityksensä ja elinyhteisönsä eteen tekevänä henkilönä.
Ne ovat mm. asioita, joita elämässä on syytä arvostaa ja pyrkiä itse toimimaan sen mukaisesti.

Toivon, että em. tyyppiset asiat ovat mahdollisimman monilla alueemme ihmisillä taustalla vaikuttamassa edelleenkin meidän kaikkien selviytymiseen täällä Perämeren pohjukassa.

Tuntemattomia mutta merkittäviä kemiläisiä on toki muitakin, mutta tässä eräs heistä Kemin kaupungin historian ensimmäisiltä vuosikymmeniltä.