maanantai 7. syyskuuta 2015

Leipuri leipoi kuuman leivän...

Leipomoyrittäjän kommentit nostattivat someraivon. Päteekö tässäkin sanonta: Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa - tiedä häntä...

Oli niin tai näin tuo vastikkeettomuus on arka asia, josta on puhuttu ei enempää eikä vähempää kuin vuosikymmeniä Suomessakin. Löytyykö siihen osaratkaisu viime aikoinakin puhutun kansalaispalkan myötä.

Oma näkemykseni on se, että kuka tahansa suomalainen kykenee tekemään jotakin tämän yhteiskunnan hyväksi, jos siihen annetaan aito ja todellinen mahdollisuus. 

Minimissään se pienimuotoinen tekeminen onnistunee parhaiten yhteiskunnan tukeman ns. kolmannen sektorin kautta ja avustuksella.

Luonnollisesti paras vaihtoehto on esimerkiksi uudelleenkoulutuksen kautta hankittu uusi työpaikka. 



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kotimaa  | 

Lieksalainen leipomoyrittäjä hämmästelee, kun varma työ ei työttömiä kiinnosta – "Saako tukia liian helposti?"

Porokylän Leipomon toimitusjohtaja Timo Väänänen hämmästyi vähäisestä kiinnostuksesta yrityksen järjestämää koulutusta kohtaan. Koulutuksen suorittaneille tarjotaan töitä leipomosta, osalle jopa vakipaikkaa. Siitä huolimatta koulutuksen 10 paikkaa oli vaikea saada täyteen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Lieksan Lehti.



Käsintehtyjen ruislimppujen paistamista arinauunissa.
Kuva: Daniel Rodriguez / Yle

Työttömien kiinnostus työntekoon on noussut puheenaiheeksi Lieksassa. Porokylän Leipomon toimitusjohtaja Timo Väänänen on ottanut Lieksan Lehdessä voimakkaasti kantaa työttömien haluttomuuteen ottaa töitä vastaan.
Aihe nousi esille, kun yrityksen järjestämälle kurssille oli vaikeuksia saada opiskelijoita. Väänänen kertoo, että yhdeksän kuukautta kestävä koulutus tarjoaa kaikille koulutuksen käyneille töitä.
– Koulutamme tarpeeseen, koska gluteiinittomien tuotteiden tuotanto kasvaa ja meillä on laajennus käynnissä. Ensi vuonna on tarvetta uusille työntekijöille. Osalle on tarjolla vakipaikka ja osalle esimerkiksi kesätöitä, Väänänen kertoo.
Kolme hakijaa perui haastattelun, kolme ei tullut ollenkaan ja kaksi sanoi, että työ ei kiinnosta.
– Timo Väänänen
Väänänen sanoo hämmästyneensä todella vähäistä hakijamäärää. Noin viisi vuotta sitten yritys järjesti vastaavan koulutuksen, johon haki yli 40 ihmistä. Nyt hakijoita oli 20.
Lieksassa työttömien osuus työvoimasta oli viimeisimmän katsauksen mukaan 20,6 prosenttia.
– Päätimme, että kutsumme kaikki haastatteluun. Kolme hakijaa perui haastattelun, kolme ei tullut ollenkaan ja kaksi sanoi, että työ ei kiinnosta.
– En keksi muuta syytä kuin se, että saako tukia liian helposti, Väänänen toteaa.

"Työttömien joukko ei ole yhtenäinen"

Työllisyyden kuntakokeilun Lieksa -hankkeessa asiaa ei nähdä näin mustavalkoisena. Projektipäällikkö Marja Vallius-Hyttinen toteaa, että työttömien joukko ei ole yhtenäinen. Yksi suurimmista haasteista on pitkäaikaistyöttömien ikä ja koulutuksen puute.
Monella on halua tehdä töitä, mutta itsetunto esimerkiksi voi olla niin huono.
– Marjo Vallius-Hyttinen
– Suuri osa erityisesti pitkään työttömänä olleista ovat ikääntyneitä. Keskivertoasiakas on yli 50-vuotias mies, jolla ei välttämättä ole mitään muuta koulutusta kuin kansakoulututkinto, Vallius-Hyttinen kertoo.
– Ymmärrän kyllä yrittäjän näkökulman erittäin hyvin, mutta pitkäaikaistyöttömillä on monenlaisia asioita, joita meidän pitää selvitellä. Monella on halua tehdä töitä, mutta itsetunto esimerkiksi voi olla niin huono.
– Jos on ollut kymmenen vuotta poissa työmarkkinoilta, niin on iso askel mennä rekryyn ja sieltä lähteä hakemaan töitä. He tarvitsevat siihen apua, Vallius-Hyttinen jatkaa.

Työttömyyttä aiotaan torjua kuntalisällä

Lieksassa on kamppailtu jo pitkään työttömyyden kanssa. Kaupunki suunnittelee ottavansa käyttöön työllistämisen kuntalisän tilanteen parantamiseksi.
Lisä maksettaisiin suoraan yritykselle työttömän palkkakustannuksiin. Lisä voidaan myöntää yhdestä ihmisestä enintään puoleksi vuodeksi. Korvaus on enintään kolmesataa euroa kuukaudessa.

"Ihmisten lähdettävä jonnekin"

Porokylän Leipomon toimitusjohtaja Timo Väänäsen mukaan kynnystä lähteä koulutukseen ja töihin ei saisi antaa tulla.
Tukia ei pitäisi antaa vastikkeettomasti. Ihmisten pitäisi lähteä aamulla jonnekin, esimerkiksi koulutukseen tai yhdistyksiin. Sosiaalinen verkosto pitäisi pitää vireänä ja kynnys matalana.
Tukia ei pitäisi antaa vastikkeettomasti.
– Timo Väänänen
Hän ei myöskään allekirjoita sitä, että ikä tai alan kokemuksen puute olisi työllistymisen esteenä.
– Yksi koulutukseen valittu on 57-vuotias. Moni on tullut koulutukseen myös niin sanotusti pystymetsästä. Joukossa on myös kaksi thaimaalaista. Meillä on kaksi kriteeriä: halu oppia ja tehdä töitä.
Leipomon tapauksesta kertoi ensimmäisenä Lieksan Lehti.

Prosenttiperustainen jäsenmaksu...

Ennen sanottiin/väitettiin, että oikeaa, todellista edunvaltatyötä tekevä keskusjärjestö, liitto tai yhdistys on sellainen, jonka jäsenmaksu on prosenttiperustainen ja se on työnantajaperinnässä.

Muut eli tasarahajäsenmaksuja perivät ovat eritasoisia ammatillisaatteellisia seurustelukerhoja, ns. herrakerhoja, joilla ei edunvalvonnan kanssa ole juurikaan tekemistä. 

Tiedän, että kaikki eivät hyväksy prosenttiperustaisen jäsenmaksun ja edunvalvonnan korrelaatiota.

Edellisessä elämässäni eli työelämässäni opetussektorilla olin viimeiset vuosikymmenet Akavaan kuuluvan Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n jäsen Ammatillisten Oppilaitosten Opettajat AOO ry:n kautta.
Oli itsestäänselvyys, että jäsenmaksu oli prosenttiperustainen ja työnantajaperinnässä. Raadollinen edunvalvonta pyrittiin hoitamaan asiallisesti jäsenistön parhaaksi.

Mikäli oikein muistan, aikaisemmin teollisuudessa ja palvelusekstorilla ns. ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa oli suosituksia asiasta jos toisesta.

Yleensä muilla henkilöstöryhmillä on löytynyt sitovaa sopimustekstiä siis mustaa selkeästi valkoisella.

Nyt alkaa myös ylempien toimihenkilöiden osalta tilanne olla selkeämpi kuin ennen - sopimustekstisitovuutta löytyy.

Jatkuva kiista työnanantaja-/työntekijätahon välisissä työehtosoimusneuvotteluissa on korotuslinjasta: Euro- vai prosenttipohjainen ratkaisumalli. Varsin usein päädytään ns. sekalinjaan.

Jos ja kun oikealla edunvalvonnalla on hinta, on mielestäni reilua, että se, jolle prosenttieuroja ropisee kukkaroon enemmän, maksaa myös jäsenmaksua prosenttiperustaisesti hiukan enemmän.

Sillä on mielestäni korrelaatio myös järjestäytymiseen = jäseneksi liittymiseen nuorten jäsenten osalta. Nykyisin järjestäytymisprosentit ovat murheellisen alhaisia...

Minulle eläkeläisenä edellä olevat asiat eivät vaikuta enää sitä tai tätä. Tosin maksan edelleen sekä Tekniikan Opettajat TOP ry:n ja Insinööriliitto IL ry:n eläkeläisjäsenmaksun vähän niin kuin vanhasta muistista.

OAJ ry:n Veteraaniopettajien jäsenmaksusta olen luopunut kauan sitten...

Autonkatsastus maanantaiaamuna 07.09.2015...

Käväisin hetki sitten katsastamassa meidän talviautomme eli Land Rover Freelanderin vm. 2000 Kemin Karjalahdella A1-katsastuspisteessä. Samalla tuttua henkilökuntaa oli mukava jututtaa.

Joku lukijoistani voi itsekseen jupista: "Mitä ihmeellistä tuossa nyt muka sitten on olevinaan?" 

No ei siinä ole minunkaan mielestä paitsi, että olen em. talviauton katsastuksen jättänyt tähän saakka aina "viime tinkaan" toisin sanoen loppuvuoteen marras-joulukuulle.

Nyt päätin toimia toisin noudattaen viime vuosina omaksumaani periaatetta: Jos suinkin voin tehdä jonkin asian välittömästi, heti, se on syytä tehdä eikä jättää asiaa "venymään" hamaan tulevaisuuteen...
Toki tunnustan, että edelleenkin jokin asia saattaa siirtyä liian kauaksi, elämässä joutuu pakostakin priorisoimaan asioita.

Mukava katsastuskäynti kaiken kaikkiaan, varsinkin kun auto oli katsastusmiehen testaamana tekniikaltaan kunnossa.

Ajattelin pois lähtiessäni käydä vilkaisemassa viereisessä Wetterin autoliikkeessä vaihtoautoja - potkimassa renkaita - vasta katsastetun auton innoittamana. Näin teinkin mutta isossa vaihtoautohallissa en havainnut ensimmäistäkään automyyjää, joten poistuin kaikessa hiljaisuudessa takavasemmalle.

Hallissa oli monia mielenkiintoisia vaihtoautoehdokkaita, joista olen tutuksi tulleen automyyjän kanssa useaan otteeseen keskustellut - alustavasti.
Hän tietää jotakuinkin minun tämänhetkisen autontarveajatukseni ja tietää, että ns. tyhjästä en ole valmis maksamaan...






Ruokahävikki on aivan liian suuri Suomessakin...

Puhuttaessa maailman nälänhädästä muistelen lukeneeni, että teoriassa kaikille riittää ruokaa, mikäli nykyistä globaalista ruokahävikkiä voitaisiin vähentää 25%. 

Suomen osuus em. hävikistä on häviävän pieni, se on kuitenkin merkittävä, jota on syytä vähentää kaikin käytettävissä olevin, järkevin keinoin.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Naiset heittävät ruokaa roskiin enemmän kuin miehet – asiantuntija neuvoo, miten ruokahävikkiä voi vähentää

RUOKA 
JUHANI NIIRANEN / HS
Nelihenkisen perheen biojätettä.
Nelihenkisen perheen biojätettä.
Ruokahävikki tulee kalliiksi: nelihenkiseltä perheeltä voi mennä vuodessa satojen eurojen edestä ruokaa roskikseen.
Naisilta syntyy ruokahävikkiä enemmän kuin miehiltä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vuonna 2013 tekemän ruokahävikkitutkimuksen mukaan ruokahävikkiä tuottavat eniten yksin asuvat naiset, jotka heittävät ruokaa roskiin noin kolmanneksen enemmän kuin yksin asuvat miehet.
Myös perheissä ruokahävikkiä syntyy eniten silloin, jos ruokaostoksista vastaa nainen.
Osasyy lienevät naisten suosimat tuotteet: esimerkiksi tuoreet kasvikset pilaantuvat helposti.
Suomalaiset kotitaloudet heittävät vihanneksia ja juureksia roskiin vuodessa 22 miljoonaa kiloa.
Hedelmistä ja marjoista syntyy hävikkiä 12 miljoonaa kiloa vuodessa. 

Advertisement
Miten sitten hävikkiä voi vähentää? Asiantuntija, kotitalousopettaja Elina Ovaskainen energian ja materiaalien järkevän käytön asiantuntijayritys Motivasta kertoo.
Osta vain se, minkä syöt.
Käytä ostoslistaa, äläkä tee ruokakaupassa heräteostoksia. Pohdi, millaista ruokaa ja millaisia määriä tarvitset.
Hyvä vinkki on ottaa jääkaapin sisällöstä kuva ennen kuin menee ruokakauppaan. Näin muistaa, mitä kaapissa on ja mitä sieltä pitäisi käyttää.
Kasviksia menee paljon hävikkiin. Kannattaa ostaa yksittäisiä perunoita ja juureksia ennemmin kuin jättipusseja.
Tuoreet yrtit menevät herkästi pilalle, mutta ne voi pakastaa tai kuivata. Nopean kuivatuksen voi tehdä jääkaapin päällä.
Luota aisteihisi.
Parasta ennen -päiväyksestä voi lukea, milloin tuote on valmistajan mukaan parhaimmillaan. Se ei siis kerro, onko tuote pilalla.
Esimerkiksi hapanmaitotuotteet säilyvät avaamattomina pitkiäkin aikoja. Jos tuote ei haise pahalta eikä siinä ole silmin havaittavia muutoksia, esimerkiksi hometta, sitä voi seuraavaksi siirtyä maistamaan.
Nahistunut porkkana uppoaa hyvin keittoon. Tomaatit taas saattaa arvioida huonoiksi, vaikka ne ovat vain pehmeitä. Pehmeinä ne itse asiassa ovat usein parhaimmillaan.
Säilytä oikein.
Hedelmät erittävät etyleeniä ja kypsyttävät toisiaan sekä muita kasviksia. Näin ollen vaikkapa kurkku pysyy hyvänä pidempään, kun sitä ei säilytä banaanien vieressä.
Jääkaapin lämpötilan pitäisi olla kahdesta kuuteen astetta. Usein jääkaappi on liian lämmin.
Ovihylly, jossa säilytetään maitotuotteita, on vihanneslokeron lisäksi jääkaapin lämpimimpiä paikkoja.
Älä sullo pakastimeen.
Jos on itse valmistanut ruokaa, se säilyy jääkaapissa jopa yllättävän hyvin. Esimerkiksi kasvisruoka tuskin menee jääkaapissa pilalle vielä kahdessa päivässä.
Kannattaa muistaa, että ruoka-ohjeet on tehty neljälle ihmiselle. Yhden tai kahden hengen kotitalouksissa tuleekin helposti kokattua liian suuria määriä.
Tähteiden pakastaminen ei välttämättä kannata, koska annokset unohtuvat helposti. Ruoka saattaa yhtä lailla päätyä roskikseen, kun se puoli vuotta myöhemmin löytyy pakastimesta.
Järkevämpää on tehdä ruokaa alun perinkin sopiva määrä.
Tuunaa ruokaa.
Opettele hyödyntämään tähteet ja ne raaka-aineet, jotka sinulla jo on. Netissä on  sivustoja, joihin voi syöttää kaapissa olevat raaka-aineet, ja ne antavat ehdotuksia aterioiksi.
Tähteitä voi käyttää keittoihin, munakkaisiin ja pitsaan. Moni herkkuruoka on syntynyt tähteiden pohjalta: esimerkiksi bouillabaisse-keittoon tuli alun perin sitä, mitä kalastajalta sattui jäämään yli.
Kuluttajaliiton Hävikkiviikkoa vietetään 7.–13. syyskuuta.

Kyllä puuta riittää - ainakin Suomessa...

Maailmanlaajuisesti puumäärä vähenee mutta...

Suomen metsissä on puuta yhteensä 2306 miljoonaa kuutiometriä. Puuston vuotuinen kasvu on jo useamman vuoden ajan ollut yli sata miljoonaa kuutiota vuodessa.
 Puut kasvavat Suomessa vain kasvukaudella, joka on noin 80 päivän mittainen. Kasvukaudella 2012 puuston kasvu oli 104 miljoonaa kuutiota, joten keskimääräinen päiväkasvu oli yli miljoona kuutiometriä.
Kun vuotuisesta kasvusta vähennetään poistuma, saadaan luku, jonka verran metsien puumäärä kasvaa vuodessa. Poistumassa on mukana hakkuut, kaadetuista puista metsiin jäävät osat ja luonnon poistuma eli luontaisesti kuolevat puut.

Kaikilla puulajeilla ja Suomen metsäkeskuksen toimialuilla puuston kasvu on poistumaa suurempi.
1900-luvun alkuun verrattuna puuston määrä on kasvanut yli 60 prosenttia, vaikka osa Suomea luovutetiiin 1940-luvulla Neuvostoliitolle. Metsämaalla on puuta keskimäärin 111 kuutiota, kun vielä 1970-luvulla luku oli 75 kuutiota hehtaaria kohti.

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta 75 prosenttia. Metsää on jokaista suomalaista kohti noin neljä ja puoli hehtaaria. Maapinta-ala luokitellaan käyttötarkoituksen perusteella. 86 prosenttia Suomen maa-alasta luokitellaan metsätalousmaaksi. Metsätalousmaa jaetaan eri luokkiin sen perusteella, miten hyvin metsä kyseisellä maapohjalla kasvaa. Metsätalousmaa jaetaanmetsämaahan, kitumaahan ja joutomaahan.
Kun Suomessa puhutaan metsistä, tarkoitetaan metsä- ja kitumaata. Pääosa Suomen metsistä kasvaa metsämaalla, jota on 20,3 miljoonaa hehtaaria.
Metsätalousmaasta on suota 34 prosenttia. Metsämaan pinta-ala lisääntyi 1950-luvulta 1980-luvulle saakka, koska soita ojitettiin.

Metsät ovat mäntyvaltaisia

Suurin osa Suomea kuuluu kasvimaantieteessä pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Vain Ahvenanmaa ja lounaisin osa manner-Suomea kuuluvat lauhkean vyöhykkeen sekametsiin. Pohjoisen havumetsävyöhykkeellä maaperä on vähäravinteista ja hapanta, ja metsää muodostavia puulajeja on vähän.
Suomessa 97 prosenttia metsissä olevasta puusta on mäntyä, kuusta ja koivua. Puolet metsistä on mäntymetsiä. Kaikkiaan maassamme kasvaa kolmisenkymmentä puulajia.
Valtaosa Suomen metsistä on sekametsiä eli niissä kasvaa useampaa kuin yhtä puulajia.

Vuonna 2014 Suomen metsät kasvoivat 105 miljoonaa kuutiometriä. Metsien vuosittainen runkopuun kokonaispoistuma on 79 miljoonaa kuutiometriä. Se koostuu teollisista hakkuista (56 miljoonaa kuutiometriä), polttopuusta, energiapuusta, kotitarvepuusta ja luonnonpoistumasta eli metsään jäävistä kuolleista puista.

Laskelmien mukaan runkopuunhakkuut voitaisiin nostaa 81 miljoonaan kuutiometriin vuodessa heikentämättä hakkuumahdollisuuksia tulevaisuudessa.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna: 

Maailman puut on laskettu – jokaista ihmistä kohden on yli 420 puuta

ULKOMAAT 
REUTERS / REUTERS
Maailman suurimmat metsäalueet löytyvät tropiikista. Kuva on otettu 325-metrisestä Amazonin tarkkailuun käytettävästä mastosta, joka sijaitsee Brasiliassa noin 150 kilometriä Manausista koilliseen, kaukana ihmisasutuksesta.
Maailman suurimmat metsäalueet löytyvät tropiikista. Kuva on otettu 325-metrisestä Amazonin tarkkailuun käytettävästä mastosta, joka sijaitsee Brasiliassa noin 150 kilometriä Manausista koilliseen, kaukana ihmisasutuksesta.
Maapallolla on yli kolme biljoonaa eli 3 040 000 000 000 puuta. Niitä riittää noin 422 kappaletta jokaista ihmistä kohden.

Näin arvioidaan tällä viikolla ilmestyneessä Yalen yliopiston johtamassa tutkimuksessa, jossa kartoitettiin Maan puukantaa aiempaa tarkemmilla tutkimusmenetelmillä.

Tutkimuksen mukaan maailmassa on huomattavasti aiempia arvioita enemmän puita. Aiempi lähinnä satelliittikuviin perustuva karkea arvio oli, että maapallolla olisi yli 400 miljardia puuta eli noin 61 puuta ihmistä kohden.

Puiden määrä yllätti kuitenkin uutistoimisto AFP:n mukaan myös tutkijat.

”En osaa sanoa, mitä olisin veikannut, mutta olin yllättynyt siitä, että puhumme biljoonista”, tutkimusta johtanut Thomas Crowther Yalen metsien ja ympäristön tutkimuksen laitokselta sanoi AFP:lle.

Suurta aihetta iloon ei kuitenkaan metsien tilanteesta ole. Puiden suurempi määrä johtuu lähinnä aiempien selvitysten karkeudesta, eikä puiden määrän kasvusta.

Päinvastoin tutkimuksen mukaan Maan puupeite on vähentynyt noin 46 prosenttia sitten ihmiskunnan alkuvaiheiden.

Tämän tuhon vauhti ei osoita myöskään hiljenemisen merkkejä. Me menetämme joka vuosi 15 miljardia puuta metsien tuhoamisen ja viljelysmaiden raivaamisen vuoksi.
Puiden kartoittamiseen käytettiin monenlaisia keinoja. Tutkijat keräsivät tietoa puuston tiheydestä noin 400000 palstalta eri puolilta maailmaa. Tiedot saatiin erilaisista kansallisista kartoituksista ja tutkimuksista, joissa puiden määrää on kartoitettu kentällä.

Lisäksi tutkijat käyttivät puiden määrän arviointiin satelliittikuvausta. Kuvien avulla he arvioivat ilmaston, pinnanmuotoja, maaperää, kasvillisuutta ja ihmisten vaikutusta puustoon näillä aiemmin kartoitetuilla alueilla.

Näiden tietojen pohjalta rakennettiin malleja, joiden pohjalta puiden määrä laskettiin.

Loppulukemaksi tutkijat saivat 3,04 biljoonaa puuta.

Kartoitukseen osallistui tutkijoita 15 maasta. Tutkimuksen tulokset julkaistiin tiedelehti Naturessa.

Kaikkein tiheimmät metsät sijaitsivat subarktisilla alueilla Skandinaviassa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa.

Suurimmat metsäalueet ovat trooppisilla alueilla. Noin 43 prosenttia maailman puista sijaitsee näillä alueilla.

Kaikkein suurin vaikutus metsiin oli juuri ihmisen toiminnalla. Kun ihmisten määrä kasvaa, myös puiden määrä alkaa puolestaan laskea, tutkimuksessa Yalen yliopiston tiedotteessa sanotaan.

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Voi minua Onnen Pekkaa!

Minua - niin kuin varmaan tuhansia suomalaisia - on pommitettu aikaisemminkin alla olevan tyyppisellä informaatiolla. Tällä hetkellä ei ole matkustustarvetta mutta...

Olemme suunnittelemassa huhtikuulle 2016 matkaa Eurooppaan. Mahdollisesti Interrail Global passin/lipun (60+) avustuksella.

Toisin sanoen mahdollisimman edullinen lento esim. Lontooseen, sieltä Englannin kanaalin alitse Pariisiin jne. ...Ehkä takaisin Euroopan läpi Tanskan ja Ruotsin kautta Haaparannalle, josta autokyyti takaisin kotiin Kemiin.

Kävipä mielessä, jos alla olevan tyyppisiä supertarjouksia olisi tarjolla alkuvuodesta 2016, tarjouksen toimivuutta voisi testata. Toisin sanoen, onko se täydellistä hörönlöröä...

Todettakoon, että olemme olleet aikaisemmin kolme kertaa Inter Rail-matkalla Euroopassa vuosina 2000, 2001 ja 2003. Rankkoja mutta erittäin mielenkiintoisia ja mieleenpainuvia matkoja.


Unelmaloma 2015-tarjouskampanja-aineisto:



3 päivän kuluttua Sinun varauksesi voimassoloaika umpeutuu!
2:n hengen Erikoislomapaketti
--- 21 päivään sisältyy 7 ja 14 päivää valituissa Hotelleissa ---
Hei aki.pyykko@netti.fi !
Haluamme ilmoittaa, että VII Eurooppalainen Unelmaloma 2015 -tarjouskampanjan finaali lähestyy. Olet yksi valituista henkilöistä, joille kyseinen muistutus on lähetetty. Jäljelle on jäänyt vain 3 päivää aikaa vastaanottaa Sinulle myönnetty kahden hengen 7 sekä 14 päivän paketti, johon sisältyy majoitus aterioineen valituissa hotelleissa.

Muistutukseksi, meidän Pakettimme oikeuttaa Sinut hotellissa tai majatalossa yöpymiseen ilman yöpymismaksuja. Voit valita noin 1.000 hotellin ja majatalon joukosta 16 Euroopan maasta.
Vahvista Sinun Pakettisi vastaanotto klikkaamalla alla olevaa näppäintä:
Sinun varauksesi umpeutuu tasan 3 päivän kuluttua. Meillä on jäljellä enää ainoastaan 1200 tarjouspakettia.
Muistutukseksi, voit käyttää Sinun tarjouspakettisi 6 kuukauden kuluessa 2 erilliseen lähtöön (7 ja 14 päivän). Voit myös yhdistää ne yhdeksi pitkäksi lomaksi. Löydät lisää pakettia koskevaa yksityiskohtaista tietoa alla.
Sinun Pakettiasi koskevat perustiedot
Paketti sisältää lähdön 2 henkilölle. Voit myös päättää lähteä lomalle yksin.
Voit käyttää sen 2 erillisellä 7 ja 14 päivän lähdöllä tai yhdistää se yhdeksi pitkäksi, yhteensä 21 päivän lomaksi. Vierailut voivat myös olla lyhyempiä. Sinulla on jopa 6 kuukautta aikaa käyttää Sinun Pakettisi sen vahvitamispäivämäärästä laskien.
Voit antaa sen jollekkin lahjaksi , sillä se myönnetään nimettömänä.
* Paketti oikeuttaa Sinut tarjous-vierailuun ohjelmaan osallistuvissa hotelleissa kampanjan määräyksissä asetettujen sääntöjen perusteella
---
Yksityisilmoitukset
Matkailun Edistämisohjelma
Viesti on lähetetty automaattisesti. Ohjelman Määräykset sekä yksityiskohtaiset tiedot ovat saatavilla VII Eurooppalainen Tarjouskampanja – Unelmaloma 2015 -internetsivuilta.
Klikkaa TÄHÄN ja lue lisää.

Lahjakortin valmistamisesta ja postitoimituksesta edellä ilmoitettuun osoitteeseen peritään lisämaksu (27,50 €). Lahjakortin tarjoavan majoituksen ainoat kustannukset ovat ruoka annokset, jotka maksetaan hotelliin saapuessa.

2015-09-03 10:43:41 päivänä sait viestin TLG LLC:n välityksellä, sillä olit suostunut vastaanottamaan sähköpostiosoitteelle: aki.pyykko@netti.fi yhdellä TLG:n hallinnoimalla verkkosivulla mainosmateriaalia. Jos et halua vastaanottaa seuraavaan osoitteeseen: aki.pyykko@netti.fi vastaavanlaista tietoa TLG:n partnereiden tuotteista ja palveluista, ole hyvä ja poista osoitteesi vastaanottajalistalta klikkaamalla tästä.

Kirkkoniemi (Kirkenes) Koillisväylän solmukohdaksi(ko)....

Norjan Kirkkoniemestä (Kirkenes) tulee ajan myötä Koillisväylän solmukohta alla olevan artikkelin mukaan.

Niin kuin aikaisemminkin olen kirjoittanut, tekstin kirjoittamiseni laukaisee usein jokin sana. 

Tällä kerralla se on edellä mainittu Kirkkoniemi (Kirkenes).

Olemme käyneet em. Pohjois-Norjan kaupungissa kaksikin kertaa, ensimmäisellä kerralla jopa yövyimme siellä Muurmanskiin lähtevää pienoisbussia odotellessamme. Ensimmäisellä kerralla viemämme paperilasti (kymmeniä laatikoita A4- ja A3-paperia) saatiin hädin tuskin tukittua kyytiin. Onneksi venäläinen bussikuski suhtautui asiaan myötämielisesti selostettuamme paperilastin määränpään. Humanitääristä apua lastentarhoille, lastenkouluille, kirjastoille, jne. 

Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut, olemme tehneet kulttuuriyhteistyötä vuodesta 1994 lähtien Luoteis-Venäjäjän Muurmanskiin ja Severomorskiin. Tosin viime vuosina "säästöliekillä"...

Pieni, irrallinen tekstinpätkä historiaa:

Vaimoni ja minut kutsuttiin vierailulle Severomorskiin viikoksi kesäkuussa 1996, jonka toteutimmekin poikkeuksellisesti Kirkenesin kautta. Matka oli unohtumattoman rankka kokemus, suorastaan eräänlainen ympäristöshokki...
Todettakoon, että emme yöpyneet kuin yhden yön Severomorskissa kaikki muut Muurmanskissa.

Minulla oli mahdollisuus keskustella myös insinöörityhteistyöasioista "nokakkain" tekninen johtaja Vladimir Kozinskin kanssa Severomorskissa.

Pieni selitys lienee paikallaan tuosta insinööriyhteistyöasiasta:

Siihen maailman aikaan Insinööriliiton puheenjohtajana oli Matti Viljanen, sittemmin myös Akavan puheenjohtaja. Kerroin Matille yhteyksistäni Barentsin meren rannalle ja esitin, että Pohjois-Suomen piirin insinöörit voisivat tehdä - toisenlaisen exursiomatkan - Luoteis-Venäjälle.
Mikäli oikein muistan, Matti suhtautui asiaan myönteisesti, taisipa luvata lähteä matkalle mukaankin liiton puheenjohtajan roolissa...
Tein Insinööriliiton Pohjois-Suomen piirille asiasta esityksen aikatauluineen, jonka esittelin henkilökohtaisesti piirin kokouksessa Kajaanissa. Asia ei "ottanut tuulta", joten annoin asian olla - vahinko...
Vahinko sikäli, että arvelen em. tyyppisen matkan avartavan perusinsinöörinkin paradigmaa eli käsitystä ympäröivästä maailmasta. Em. tyyppiset yhteistyökuviot perustuivat siihen aikaan vastavuoroisuuteen, muodostuiko se esteeksi asian etenemiselle, mene ja tiedä.

Juuri nyt eli tähän maailman aikaan tilanne olisi vielä ongelmallisempi.

Vuonna 1999 minut ja vaimoni sekä kuvataiteilija Olli Räty vaimoineen kutsuttiin ajanjaksoksi 26.-30.4.1999 Severomorskiin/Muurmanskiin. Em. matka toteutettiin Norjan Kirkenesin kautta.
Matkan aikana Anatoly Sergienkon, Ivan Voronin ja Olli Rädyn yhteisnäyttely pystytettiin ja avattiin 29.4.1999 Severomorskissa. 
Yhteisnäyttelyn avajaisissa oli runsaan kutsuvierasryhmän joukossa Severomorskin apulaiskaupunginjohtaja Valentina Malkova, joka toimi myös unohtumattoman iltajuhlan isäntänä/emäntänä.

Molempien edellä mainittujen matkojen kutsujana ja vastuuhenkilönä oli Severomorskin kaupungin Kulttuuriosaston johtaja, ystävämme Olga Katsaran, joka on ollut jo kohta kymmenen vuotta Moskovassa perheineen.

Pätkä Wikipediatekstiä:

Kirkkoniemi (norj. Kirkenespohjoissaameksi Girkonjárga) on Etelä-Varangin (Sør-Varanger) kunnan keskustaajama. Se sijaitseeVaranginvuonon rannalla Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa 8 km Venäjän rajalta. Asukasluku on 3 000.


Itse varsinaiseen artikkelin asiaan...

Mikäli tuo Koillisväylä käytännössä toteutuu, se merkitsee pienelle Kirkkoniemen (Kirkenes) kaupungille todellista "aasinpotkua". Muutosta, jota on vaikea edes kuvitella. Ken elää, hän näkee. 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Alaskassa jäätikön raja vetäytyi sata metriä alle kymmenessä vuodessa – jään sulaminen vaikuttaa Suomeenkin

Meri nousee, kesä lämpenee ja jäänmurtajille on tilausta

ULKOMAAT  
MIKA RANTA HS
Malmilaiva odotti viime vuoden marraskuussa lastausvuoroa Norjan Kirkkoniemessä, josta tulee Koillisväylän myötä liikenteen solmukohta.
Malmilaiva odotti viime vuoden marraskuussa lastausvuoroa Norjan Kirkkoniemessä, josta tulee Koillisväylän myötä liikenteen solmukohta.
Arktiksen kosto. Näin tutkijat ovat luonnehtineet niitä äärisäitä, joita arktisen merijään sulaminen on saanut aikaan napapiirin eteläpuolella.
Jäätikön sulaminen näkyy muun muassa Alaskassa, jossa HS vieraili Exitin jäätiköllä. Edellisen vierailun Exitissä HS teki heinäkuussa 2007. Nyt syyskuussa 2015 jäätikön reuna oli vetäytynyt yli sata metriä.