Oli niin tai näin tuo vastikkeettomuus on arka asia, josta on puhuttu ei enempää eikä vähempää kuin vuosikymmeniä Suomessakin. Löytyykö siihen osaratkaisu viime aikoinakin puhutun kansalaispalkan myötä.
Oma näkemykseni on se, että kuka tahansa suomalainen kykenee tekemään jotakin tämän yhteiskunnan hyväksi, jos siihen annetaan aito ja todellinen mahdollisuus.
Minimissään se pienimuotoinen tekeminen onnistunee parhaiten yhteiskunnan tukeman ns. kolmannen sektorin kautta ja avustuksella.
Luonnollisesti paras vaihtoehto on esimerkiksi uudelleenkoulutuksen kautta hankittu uusi työpaikka.
Lieksalainen leipomoyrittäjä hämmästelee, kun varma työ ei työttömiä kiinnosta – "Saako tukia liian helposti?"
Porokylän Leipomon toimitusjohtaja Timo Väänänen hämmästyi vähäisestä kiinnostuksesta yrityksen järjestämää koulutusta kohtaan. Koulutuksen suorittaneille tarjotaan töitä leipomosta, osalle jopa vakipaikkaa. Siitä huolimatta koulutuksen 10 paikkaa oli vaikea saada täyteen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Lieksan Lehti.
Työttömien kiinnostus työntekoon on noussut puheenaiheeksi Lieksassa. Porokylän Leipomon toimitusjohtaja Timo Väänänen on ottanut Lieksan Lehdessä voimakkaasti kantaa työttömien haluttomuuteen ottaa töitä vastaan.
Aihe nousi esille, kun yrityksen järjestämälle kurssille oli vaikeuksia saada opiskelijoita. Väänänen kertoo, että yhdeksän kuukautta kestävä koulutus tarjoaa kaikille koulutuksen käyneille töitä.
– Koulutamme tarpeeseen, koska gluteiinittomien tuotteiden tuotanto kasvaa ja meillä on laajennus käynnissä. Ensi vuonna on tarvetta uusille työntekijöille. Osalle on tarjolla vakipaikka ja osalle esimerkiksi kesätöitä, Väänänen kertoo.
Väänänen sanoo hämmästyneensä todella vähäistä hakijamäärää. Noin viisi vuotta sitten yritys järjesti vastaavan koulutuksen, johon haki yli 40 ihmistä. Nyt hakijoita oli 20.
Lieksassa työttömien osuus työvoimasta oli viimeisimmän katsauksen mukaan 20,6 prosenttia.
– Päätimme, että kutsumme kaikki haastatteluun. Kolme hakijaa perui haastattelun, kolme ei tullut ollenkaan ja kaksi sanoi, että työ ei kiinnosta.
– En keksi muuta syytä kuin se, että saako tukia liian helposti, Väänänen toteaa.
"Työttömien joukko ei ole yhtenäinen"
Työllisyyden kuntakokeilun Lieksa -hankkeessa asiaa ei nähdä näin mustavalkoisena. Projektipäällikkö Marja Vallius-Hyttinen toteaa, että työttömien joukko ei ole yhtenäinen. Yksi suurimmista haasteista on pitkäaikaistyöttömien ikä ja koulutuksen puute.
– Suuri osa erityisesti pitkään työttömänä olleista ovat ikääntyneitä. Keskivertoasiakas on yli 50-vuotias mies, jolla ei välttämättä ole mitään muuta koulutusta kuin kansakoulututkinto, Vallius-Hyttinen kertoo.
– Ymmärrän kyllä yrittäjän näkökulman erittäin hyvin, mutta pitkäaikaistyöttömillä on monenlaisia asioita, joita meidän pitää selvitellä. Monella on halua tehdä töitä, mutta itsetunto esimerkiksi voi olla niin huono.
– Jos on ollut kymmenen vuotta poissa työmarkkinoilta, niin on iso askel mennä rekryyn ja sieltä lähteä hakemaan töitä. He tarvitsevat siihen apua, Vallius-Hyttinen jatkaa.
Työttömyyttä aiotaan torjua kuntalisällä
Lieksassa on kamppailtu jo pitkään työttömyyden kanssa. Kaupunki suunnittelee ottavansa käyttöön työllistämisen kuntalisän tilanteen parantamiseksi.
Lisä maksettaisiin suoraan yritykselle työttömän palkkakustannuksiin. Lisä voidaan myöntää yhdestä ihmisestä enintään puoleksi vuodeksi. Korvaus on enintään kolmesataa euroa kuukaudessa.
"Ihmisten lähdettävä jonnekin"
Porokylän Leipomon toimitusjohtaja Timo Väänäsen mukaan kynnystä lähteä koulutukseen ja töihin ei saisi antaa tulla.
– Tukia ei pitäisi antaa vastikkeettomasti. Ihmisten pitäisi lähteä aamulla jonnekin, esimerkiksi koulutukseen tai yhdistyksiin. Sosiaalinen verkosto pitäisi pitää vireänä ja kynnys matalana.
Hän ei myöskään allekirjoita sitä, että ikä tai alan kokemuksen puute olisi työllistymisen esteenä.
– Yksi koulutukseen valittu on 57-vuotias. Moni on tullut koulutukseen myös niin sanotusti pystymetsästä. Joukossa on myös kaksi thaimaalaista. Meillä on kaksi kriteeriä: halu oppia ja tehdä töitä.
Leipomon tapauksesta kertoi ensimmäisenä Lieksan Lehti.
