perjantai 13. maaliskuuta 2015

CLT-elementtien (Cross Laminated Timber) käyttöönotto ja edistäminen rakentamisessa ...

Olen tästä asiasta kirjoittanut aikaisemminkin, mutta kertaus lienee silti paikallaan ja aiheellinen.

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian/Ammattiopisto Lappian Sammonkadun rakennus- ja puualan osaamiskeskittymä Kemin Kivikankaalla, Pontti puutuotekeskus, on vahvistunut uudella osaamisalueella.

Kiintopuurakenteiden oppimis- ja osaamisympäristö (CLT-hanke) on merkittävä päänavaus seutukunnallemme.

Siksi olisi paikallaan, että talousalueellamme em. uusi osaamistekniikka otetaan yleiseen käyttöön.

Tein asiasta vajaa vuosi sitten virallisen esityksen mm. Kemin kaupunginhallitukselle.

Toistaiseksi ei ole silmiini osunut asiaan liittyvnänä yhtään mitään, toki voi olla, että asia on mennyt ohi silmieni...

Toisaalta saattaa olla, että alla oleva ehdotukseni on sarjasta "väärin sammutettua" aineistoa.

Suora nettilainaus taannoisesta ehdotuksestani:

Aki Pyykkö

Kainuunkatu 3
94700 Kemi Kemi 20.04.2013

Kemin kaupunginhallitus

ASIA:

KEMI CLT-HANKKEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAJAKSI

______________________________________________________________

Ihmisen henkilökohtainen vetovoimaprofiili - ne osatekijät, jotka ratkaisevat esim. paikkakunnalla/talousalueella viihtyvyyden, vaikuttamisen ja aktivaatiotason - rakentuu mm. seuraavista tekijöistä:

+ monipuolisista työnsaantimahdollisuuksista
+ hyvistä koulutusmahdollisuuksista
+ liikenneyhteyksistä
+ toimivista julkisista palveluista
+ kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista
+ liikuntapalveluista
+ henkisestä ilmapiiristä
+ kansainvälisistä yhteyksistä

Vetovoimaprofiiliin liittyy myös olennaisesti elinympäristöön liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen ja aktiivitoiminnasta jäävä aito jalanjälki muodossa tai toisessa.

Kiintopuurakenteiden oppimis- ja osaamisympäristö (CLT-hanke) on merkittävä päänavaus seutukunnallemme.

Ristiinliimatulle massiivipuuelementille on jo kansainvälisesti vakiintunut termi CLT-elementti (CLT=Cross Laminated Timber).

Em. tyyppistä umpipuista elementtiä voidaan käyttää rakentamisessa erittäin monipuolisesti.

CLT-elementtejä valmistava tuotantoyksikkö valmistuu lähiaikoina.

Kemi on profiloitunut jo vuosikymmenien ajan uusien ideoiden esitaistelijaksi ja uusien ideoiden käytännön soveltajaksi.

CLT-hankkeen tuotosten, ristiinliimattujen massiivipuuelementtien soveltamiseen löytynee Kemissä runsaasti käyttöä…

Ehdotus:

Ehdotan, että Kemin kaupunginhallitus tekee ensi tilassa periaatepäätöksen:

+ hyväksyä CLT-hankeen tuotokset käytännön sovellutusten ykköskohteiksi

+ tutkia avoimesti CLT-elementtien käyttömahdollisuuksia kaupungin omissa rakentamiskohteissa

+ suositella, ohjeistaa CLT-elementtien käyttöä esim. vapaa-ajan rakentamiskohteissa lähitulevaisuudessa

Ehdotus- ja yhteistyöterveisin

Aki Pyykkö

kaupunginvaltuuston varajäsen

tarkastuslautakunnan jäsen

Blogisvujani luetaan - muualla kuin kotikulmilla...

Kirjoitin muutama viikko sitten: Kemissä ilmestyvässä Lounais-Lappi-lehdessä on tänään torstaina 18.02.2015 artikkeli minun blogikirjoittamisesta.
Artikkelin on lukenut monet tietokoneita käyttävät, koska tähän mennessä blogisivullani on tänään käynyt pitkästi yli 150 henkilöä. Uusi blogisivuni kävijäennätys - hyvä niin!

Entinen ennätys oli noin puolet edellisestä. Vaatimattomia luvut ovat edelleenkin.

Torstaina 19.02.2015 aikana kävijämäärä kohosi loppujen lopuksi 235:ään kävijään! Ennätykset on luotu rikottaviksi, näinhän se menee...

Perjantaina 20.02.2015 kävijöitä oli 255 henkilöä/palvelinta. Mielenkiintoista on se, että erityisesti Ranskassa on "herätty" aktiivisesti katselemaan blogisivujani...

Sunnuntaina 22.02.2015 kävijöitä oli 274 henkilöä/palvelinta. Jostain syystä tuo edellä mainittu Ranska on aktiivinen...

Torstaina 26.02.2015 kävijöitä oli 315 henkilöä/palvelinta. Näyttää siltä, että Ranskan hakukoneet ovat erityisen aktiivisia...

Edellisten jälkeen joinakin päivinä kävijämäärä on ollut yli 350...

Luonnollisesti toivon, että em. kävijämäärästä saan osan ns. vakikävijäksi nimenomaan talousalueellamme, sillä todennäköisesti tekstini lähitulevaisuudessa ovat yhä enemmän paikallisia asioita käsitteleviä.

Olen aikaisemminkin ihmetellyt sitä tosiasiaa, että kirjoituksiani/tekstilainauksiani + kommenttejani ei kommentoida. En ole saanut palautetta teksteistäni kuin yhden käden sormin luettava määrän.

Käytännössä en juuri ollenkaan, sillä tekstejäni on tällä hetkellä 769 kpl ja niillä on ollut 12271 katselua - ilmeisesti paljon ns. hakukoneiden "haisteluja".

Oikeastaan face-to-face- tapaamisessakaan ei juuri kukaan ole tullut sanomaan: "Olipa mukava teksti blogisivullasi," tai "Olipa hyvä, että otit asian esiin." tai "Vositko kirjoittaa seuraavaksi vaikka... ." tai ...

Ehkä kirjoittamani asiat eivät yksinkertaisesti kiinnosta minun lähi- ja tuttavapiiriäni.

Viime aikoina olen kirjoittanut mm. Koulutuskuntayhtymä Lappian meneillään olevasta kehitysvaiheesta, jäänmurtajalakosta, Sotkamon Talvivaaran mielenkiintoisesta nykytilanteesta, mahdollisesta kuntaliitosasiasta, lähestyvistä eduskuntavaaleista ja niihin liittyvistä vaalikoneista, vaaligallupeista, hallitustilanteesta, autoasioista, lumenlapioimis- ja -kolaus-asioista, Selkäsaaressa käynneistä ja merenjäällä liikkumisesta, jne. puhumattakaan Itä-Ukrainan murheellisesta sotaprosessista, Krimin tilanteesta, YK:n "hampaattomuudesta" kriisien ratkaisemiseksi, jne. ...

Täytynee seurata tilannetta ja tehdä tarvittavia muutoksia.

Mureneeko Koulutuskuntayhtymä Lappian palapeli - uusi versio?

Pala lähtee pois yhtenäisestä palapelistä, mikäli Kolarin suunnitelmat toteutuvat. Onko tilanteeseen vielä löydettävissä yhteinen näkemys ammatillisen koulutuksen turvaamiseksi Kolarissa Koulutuskuntayhtymä Lappian toimesta?

Aivan viime aikoina myös Keminmaan kunta tutkii Lappiasta irtaantumista...

Kemi-Tornion alueella on siis suunnitelmissa siirtää Keminmaasta autoalan koulutus takaisin Kemiin Kivikankaalle, turva-alan koulutus Tornioon ja kala-alan koulutus Simosta Kemiin myös Kivikankaalle.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Päivitetty 3.3.2015 06:51, julkaistu 2.3.2015 22:33

Kolari esittää eroa Lappiasta

Kolari.

Kolarin kunnanhallitus esittää yksimielisesti valtuustolle, että kunta eroaa koulutuskuntayhtymä Lappiasta tämän vuoden lopussa ja liittyy Rovaniemen koulutuskuntayhtymään ensi vuoden alussa.

Kunta alkoi puuhata eroa, kun Lappia päätti lopettaa toisen asteen koulutuksen toimipisteen Kolarista. Nuorisokoulutuksena järjestetty kaivoskoulutus ja sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksena järjestetty lähihoitajakoulutus loppuvat tänä keväänä ja ne siirretään Tornioon ja Muonioon.

Kunnan mukaan ei ole takeita, että Lappian suhtautuminen Kolaria kohtaan muuttuisi lähivuosina.

Kunnan ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän välisissä neuvotteluissa on keskustelu siitä, että koulutusta jatketaan Kolarissa.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Päivitetty 12.3.2015 16:13, julkaistu 12.3.2015 16:12

Keminmaa puuhaa eroa Lappiasta

Kuva: Leena Koskela

Lähetä palautetta toimittajalle

: Toimipisteen menettämisestä suivaantunut Keminmaa tutkailee eroa koulutuskuntayhtymä Lappiasta. Keminmaassa on koulutettu mm. autonasentajia.

Keminmaan kunta pohtii eroamista koulutuskuntayhtymä Lappiasta. Kunnanhallitus haluaa selvityksen mahdollisen eron eduista haitoista ja on antanut selvityksen teon kunnanjohtaja Mauri Posion työksi.

Eroaikeiden taustalla on Keminmaan päättäjien tuohtumus, koska Lappia siirtää ammattikoulutuksen pois Keminmaasta. Autonasentajien koulutus siirtyy Kemiin ja turva-alan koulutus Tornioon.

Keminmaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Tikkala(kem.par.) sanoo eroaikeita mietityn jo puoli vuotta sitten. Lopullisen sysäyksen selvityksen teolle antoi Kolarin kunta, joka aikoo erota Lappiasta ja siirtyä Rovaniemen koulutuskuntayhtymään.

Lappia on päättänyt sulkea Kolarin toimipisteen ja siirtää Kolarissa järjestetyt kaivos- ja terveydenhoitoalojen koulutukset Tornioon ja Muonioon. Kolarin kunnan mukaan ei ole ollenkaan takeita siitä, että Lappian suhtautuminen Kolaria kohtaan tulisi muuttumaan lähivuosien aikana.

Keminmaassa arvioidaan, että ammatillisen koulutuksen ei tarvitse välttämättä olla kuntapohjaista. Mahdollisesti Keminmaassa voisi tulevaisuudessa olla jonkun muun kuin Lappian järjestämää koulutusta.

Opiskelijoiden asemaa mahdollinen ero ei muuta mitenkään. Keminmaalaiset ja kolarilaiset nuoret voivat opiskella aivan samoin kuin nykyäänkin.

Keminmaassa opetuksen keskittäminen Kemiin ja Tornioon kismittää ja isojen kuntien nähdään käyttävän valtaansa muista kumppaneista välittämättä. Keskittämisen taustalla ovat ankarat säästö, joihin Lappia on pakotettu.

Tikkala muistuttaa, että Keminmaassa koulutukselle on ollut erinomaiset tilat. Myös autokauppiaat ovat korostaneet Keminmaan hyvää sijaintia ja vedonneet koulutuksen säilyttämisen puolesta.

Lappiassa Kolarin ja Keminmaan eroaikeisiin suhtaudutaan vakavasti. Kuntien erot olisivat valitettavia, mutta eivät vaikuttaisi toimintaan.

- Kuntayhtymissä tapahtuu tulemisia ja lähtemisiä. Niistä säädellään perussopimuksissa ja Kuntalaissa, sanoo koulutuskuntayhtymä Lappian johtaja Virpi Lilja.

Keminmaasta ei ole oltu yhteydessä Lappiaan. Lilja arvelee selvitysten olevan alkuvaiheessan. Hän ei halua uskoa, että Keminmaa ja Kolari lopulta eroaisivat.

- Koulutuskuntayhtymä perustettiin aikanaan turvaamaan osaavan paikallisen työvoiman saanti alueen yrityksiin. Koulutus on myös tärkeä osa kuntien keskeistä elinkeinopolitiikkaa.

Koulutuksen keskittämiseen on ainona syynä raha. Opetusministeriö leikkaa lähivuosina Lappialta 365 aloituspaikkaa, oppisopimuskoulutuksesta 116 paikka ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintoja on leikattu.

Tilja haluaa uskoa, että säästöjenkin jälkeen alueella on saatavissa laadukasta koulutusta.

- Se on vain erinnäköistä kuin nykyisin.

Keminmaan päättäjät ihmettelevät oppilaitoksen henkilökunnan tavoin autoalan siirron järkevyyttä. Kemissä tarvitaan uusia tiloja, mikä aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Kriittisten arvioiden mukaan Kemin tiloihin ei saada sopimaan edes hallinostureita.

Liljan mukaan tulevat tilat tulevat olemaan tehokkaassa käytössä. Uusia tiloja ei rakenneta ja muutostöiden kustannukset ovat varsin pienet. Hänen mukaansa huoli hallinostureista on myös turha.

Jotain kajastavaa järkeä sentään...

Yli 80000 Talvivaaran osakkeenomistajaa on viimeiseen saakka luottanut Talvivaaran toiminnan jatkumiseen, joten olisi kohtuutonta, että heidän sijoituksensa katoaisi kuin tuhka tuuleen.

Pörssiyhtiö Talvivaaran yrityssaneerauksen selvittäjä, asianajaja Pekka Jaatinen, on lähettänyt Espoon käräjäoikeuteen täydennetyn saneerausohjelmaehdotuksen, jossa asia on myönteisesti huomioitu. Jotain kajastavaa järkeä sentään...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Talvivaaran selvittäjä haluaa turvata osan osakkeenomistajien sijoituksista

TALOUS 13.3.2015 11:54 Päivitetty 13.3.2015 11:59

Petri Sajari

HELSINGIN SANOMAT

MIKA RANTA / HS

Talvivaaran sekundäärinen liuotuskasa kuvattuna helmikuussa.

Pörssiyhtiö Talvivaaran yrityssaneerauksen selvittäjä, asianajaja Pekka Jaatinen, on lähettänyt Espoon käräjäoikeuteen täydennetyn saneerausohjelmaehdotuksen. Täydennyksen keskeinen ajatus on, että Talvivaaran 80 000 osakkeenomistajalle tarjotaan mahdollisuus osittain turvata sijoituksensa.

Jaatisen ehdotuksen mukaan yhtiön veloista leikataan 99 prosenttia, mutta velkojille tarjotaan mahdollisuus myös muuttaa saatavansa osakkeiksi. Selvittäjän aikaisemmassa ehdotuksessa pörssiyhtiö Talvivaaran veloista olisi leikattu 97 prosenttia. Jos velkojat hyväksyvät suunnitelman, niistä tulee pörssiyhtiö Talvivaaran suurimpia osakkeenomistajia.

Suomen jäämurtajat lakossa - aina sama juttu ja samat superkärsijät...

Aina sama juttu ja samat superkärsijät, lähinnä Perämeren pohjukassa olevat suuryritykset, jotka tahkoavat Suomen bruttokansantuotteesta/vientituloista lähes kymmenen prosenttia.

Neuvottelujen alkamista pitkitettiin näemmä sen verran, että jäätilanne on mahdollisimman hankala nimenomaan Tornion ja Kemin suurteollisuudelle.

Viime vuosina on paljon puhuttu pienten ns. avainryhmien lakko-oikeudesta, lähinnä lakko-oikeuden rajaamisesta.

Ehkä rajaaminen ei ole välttämättä oikea ratkaisu, vaan vaatimukset/ehdotukset/toivomukset nykyistä järkevämmästä edunvalvontapolitiikasta kaikilta osapuolilta. Mielestäni paljon puhuttua konsensusta ei ole syytä haudata...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Päivitetty 12.3.2015 20:39, julkaistu 12.3.2015 12:25

Kemin sataman laivaliikenne kärsii – jäänmurtajalakkoon ei ratkaisua

Kuva: Pentti Vuosaari

Tiia-Maria Juuso, Annemari Kelhä, STTLähetä palautetta toimittajalle

: Torstaina alkanut lakko pysäytti jäänmurtajat Otson ja Kontion laituriin Kemin satamassa.

Tiia-Maria Juuso, Annemari Kelhä, STT

Torstai-iltaan mennessä alkaneeseen jäämurtajalakkoon ei saatu ratkaisua käydyistä neuvotteluista huolimatta.

Jäänmurtajia ja monitoimimurtajia koskeva lakko alkoi Arctia Shippingin jäänmurtajilla eilen kello 14, kun yhtiön työehdoista ei löydetty sopua. Lakko koskee Arctia Shippingin kahdeksaa erityyppistä jäänmurtajaa. Jäänmurtoyhtiö on Suomen valtion omistama erikoisvarustamo, jonka toimialana ovat jäänmurtopalvelut, monitoimialusten erikoispalvelut, öljyntorjunta sekä satamajäänmurto.

Valtakunnansovittelijan johdoilla käydyissä neuvotteluissa ammattijärjestöt Merimies-Unioni ja Konepäällystöliitto hylkäsivät jäänmurtoa koskevat sovintoehdotukset.

- Sovittelut jatkuvat edelleen. Etukäteen on mahdotonta arvioida kauanko lakko kestää, kommentoi Arctia Shippingin viestintäjohtaja Markku Tuhkanen.

Lakko

tulee vaikuttamaan myös Meri-Lapin satamiin. Kemin satamassa ovat tällä hetkellä jäänmurtajat Kontio ja Otso, jotka eivät liiku lakon takia. Kemin Sataman toimitusjohtaja Reijo Viitalan mukaan lakko pysäyttänee laivaliikenteen lähes täysin.

Viitalan mukaan Kemin edustalla on jo valmiiksi suuri jääsumppu, jonka läpi ei pääse ilman apua. Vaikka laivat pääsisivätkin satamaan, ne eivät pääse enää pois rannasta.

- Tuulen suunnan kääntyminen auttaisi tässä tilanteessa eniten, se hajottaa jäätä. Monet laivat eivät silti tule pääsemään läpi edustan jäävalleista, Viitala kertoo.

Vielä torstaina Kemin satamassa olleet alukset pääsivät matkaan, kerrotaan satamayhtiö Kemi Shippingiltä.

- Aluksien apuna on ollut ruotsalainen jäänmurtaja. Toistaiseksi ei ole tiedossa, onko se murtamassa jäätä muinakin päivinä, Kemi Shippingin laivanselvittäjä Ulla Aho selvittää.

- Torstaina tilanne oli vielä kohtuullinen, mutta lakon jatkuessa perjantaina on tiedossa pahempi päivä, Aho jatkaa.

Työantajaa

neuvotteluissa edustava Suomen Erikoisalusten Työnantajaliitto oli valmis hyväksymään sovintoesityksen. Suomen Laivanpäällystöliitto oli myös valmis hyväksymiseen ja sen työehtosopimuksesta syntyi sopu.

Arctia Shippingin mukaan ammattijärjestöjen esitykset nostaisivat jäänmurron työvoimakustannuksia useilla miljoonilla euroilla ja jopa kymmenillä prosenteilla vuodessa.

Merimies-Unioni pitää Arctia Shippingin väitettä perättömänä. Unionin mukaan Arctia Shipping esittää merenkulkijoiden palkkapusseihin 30–40 prosentin kustannussäästöjä. Ennen kaikkea työnantaja uhkaa ammattiliiton mukaan vaihtaa suomalaisia merimiehiä halvempaan ulkomaiseen työvoimaan, mitä Merimies-Unioni ei hyväksy.

Tornion

Outokummun tehtaiden liiketoimintalinjan johtaja Hannu Hautala toivoo, että osapuolet jatkaisivat neuvotteluja ja pääsisivät pian sopuun. Tornion tehtaille merikuljetukset ovat merkittävässä roolissa sekä viennissä että tuonnissa.

Outokummun osalta laivoja liikkuu Perämerellä muutamia päivittäin

- Yksi tärkeimmistä raaka-aineistamme Kemin kaivoksen tuotannon jälkeen on Euroopan markkinoilta ostettava kierrätysteräs. Sitä voidaan toki tuottaa junalla ja autoilla, mutta laivat pystyvät aivan eri mittaluokan kuljetuksiin, Hautala selventää.

Outokummulla on Torniossa hieman varastoja tärkeimmistä raaka-aineista. Prosesseissa tarvittavat ainekset vievät kuitenkin niin paljon tilaa, ettei niitä kannata säilyttää suurissa määrin.

- Lakon vaikutukset eivät näy heti, mutta muutamassa päivässä kyllä, Hautala lisää.

Niinpä tietysti!

Päivitetty 13.3.2015 09:36, julkaistu 13.3.2015 09:30

Suomalainen jäänmurtajahenkilöstö pyysi ruotsalaisia tukemaan lakkoa

Kuva: Emma Taipale

STTLähetä palautetta toimittajalle

: Jäänmurtajalakko alkoi eilen. (arkisto)

STT

Helsinki

Ruotsalaiset jäänmurtajat ovat saaneet pyynnön Pohjoismaiselta Kuljetustyöntekijöiden federaatiolta (NTF) olla osallistumatta kaikkeen suomalaisilla jäänmurtajilla käynnissä olevan lakon alaiseen työhön. Asiasta kertoo Merimies-Unioni.

Lakko suomalaisilla jäänmurtajilla alkoi eilen. Se koskee kaikkia Arctia Shippingin kahdeksaa erityyppistä jäänmurtajaa. Osapuolten on määrä jatkaa neuvotteluja kello 13 valtakunnansovittelijan toimistolla.

torstai 12. maaliskuuta 2015

Ylen vaalikoneella toistamiseen...

Kirjoitin noin vikko sitten, että odotan malttamattomana Ylen vaalikoneen avautumista. Miksi?

Siksi, että olen kahdesti käynyt Helsingin Sanomien vaalikoneella. On mielenkiintoista verrata ehdokasehdotuksia.

______________________

Käväisin hetki sitten vastailemassa Ylen vaalikoneen kysymyksiin - toistamiseen - "ajatuksen kanssa"...

Aika lailla samansuuntaisia olivat ehdokasvaihtoehdot kuin Helsingin Sanomienkin vaalikoneen kohdalla. Tosin tuo Keskustan rooli tuli selkeästi esiin. Minun vastauksiini "sopivimmat" viisi (5) henkilöä puoluetasolla olisivat:

1. Keskusta
2. Keskusta
3. Perussuomalaiset
4. Keskusta
5. Keskusta

Edellä olevien joukossa oli molempaa sukupuolta edustettuna...

Viimeisimmät henkilöt eli ns. pahnanpohjimmaiset puoluetasolla olisivat:

xx. Muutos 2011
xx. SKP
xx. Kokoomus
xx. Vihreät
xx. SKP

Puolueiden järjestys muuttui, Keskusta, Perususomalaiset ja Kokoomus veivät "palkintosijat". Yllättävää, että SDP, Vasemmistoliitto ja KD häipyivät minun vastauksissani...

Näyttää siltä, että kaikki ehdokkaat esim. Lapin vaalipiirissä eivät ole vaivautuneet vastaamaan vaalikoneiden kysymyksiin.

Tuskin kysymyksessä on unohtaminen vaan välinpitämättömyys, ylimielisyys, äänestäjien aliarvioiminen, tms., kukaties itseriittoinen varmuus mahdollisesta/todennäköisestä läpimenosta joka tapauksessa...

Edelleenkin totean, että vuosien saatossa valinta on aina vaan vaikeampaa, vaikka sen pitäisi mennä toisinpäin iän ja kokemuksen myötä.

Syy lienee siinä, että valinnanvaraa on nykyisin joka lähtöön. Tapasin mm. helmikuun loppupuolella Kemin talvimarkkinoilla monia potentiaalisia äänestyskohteita. Harmi, että käytettävissä on vain yksi ääni...

Tämän jälkeen en enää kirjoita vaalikoneasioista näissä vaaleissa.

Mutta miten siinä kävikään! Hetki sitten näin Pohjolan Sanomien avanneen oman vaalikoneensa. Olisi "rintamakarkuruutta" olla vastaamatta ns. oman lehden vaalikoneeseen. Kävin vastaamassa ja...

Henkilötasolla viisi "sopivinta" puolueittain olivat:

+ Kokoomus
+ Perussuomalaiset
+ Kokoomus
+ Itsenäisyyspuolue
+ Keskusta

Nyt tämä saa riittää...

Paas antain sano...

Mielenkiintoista, todella mielenkiintoista...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomiata:

Valtiolla on outo kaksoisrooli Talvivaarassa

TALOUS 12.3.2015 10:51

Petri Sajari

HELSINGIN SANOMAT

Brittiläisen sijoitusyhtiö Audley Capital Advisorin alustava päätös sijoittaa Talvivaaran kaivokseen tarkoittaa, että se uskoo kaivostoiminnan Sotkamossa olevan tulevaisuudessa kannattavaa.

Toisin sanoen Audley Capital Advisor pitää bioliuotusmenetelmää toimivana ratkaisuna Talvivaaran kaivoksessa. Jos sijoitusyhtiö ei olisi uskonut kaivoksen liiketoimintaan eikä bioliotusmenetelmään, se olisi tuskin tehnyt edes alustavaa sijoituspäätöstä.

Alustava sijoituspäätös on vasta ensi vaihe. Seuraava suuri kysymys on se, mikä on pörssiyhtiö Talvivaaran mahdollinen omistusosuus uudesta yhtiöstä, joka ostaa kaivosliiketoiminnan.

Jos jotakin pitää arvata, Audley Capital Advisor saattaa myydä osan omistusosuudestaan pörssiyhtiö Talvivaaralle.

Tosin kauppa edellyttäisi, että pörssiyhtiö onnistuisi hankkimaan jostakin rahoitusta.

Kaivoksen toiminnan parhaiten tuntevat ovat pörssiyhtiön palveluksessa. Uusi yhtiö ja etenkin sen enemmistöosakas tarvitsee todennäköisesti heidän palveluksiaan. Lisäksi pörssiyhtiö omistaa kaivoksella olevan kalkkitehtaan ja laboratoriot, joita ilman kaivostoimintaa ei käytännössä voi harjoittaa.

Pörssiyhtiö Talvivaaran suurin osakkeenomistaja on 15 prosentin omistusosuudella valtion sijoitusyhtiö Solidium.

Valtion toinen sijoitusyhtiö Terrafame puolestaan omistaa uudesta, perustettavasta yhtiöstä 15 prosenttia.

Jos Solidium ei halua menettää lopullisesti 150 miljoonan euron sijoitustaan pörssiyhtiö Talvivaaraan, valtio voi joutua rahoittamaan Talvivaaran kaivostoimintaa kahta kautta.

Terveisiä taas Kemin Selkäsaaresta...

Käväisimme tänään torstaina 12.03.2015 aamulla Selkäsaaressa.

Kerta kaikkiaan upea kevätilma! Aurinko paistoi pilvettömästä taivaalta. Ainoastaan navakka tuuli hiukan häiritsi, tosin vaan menomatkalla, sillä takaisin tullessa sai melkein pidätellä tuulen työntäessä suksilla liikkujia voimakkaasti eteenpäin. Tuulen voimakkuus oli varmaan yli 10 m/s.

Hiihtäjiä, kävelijöitä, potkukelkkailijoita, pilkillä istujia, moottokikelkkoja mm. Kemin Lumilinnan ikkunallinen maisemareki, jne. oli merenjäällä.

Kemin edustalla merenjää ei voi juuri parempi olla ulkoilun kannalta, jotakuinkin joka paikassa voi esim. kävellä juuri tällä hetkellä. Jään pinnalla on ainoastaan muutama senttimetri lunta.

Arvoisa lukija, mikäli et ole koskaan käynyt merenjäällä, mene sinne juuri nyt! Varmasti nautit hiihto-, kävely-, potkukelkka-, tms. retkestäsi - suosittelen lämpimästi!

Jäällä perinteiset ladut ovat hyvässä kunnossa ja Selkäsaaren metsässä oleva latu on varmaan myös hiihtokunnossa. Mahdollisesti tuulen jäljiltä hiukan roiskainen...

On aivan pakko täydentää edellä olevaa tekstiä.

Tänään lauantaina 14.03.2015 olen vaimoni kanssa käynyt jälleen kerran Selkäsaaressa, olimme myös muutaman tunnin merihenkisellä torpallamme, pidimme tuvan puuliedessä kevyttä tulta. Olipa mukava istuskella auringonpaisteessa terassilla.

Varjon puolella olevaa pohjoisterassia lumilapiolla puhdistaessani näin nuorenparin tulevan rinnettä pitkin kävellen, sillä oli hankikeli.
Sen verran juttelimme, että he olivat kotoisin Saksasta. Ehdotin heille kahvitteluhetkeä, mutta he olivat juuri hetki sitten syöneet tukevan aamupalan. Kiittivät tarjouksestani ja jatkoivat matkaa merenjäälle peiliaukkoa pitkin, näpsivät valokuvia mennessään...

Merenjäällä oli vilinää ja vilskettä. Varmaan Ps Kemin hallinnoimalla latukahvilalla munkkikahvit ja - mehut tekivät kauppansa - hyvä niin!

Eipä ilma voinut juuri parempi olla, toivottavasti tämän päivän tyyppisiä kevätpäiviä vielä muutama tälle keväälle sattuu...

Edellisen kerran tekstini innoittamana kuulin kalakaverini lähteneen vaimonsa kanssa merenjäälle. Hän sauvakävellen ja vaimo uudenkarheella, Haaparannalta ostetulla turbokelkalla = potkukelkka, jossa jalaksissa on muoviset lisäkkeet. Oli ollut mukava reissu - hyvä niin...

Edelliseen hiukan täydennystä: Niinhän siinä kävi, että köpöttelimme taas tänään maanantaina 16.03.2015 aamulla Selkäsaareen, Saaressa oli hyvät hankikelit, käytännössä kävellä saattoi missä tahansa.
Ilma oli mitä parhain ja väkeä, tuttujakin liikkeellä jo aamutuimaan. Takaisin tullessa väkimäärä oli selkeästi merenjäällä lisääntynyt. Kyllä näistä keväisistä hetkistä on syytä nauttia...