tiistai 10. maaliskuuta 2015

Suomen syvin reikä suunnitelmissa, mielenkiintoista...

Suosittelen luettavaksi. Ei ihme, että maalämpö valtaa alaa...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Espooseen kairataan Suomen syvin reikä

Kuusi kilometriä syvän reiän on määrä tuoda maan uumenien lämpöä espoolaiskotien lämmitykseen

KOTIMAA 

Suomen syvin, noin kuuden kilometrin mittainen reikä kairataan Espooseen. Reiän halkaisija on noin 20 senttimetriä, eli sinne solahtaisi tavallinen vesiämpäri.
Mittavaa, kymmeniä miljoonia euroja maksavaa hanketta puuhataan tosissaan energiayhtiö St1:ssä, joka on mukana myös tuulisähkötuotannossa.
Reiästä otetaan talteen maan uumenissa olevaa geotermistä lämpöä niin paljon, että sillä voidaan kattaa noin kymmenen prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta. Niin syvällä kallion lämpötila on noin sata astetta.
"Syväreikää edeltävän noin kahden kilometrin pituisen ja halkaisijaltaan noin seitsemän sentin tutkimusreiän kairaukset aloitetaan Fortumin kaukolämpölaitoksen lähettyvillä Espoon Otaniemessä ensi kesänä", kertoo uuden energian hankkeita St1:ssä vetävä johtaja Jari Suominen. Hän on myös tuulivoimayhtiö Tuuliwatin toimitusjohtaja.
Suomisen mukaan kairauksiin on varattu noin puoli miljoonaa euroa. Geotermisen lämmön myynnistä vastaa aikanaan Fortum.
"Maansisäistä lämpöä tai sähköä tuotetaan jo yli 20 maassa, mutta ensi kertaa sitä kairataan vakavissaan Suomessa, jonka kallioperä on vankka ja kova. Onnistumisen mahdollisuudet ovat silti hyvät", sanoo geofysiikan professori Ilmo Kukkonen Helsingin yliopistosta.
Lämpöä ei saada suurestakaan reiästä imemällä tai tuulettamalla, vaan väliaineeksi tarvitaan vesi. Lisäksi syväreikiä pitää kairata kaksi. Vettä syötetään toisesta reiästä alas, ja veden kuumennuttua maaperässä se nousee toisesta reiästä ylös.
Kuumentuneen veden sisältämä lämpö syötetään lämpölaitoksella lämmönvaihtimen kautta kaukolämpöverkkoon. Vesi kuumenee niin lämpimäksi, että sitä voidaan käyttää suoraan kaukolämmön tuotantoon ilman maalämpöpumppuja.
"Maan syvyydessä reikien olisi hyvä olla 500–1 000 metrin etäisyydellä toisistaan, jotta lämmitettävää vesipinta-alaa olisi kuivan kallion rakosissa riittävästi", St1:n fyysikko Rami Niemi sanoo.
"Tutkimuskairauksen avulla päättelemme, mihin suuntaan kallioperän heikkousvyöhykkeet ja rakoset suuntautuvat, jotta vesi saadaan alhaalla johtumaan reikien välillä."
Kuuden kilometrin syvyisen reiän kairauksen arvioidaan kestävän noin puoli vuotta.
Vastaava järjestelmä on toiminut vaihtelevasti myös muualla.
"Ranskassa EU:n rahoittamassa hankkeessa kallioperään luotiin useiden kairauksien avulla keinotekoinen rakojärjestelmä, joka osittain epäonnistui", Kukkonen kertoo.
Vaikeuksista huolimatta Ranskan viiden kilometrin reiästä pumpataan 200-asteista vettä. Lämpöenergiaa hyödyntää monikansallinen energiayhtiö.
Etelä-Ruotsissa Lundissa pumpataan lämpöpumpuille 21-asteista vettä 800 metriä syvistä kaivoista kaukolämpölaitokselle. Se kattaa lähes puolet kaupungin kaukolämmön tarpeesta.

EU-armeija, tästä keskustellaan nyt...

Pohdiskelun pohjaksi alla oleva teksti...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ukraina sekoitti EU:n puolustuksen – Tarvitseeko unioni oman armeijan?

EU ei ole riittävästi pohtinut, mitä se todella tekisi, jos sen aluetta loukattaisiin, sanoo tasavallan presidentti Sauli Niinistö. "Kysymys on itse asiassa varsin kiusallinen EU:lle."

KOTIMAA 

EU:n oma armeija on periaatteessa mainio idea. Toteutettavaksi siitä on kuitenkin vasta vuosien päästä, jos silloinkaan, kuuluu yhteenveto kommenteista, joita Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on saanut sunnuntaiselle ehdotukselleen. Juncker perusteli EU-armeijan tarvetta eurooppalaisten arvojen puolustamisella Venäjän uhkaa vastaan.
Brittipoliitikot tyrmäsivät heti EU-armeijan. Saksan liittokanslerin Angela Merkelin mukaan eurooppalainen armeija on ajatuksena hyvä, tulevaisuuden idea, mutta sille ei pidä antaa aikatauluja.
MIKKO STIG LEHTIKUVA / STR
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää EU-armeijaa hyvänä ideana.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää EU-armeijaa hyvänä ideana.
Samoilla linjoilla on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
"Jokainen ymmärtää, että EU:n yhteinen armeija on kaukana", Niinistö sanoi HS:lle maanantaina.
Mutta Junckerin ehdotuksessa oli paljon yhteistä armeijaa tärkeämpi viesti, Niinistö painottaa.
Juncker halusi vauhdittaa keskustelua unionin yhteisestä turvallisuuspolitiikasta ja turvallisuusstrategiasta, Niinistö sanoo.
Niinistön mukaan Juncker provosoi. "EU:n turvallisuusstrategiaan latautuu paljon odotuksia. Sen vuoksi Juncker aloitti aika korkealta tuon keskustelun."
Junckerin viestissä on Niinistön mielestä keskeistä se, että EU:n on todistettavasti pystyttävä näyttämään kykynsä puolustaa omia arvojaan.
Niinistö itse on sitä mieltä, että EU ei ole riittävästi pohtinut, mitä todella tekisi, jos sen aluetta loukattaisiin. "Kysymys on itse asiassa varsin kiusallinen EU:lle, varsinkin, kun osa jäsenmaista ei kuulu Natoon."
Jos rauhaa loukataan, ei EU voi jättää siihen reagoimatta, Niinistö sanoo. "Mutta nyt siihen ei ole välineitä."
Ehdotukset EU-armeijasta ovat – tavallaan – näitä välineitä. Ehdotus armeijasta alkaa olla jo klassikko. Epämääräisyydessään se on kuitenkin hankala, sanoo tutkijaTuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista.
"Todennäköisesti armeijalla tarkoitetaan sitä, että jollakin tasolla EU:n johdolla olisi päätösvalta jonkin tietyn joukon liikuttelemiseen", Iso-Markku sanoo.
Mutta tarvittaisiinko esimerkiksi kaikkien jäsenmaiden suostumus, kuten nyt EU:n taisteluosastojen käyttöön? Ja millaiseen toimintaa joukkoja voisi käyttää? Siirtyisikö painopiste kriisinhallinnasta EU:n oman alueen puolustamiseen?
Britanniassa armeija-avaus sai täystyrmäyksen. Syynä ei tosin ollut vain se, että britit pitävät Natoa ensisijaisena turvallisuusratkaisunaan. Kyse oli myös siitä, että Britanniassa karsastetaan nyt kaikkea vähänkin federalistista, Iso-Markku sanoo.
"Ehdotus yhteisestä armeijasta on nähtävä myös siitä kulmasta, että se tukee liittovaltiokehitystä."

Ukraina 
pakotti EU:n tarkastelemaan turvallisuutta uusin silmin. Yhteinen puolustuspolitiikka teki kuitenkin paluun unionin pöytiin jo ennen Ukrainan sotaa.Suomessa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö(ps) oli myös kovin epäileväinen siitä, että Nato-maita kiinnostaisi EU-armeija. Vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie puolestaan varoitti militarisoimasta EU:ta.
Osin työntö tuli Natosta. Yhdysvallat oli kyllästynyt rahoittamaan Euroopan puolustamista. Se halusi myös siirtää turvallisuuspolitiikan painopisteensä Aasiaan. Osin tarve lisätä EU-maiden puolustusyhteistyötä oli myös sisäsyntyistä, sillä puolustusteollisuuden yhteistyökuvioiden uskottiin luovan talouskasvua. Joulukuun 2013 huippukokouksessa EU-maat päättivätkin, että yhteiseen puolustukseen on suhtauduttava entistä strategisemmin.
Ukrainan sota toki muutti tätä asetelmaa. Nato on taas vankasti Euroopassa.
Mutta se, että Euroopassa on erilaisia puolustusratkaisuja ja puolustusyhteistyötä eri kokoonpanoissa, ei haittaa Natoa, sanoo Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Hanna Ojanen.
Ukrainan kriisi ei ole myöskään saanut EU:n Nato-maita vauhdilla kasvattamaan puolustusbudjettejaan.
"EU ja Nato ovat vähän pallo hukassa. Ne pohtivat, millä saisivat asioita etenemään", Ojanen sanoo.
EU:n puolustuskeskustelun ongelma on, että monet peruskysymykset ovat auki. Ei ole yhtä näkemystä siitä, tarvitaanko EU:n puolustusta unionin puolustukseen vai kriisinhallintaan jossakin muualla.
"Toisaalta taustalla etenee sinnikkäästi tietyn tason yhteistyö, koska sille on avattu väylät", Ojanen sanoo.
Keskustelua kuitenkin riittää. Maanantaina Brysselissä puhuttiin EU:n entisen ulkopolitiikan edustajan Javier Solanan johdolla EU:n tulevaisuuteen keskittyneen Center for European Policy Studies (CEPS) -tutkimuslaitoksen raportista, jossa ehdotetaan useita askelia kohti Euroopan puolustusliittoa.
Brysseliin pitäisi esimerkiksi perustaa EU:n pysyvä sotilasesikunta ja jäsenmaiden puolustussuunnitteluun olisi hyvä luoda yhteisiä standardeja. EU:n pitäisi myös säännöllisesti tavata turvallisuuspolitiikkateemoista. Myös CEPS:n suosituksista ensimmäinen on kuitenkin se, että EU:n turvallisuusstrategia päivitetään vastaamaan uutta turvallisuusympäristöä.
"Puolustuspolitiikassa ei ole nyt kovin lupaavia avauksia. Sen sijaan keskustelu EU:n turvallisuusstrategiasta on huomattavasti kiinnostavampaa", Ojanen sanoo.
EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini on jo aloittanut työn EU:n turvallisuusstrategian uudistamiseksi. Kesäkuun EU-huippukokouksessa pitäisi olla tarjolla tilannekuva EU:n turvallisuusuhkista.
Presidentti Niinistö arvelee, että juuri tätä EU:n turvallisuusstrategiatyötä Junckerkin halusi vauhdittaa.
Ilman strategista ajattelua muu puolustusyhteistyöpuhe on turhaa, Ojanen sanoo.
Edellinen turvallisuusstrategia on vuodelta 2003, keskeltä Irakin sotaa. Silloin suhde Yhdysvaltoihin jakoi EU:ta. Strategiasta tuli kuitenkin hyvä. "Onnenkantamoisena", Ojanen sanoo.
"Nyt tuntuu olevan pelko siitä, että yhtä hyvään lopputulokseen ei enää päästä. Ehkä turvallisuustilanteen pitää olla vielä uhkaavampi, jotta EU-maat saadaan yhden strategian taakse."

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Näin unta Suomen Kainuun, Sotkamon Talvivaarasta...

Näin mielenkiintoisen unen. Uneni liittyi jo vuosia velloneeseen Talvivaara-asiaan. Uneni oli häkellyttävän looginen, joten luettelen unielementit järjestyksessä:
+ Kainuussa oli syntynyt talousalueellinen konsensus Talvivaaran merkityksestä, joten kaikki valitusprosessit oli jäädytetty.
+ Koska Talvivaaran vesiongelmat olivat saaneet kohtuuttoman suuret mittasuhteet, ylimääräiselle purkuputkelle/rakentamiselle oli pika-aikataululla mynnetty tarvittava lupa.
Talvivaaralle oli löydetty/neuvoteltu potentiaalinen ostaja, joka Suomen valtion myötävaikutuksella takasi suomalaisille pienosakkeenomistajille kohtuullisen korvauksen pörssiosakkeista.
+ Talvivaaran kaivos- ja rikastustoiminta oli tarkoitus nostaa täyteen tuotantoon.
+ Suomen valtio oli koko Talvivaara-elvytyksen takuumiehenä, mikä eduskuntavaalien läheisyydessä erityisesti noteerattiin Kainuun korvessa.

Uneni loppui siihen, että Talvivaaran kaivosaluetta kuvattiin helikopterista, ilmeisesti televisio-ohjelmaa, kukaties uutisia varten.

Helikopteri etääntyi hitaasti alueelta. Sen ehdin vielä unessani nähdä, että tehdasalueella, pihalle seisoskeli kymmeniä työntekijöitä, joilla oli isoja banderolleja.

Kaikissa niissä oli yksi ainoa sana: KIITOS! 

Heräsin aamukahvin ja paahtoleivän tuoksuun. Oliko se unta sittenkään? Täytyypä seurata aktiivisesti mediaa...

Kiirettä, kiirettä, kiirettä...

Kaupunkien liikenneympyrät ovat todella joustavia, ymmärtääkseni jokaista liikkujaa helpottavia ratkaisuja, joissa ei, mikäli noudattaa jotakuinkin niissä noudatettavia sääntöjä, tarvitse hermoilla syyttä suotta.
Ajelin jonkin aikaa sitten erääseen sellaiseen autokoulun auton perässä, jossa luonnollisesti otettiin huomioon tositarkkaan liikenneympyrässä noudatettavat asiat siihen kuuluvalla – luonnollisella – varovaisuudella.

Jouduin pysähtymään maastoautollani odottaakseni jo liikenneympyrässä ollutta autoa ja ajaakseni tietä suoraan eteenpäin, kun kuulin viereltäni kiihkeän äänimerkin pariinkin otteeseen...

Pysähtymiseni merkitsi oikealla puolella autoilijalla – naisautoilijalle – noin kahden sekunnin viivästymistä, sillä luonnollisestikaan hän ei nähnyt maastoautoni lävitse eikä uskaltanut jatkaa matkaansa kääntyessään oikealle.

Tuli mieleen, mitä mahtaa kyseiselle, mustan, viimeisenpäälle kiiltävän ”olympiarengasauton” kuljettajalle noin kaksi sekuntia merkitä elämässä?

Näin jälkikäteen ajatellen seuraavalla kerralla äänimerkin kiihkeästi törähtäessä pysäytän autoni ja menen kysymään, mitä asiaa kyseisellä töräyttelijällä mahtaa olla...

Erityisesti viime aikoina olen havainnut, että vilkun käyttö on erittäin vähäistä. Jopa taksiautoilijat, jotka henkilökohtaisen näkemykseni mukaan edustavat jotakuinkin ammattimaisinta ajotapaa, ovat huolestuttavassa määrin lipsuneet vilkun käyttämisestä.

Mikä lie syynä? 

Liikenneympyräterveisin > Töräytystä ainoastaan tositarpeeseen-kiitos...

Oikeaa puhetta...





Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Kotimaa  | 


Kehitysministeri Sirpa Paatero on valmis rakentamaan Vuotoksen tulvasuojelualtaan ja Sierilän voimalan Kemijokeen

Kehitys- ja omistajaohjausministeri, SDP:n Sirpa Paatero tukee Sierilän voimalaitoksen sekä Vuotoksen tulvasuojelualtaiden rakentamista. Ministeri Paateron mielestä Kemijoki Oy:n valta päättää myös tulevaisuudessa omien voimaloiden tuotannosta ei vähene, vaikka yhtiö siirtää valvomotoiminnan Fortumille Espooseen tämän vuoden aikana.



Audio: K ehitys- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero

Audio

Kehitys- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateroa haastattelee Raimo Torikka. Kuva: Uula Kuvaja / Yle

Kemijoki Oy on siirtämässä voimaloiden ensisijaisen valvomotoiminnan Fortumille Espoon Keilaniemeen. Siirto tapahtuu vuoden 2015 aikana. Siirtoa on perusteltu sillä, että Kemijoki Oy:n Rovaniemen valvomon laitteet ovat vanhanaikaiset ja valvomon uusiminen ja muuttaminen vaatisi merkittäviä investointeja.
Valvomotoiminnan siirtäminen Fortumille on myös viimeinen merkittävä vaihe Kemijoki Oy:n uuden toimintamallin osalta. Kehitysministeri Sirpa Paatero (sd.) vieraili maanantaina Rovaniemellä ja tutustui Kemijoki Oy:n valvomoon. Paateron mielestä valta Kemijoen voimalaitosten osalta ei ole siirtymässä silti Fortumille.
- Kyllähän se Kemijoki Oy omistaa ja hoitaa näitä laitoksia täällä ja kyllähän Fortum on tällä hetkellä aika iso toimija ja osakas tässä yhtiössä. Se, että ne toiminnat siirtyvät, on tietysti hyvä puoli silti, että täältä ei vähene yhtään työntekijää. Tänne jää varajärjestelmä, elikkä kaikkia toimintoja tarvittaessa voidaan kuitenkin vielä täältä ohjata jos jotakin tapahtuisi, sanoo kehitysministeri.
Rovaniemelle jää vanha valvomo varavalvomoksi. Laitteisiin tehdään joitakin tarvittavia uudistuksia jotta se voi toimia yhdessä Fortumin valvomon kanssa. Rovaniemelle jää seitsemän henkilöä pyörittämään valvomoa arkipäivisin normaaleina työaikoina. Nykyisin valvomo pyörii kolmessa vuorossa.

Ministeri valmis valjastamaan Kemijokea lisää

Kemijoki Oy ei virallisesti enää toimi Vuotoksen altaan rakentamiseksi, mutta Lapin liitto sen sijaan on jatkanut Vuotoksen altaan rakentamiseen tähtääviä toimia, tosin Kemihaaran tulvasuojelualtaaseen verhottuna. Altaan tarpeellisuus on perusteltu muun muassa Rovaniemen tulvasuojelulla. Kehitysministeri Sirpa Paatero on myös valmis rakentamaan Vuotokseen tulvasuojelualtaan.
- Kyllä minä itse näen, että se voi olla yksi ratkaisu tämmöisessä kohtaa kun tämä joki on jo pitkälti rakennettu ja näitä voimalaitoksia on tässä joessa aika paljon, vahvistaa Paatero.
Se, kuinka raskaasti Vuotos pitäisi valjastaa, jää ministerin vastauksessa hieman arvailun varaan. Riittäisikö pelkkä keväisten tulvavesien väliaikainen pysäyttäminen altaaseen vai pitäisikö rakentaa Vuotokseen myös voimalaitos. Vastauksen perusteella voisi kevyempikin vaihtoehto riittää.
- Kyllähän siitä se hyöty tulee vesivoiman käyttöön vaikka se rakentaminen tällä hetkellä olisi tarpeen tulvien välttämiseksi. Koska silloin ne ylimääräiset vedet, jotka nyt joudutaan juoksuttamaan läpi, myös hyödyntämään vesivoimatuotannossa, perustelee kehitysministeri Sirpa Paatero Vuotoksen tulva-altaiden tarpeellisuutta.
Sierilän voimalaitoksen rakentamisesta ministeri Paaterolla on kuitenkin selkeä kanta. Yksi voimalaitos lisää ei Kemijokea enää enempää pilaa.
- Minä näen, että se uusi hieno rakentamiskohde kun moneen vuoteen ei ole pystytty tekemään tämmöisiä uusia hankkeita ja kyseessä on jo pitkälti rakennettu joki jossa on monta voimalaitosta. Se, että siihen tulee yksi lisää, niin näen sen pelkästään positiivisena, lataa ministeri Paatero.

Ne tekemättömät työt...

Ne tekemättömät työt rassaavat tunnetusti ja paljon. Tämä lienee kaikille tuttua. Olen hetki sitten äheltänyt yhden lattian rajassa olevan, noin 30 cm pituisen puulistan kanssa - kaksi tuntia. Porata kahdelle, halkaisijaltaan viiden millimetrin muoviropulle reiät tiileen - uudellakaan timanttiterällä - ei aina mene kuin elokuvissa.

Nimenomaan silloin, kun porausasento on huono ja tukea ei saa mistään. Oli aika voimaton olo...

No roput ovat tiilessä ja lista on ruuvattu paikoilleen. Kaikki hyvin mutta pitkä työlista odottaa tekijäänsä, kunhan ilmat lämpenevät kevään edistyessä. Omakotitalossa asuvalle tämä on varsin tuttua.
Juuri kun tulee pelottava hyvänolontunne, että kaikki on tehty/kunnossa, niin kohta putkahtaa esiin yhtä ja toista - tietysti myös niitä tekemätömiä töitä, jotka ovat jostain kumman syystä päässeet unohtumaan...

Aamunavaus Venäjältä...

Aamunavaus Venäjältä, jonka kaikki luku-, näkö- ja ajattelutaitoiset/-kykyiset suomalaiset tiesivät jo lähes vuosi sitten - valehtelu on siis siltä osin päättynyt.

Kysymys kuuluu: Mitä seuraavaksi? Sitä ei ainakaan suomalaisten ole syytä jäädä odottelemaan vaan...

Avoin SWOT-analyysi turvallisuuspolitiikkamme kipupisteistä, joka osoittanee akuutit muutostarpeet. Hakemus Natoon, kansanäänestys ja se on siinä... 


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Dokumentti: Putin antoi salaisen käskyn Krimin liittämisestä Venäjään

ULKOMAAT 
AFP


Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoo antaneensa salaisen käskyn Krimin liittämisestä Venäjään.
Valtion omistama Rossiya-1 -televisiokanava lähetti sunnuntaina otteita dokumentista, joissa Putin avoimesti kertoo vuosi sitten Krimillä toteutetusta sotilasoperaatiosta.

Putin kertoo koko yön kestäneistä neuvotteluista Venäjän turvallisuusjohdon kanssa.
"Me päätimme neuvottelut seitsemältä aamulla", Putin kertoo. "Kun olimme lähdössä, sanoin kollegoilleni: meidän täytyy palauttaa Krim takaisin Venäjään."
Neljä päivää kokouksen jälkeen tunnistamattomat joukot valtasivat parlamenttirakennuksen Krimillä ja alueella äänestettiin pikavauhtia uudesta hallinnosta. Venäjä ilmoitti liittäneensä alueen itseensä viime vuoden maaliskuun 18. päivä.
Dokumentin trailerissa Putin väittää myös, että Venäjän armeija oli valmis hakemaan ex-presidentti Viktor Janukovytšin voimakeinoin.
"Hän olisi saanut surmansa", Putin kertoo. "Me valmistauduimme hakemaan hänet Donetskista maitse, meritse tai ilmateitse. Mukana olisi ollut raskasta aseistusta."
Janukovytš pakeni sittemmin maasta Venäjälle. Televisiokanava ei paljastanut, milloin dokumentti esitetään.

Veikkauksen nettijalkapalloa - osa 6...

Tänään sunnuntaina 08.03.2015 oli taas se päivä, jolloin erehdyin katselemaan Veikkauksen nettijalkapalloa, nimenomaan espanjalaista jalkapalloa, jota itse alan kohta nimittelemään totaalipotkupalloksi.

Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut, olen seurannut jonkin verran Veikkauksen sivuilla nettijalkapalloa ja pelaillut livenä pienin panoksin (1-2 euroa/peli) lähinnä Englannin, Ranskan, Saksan, Espanjan ja Italian pelejä. Toki jonkin verran kotimaisiakin pelejä meidän jalkapallokelien aikaan.

Aina silloin tällöin olen päässyt aistimaan upeaa jalkapalloa, mutta välillä myös sellaista jalkapalloa, jota ei tarvitsisi pelata eikä nähdä.

Joissakin otteluissa - niin kuin mm. tänään - pelaajat ovat kentän pinnassa jotakuinkin puolen minuutin välein ja nähtävissä on erinomaisia näyttelijäsuorituksia vailla vertaa. 

Kirjoitanpa taas:

Pikku tönäisystä raavas mies pyörii kuin väkkärä - vähintään viisi-kuusi kertaa - akselinsa ympäri karmeiden tuskankarjaisujen ryydittämänä. Erotuomari kaivelee päntiönään keltaisia varoituskortteja etutaskustaan, väliin punaistakin...

Tänään sunnuntaina oli siis ottelu, josta seurasin toisen puoliajan kokonaisuudessaan. 

At.Madrid-Valencia: 1-1 (1-0) tasapeli , ajassa 90+3 minuuttia.

Pelasin sitä yhdellä eurolla Veikkauksen livepelinä, jonka menetin - harmi.

Tämän pelin toinen puoliaika oli taas sitä, että äijät olivat kötällään nurmen pinnassa noin puolen minuutin välein ja rikkeen tehnyt levitteli viattomana käsiään ja suu kävi erotuomarin suuntaan. Tönimistä, hakkaamista varsinkin pääpallotavoitteluissa ja "torikokouksia". Niinhän siinä kävi aivan viime minuuteilla, että tällä kerralla vierasjoukkueen pelaaja ajettiin erotuomarin toimesta kentältä - tuli punainen kortti.

Edellisellä kerralla, sunnuntaina 01.03..2015 samat joukkueet Sevilla- At.Madrid nyhjäsivät 0-0 (0-0) tasapelin.

Kirjoitanpa taas:

Minun täytynee lopettaa tai ainakin vähentää näiden nyhjäysotteluiden katsomista...

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Tulevaisuuden kännykkä...

Olen viime päivinä sortunut kirjoittamaan, pääasiassa lainaamaan aivan liian paljon ja aivan liian vakavia aiheita. Siksipä pieni kevennys on paikallaan...

Tämä tapahtui niihin aikoihin, kun Kemistä Helsinkiin lennettiin Finnairin siivin usein Oulun kautta.

Olin jälleen kerran menossa kokousmatkalle Helsinkiin. Oulusta viereeni istahti siisti, farkkupukuinen ja rillipäinen nuorimies, joka istuuduttuaan näpelöi sammuksiin aivan uudentyyppistä puhelinta. Taisipa tuolla nuorella miehellä olla pieni korvarengaskin korvassaan...
Kännykkä oli sen verran toisen näköinen kuin ne, joita olin aikaisemmin nähnyt, joten kiinnostukseni heräsi asiaan välittömästi.

Todettakoon, että itselläni oli ammattijärjestöni kautta "aikamoinen palikka, joka pullotti taskussa ja josta antennikin piti hilata esiin" - merkki oli tietysti Nokia.

Totesin viereeni istuvalle nuorelle miehelle: " Anteeksi, että olen hiukan utelias, mutta Sinulla näytti olevan sen näköinen kännykkä, että niitä ei ainakaan kaupasta vielä taida saada ostetuksi."

"Ei saa, sillä tämä on eräänlainen prototyyppi, joita saa jo varmaan ensi vuonna ostetuksi Suomessakin." nuorimies totesi.

Hän kertoi olevansa Nokian softapuolen pääsuunnittelija ja hän oli lähdössä Helsingin kautta Yhdysvaltojen itärannikolle kouluttamaan  paikallisia asiantuntijoita.

Kiinnostukseni lisääntyi entisestään ja kysäisin huolettomasti: " No, Sinä varmasti osaat sanoa, minkälainen kännykkä on kahdenkymmenen vuoden kuluttua."

Mikäli oikein havaitsin, pieni pilke vilahti hänen silmäkulmassaan kun hän totesi: " Me olemme asiaa kyllä Nokialla vakavasti pohdiskelleet. Todennäköisesti kännykkä on aivan toisen tyyppinen kuin nykyään perinteinen kännykkä. Se on itse asiassa, oikeastaan "siru", joka kiinnitetään ihmisen hampaaseen ja puhelut hoidetaan ajatuksen voimalla."

Jaaha vai niin kävi mielessäni, nyt kaveri yrittää vedättää. Ajattelin antaa samalla mitalla...

"Mielenkiintoista! Entä minä, jos "siru" kiinnitetään yläproteesiin, tekohampaisiin ja nostan hampaat lavuaarin päälle, yhteys aivoihin varmasti katkeaa?" totesin naurua pidätellen.

Molemminpuoleinen irrottelumme päättyi siihen.

Toki loppumatkan Helsinkiin mennessämme keskustelimme kännykkäasiasta edelleen. Mikäli oikein muistan, nuorimies kuvaili loppujen lopuksi tulevaisuuden kännykkää aika lailla sellaiseksi, mitä ne nykyään ovat - monipuolisia älyvempaimia!