tiistai 13. tammikuuta 2015

Kutsu Paavo Väyryseltä Europpalainen Suomi 2020-tilaisuuteen...

Harvoin sähköpostiin tulee yhtä mielenkiintoinen kutsu kuin tänään tiistaina 13.01.2015.

Mielenkiintoiseksi kutsun tekee se, että kutsuja toteaa: "Voit levittää tietoa tilaisuudesta ja kutsua siihen muitakin kiinnostuneita, kunhan vain huolehdit siitä, että kaikki osallistujat ilmoitetaan etukäteen."
Edellä olevan maininnan perusteella rohkenin liittää alla olevan aineiston blogisivulleni, sillä itse jätän tilaisuuden tällä kerralla väliin.
Ohjelma kaiken kaikkiaan tuntuu hyvältä. Tuleepa noita maksamiamme EU-nettoeuroja hiukan takaisin tänne Perämeren pohjukkaan europarlamentaarikko Paavo Väyrysen aktiivisuuden myötä - hyvä niin...
______________________________________________________________________________



KUTSU

Eurooppalainen Suomi 2020 -tilaisuuteen
 
Hyvä keskustavaikuttaja!
Kun tulin kevään vaaleissa valituksi jälleen Euroopan parlamenttiin seitsemän vuoden tauon jälkeen, lupasin jatkaa edellisillä parlamenttikausillani aloittamaani koulutustoimintaa. 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa toteutin useita keskusta-aktiiveille ja nuorille suunnattuja koulutuksia ja seminaareja kautta Suomen.
Yhteensä näihin tapahtumiin osallistui tuhansiin nouseva keskustalaisten ja muiden asioista kiinnostuneiden joukko. Moni           muistaa vielä varmasti ”Politiikan korkeakoulut” ja ”Eurooppalainen Suomi 2000” – maakuntatilaisuudet 1990-luvun lopulta.

Lunastan heti lupaukseni koulutustoiminnan jatkumisesta järjestämällä Eurooppalainen Suomi 2020-seminaarin.

KUTSUN SINUT OSALLISTUMAAN PERÄPOHJOLAN tilaisuuteen 24.- 25.1.2015 POHJANRANTAAN.
Pohjantie 23, Keminmaa
Tilaisuus alkaa la 24.1. klo 9 ja päättyy su 25.1. klo 13.45.

Seminaarissa käsitellään ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä           muita keskustan ja kunkin maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita mm Sote- ja kuntauudistusta, koulutusasioita sekä maa- ja metsätalouden tulevaisuutta. Tilaisuuksien tavoitteena on tarjota aineksia ja välineitä keskusteluun ja oman ajattelun kehittämiseen siitä, miten Suomen kansainvälinen asema ja Euroopan unioni ovat kehittymässä, ja miten meidän tulisi niihin vaikuttaa.
Alustajina ja puheenvuorojen pitäjinä ovat: VTT, dosentti Paavo Väyrynen, Keminmaan valtuuston pj. Pertti Sakaranaho, Tornion kaupunginvaltuuston pj. Katri Kulmuni, Aikuiskoulutusjohtaja Anni Miettunen, MTK:n pj Juha Marttila, EU:n alueiden komitean jäsen Ossi Martikainen ja kansanedustaja Simo Rundgren.

Toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi tilaisuuteen. Tila- ja tarjoiluvarausten vuoksi ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, osallistujalle tilaisuus on maksuton. (sis. osallistuminen, majoittuminen hotellissa 2 hh ja ruokailut).
Ilmoittautuminen 19.1.2015 mennessä, sähköpostitse: ritva.lampela@paavovayrynen.fi tai puhelimitse 040 8362468.

Voit levittää tietoa tilaisuudesta ja kutsua siihen muitakin kiinnostuneita, kunhan vain huolehdit siitä, että kaikki osallistujat ilmoitetaan etukäteen.

Parhain terveisin,

Paavo Väyrynen

Nokkapokkaa sano...

Armottoman syvän luottamuspulan ilmapiirissä alla olevan artikkelin toimet ovat luonnollisia valintoja - valitettavasti.

Ken miekkaan tarttuu, hän miekkaan hukkuu - lienee edelleenkin voimassa. Maailmanpäättäjillä on meneillään muistihäiriö, toivottavasti se on tilapäinen... 


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Venäjä lisää sotilaallista voimaa rajoillaan, Nato vastaa tehostamalla sotaharjoituksia Itämerellä

ULKOMAAT  

Venäläisen uutistoimiston Ria Novostin mukaan Venäjä vahvistaa sotilaallista suorituskykyään arktisella alueella, Kaliningradissa ja Krimillä vuonna 2015.

Ria Novosti ilmoittaa perustavansa tietonsa Venäjän armeijan yleisesikunnan päällikön lausuntoon.
Yleisesikunnan päällikkönä eli Venäjän armeijan ykkösmiehenä toimii Valeri Gerasimov.
Sotilasliitto Naton Euroopan-joukkojen komentaja, kenraali Philip Breedlove kertoi puolestaan tiistaina uutistoimisto Reutersin mukaan Naton kiihdyttävän sotaharjoituksia Itämerellä vastavetona Venäjän sotilaallisille voimannäytöille, joita maa harrasti viime vuoden lopulla. Perusteena varustautumisen lisäämiselle on länsimaiden kasvava sotilaallinen uhka. Länsimaiden ja myös Suomen puolustusvoimien käsityksenä on, että lännen uhka ei ole kasvanut, vaan Venäjän varustautuminen näillä alueilla perustuu muihin syihin.
Breedloven mukaan Venäjän toimet ovat muuttuneet luonteeltaan ja suorituskyvyillä mitattuna.
Ensimmäiset Naton sotaharjoitusmuutokset eivät ole määrällisiä, vaan yhteistyökykyä lisääviä, Breedlove kertoi.
Hänen mukaansa myös sotaharjoitusten määrien lisäämistä suunnitellaan.
Arktisen alueella tarkoitetaan pohjoisnavan ympärillä olevia alueita.  Suomen virallinen toive on ollut se, että näitä alueita ei militarisoitaisi.
Venäjä kuitenkin katsoo, että sen kansallinen turvallisuus vaatii alueella sotilaallista suorituskykyä.
Tätä varten Venäjän armeija on perustamassa alueelle oman sotilasjohdon.

Vuoteen 2017 mennessä oman sotilasjohdon alaisuudessa tulisi olla kaksi prikaatia, ja erinäinen määrä lumikelkka- ja ilmatyynyaluskapasiteettia, Ria Novosti raportoi syksyllä.
HS:n haastattelemien suomalaisten puolustushallinnon asiantuntijoiden mukaan Venäjän tavoitteena on mahdollistaa sotalaivojen avulla myös kaupallista laivaliikennettä arktisen alueen liikenneväylällä.
Kaliningradissa Venäjä on jo aiemmin lisännyt varustautumistaan vahvistamalla ilmatorjuntaohjusten suorituskykyä ja tuomalla Kaliningradiin, Puolan rajalle, maasta maahan ammuttavia Iskander-ohjuksia. Ne voidaan tarvittaessa varustaa ydinkärjillä.
Kaliningrad sijaitsee noin 670 kilometrin päässä Helsingistä.
Krimin niemimaalla vahvistukset liittyvät Ukrainan kriisiin ja valtapolitiikkaan Itä-Ukrainan herruudesta. Alueella olevista toimista ja niiden luonteesta käydään sanasotaa lähes päivittäin.
Naton kenraali Breedlove sanoi tiistaina Venäjän jatkavan Itä-Ukrainan separatistien tukemista niin heitä kouluttamalla kuin kuljetuksia tukemalla, uutistoimisto Reuters raportoi.

Hmmmmmmmm vai niin...

Toimin jälleen vain välikätenä alla olevan artikkelin suhteen.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:

Ukrainan rauhankokous peruuntui

ULKOMAAT 
Moskova
Kazakstanin pääkaupunkiin Astanaan ensi torstaiksi suunniteltu Ukrainan rauhankokous on peruuntunut lopullisesti. Ukrainan, Venäjän, Saksan ja Ranskan ulkoministerit eivät päässeet sopuun kokouksen järjestämisestä tapaamisessaan Berliinissä.
Ulkoministerit saivat yöhön venyneen tapaamisensa päätteeksi sorvattua julkilausuman, jonka mukaan "lisää työtä tarvitaan" ennen huippukokouksien järjestämistä.
Ministerien mukaan Itä-Ukrainan tulitaukoa ei ole kyetty panemaan kunnolla toimeen, humanitaarisen avun jakamisesta ei ole sovittu eikä kaikkia vankeja ole vaihdettu, joten kokoustaminen ei kannata.
Neuvotteluja pyritään ministerien mukaan jatkamaan niin kutsutun Minskin kontaktiryhmän avulla. Kokonaan ajatusta Astanan-kokouksesta ei ole hylätty.
"Meillä on yhteisymmärrys, jonka mukaan kontaktiryhmän lähipäivinä pidettävän tapaamisen jälkeen 'Normandian nelosten' ministerit tapaavat uudelleen ja tarkastelevat Astanan kokouksen mahdollisuuksia ja aikataulua", Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi uutistoimisto Tassin mukaan.
Ukrainan presidentti Petro Porošenko kertoi Astanan-kokoussuunnitelmista uudenvuoden aattona Kiovassa. Itä-Ukrainan taistelut ovat sen jälkeen jälleen kiihtyneet. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ehtivät jo aiemmin ilmoittaa epäilyistään, joiden mukaan rauhankokouksesta ei tule mitään.

Ne ovat kuulemma päättäneet, että...

Olen kirjoittanut otsikon asiasta aikaisemminkin ja kirjoitan varmasti vastakin. 

Minulle aina silloin tällöin joku tuttavani sanoo:" Miksi et kirjoita enemmän paikkakunnan asiota jokapäiväisestä elämästä?" Olen todennut kyllä kirjoittavani niistäkin. 

Kohta varmaan kuntaliitosasiat, eduskuntavaalit, soteratkaisut, jne. ovat esillä ja varmaan minäkin otan niihin kirjoituksillani osaa. Erityisen kiinnostava asia on tuo luettelon ensimmäisenä oleva asiakokonaisuus. Se ei jätä todennäköisesti ketään kylmäksi.

Edelliseen liittyvänä luin mm. hetki sitten tämän päivän Pohjolan Sanomista artikkelin otsikolla: Kemi lähtee avoimella mielellä liitosneuvotteluihin - hyvä niin... 


Vanha teksti vajaan kymmenen vuoden takaa:

NE OVAT KUULEMMA PÄÄTTÄNEET, ETTÄ…
_______________________________________________________________________

Kirjailija Väinö Linna kuvaa ansiokkaasti menestysteoksessaan Tuntematon Sotilas
vaikeiden, kriittisten aikojen orastavaa optimismia ja toisaalta huhumyllypyöritystä.
Sodanaikaiset logistiikkaketjujen olennaiset lenkit, hevosmiehet olivat tärkeitä
informaatiokanavia.

Puhuttiin myös arveluttavassa, halveeraavassa sävyssä ”hevosmiesten tietotoimiston
uutisista”.

Ketkä ovat nykyaikana yhtä olennaisessa roolissa?
Koulumaailmassa olen itse usein todennut erilaisten huhumyllypyöritysten keskellä, että
kannattaa kysyä siivoojilta, he kyllä tietävät asian...

Kunnallispolitiikkaan liittyvänä kuulee usein sanottavan kansan karttuisassa suussa: ”Ne
ovat kuulemma päättäneet, että…!”
Ne-maininnalla tarkoitetaan kunnalliseen päätöksentekoprosessiin liittyviä
luottamushenkilöitä tai virkamiehiä.

Tuo ne-maininta antaa mielestäni hiukan etäisen, erheellisen ja kyseenalaisenkin kuvan
meneillään olevista asioista.
Muistutettakoon, että ne = he ovat niitä meidän valitsemiamme päätöksentekijöitä,
esimerkiksi valtuustojäseniä ja lautakuntajäseniä tai em. päättäjien välillisesti valitsemia
virkamiehiä aina ylintä virkamiesjohtoa myöten.

Sanottaessa: ”Ne ovat kuulemma päättäneet, että…!” , jää sellainen mielikuva, että asia ei
oikeastaan kuulu millään tavalla sanojalle.
Kuitenkin yleensä em. sanonnan jälkeen tulee varsin kärkevää kritiikkiä, jopa
tulikivenkatkuisia sanoja ja joskus myös reippaita näkemyksiä, miten asia pitäisi tai olisi
pitänyt hoitaa – sanojan mielestä järkevästi.

Sanotaan, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Itsekin olen em. sanonnan,
väitteen todenperäisyyttä välillä epäillyt. Aivan viime aikoina olen kallistunut uskomaan,
että näin todella kaikesta huolimatta asianlaita on…

Huhupuheisiin eikä aina lehtikirjoituksiinkaan ole syytä näkemyksiään, kannanottojaan
perustaa, vaan on syytä mennä itse tiedon alkulähteille.
Kunnallispolitiikassa on mahdollisuus aina kysyä asiaa suoraan henkilöiltä, jotka ovat
päätösten takana; valitsemiltamme luottamushenkilöiltä ja/tai virkamiehiltä.
Muun muassa Kemin kaupungin kotisivuilla on tiedot kaikista niistä henkilöistä, jotka
päätöksentekoprosesseihin ottavat osaa, sieltä löytyvät niin luottamus- kuin virkamiehet.
Samat tiedot löytyvät varmaan myös soittamalla kaupungin keskukseen tai menemällä
paikan päälle kaupungintalolle.
Siellä oletettavasti löytyy oikea henkilö tai siellä osataan ohjata oikean henkilön luo eli
kyseisessä tapauksessa tiedon alkulähteelle.

Pohdiskeluterveisin
Aki Pyykkö
Opetusalan eläkeläinen Kemistä

maanantai 12. tammikuuta 2015

Täällä Pohjantähden alla-kirjasarja...

Kirjahyllyssämme on ollut vuosikausia ammottava aukko. Väinö Linnan kuuluisasta Täällä Pohjantähden alla - kirjasarjasta on puuttunut toinen osa.

Ensimmäisen ja kolmannen osan olen lukenut kohtalaisen tarkkaan, mutta tuo edellä mainittu toinen osa on jäänyt hankkimatta/lukematta.

Alkuvuodesta katselin netistä em. teosta. Päätin kuitenkin mennä pistäytymään alkuvuodesta Kemin Kirjadivarissa Kauppakadulla ja sieltähän tuo toinen osa löytyi ihan kohtuulliseen hintaankin...

Olen aloittanut em. kirjan lukemisen.

Kyllä on taattua, erinomaista tekstiä! Ei ihme, että 3-osainen Täällä Pohjantähden alla on yksi kuuluisimmista kirjasarjoistamme. Siitä on tehty myös aikanaan elokuva, joka meilläkin taitaa olla VHS-nauhoilla vielä tallessa.

Takaraivoon hiipii väistämättä ajatus, että kyllä jokaisen suomalaisen olisi syytä lukea Täällä Pohjantähden alla-kirjasarja - ajatuksen kanssa...

Toinen osa on luettu. Olihan se paikka paikoin raastavan rankkaa. Toivottavasti Suomessa ei enää koskaan päädytä kirjassa esiintyviin murheellisiin tapahtumiin...

Pätkä Wikipediatekstiä asiasta:


Täällä Pohjantähden alla

Tämä artikkeli kertoo Väinö Linnan romaanitrilogiasta. Muista merkityksistä katso Täällä Pohjantähden alla (täsmennyssivu).
Täällä Pohjantähden alla

KirjailijaVäinö Linna
Kielisuomi
Genrehistoriallinen romaani
KustantajaWSOY
Julkaistu1959 (1. osa)
1960 (2. osa)
1962 (3. osa)
Ulkoasukovakantinen
Nuvola apps bookcase.svg
Täällä Pohjantähden alla on Väinö Linnan kirjoittama romaanitrilogia, jonka osat julkaistiin vuosina 1959, 1960 ja 1962. Vuonna 1968 trilogian kahdesta ensimmäisestä osasta valmistui Edvin Laineen ohjaama samanniminen elokuva, joka on Suomen kolmanneksi katsotuin elokuva kautta aikain. Myös trilogian kolmannesta osasta Laine ohjasi elokuvan Akseli ja Elina vuonna 1970, mutta se ei menestynyt yhtä hyvin kuin edeltäjänsä.
Trilogia yhdistää yhden suvun elämän 1880-luvulta 1950-luvulle suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin (kieliriidatnationalismi,sosialismiensimmäinen maailmansotaSuomen itsenäisyysSuomen sisällissotaLapuan liiketoinen maailmansota) tavallisen ihmisen kannalta.
Trilogian erityisenä ansiona on pidetty sitä, että se toi yleiseen keskusteluun vuoden 1918 sisällissodan tapahtumat ”toisten” eli sodan hävinneiden punaisten näkökulmasta. Teossarjaa on pidetty sepitteellisyydestään huolimatta kuvaamansa ajanjakson yhteiskunnallisten olojen realistisena kuvauksena, eräänlaisena sosiaalihistorian yleistajuistamisena.
Historiallisten tosiseikkojen lomassa kirjan pääteemoja ovat pappilan torpparinJussin ja hänen perheensä raskas maalaiselämä sekä Akseli Koskelan ja Elina Kivivuoren rakkaustarina. Pääteemojen lisäksi kirjasarjassa seurataan hyvin tiiviisti räätäli Aadolf Halmeen taistelua työläisten oikeuksien puolesta sekä Töyryn ratsutilasuvun ja Laurilan torppariperheen välistä riitaa. Kolmannen osan keskeisimpien henkilöiden joukkoon nousee Pentinkulman koulun opettaja Pentti Rautajärvi, joka on innokas heimoaatteen kannattaja, suojeluskuntalainen, reservin upseeri ja Akateemisen Karjala-Seuran jäsen.
Teoksella on joitain yhtymäkohtia Linnan toisen tunnetun teoksen Tuntemattoman sotilaan kanssa. Esimerkiksi Tuntemattomassa sotilaassa esiintyvä konekiväärijoukkueen johtaja Vilho Koskela on Akselin ja Elinan vanhin poika. Vilho Koskelan kuolinkohtausTuntemattomassa sotilaassa ja Täällä Pohjantähden alla -sarjan kolmannessa osassa on lähes sanasta sanaan identtinen.
Täällä Pohjantähden alla jäi Väinö Linnan viimeiseksi romaaniksi, mutta tällä ja 1954 ilmestyneellä Tuntemattomalla sotilaallaanhän oli jo noussut yhdeksi Suomen arvostetuimmista kirjailijoista.

Miksi ihmeessä ...?

Miksi ihmeessä Teemu Selänne taisteli kyyneleitä vastaan? Noin ainutkertaisella hetkellä hänen olisi ollut syytä päästää tunteet vapaasti valloilleen, sillä se hetki on nyt auttamattomasti ohi. Numero kahdeksan (8) pelipaita on entisen kotihallin katossa ja pysyy.

Arvelen, että kiekkoikonimme katuu vielä useaan kertaan "kovisrooliaan" alla olevan artikkelin tilaisuudessa. Siitä saamme lukea aikanaan ns. keltaisen lehdistön sivuilta...

Nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Selänne taisteli kyyneleitä vastaan hienossa paidan jäädytysjuhlassa

URHEILU  
Anaheim
PETER JONELEIT / AP
Teemu Selänne liikuttui paitansa jäädytystilanteessa.
Teemu Selänne liikuttui paitansa jäädytystilanteessa.
ANAHEIM. Puolitoista tuntia taputuksia, puheita, kiitoksia ja vahvoja tunteita. Sitä kaikkea oli Teemu Selänteen juhla Anaheimin Honda Centerissä, kun pelipaita nostettiin hallin kattoon vähän vaille kuusi iltapäivällä paikallista aikaa.
Selänne istui jakkarallaan juhlan keskipisteenä, hoiteli puheensa upeasti ja kamppaili kyyneliä vastaan katsellessaan perheensä kanssa paidan nousemista kohti kattopalkkeja.
"Teemu on ajanut Anaheimissa pelatessaan kodistaan hallille peleihin ja harjoituksiin yli 100 000 mailia, ja pyysimme häntä ajamaan tänne vielä kerran", tilaisuuden juontaja Brian Hayward sanoi, ja samaan aikaan valokeila löysi Selänteen, joka laskeutui portaita pitkin kohti jääntasoa.
Jäällä istuivat jo odottamassa kaikki. Siellä olivat Selänteen vanhemmat, Liisa ja Ilmari, perheen pojat Eemil, Eetu ja Leevi sekä tietenkin vaimo Sirpa ja pikkuprinsessa Veera.
Olivat siellä myös Jari Kurri, Saku Koivu, Scott Niedermayer,Chris Pronger, Steve Ruccin,Jean-Sebastian GiguereSelänteen entisistä pelikavereista. Ja tietenkin ensimmäisissä penkeissä istuivat Ducksin omistajat Henry ja Susan Samueli.
Ja olihan jäälle tuotu myös Stanley Cup, ja monta muuta Selänteen saavuttamaa palkintoa.
"Kun ajelin tänne, ajattelin, mitä voisin odottaa", Selänne sanoi avaussanoissaan.
"On niin paljon ihmisiä, joita haluan kiittää, mutta ensiksi kiitän vanhempiani. He ovat uhranneet omat harrastuksensa, että minä pystyin harrastamaan", Selänne sanoi ja yleisö keskeytti tasaisesti aplodeillaan.
Tunnelmaa lisäsivät jokaiselle katsojalle jaetut vilkkuvalot, jotka toivat hämyisen välkkeen pimennettyyn halliin.
Selänne voitti Anaheimissa 2007 Stanley Cupin ja sai haluamansa kruunun uralleen. Maajoukkueessa sitä ei tullut, kun parhaaksi saavutukseksi jäi Torinon olympiahopea.
Puheessaan Selänne paljasti, miten paljon Suomi ja maajoukkue ovat hänelle merkinneet pitkän NHL-uran keskellä.

"Olen aina ylpeä, mistä tulen ja haluan kiittää kaikkia suomalaisia. Ja olen aina ollut ylpeä saadessani kantaa maajoukkuepaitaa."
"Kun tulin ensimmäisen kerran NHL:ään 1992, ensimmäinen pelini oli keskellä Kanadaa. En tiennyt kovinkaan paljon Winnipegistä. Se tekee tästä tilaisuudesta vielä erityisemmän, että tämän illan peli on Winnipegiä vastaan", Selänne sanoi ja sai varauksettomat taputukset kaikilta hallissa olijoilta.
Ilta oli muutenkin täydellistä suomalaisten juhlaa. Sami Vatanen laukoi voittolaukauskilpailuun venyneessä ottelussa Anaheimin 54 voittoon Winnipegiä vastaan.