Pääsin taannoin kehumaan EK:n tulevaa puheenjohtajaa Matti Alahuhtaa, kun luin lehdestä, että hän maksaa pääasiassa veronsa Suomeen. Tuskin hän rakastaa veroja mutta kuitenkin...
Hän alkaa orientoitua tulevaan tehtäväänsä. Hänkin joutunee toteamaan vanhan toteamuksen: Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Tosin saattaa olla, että em. henkilö voi harrastaa kohtuullisen itsenäistä toimintakunttuuria - syy:Taloudellinen riippumattomuus lähes kaikesta...
Saattaa olla, että hän löytää eräänlaisen sielunveljen Suomen Keskusta rp:n puheenjohtajasta Juha Sipilästä.
Alla oleva artikkeli osoittaa, että paneutuminen tulevaan tehtävään edistyy erinomaisesti. Hän latoo tuttuja teesejä pöytään jo lähtökuopissa eli ennen varsinaista starttia.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
"Jos tätä jatkuu, asiat pitää lopulta oikaista romahduksen kautta"
Etelärannan uusi pomo: Suomessa on vaisu ja energiaton mieliala
EK:n tuleva puheenjohtaja Matti Alahuhta on luonnostellut kolmen kohdan muutosohjelman
Perusasiat kuntoon.
Siinä sanapari, jota hissejä ja liukuportaita valmistavan Koneen entinen toimitusjohtaja Matti Alahuhta käyttää haastattelussa eniten. Hän aloittaa tammikuun alussa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtajana. Alahuhta on ainakin kaksi vuotta keskeisessä roolissa, kun työnantajat määrittelevät, mihin kuntoon Suomea pitää muuttua.
Jo ennen ensimmäistä kysymystä Alahuhta kaivaa taskustaan ruutupaperin. Siihen hän on kirjoittanut kuulakärkikynällä kolme kohtaa, joilla Suomen perusasiat saadaan kuntoon.
Alahuhdan teesit eivät ole yllättäviä, mutta tapa, jolla hän esittelee niitä, on kiteytynyt ja kiihkoton – siis kaikkea muuta kuin sotkuinen.
"Minusta Suomessa ei puhuta tarpeeksi työttömyydestä. Täällä puhutaan enemmän taloudesta, vaikka pitäisi puhua työpaikoista", Alahuhta aloittaa.
Hänellä on seuraavalle hallitukselle yksi vaatimus yli muiden: "Seuraavan hallituksen pitää saada 200 000 työpaikkaa yksityissektorille vuoteen 2020 mennessä."
Muuten hyvinvointivaltiolle käy huonosti.
Alkajaisiksi Alahuhta esittelee Suomen keskeiset ongelmat.
"Viime vuosikymmenellä olimme kolmen parhaimman joukossa IMD:n kilpailukykyvertailussa, nyt sijalla 18. Pysähdyttävää tässä on se, että olemme vasta 58. sijalla, kun mitataan, mikä maa kykenee houkuttelemaan ulkomaisia investointeja", hän huomauttaa.
"Lisäksi Suomessa on vaisu ja energiaton mieliala. Uhka on, että jos tätä jatkuu, asiat pitää lopulta oikaista romahduksen kautta. Maailma on muuttunut, ja me emme ole pysyneet muutoksen perässä."
Maailman muutoksen Alahuhta kiteyttää kolmeen kohtaan.
"Maailmanlaajuiset muutokset ovat Suomelle suuri mahdollisuus – siis kunhan ensin saadaan perusasiat kuntoon."Ensimmäiseksi listalla on digitaalisuus ja ylipäätään teknologian muutos, joka muuttaa perusteellisesti monia toimialoja. Toisena muuttujana on robotiikka ja kolmantena koulutuksen ja tutkimuksen kasvava merkitys.
Alahuhta uskoo, että Suomesta voi ihan hyvin kehittyä vaikkapa merkittävä robottien tekijä. Valmistajia on jo nyt.
Robotiikka ei tapa työtä, Alahuhta uskoo. Ei ainakaan nopeasti.
"Päinvastoin se osaltaan mahdollistaa teollisen toiminnan laajan jatkumisen Suomessa. Olen käynyt tehtailla, joissa robotiikka on viety äärimmilleen, ja kaikissa niissä on ihmisiä töissä."
Mutta ilman koulutuksen ja tutkimuksen määrätietoista kehittämistä ei tule mitään.
"Tuotekehitystä ei ole ilman korkean tason koulutusta. Tuotantoa ei ole ilman korkean tason tuotekehitystä", Alahuhta kiteyttää.
"Koulutuksen ja tutkimuksen merkitys on seuraavat 20 vuotta huomattavasti tärkeämpi asia kuin se oli edelliset 20 vuotta."
Ongelmat on määritelty, joten voimme palata ruutupaperin yläreunaan, johon on kirjattu keinot. Niillä Suomen pitäisi päästä eroon "voimattomuudestaan".
Ensimmäinen vaatimus on tuttua tekstiä työnantajilta: kustannuskilpailukyky pitää saada kuntoon, ja siinä onnistutaan, kunhan palkat kasvavat lähivuosina todella vähän.
Sen lisäksi Suomi tarvitsee enemmän työpaikkoja. "Meidän pitää tehdä enemmän työtä ja työtunteja."
Alahuhdan mukaan joustoista kaikkein tärkeimpiä ovat työaikajoustot: työtä pitää voida tehdä silloin kun sitä on, ja työaika tasataan kuukauden tai vuoden aikana esimerkiksi työaikapankkien avulla. Tämä lisää tuottavuutta.
Toinen vaatimus on nykyistä kannustavampi eli kevyempi tuloverotus jo senkin takia, että ostovoima säilyisi, koska palkat eivät lähivuosina nouse.
"Lisäksi pitää perua pääomaverotuksen ja perintöverotuksen viimeisimmät kiristykset."
Kolmantena on julkisen sektorin menojen pienentäminen sille tasolle kuin kansantalous pystyy sen rahoittamaan.
Alahuhta kertoo teeseistään työnantajien päämajassa Eteläranta 10:ssä, jossa valtaosa suurista työmarkkinaratkaisuista neuvotellaan.
Samana päivänäkin talossa kokoontuu ryhmä, joka neuvottelee työmarkkinoiden pelisääntöjä uusiksi. Jos neuvottelut onnistuvat, ne saattavat muuttaa Suomea merkittävästi.
Meneillään olevien ja lähiaikoina tulevien neuvottelujen takia Alahuhta vaikenee kaikista työmarkkina-aiheista. Sen verran hän kuitenkin sanoo, että pelisääntöneuvotteluissa pitää syntyä tulosta pian, hyvissä ajoin ennen kesän palkkaneuvotteluja.
"Näin on yhdessä sovittu. Olen optimisti, että tästä syntyy sopu. Koska Suomi on ulkomaalaisten sijoittajien houkuttelijana sijalla 58, en jaksa uskoa, että löytyy joku, joka ei haluaisi tätä tilannetta parantaa."
