keskiviikko 28. elokuuta 2024
Joka vanhoja muistelee, sitä...
Joka vanhoja muistelee, sitä...
Taitaa olla ikäni vitsaus, että muistelee vanhoja ja kaikki tuntuu niin murheellisen kauan sitten tapahtuneen. Iltapäivällä vaimoni ollessa kauppareisulla ajattelin ottaa pienet nokoset, mutta siitä ei tullut tällä kerralla mitään. Ajatukset lähtivät niin sanotusti lentoon...
Miten?
Aloin pohdiskella, miten kaikesta tapahtuneesta on niin kauan aikaa. Muutamia irrallisia esimerkkejä: Aloimme - minä ja nykyinen vaimoni - seurustella vuonna 1964 siis 60 vuotta sitten. Menimme naimisiin heinäkuussa 1968 ja muutimme Tampereelle. Valmistuin vuonna 1972.
Poikien - Tommin ja Timon - syntymästä on yli viisikymmentä vuotta.
Vanhempani kuolivat - isä vuonna 1974 ja äiti vuonna 1975 - molemmat 66-vuotiaina, aivan liian varhain.
Tulimme takaisin Kemiin vuonna 1981 ja rakensimme omakotitalon vuonna 1982 siis yli neljäkymmentä vuotta sitten. Osallistuin vuonna 1983 Kemissä Rasvaa Rattaisiin ideakilpailuun, jossa sain kahdesta ideasta rahapalkinnon. Edellisessä elämässäni eli opetustyössä ollessani, muistaakseni oppilaille totesin, että en ole koskaan saanut niin hyvää tuntipalkkaa kuin noin 15 minuutin pohdiskelulla.
Toisen idean (Puuaitayritys) pistin konsultin (DI Pertti Kari Savlak OY) avustuksella toteutukseen. Syntyi AITAKI-laatutuote, joka tälläkin hetkellä olisi toteuttamiskelpoinen "oikeissa käsissä". Yksi ideoista oli hylkypaperin jatkojalostus. Se sai konsulttityön jälkeen nimen PAPAKI ja konkreettisia tuotteitakin syntyi. Valitettavasti raaka-aineen hinta nousi sellaiselle tasolle, että jatko oli mahdottomuus.
Olin vääntämässä Kemiin jäähallia 1990-luvun alkupuolella, siihen minut velvoitti Kemin Lämärit ry:n puheenjohtajuus. Jäähalli syntyi Kemin kaupungin ja Keminmaa kunnan avustukselle - pääasiassa talkoovoimin.
Olen ollut vaatimattomalla panokselleni Kemin kuntapäättäjänä vuodesta 2000 alkaen siis kohta neljännesvuosisadan...
Jäin ansaitsemalleni eläkkeelle Ammattiopisto Lappiasta lokakuussa 2008 eli olen insinööri ja opetusalan eläkeläinen nykyisin.
Kirjoitettakoon vielä, että 1970-luvun alkupuolelta aina vuoteen 2019 olen ollut mukana insinöörien toiminnassa sekä opetusseksitorilla aina vuoteen 2004 saakka ammattijärjestökuvioissa. Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- on ollut lähellä sydäntäni - tälläkin hetkellä, vaikka asia on "säästöliekillä".
Selkäsaaren pohjoispäätyyn rakennutimme/rakensimme ympärivuotiseen käyttöön soveltuvan mökin pääasiassa vuosina 2011-2013. Siitäkin on siis yli kymmenen vuotta aikaa.
Jätin joitakin ikäviä asioita mainitsematta. En halua niitä muistella. Mielestäni tällä hetkellä olen - ikäisekseni - kohtalaisen hyvässä kunnossa.
Tosin huomisesta päivästä ei ole takeita. Ei muuten ole Sinullakaan...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti