keskiviikko 5. elokuuta 2020

Lista dementian riskitekijöistä kasvoi kolmella – muun muassa ilmansaasteet kerryttävät aivoihin Alzheimerin tautia aiheuttavaa proteiinia

Hmmmmm - niinpä - tosi mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä artikkeli...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Lista dementian riskitekijöistä kasvoi kolmella – muun muassa ilmansaasteet kerryttävät aivoihin Alzheimerin tautia aiheuttavaa proteiinia

Lääkettä dementiaan ei vieläkään ole, mutta sitä voi ehkäistä terveellisillä elämäntavoilla.

Dementia
Vanhuksen hartioita hierotaan.
Aivojen aktivointi auttaa niitä jaksamaan pidempään. Siihen sopivat esimerkiksi lukeminen tai pelit. Kuvituskuva.Jyrki Lyytikkä / Yle

Tiedejulkaisu The Lancetin listausta(siirryt toiseen palveluun) dementian riskitekijöistä on päivitetty.

Uusina riskitekijöinä 12 kohdan listalle lisättiin päähän kohdistuneet iskut, rankka alkoholinkäyttö ja ilmansaasteet.

Epidemologian professori Mika Kivimäen mukaan dementian riskitekijät on tärkeä tunnistaa, sillä niiden huomiointi on ainoita tapoja vaikuttaa yleiseen oireeseen.

Lääkettä aivojen rappeutumista ja älyllisen suorituskyvyn laskua vastaan ei ole. Silloin vaihtoehdoksi jää ennaltaehkäisy.

Riskitekijöitä on Kivimäen mukaan paljon enemmänkin kuin 12, mutta katsaukseen on yritetty kerätä yleisimmät.

Vaikutukset yksilölle eivät ole välttämättä suuria, mutta niiden vähentämisellä voidaan lähestyä kansanterveydellisesti painavaa pulmaa.

– Vaikka ihmisellä olisi useita näistä riskitekijöistä, hän ei välttämättä sairastu dementiaan. Väestötasolla ennaltaehkäisyllä voidaan kuitenkin vähentää dementian ilmaantuvuutta huomattavasti, ja lykkäämään sitä vanhempiin ikäluokkiin, Kivimäki kertoo.

Ensimmäinen Lancetin katsaus tehtiin vuonna 2017. Silloin korkean verenpaineen, diabeteksen, tupakoinnin, ylipainon, kuulo-ongelmien, matalan koulutustason, fyysisen epäaktiivisuuden, sosiaalisten kontaktien puutteen ja masennuksen havaittiin kasvattavan dementiariskiä.

Julkaisun arvion mukaan jopa 40 prosenttiin dementioista voisi vaikuttaa näiden riskitekijöiden vähentämisellä.

Savuttavia piippuja Kiinassa
Ilmansaasteet ovat kerryttäneet eläinten aivoihin Alzheimeria aiheuttavaa amyloidiaCopyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press

Ilmansaasteet yhteydessä Alzheimeriin?

Kaikkien riskitekijöiden biologisia syitä ei vielä tiedetä, sillä monia dementiaoireita aiheuttavia muutoksia kehossa ei tunneta.

Eläinmallit ovat osoittaneet, että ilmansaasteet saattavat lisätä tiettyjen proteiinien kertymistä aivoihin.

Saasteiden on näissä tutkimuksissa huomattu kerryttävän aivoihin esimerkiksi amyloidia, joka on yksi Alzheimerin taudin aiheuttajista. Saastunut ilma saattaa myös lisätä aivoille haitallisia tulehduksia.

Kivimäen mukaan saasteiden vaikutus ei ole suuri, mutta riski on tärkeä nostaa listalle, sillä se koskettaa monia ympäri maailman.

Vuonna 2014 Maailman terveysjärjestö WHO arvioi saasteiden johtavan vuosittain jopa seitsemän miljoonan ihmisen kuolemaan.

Suomalaisten riskiä lisäävät diabetes ja verisuonisairaudet

Alzheimerin lisäksi verenkierto-ongelmat ovat yleinen dementian aiheuttaja. Kivimäki muistuttaa myös, että yleensä oiretta aiheuttavat monien tautien yhteisvaikutukset.

Suomessa merkittävä riskitekijä on diabetes, joka voi aiheuttaa verenkirtosairauksia ja vaikuttaa myös muuhun elimistöön.

– Kun insuliini ei enää tehoakaan, kuten sen terveessä kehossa kuuluisi, vaikuttaa se glukoosin imeytymiseen myös aivokudoksessa. Jotkut puhuvatkin dementiasta kolmostyypin diabeteksena, Kivimäki kertoo.

Yhden teorian mukaan diabetes saattaa myös heikentää aivojamme suojaavaa aivoveriestettä, jolloin virukset, bakteerit ja haitalliset aineet pääsevät verenkierron mukana tärkeimpään elimeemme aiheuttamaan tulehduksia.

Mies mittaa verenpainettaan.
Korkea verenpaine on suomalaisilla yleinen terveysongelma. Se nostaa myös dementiariskiä.Henrietta Hassinen / Yle

Kivimäen mukaan suomalaisten kannalta painavia riskitekijöitä ovat myös esimerkiksi alkoholikulttuuri ja tunnetusti kansanterveyttä kuormittava korkea verenpaine.

Lancetin arvion mukaan riski dementiaan kasvaa, kun viikossa kuluu yli 21 annosta alkoholia. Siis enemmän kuin keskimäärin kolme päivässä. Vielä rankempi kulutus voi johtaa Korsakoffin syndroomaan, joka on jo vuosikymmeniä tunnettu kansan keskuudessa "juopon dementiana".

Aikaisemmin päivittäisen 1–3 alkoholiannoksen uskottiin suojaavan Alzheimerilta. Samoin ajateltiin jopa ylipainon suhteen, mutta Whitehallin kaltaiset pitkäaikaistutkimukset ovat osoittaineet väittämät kyseenalaisiksi.

Avaimet dementian torjuntaan ovat monesti entuudestaan tuttuja

Välillä riskitekijöiden tunnistaminen tutkimuksissa on vaikeaa, sillä aina ei ole selvää, mikä on syy ja mikä seuraus.

Vanhalla iällä esimerkiksi sosiaalisten kontaktien vähentyminen, masentuminen ja fyysisen aktiivisuuden vähentyminen voivat myös olla seurausta dementian aiheuttamasta suorituskyvyn laskusta.

Pitkä seuranta on osoittanut, että nuoruudessa tärkein riskitekijä on matala koulutustaso.

Koulutuksella aivojen suorituskykyä voidaan kasvattaa, jolloin myös pudotus siihen, että dementiaoireet diagnosoidaan, kestää pidempään.

Monet ennaltaehkäisevistä tekijöistä ovat sellaisia, joista suomalaisia on muistutettu jo pitkään monien muiden sairausten yhteydessä, kuten vaikkapa kolesteroliarvojen tarkkailu.

Samoin valistustyötä on tehty myös pään suojaamisesta esimerkiksi polkupyöräillessä tai työmailla.


Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen istahdimme päärakennuksen terassille ihailemaan kaunista, aurinkoista aamua lehtien lueskellen.
Muistelimme poikamme ja pojanpoikamme käyntiä täällä pohjoisessa ja lähitulevaa. Meille alustavien tietojen mukaan tulee yövieraita Kaakkois-Suomesta ensi yöksi.

Sen jälkeen ajatuksenamme on lähteä Selkäsaareen kukaties pariksi-kolmeksi päiväksi. Se olisi tälle kesälle uutta...

tiistai 4. elokuuta 2020

Uudet kaverit - uudet äänestäjät kuntavaaleissa...

Erään jutustelun yhteydessä Facebook-kaverini ajatteli ääneen: "Uudet kaverit - uudet äänestäjät kuntavaaleissa. Näytät keräävän kavereiksi potentiaalisiä äänestäjiä."

Kerroin hänelle avoimesti suhtautumiseni Facebook-foorumiin. Kerroin, että tämänhetkinen kaveripiirini on kolmas rypistys viime vuosien aikana. 
Totta - minulla ei ole ollut aikaisemmin näin paljon kavereita, mutta kyllähän siellä on porukkaa joka lähtöön ja taitaa vielä asemallekin osa jäädä...

Kuntavaalit eivät ole minulle uutta, mutta henkilökohtainen suhtautumiseni ja käyttäytymiseni poikkeaa aikaisemmista.

Miten? 
Siten, että tein asiaan liittyvän päätöksen eli asettumisen kuntavaaliehdokkaaksi poikkeuksellisen aikaisin: Pyhäinpäivänä 02.11.2019.
Miksi?
Siksi, että muun muassa Facebook-kavereillani on mahdollisuus avoimesti seurata toimintaani ja tehdä siihen liittyvänä aikanaan - toivottavasti minun kannalta - myönteiset äänestyspäätökset.

Olen avoimesti myös kertonut, että olen ollut yhteydessä aika moniin kemiläisiin, potentiaalisiin kuntavaaliehdokkaisiin. Toistaiseksi aika laihoin tuloksin mutta onhan tässä vielä aikaa...

Olen myös kertonut kuntavaaleihin liittyvää raakaa faktaa Kemin osalta. Äänestysprosentti on vaalista toiseen murheellisen alhainen.
Ryrmittymä Nukkuvat on Kemissäkin suvereenisti suurin "puolue" yli 40%:n osuudella. 

Toisin sanoen Kemissä noin neljä kymmenestä ei äänestä kuntavaaleissa. 

Se on minun mielestäni käsittämätöntä, sillä kuntavaaleissa valitaan henkilöitä päättämään jokaista kemiläistä koskevista asioista.

Harkitsen kuntavaalibudjettini suurentamista. Se on toistaiseksi ollut aina 100 euroa, josta puolet on mennyt yhteismainontaan.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien aikana meillä oli Pikkupuolen kesävieraamme keittiön pöydän ääressä.
Olivat tekemässä aikaista lähtöä takaisin etelään. Sääennusteet pitivät paikkansa, sade alkoi juuri heidän peruuttaessa auton Kainuunkadulle meidän kakkosliittymästä.

Toivotimme hyvää matkaa ja terveisiä tutuille.

Juuri hetki sitten oli voimakas sadekuuro, mutta aamu-uutisten säätiedot näyttävät päivän mittaan saderintaman väistyvän Perämeren pohjukasta.

Näyttää siltä, että nyt olisi otollista aikaa lähteä käväisemään muovijäte- ja pullo-/tölkkikierrätyspisteillä Karjalahdella tai sitten ei...

Alkuillasta vaimoni kännykkään tuli Timolta ja Laurilta viesti, että he ovat perillä Helsingin Vuosaaren Aurinkolahdessa - hyvä niin.

maanantai 3. elokuuta 2020

Elokuun ensimmäinen täysi viikko alkanut...

Elokuun ensimmäinen täysi viikko on alkanut - kyllä.

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin käväisemään keskustassa asioilla. Valtakatua OP Kemin Seutu pankin kulmille ajellessani totesin Keskustan Peräpohjolan piirin toiminnanjohtajan Kai Puron saapuneen sorvin ääreen - ainakin hänen autonsa näytti olevan parkissa...

Arvelen hänen kohta muistuttavan Keskustan Kemin paikallisjärjestön koronavirusongelman vuoksi siirtyneestä/siirretystä vuosikokouksesta, joka on perjantaina 07.08. illansuussa piirin toimistolla.

Kävin Tokmannilla vilkaisemassa, onko diakuvien katseluun sopivia valopöytiä hyllyssä. Kysyttyäni asiaa myyjältä sain tietää, että niitä ei heidän myyntilisoillaan ole, siksipä ajelin sieltä Keskuspuistokadulle erikoislikkeeseen Filmikulmaan. Lupasivat selvittää asian ja ilmoitella siitä minulle...

Ajelin sisäsataman kautta. Kaunis ilma ja väkeä liikkeellä.

Kotiin tultuani Timo lähti kenttäretkelle lentokentän maastoon metallinpaljastimen kanssa ja Lauri lähti mummonsa kanssa kaupoille. 
Minä jäin tätä tekstiäni naputtelemaan. Taidanpa pikapikaa käydä jututtamassa katunaapuriamme, joka näytti ainakin hetki sitten touhuavan pihalla...

sunnuntai 2. elokuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen alkoivat lähitulevaisuuden suunnitelmat ja tilajärjestelyt muuttua.
Timon poika Lauri oli päättänyt lähteä pohjoisessa käymään. Alustavasti alkukesästä oli ollut asiasta jo puhetta. Timo lähti hetki sitten hänet hakemaan Oulun rautaieasemalta.
Alustavasti Veera oli Vaasasta tulevan Voice of Finland -kaverinsa kanssa "varannut" Pikkupuolemme, mutta nyt on sovittu, että he ovat Lallinperäntiellä. Vaimoni, mummo on luvannut tarvittaessa heitä autolla kuskata...
Niin - käväisinhän minä hetki sitten merellä eli tutussa Selkäsaaren pohjoipäädyn vesialueella. Tuttua ekokalastusta, jonka yhteydessä havaisin kuusi uppopuuta tököttämässä näkyvillä.
Olin liikkeellä ilman matoja. Yksi iso ahven tuli uudella, ruskealla jigillä. Kun ei muuta tullut, päästin sen takaisin mereen. Päivän hyvä työ on siten tyhtynä.
Illalla mietimme Timon ja Laurin kanssa josko lähtisimme Selkäsaaressa käymään. Asia on avoin.

lauantai 1. elokuuta 2020

On elokuun ensimmäinen päivä - lauantai...

Perinteisten aamutoimien jälkeen istahdettuani tietokoneen ääreen totesin, että sähköpostiliikenne on taas normaalia - eilispäiväinen "värkkäämiseni" tuotti näemmä tulosta.

Pöytäkalenterin näkymä alkoi olla tutun oloinen. Elokuussa alkavat erilaiset kokoukset ja tapahtumat näkyä arkikuvioissa.

Päätin lähteä pistäytymään keskustassa kysyäkseni valokuvausliikkeestä diakuvien katseluun sopivaa valopöytää. 
Filmikulma Keskuspuistokadun varrella ei ollutkaan auki. Voi olla, että em. laitteita löytyy marketeistakin, täytyypä tarkistaa asia.

Samalla reissulla käväisin pikapikaa uudistetulla Sauvosaaren urheilukentällä. Nuoria urheilijoita valmentajineen/vanhempineen oli paikalla ja kenttäväki teki parastaan.
Mikäli oikein muistan uudistetulla kentällä on lähiaikoina yleisurheilun nuorten SM-tason koitoksia - hyvä niin...

Kotiin tultuani totesin, että kesävieraamme Timo oli lähdössä Nikkilän Jannen kanssa kenttäretkelle metallinpaljastin mukanaan. 

Mannerheim - Viimeinen kortti?

Tunnustan, että en ole erityisen kova lukumies mutta kyseinen kirja, yhteensä 836 sivua ystäväni lukukehotuksen saattelemana, tempaisi minut mukaansa. Ehkä osittain siksi, että montakaan em. tyyppistä teosta en ole aikaisemmin intoutunut lukemaan.

Mannerheim on ollut kautta historian kiistelty henkilö, mikä tulee esiin myös voimakkaasti Juhani Suomen teoksessa.

Mannerheim - Viimeinen kortti?
Olen lukenut Juhani Suomen kirjoittaman kirjan Mannerheim - Viimeinen kortti. Kirja on julkaistu vuonna 2013.
Kirjan takakannen johdannossa todetaan: ”Teos kattaa marsalkan elämästä vuodet 1943-1951 ja keskittyy ensisijaisesti Mannerheimin presidenttikauteen. Ylipäällikkö-presidentti käytti muutaman kuukauden ajan sellaista valtaa, ettei siihen ole sen koommin yltänyt yksikään hänen seuraajistaan.”
Johdannossa todetaan lisäksi: ”Juhani Suomen teos pyrkii vastaamaan kahteen suureen kysymykseen. Oliko Mannerheim hänestä luodun myytin kokoinen ja näköinen, nimenomaan niinä vuosina, jotka olivat jatkosodan ja sen jälkiselvittelyjen aikana Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden säilymisen kannalta ratkaisevat?
Oliko hän todella ”Suomen viimeinen kortti”, kuten Ruotsin ulkoministeriön kabinettisihteeri Erik Boheman elokuulla 1944 useaan otteeseen todisteli?”

Kirjan päähenkilöstä minulla oli ennestään varsin utuinen käsitys, joka entisestäänkin hämärtyi kirjaa lukiessani. Mannerheimista muodostui lukemani perusteella hyvin ristiriitainen, ailahteleva, suorastaan poukkoileva mielikuva.
Varmaan em. ajanjakson aikana hän oli kaikesta huolimatta enemmän kuin mies paikallaan, vaikka loppumetreillä hänessä alkaa esiintyä vanhan miehen elkeitä – vanha mies kun alkoi ollakin…
En saanut mielestäni yksiselitteistä vastausta otsikon toteamukseen mutta siitä tulin äärimmäisen selkeästi ja yksiselitteisesti vakuuttuneeksi, että itsenäisen Suomen elämänlanka oli erittäin ohut, suorastaan seitinohut syksyllä 1944 ja vielä vuosia sen jälkeenkin – aina 1950-luvun alkupuolelle saakka.
Toisaalta Paasikiven rooli em. ajanjaksona oli erittäin merkityksellinen ja Kekkonen alkaa myös voimallisesti tarttua itsenäisen Suomen vallankahvaan.
Em. tason poliittisia vaikuttajia saa nykyaikana etsimällä etsiä.

Suosittelen luettavaksi...

perjantai 31. heinäkuuta 2020

Se on sitten heinäkuun viimeinen päivä...

Se on sitten heinäkuun viimeinen päivä...

Kyllä - perinteisten aamutoimien jälkeen ajatuksissani oli monia aktiviteettivaihtoehtoja, mutta taidan jättää kaikki silleen. Jospa vaan olisin kaikessa rauhassa.

Voi olla, että käväisen kaupungilla ja käyn täyttämässä Hahtisaaren Nesteellä kolme 5 litran bensiinikanisteria - kaksi veneeneesen ja yhden ruohonleikkurin tarpeisiin.

Näin tein ja taas tuli kumma tunne, että tässäkö se kesä sitten oli ja meni. 

Se tuli nimenomaan kotiin tultuani ja nähtyäni viinimarjapensaat alkavan "punertua".No elokuussa toki saattaa olla vielä "kesäilmoja" ihan kohtuullisesti...

Timo ja Esa näyttävät käyvän metallinpaljastimella läpi vanhan päärakennuksemme päästä kulkeneen kylätien pohjaa tonttimme kohdalla. Siis ennen Kainuunkadun tekoa eli 1950-luvun alkupuolta...
Eipä sieltä taida löytyä muuta kuin ruostuneita rautanauloja.

torstai 30. heinäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen ja ulos katseltuani kävi mielessä, että tänään taitaa olla "sateenpitopäivä". Sen verran vihmoo vettä taivaalta.
Timo näytti lähtevän kerrostalonaapurimme, Kajosmäen Esan kanssa etsintäretkelle metallinpaljastin mukanaan.

Vilkaisin hetki sitten Ylen Areenalta Annika Saarikon tiedotustilaisuuden. Niinhän siinä kävi, että Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni sai ensimmäisen haastajan. Tuleeko ehdokkaita lisää, sen aika näyttää...

keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Tänään on heinäkuun viimeinen pikkulauantai eli keskiviikko - kyllä entä sitten...

Tänään on heinäkuun viimeinen pikkulauantai eli keskiviikko - kyllä entä sitten...

Perinteisten aamutoimien jälkeen vaimoni lähti kirjastoon ja minä päätin pistää päärakennuksen takkaan tulet. 
On sen verran sadenuhruinen ilma. Hain samantien puukatoksesta korillisen kuusiklapeja sisälle paria seuraavaa polttokertaa varten...

Kävin pistämässä myös Pikkupuolelle varmuuden vuoksi tulet takkaan, josko tilalle on käyttöä.

Nyt ei muuta kuin illansuuta odottelemaan.

Kyllä - rajanaapurimme Anne ja Arto Perkiö saapuivat vieraaksemme. Oli mukava iltarupeama kaiken kaikkiaaan. Sovimme myös lähitulevaisuuden kuvioista...

Myöhään illalla saapui meidän etelänvieraamme eli Timo paikalle Helsingistä. Kuinka ollakaan me miehet keskustelimme vielä myöhään musiikista - kahden upean=tasokkaan kitaran avustuksella.

Ehdotin itse, että ystäviemme Anita Seppäsen ja Veeran lisäksi pyydän läsnä olevan rajanaapurimme Arto Perkiön esiintymään 80-vuotispäivilleni, mikäli minulla elonpäiviä riittää. Paikka voisi olla meidän Pikkupuolemme.
Samassa rytäkässä voisimme päivittä Korpelan Pentin kanssa 60 vuotta elämää biisimme...

Ken elää, hän näkee.

tiistai 28. heinäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme valmistella lähtöä Selkäsaareen. Kyllä - hyvä saaripäivä odotettavissa...

Kesäautollamme Hahtisaareen, siitä pulpettiveneellämme kotipoukamaan ja vesikärryilla tavarat ylös mökille ja hommat käyntiin.

Minä puukatoksen viimeistelyyn ja vaimoni lähimaastoon marjaan. Molemmat aika lailla onnistuneet rupeamat.

Pientä trimmerointia, jonka yhteydessä havahduin erittäin runsaaseen lehtipuukasvustoon. Pieniä alkuja - pääasiassa koivuja mutta vähin myös pihlajia, taisipa olla tuomiakin oli noussut kuin sieniä sateella. 
No - osan hirvet käyvät nautiskelemassa, mutta eiköhän niistä muutama onnistu kasvamaan aikanaan johonkin mittaan.

Testasin Fiskarsin uutta XL-halkomakirvestä "hankaliin pökäleihin". On se hvvä, ei kahta sanaa...

Naapurista kuului koko ajan työn ääniä.

Polttelin tulistelupaikalla roskapuuta. Kärräsimme vesikärryillämme pari kuormaa puita uusvanhaan, tuunattuun katokseen. Seuraavalla kerralla saamme todennäköisesti hävitetyksi = kärrätyksi pilkotut puun katokseen. Siirrän polttopuulanssin katoksen viereen.

Niin - vaimoni kävi uimassa, vähinttäänkin kastautumassa. Oli tyytyväinen suoritukseensa. eikä syyttä.

Oli mukava saarikäynti taas kerran.

maanantai 27. heinäkuuta 2020

Autoilussa on kirjoittamattomia sääntöjä, joiden rikkominen saa muut kuskit näkemään punaista – Asiantuntija kertoo, mitkä etikettivirheet ovat jopa vaarallisia













Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Auto|Liikenne

Autoilussa on kirjoittamattomia sääntöjä, joiden rikkominen saa muut kuskit näkemään punaista – Asiantuntija kertoo, mitkä etikettivirheet ovat jopa vaarallisia

Onko hyvä idea ”kouluttaa” törttöileviä autoilijoita tööttäämällä? Vai onko kohteliasta pikemminkin välttää äänitorven käyttämistä? Asiantuntija vastaa väitteisiin autoilun kirjoittamattomista säännöistä.
Apukuskin on syytä kysyä kuljettajan lupa ennen kuin koskee auton hallintalaitteisiin tai syö autossa, asiantuntija sanoo.
Julkaistu: 15:24, Päivitetty 15:40
KOHTELIAAT ja hyvät käytöstavat kertovat ihmisestä paljon hyvää. Tai kuten Wikipedia asian hyvin ilmaisee: ”hyvät käytöstavat osoittavat henkilön olevan kohtelias, sivistynyt ja itsensä hallitseva.”
Mikä sitten on hyvä tapa ja mikä huono, riippuu kulttuurista, ja jokaisessa ympäristössä on eri kulttuurinsa. Näin on myös liikenteessä, jossa on paljon kirjoitettuja, mutta myös kirjoittamattomia sääntöjä.
Onko esimerkiksi usein liikenteessä näkyvä ilmiö, jossa törttöileviä autoilijoita ”koulutetaan” tööttäämällä, hyvästä vai pahasta? Ja onko kohteliasta ja suotavaa ajaa ylinopeutta, jos kaikki muutkin ajavat – ja mikäli omistaa erityisen tehokkaan ja hienon auton, onko sillä sittenkin vähän suotavampaa ajaa kovempaa kuin tavallisilla autoilla?
Pyysimme kysymyksiin vastaukset henkilöltä, joka valistaa autoilijoita paitsi turvallisiksi kuljettajiksi, myös kohteliaiksi kuljettajiksi. Hän on herrasmiesautoilija, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Väitteet nopeudesta – totta vai tarua?

Väite: Ylinopeutta ei saa ajaa – paitsi jos ajaa erityisen nopeaa autoa kuten Porschea tai Ferraria.
Vesalainen: ”Tarua. Ylinopeutta ei saa ajaa. Auton tehokkuus tai urheilullisuus eivät tuo erivapauksia asiaan.”
Väite: Jos perässä on iso rekka tai linja-auto, on epäkohteliasta ajaa mittarin mukaista nopeusrajoitusta tavallisella tiellä: silloin ajaa todellisuudessa alle rajoituksen, ja takana oleva ammattiautoilija joutuu ajamaan liian hitaasti.
”Riippuu tilanteesta. Olisi hyvä tietää, mikä on oman auton mittarivirhe kyseisessä nopeudessa. Jos mittari näyttää esimerkiksi 4 km/h liikaa, mittarivirheen voi kompensoida liikenteen ja kelin salliessa ajamalla oman mittarin mukaan 4 km/h ’ylinopeutta’. Näin vähentää takana tulevan liikenteen provosoitumista. Jos taas turvallisuuden takaamiseksi on perusteltua käyttää alhaisempaa nopeutta, siihen jokaisella on täysi oikeus.”
Väite: Jos kaikki muut ajavat vähän ylinopeutta, on kohteliasta ajaa itsekin ylinopeutta, jotta liikenne on sujuvaa.
”Tarua. Nopeusrajoituksia tulee noudattaa. Oma mittarivirhe on kuitenkin syytä selvittää muiden provosoitumisen välttämiseksi. Hyvä keino nopeusmittarin tarkastamiseen on navigaattorin nopeusnäyttö tai älypuhelimen nopeusmittarisovellus.”
Väite: Alinopeutta ei saa ajaa.
”Tarua. Mikä on alinopeus? Jopa vähimmäisnopeus-liikennemerkin vaikutusalueella saa ajaa asetettua vähimmäisnopeutta alhaisemmalla nopeudella, jos liikennetilanne tai olosuhteet sitä edellyttävät.”

Yleisistä käytöstavoista:

On paheksuttavaa luukuttaa stereoita täysillä kaupungissa.
”Totta. Tarpeeton ja häiritsevä ajoneuvolla ajaminen on kielletty. Eiköhän tuo ajonaikainen ’luukutus’ voida katsoa häiritseväksi ajoneuvolla ajamiseksi.”
Äänitorven käyttöä kannattaisi välttää.
”Riippuu tilanteesta. Äänimerkkiä tulee käyttää, jos se on vaaran tai vahingon välttämiseksi tarpeen. Sen sijaan esimerkiksi vaaratilanteen jo mentyä äänimerkin käyttö ’kouluttamistarkoituksessa’ ei enää ole perusteltua.”
Kohtelias autoilija tervehtii kaikkia kuskeja, jotka ajavat samanmerkkistä autoa kuin oma auto.
”Tarua. Tietyillä tienkäyttäjäryhmillä on tapana tervehtiä toisiaan. Esimerkiksi raskaan liikenteen kuljettajat moikkailevat toisiaan – samoin motoristit. Myös joidenkin automerkkien kohdalla tällainen tapa on kehittynyt. Esimerkiksi Alfa Romeo -kuljettajat moikkailevat toisiaan. Mikään kohteliaisuuden peruskivi tuo tapa ei kuitenkaan ole, siksi vastasin ’tarua’. Yleisimmillä automerkeillä, kuten vaikka Skodalla tai Toyotalla, ei juuri muuta ehtisi tehdäkään kuin pitää kättä pystyssä.”
Jos joku antaa tilaa, kohtelias kuski heiluttaa kättä kiitokseksi.
”Totta. Tämä on ehdottoman hyvä ja kannatettava tapa.”
Ilman paitaa on tökeröä ajaa autolla.
”Riippuu tilanteesta. Rikoslaista löytyy sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen. Jotta tästä olisi kyse, toiminnan pitää herättää pahennusta, mikä taas on suhteellinen käsite. Pahennuksen herättäminen ei myöskään täyty, jos kukaan ei näe. Myös sukupuoli vaikuttaa asiaan: Autossa istuvan naisen alastomuus herättää enemmän huomiota kuin miehen. Autoon voi tulla myös tekninen vika, joka pakottaa nousemaan autosta ulos. Ja jos joutuu onnettomuuteen, pelastushenkilöstö saattaa joutua antamaan ensiapua, jolloin alastomuus tulee väistämättä esille.”

Oheistoiminnasta autossa:

Puhelinta saa näprätä liikennevaloissa.
”Totta – jos itselle palaa punainen valo. Puhelinta ei saa ajon aikana käyttää niin, että pitää sitä kädessä. Sen käyttö ei saa muutenkaan haitata tai vaarantaa ajoneuvolla ajamista. Lakitekstin ilmaisulla ’ajon aikana’ tarkoitetaan ajoneuvon tosiasiallista kuljettamista, ei esimerkiksi auton seisottamista liikennevaloissa.”
Liikennevalot tai ruuhka ovat hyvä paikka meikata, jos aamulla ei kotona ehtinyt.
”Riippuu tilanteesta. Paras vaihtoehto on meikata vasta perillä, jos ei sitä ehtinyt tehdä ennen ajoon lähtöä. Toisaalta tätä voisi verrata kännykän käyttöön: auton seisoessa punaisissa liikennevaloissa tai ruuhkassa en sinällään näe estettä meikkaamiselle, vaikka en sitä suosittelekaan. Kuljettajan on huolehdittava, että meikkaaminen lopetetaan ennen ajoneuvon liikuttamista ja siitä, ettei toimenpide aiheuta viivettä liikkeellelähtöön tai jatku valojen vaihduttua taas vihreäksi.”

Apukuskin käytöstavat:

Apukuski ei koske auton hallintalaitteisiin, kuten ilmastointilaitteisiin tai radioon, sillä se on kuskin valtakuntaa.
”Totta, ellei kuljettajan kanssa ole muuta sovittu.”
Apukuski ei syö eikä juo autossa ilman kuskin lupaa.
”Totta. Kaikki eivät halua, että heidän autoissaan syödään ylipäänsä mitään.”
Apukuskin ei ole soveliasta kommentoida kuljettajan ajamista.
”Riippuu todella paljon tilanteesta – ja myös siitä, kuka ajaa ja kuka taas istuu apukuskin paikalla.”

Muiden asioihin puuttumisesta:

Jos joku käyttäytyy liikenteessä huonosti, tätä kuskia on hyvä ”opettaa” esimerkiksi väläyttelemällä valoja, tööttäämällä tai ajamalla viereen ja näyttämällä ohimoa.
”Tarua. Liikenteessä ei pidä kouluttaa ketään. Valoja väläyttämällä tai äänimerkkiä soittamalla voi varoittaa vaarasta, mutta vaaratilanteen jälkeen tapahtuva kouluttaminen on täysin turhaa.”
Myös hitaita kuskeja on hyvä opettaa ajamalla mahdollisimman lähellä heidän perässään.
”Tarua. Edellä ajavaan on pidettävä sellainen etäisyys, ettei peräänajon vaaraa ole. Pitämällä riittävää turvaväliä pystyy lisäksi havainnoimaan pidemmälle ja leveämmälle. Lisäksi välttyy edellä ajavan nostattamalta kura- ja kivisuihkulta sekä pystyy ajamaan tasaisemmalla nopeudella.”
Ympäristötietoinen autoilija muistuttaa suuripäästöisten autojen kuljettajia siitä, että he ovat osiltaan vastuussa ilmastonmuutoksesta ja ilmansaasteisuudesta.
”Tarua. Minkäänlaiseen vastakkainasetteluun, kouluttamiseen tai provosoimiseen ei ole tarvetta eikä syytä syyllistyä.”

Tilan antamisesta ja ottamisesta:

Jalankulkija pitää päästää suojatielle, vaikka hän ei olisi selkeästi sille astumassa, mutta on suojatien laidalla rintamasuunta suojatiehen päin.
”Totta. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku. Välillä on tilanteita, että on vaikeaa sanoa, valmistautuuko jalankulkija menemään suojatielle. Tällöin on syytä pelata varman päälle, kuten väitteessä ohjeistettiin.”
Kun joku on liittymässä rampilta moottoritielle, ei ole mitään syytä väistää tätä vasemmalle kaistalle.
”Totta. Ylimääräiset kaistanvaihdot lisäävät aina riskejä. Turvallisin tapa helpottaa liittymistä on kunnon turvavälin pitäminen edellä ajavaan, ja hyvään turvaväliin liittyjän on helppo pujahtaa. Tarvittaessa voi vielä hieman auttaa liittyjää keventämällä kaasua hetkellisesti. Moottoritielle aikovalla on kuitenkin näissä tilanteissa väistämisvelvollisuus.”
Jos on kääntymässä yksisuuntaisen kadun päässä tulevasta risteyksestä vasemmalle ja vasemmalla kaistalla on ruuhkaa, on ihan ok ajaa oikeaa kaistaa jonon ohi ja pujahtaa vasta lopussa vasemmalle kaistalle.
”Tarua. Jonossa etuilu ja viime hetken änkeäminen kääntyvälle kaistalle vain puurouttavat liikennettä entisestään.”

Liikenneympyrästä:

Kun menee liikenneympyrään ja on poistumassa siitä heti oikealle, asianmukainen kuski laittaa vilkun oikealle jo ennen liikenneympyrään ajoa, ei vasta liikenneympyrässä ollessaan.
”Totta. Kunhan juuri ennen liikenneympyrää ole mitään liittymää, johon kyseisen ajoneuvon kuljettajan voisi luulla kääntyvän.”
Erittäin kohtelias kuski antaa liikenneympyrässä ajaessaankin tilaa niille, jotka ovat liittymässä liikenneympyrään.
”Riippuu tilanteesta. Omasta ajovuorosta luopuminen yllättävässä paikassa tai tilanteessa saattaa yllättää muut tienkäyttäjät ja aiheuttaa onnettomuuden. Normaaliliikenteessä väittämässä esitetyllä tavalla toimien on riskialtista. Jos liikenne taas on erittäin ruuhkautunut ja autot käytännössä seisovat jonoissa, saattaa omasta ajovuorosta luopuminen olla perusteltua, kunhan sen tekee riittävän ennalta-arvattavasti.”

Parkkeeraamisesta:

Parkkipaikkaa ei saa ”varastaa” toisen nenän edestä.
”Totta. Jos joku on selvästi aikeissa pysäköidä kyseiseen ruutuun ennen sinua, on syytä etsiä toinen ruutu.”
Asianmukainen kuski ottaa vetokoukun autostaan irti, kun ei ole mitään vedettävää, koska vetokoukku syö parkkitilaa.
”Totta – jos kyseessä on irrotettava vetokoukku. Eipä se koukku kuitenkaan juuri parkkitilaa syö. Sen sijaan koukku saattaa olla auton rekisterikilven edessä ja vaikeuttaa näin auton tunnistamista tarvittaessa. Lisäksi irrotettavan vetokoukun mekanismit toimivat varmimmin suunnitellusti, kun koukkua irrotetaan ja kiinnitetään säännöllisesti.”
Auto pitää siirtää bensamittarilta parkkipaikalle siksi aikaa, kun käy maksamassa bensat kassalle.
”Tarua. Kun jättää auton mittarille, ei aiheuta turhia varkausepäilyjä. Mikäli huoltoasemalla aikoo asioida pidempään kuin vain maksaa polttoaineen, auto on syytä siirtää pois mittarilta heti polttoaineen maksun jälkeen.”
Kaistojen välillä ei ole asiallista pujotella.
”Totta. Kaistaa saa tarvittaessa vaihtaa, mutta edestakainen poukkoilu kaistalta toiselle lisää riskejä ja puurouttaa liikennettä.”
Ruuhka-aikaan jonossa ei ole asiallista ohitella.
”Totta. Liikenteen ollessa vilkasta ohittelemalla ei voita aikaa. Jonossa ohittelu on omiaan aiheuttamaan siihen haitariliikettä ja puurouttamaan liikennettä entisestään.”
Asianmukainen kuski laittaa ajoissa vaihteen silmään ja lähtee liikennevalosta heti valon vaihtuessa vihreäksi, eikä vätystele vaihdetta päälle vasta viime hetkellä.
”Totta. Liikennevalojen vaihtuessa vihreäksi on syytä lähteä liikkeelle ripeästi tilanteen niin salliessa. Näin liikennevalojen välityskyky on paras mahdollinen.”