Niin - nyt on helluntai ja kaatuneiden muistopäivä - kyllä...

Niin - nyt on helluntai ja kaatuneiden muistopäivä - kyllä... Pätkä Wikipedia-tekstiä molemmista: Helluntai on Pyhän Hengen vuodattamiselle ja kristillisen kirkon perustamiselle omistettu kristillinen juhlapäivä. Helluntaita vietetään seitsemän viikon kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Läntisten kirkkojen pääsiäissäännön mukaan helluntai on aikaisintaan 10. toukokuuta (viimeksi vuonna 1818, seuraavan kerran 2285) ja viimeistään 13. kesäkuuta (1943 ja 2038). Suomeen sana helluntai on tullut muinaisruotsin sanoista hælgho dagher ’pyhät päivät’. Alkuperältään ja ajankohdaltaan helluntai liittyy myös juutalaisten šavuot-juhlaan eli viikkojuhlaan, jota vietetään seitsemän viikkoa juutalaisten pääsiäisen eli pesahin jälkeen toisaalta sadonkorjuujuhlana, toisaalta Siinailla tapahtuneen lain antamisen muisto­juhlana. Uudessa testamentissa tästä juhlasta käytetään nimitystä helluntai. Helluntai on kristikunnan kolmanneksi suurin juhla pääsiäisen ja joulun jälkeen. Suomessa helluntai on kirkkolain mukainen kirkollinen juhlapäivä. Koska se on aina sunnuntai, se ei useimmilla työ­paikoilla kuitenkaan vaikuta työaikajärjestelyihin. Helluntaipäivä on seitsemäs sunnuntai pääsiäisestä, joka taas määräytyy vanhojen pääsiäissääntöjen mukaan. Joissakin maissa helluntai on kaksipäiväinen juhla. Kaatuneitten muistopäivä, jota vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina, on Suomen aluetta ja suomalaisia koskettaneissa sodissa tai muissa taisteluluonteisissa toimissa, kuten rauhanturvaamistehtävissä, kaatuneiden sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeen muillakin tavoin sodan takia kuolleiden, kuten teloitettujen ja vankileireillä menehtyneiden, muistoksi vietettävä päivä. Puolustusvoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim määräsi päiväkäskyssään talvisodan jälkeen keväällä 1940 toukokuun kolmannen sunnuntain vietettäväksi ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”. Päivään kuuluvat käynnit sankarihaudoilla. Alkuvuosikymmeninä Suomen lippua pidettiin kello 10–14 suruliputuksen tapaan puolitangossa, muun osan päivästä (klo 8–10 ja klo 14–21) tangon huipussa. Kun toisen maailmansodan päättymisestä vuonna 1995 tuli kuluneeksi 50 vuotta, ohjetta muutettiin niin, että liputetaan normaaliin tapaan koko päivän laskematta lippua välillä puolitankoon. Vuodesta 1977 lähtien kaatuneitten muistopäivä on ollut vakiintunut liputuspäivä.