keskiviikko 12. helmikuuta 2020

Populistit menestyivät usein hyvin antiikin politiikassa – Seuraukset olivat silloinkin surullisia, mutta ei heitä kukaan muista

Hmmmmm - niinpä - ihmisen muisti, varsinkin poliittinen muisti on lyhyt...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Mielipide    |   Kolumni

Populistit menestyivät usein hyvin antiikin politiikassa – Seuraukset olivat silloinkin surullisia, mutta ei heitä kukaan muista

Kaikkien ihmisten perusoikeuksien tunnustaminen voisi edistää ihmisten rauhallista rinnakkaiseloa.



HIPPOKRATES, ”lääke­tieteen isä”, oli ensimmäisiä, joka ymmärsi, että sairaus ei ole jumalan langettama rangaistus. Rukoilu ei auta, kun sairauksien taustalla ovat ympäristö­tekijät tai ruoka­valio ja muut elintavat.

Hippokrates katsoi, että lääke­tiede voi kehittyä vain tiedon ja systemaattisen tutkimuksen avulla. Antiikin Kreikan muiden ajattelijoiden tavoin hän arvosti totuuteen pyrkimistä, tiedettä ja tietoa.

Nykyisen poliittisen kulttuurin ongelmia ovat tiedon ja tieteen vähätteleminen sekä tietoinen valehtelu, joka on populististen liik­keiden myötä saanut paljon jalan­sijaa maailmalla. Onneksi suoma­laiset tiedebarometrin mukaan luottavat edelleen tieteisiin ja yli­opistoihin – jos kohta luottamus perussuomalaisten äänestäjien keskuudessa on selvästi heikompaa kuin muissa väestöryhmissä.

ANTIIKIN filosofeilla oli käsitys luonnollisesta oikeudesta, joka pätee aina ja kaikkialla. Sen tärkein sisältö on ajatus ihmisten yhtäläisestä arvokkuudesta tai arvosta, jota kaikkien tulisi kunnioittaa. Tosin oikeudet eivät tuolloin ulottuneet naisiin ja orjiin.
Ajatus ihmisoikeuksista levisi jo antiikin aikana Roomaan. Kristillinen kirkko antoi sille sittemmin muotoilun, jonka mukaan jokainen ihminen on samanarvoinen Jumalan edessä. Näin ajatus ihmisen arvokkuudesta tuli jo varhain osaksi koko Euroopan arvomaailmaa.

Virstanpylväitä ihmisoikeuksien historiassa ovat Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus vuodelta 1776, Ranskan vallankumouksen ihmisoikeusjulistus vuodelta 1789 sekä YK:n ihmisoikeusjulistus vuodelta 1948. Myös lasten ja pakolaisten oikeuksia on pyritty suojaamaan kansainvälisten sopimusten avulla.

Ihmisoikeudet ovat nykyisin polttava kysymys. Niitä vastaan rikotaan laajasti ja räikeästi, joskin vähemmän kuin aikaisemmilla vuosisadoilla. Kriitikoiden mielestä ihmisoikeudet ovat vailla mieltä, sillä mitään yhteisiä arvoja ei ole olemassa – kaikki arvot ovat kulttuurisidon­naisia.

Filosofi Amartya Sen torjuu tätä nihilismiä ja moraalista relativismia toteamalla, että useimmissa maailman uskonnoissa tunnetaan jossain muodossa niin sanottu kultainen sääntö. Sen mukaan toiselle ei pidä tehdä sellaista, mitä ei haluta tehtävän itselle. Biologit ja psykologit esittävät, että evoluutio on kehittänyt ihmisessä, sosiaalisessa olennossa, moraalisia taipumuksia yhteistyöhön ja toisen kunnioittamiseen. Tämä tukee antiikin viisaiden ajatusta, että ihmisoikeudet ovat osa luonnonjärjestystä ja ihmisyyttä.

POPULISTIEN mukaan ihmisoikeuksia on vain meillä, ei muukalaisilla. Populistit vastustavat humanitaarista pakolaispolitiikkaa ja katsovat, että rajat pitäisi sulkea piittaamatta ihmisten kohtaloista ja kansainvälisistä sopimuksista. Surullista on, että nykymaailmassa voi lisätä poliittista kannatustaan vihapuheella muita kohtaan.

Kaikkien ihmisten perusoikeuksien tunnustaminen voisi edistää ihmisten rauhallista rinnakkaiseloa. Siksi ihmisoikeuksia pitää puolustaa. Siksi on syytä toivoa, että ihmisarvosta voisi ajan kuluessa muodostua eri kulttuureille yhteinen sekulaarinen uskonto, yhteinen arvo­pohja.

Antiikin ajattelijat esittivät ajatuksen implisiittisestä yhteiskuntasopimuksesta poliittisen legitimiteetin perustana. Sen mukaan yksilö luovuttaa osan vapauttaan valtiolle, jolla on vallankäytön monopoli, ja vastineeksi valtio takaa määrätyt perusoikeudet. Tähän ajatukseen tarttuivat uuden ajan alussa eritoten valistusajan filosofit. He kehittivät näkemyksiä, jotka ajan kuluessa johtivat liberaalisen demokratian toteutumiseen. Siinä on demokra­tian lisäksi kyse oikeusvaltiosta sekä ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien turvaamisesta.

LIBERAALINEN demokratia on nyt uhattuna, myös läntisessä maail­massa Yhdysvalloista alkaen. Näin siksi, että populismi halveksii demokratiaa, ihmisoikeuksia ja lehdistön vapautta sekä haikailee autoritaaristen johtajien perään.

Populistit menestyivät usein hyvin antiikin maailman politiikassa. He saivat silloinkin laajaa kannatusta tunteisiin vetoavilla vihapuheella. Seuraukset olivat silloinkin surullisia. Mutta ei heitä kukaan muista.

Historiaan ovat jääneet viisaiden ihmisten rakentavat ja maailmaa eteenpäin vievät ajatukset ja aatteet. Pimeyden keskellä antiikin Kreikka kiehtoo, koska se puhuttelee nykyisin kuin valoa levittävä lyhty.

Kirjoittaja on pitkän linjan talousvaikuttaja.

tiistai 11. helmikuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin orientoitumaan iltapäivän/illan Kemin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen.

Kyllä - hyvä kokous, jonka yhteydessä käytiin avointa, laajaa ja mielenkiintoista keskustelua.
Mielestäni teimme hyviä päätöksiä. Pitkä, lähes 4 tunnin kokous.

En malta olla mainitsematta, että fiilistelin kokousreissun Mersulla siis MB 200 E AIP-165. On se hyvä, turvallinen käyttöauto - kertakaikkiaan. Käyn huomenna asennuttamassa siihen uuden Pioneer-autoradion Keminmaassa.

maanantai 10. helmikuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin orientoitua Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille lähtöön mutta...
Sain hetki sitten puhelinsoiton, että opiskelija, jonka piti tehdä näyttö, oli sairastunut. Minkäpä sille voi - sitten myöhemmin.
Tämän päivän työnälkäpelastuksen toi ohi kiitänyt lumiaura, joka teki kunnon sohjolumipalteet kahteen liittymään ja postilaatikon eteen. Kyllä oli raskasta sohjolunta kertakaikkiaan.
Vielä sokerina pohjalla oli postilaatikkoomme tuotu Työkansan Sanomat-lehti.
Etusivulla on lupaava otsikko: Lakot laajenivat - kapitalistien käytössä sulut ja rikkurityö.
Täytyypä ajan kanssa huolellisesti tutustua lehden ajantasainformaatioon illansuussa.

No huomenna on takuuvarmasti joka tapauksessa Kemin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous.

sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Sunnuntai 09.02.2020 - mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli taas tunne, että tämänkään päivän aikana ei taida olla mitään tärkeää tekemistä. Toisaalta hyvä niin...

Ensi viikon pöytäkalenteriani katsellessa totean, että maanantaina on Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille meno päivällä näyttömalliksi - tuttu juttu mutta aina yhtä mielenkiintoinen.
Tiistaina on Kemin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous. Esityslistan mukaan asiaan on vähintääkin tarpeeksi...

Torstaina vien Mersun Wetterille, mikäli saan sieltä varmistuksen autoradion vaihtamiseen liittyvänä asiallisen=kohtuuhintaisen tarjouksen. Vanha Becker vaihdetaan Pioneeriin...

Niin - Veera on tulossa meille yökylään tänään.

lauantai 8. helmikuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen oli vahva tunne siitä, että tänään en tee yhtään mitään. Korkeintaan pelailen Veikkauksen Live-pelejä minimipanoksilla.

Mutta eipä aikaakaan, kun ovikello soi ja oven takana oli tuttu henkilö. Entisellä oppilaallani, metsurillani, Tervaharjun Puukeisarilla, kuntapäättäjällä, ystävälläni Juha Purolla oli asiaa.

Kävimme läpi päivänpolitiikkaa ja siinä ohessa lähestyviä kuntavaaleja, nimenomaan ehdokasasettelua, jonka toivomme nykyistä ripeämmin lähtevän liikkeelle Keskustankin osalta paikallisesti.
Totesimme, että Kemissä on ilmeisesti poikkeuksellisen paljon "vapaita ääniä", sillä monet valtuutetuista ovat jättäytymässä sivuun seuraavista vaaleista. Toivottavasti Keskustan Peräpohjolan piirin ja Kemin Keskustan kunnallisjärjestön uusi, katutason toimitila Valtakadun varrella tulee tehokäyttöön. Tilaksi, johon on helppo piipahtaa vaihtamassa politiikan viimeaikaisia kuulumisia ja muutakin...

Oikeastaan JP halusi näyttää takalistolla olevia aurattuja teitä, tehtyjä metsähakkuita ja hulppeita puukasoja.

Totta - ajoimme hänen autollaan Jungon ohi Rovalle entisen Pertajärven tuntumaan. Eipä hän ole turhaan asiasta puhunut. 
Alueella oli tehty mittavia hakkuita ja puukasat olivat sen mukaisia. Näytti olevan Stora Enson-kyltit kasoissa. Varmaan loputkin puut ajetaan pakkaskelien aikana pois alueelta.

Pois tullessamme tulimme pätkän kuin "talvirallissa". Sainpahan testata höyrykännykkäni (Nokia Lumia 800) navigaattoria. Kyllä toimi erinomaisesti...

perjantai 7. helmikuuta 2020

Pitääkö meidän tuntea huonoa omaatuntoa, kun...

Vuosikausia on suomalaisessa mediassa paasattu eräänlaista maailmanlopun ilmapiiriä. Ikäänkuin suomalaisten pitäisi kakki maailman ongelmat ratkaista. Meitä ohjeistetaan aktiivisesti "syomään oikein", "asumaan oikein", "liikkumaan oikein", "käyttämään metsiämme oikein", jne. jopa "ajattelemaan oikein"...

Tuossa hetki sitten käsin tiskatessani kävi mielessä muun muassa seuraavaa: Pitääkö meidän tuntea huonoa omaatuntoa, kun...
+ syömme tavallista perusruokaa: ruisleipää, voita, perunoita, maitoa, punaista lihaa toki me syömme vihanneksiakin, hedelmiä, marjoja, vaaleaa lihaa, kalaa, joskun riehaannumme ostamaan pullon tai kaksi viintä tai edullista janojuomaolutta, jne. ...
+ asumme kahdestaan väljästi, huoneiden lämpötila tämänikäisten ihmisten luille sopiva, vettä käytämme kohtuullisesti, sähköäkin säästeliäästi, jne. ...
+ meillä on autoja "joka lähtöön", koska emme ole päässeet niistä eroon, ajamme kuitenkin nykyisin erittäin vähän, pisimmät reissut Haaparannalle jotakuinkin kerran kahdessa kuukaudessa, jne. ...
+ metsiä ei ole liiämmälti - pari saaritonttia, joista toiseen olemme rakentaneet ympärivuotiseen käyttöön soveltuvan merihenkisen torpan/mökin ja pienen varastorakennuksen, puuta käytämme järkevästi omaan tarpeeseen, jne. ...
+ haluamme ajatella omilla aivoillamme siten, että ajatuksemme/toimintamme vievät tätä maata ja nimenomaan tätä paikkakuntaa myönteisesti eteenpäin, jne. ...

En ala syvällisemmin - tässä ja nyt - analysoimaan tiskausajatuksiani, mutta totean, että kaikki edellä mainittu on hankittu omalla, kovalla työllä ja toimeliaisuudella. Olemme maksaneet veromme säntillisesti. Emme ole liiemmälti saaneet yhteiskunnan palveluja. Sen mitä jokainen itsellinen rivikemiläinen saa.

Tosin oletettavasti sekin hetki tulee, jolloin yhteiskunnan peruspalveluja tarvitaan. Toivottavasti ei aivan vielä lähivuosina.

Niin - ilmassa on mielestäni erittäin vahva syyllistämisen ilmapiiri. Tavallisia ihmisiä syyllistetään globaaleilla ongelmilla tyyliin: Että kehtaatte, hävetkää! On tämä kummaa aikaa kartakaikkiaan... .  

Ruotsin Haaparannalla tänään...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin Mersun lämmitykseen. Olimme päättäneet lähteä käymään Haaparannalla ostoksilla.

Ajelimme Haaparannalle. Vähän oli liikennettä menomatkalla. Tie oli erittäin hyvässä kunnossa, tosin liukkaan tuntuinen ja oli kohtalainen tuuli, joka pöllytti lunta. Ilman lämpötila -3 ja tiepinta -8 Celsiusastetta.

Oli mukava nähdä kromirikasterekkoja liikkeellä. Siirtyykö kuljetus rautateille tulevaisuudessa? Ken elää, hän näkee.


Yhtä ankean näköinen tuo "Barents Center"-monttu! Murheellista!

Jälleen Haaparannalla perinteinen ICA MAXI- käynti. Hyllyssä oli "kaksipistekasi" janojuomaolutta. Sitä oli ostettava, se on edullista. 
Myös muut perinteiset ostoksemme tehtiin ja vähän uutta heräteostosta "makeannälkään". 

Käynti Systembolagetissa eli Coop-rakennuksessa. Olihan se väljä ja sortimenttia oli kohta turhankin runsaasti. Sielläkin tuttuakin tutummat ostokset ja yksi heräteostos. 

Tuttu käynti IKEA:ssa, vaimoni teki kolmen vartin lenkin ja minä istuskelin tuloaulan sohvalla. 

En nähnyt tällä kerralla kuin yhden tutun kemiläispariskunnan. He menivät vauhdikkaasti sisään ja sieltä ulos. Huomasivat minut istuskelemassa sohvalla. Tervehdittiin.

Ajelimme "vihreässä aallossa" suoraan moottoritielle ja reippaasti Kemiin. Auto tuntui hiukan levottomalta.
Syy paljastui kääntyessämme moottoritieltä Ajoksen/Veitsiluodon ramppiin. Tie oli aivan jäinen.

Ihan mukava pistäytyminen Haaparannalla taas kerran. 

Halla-aho: Perussuomalaisten luotto kokoomuksen nykyjohtoon vähäistä – ”Juuri kukaan ei halua kokoomuksen kanssa hallitukseen”

Hmmmmm - niinpä - gallupkunkut ovat aloittaneet nokittelun. Siinäpä ne suosioprosentit alkavat sulaa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Politiikka

Halla-aho: Perussuomalaisten luotto kokoomuksen nykyjohtoon vähäistä – ”Juuri kukaan ei halua kokoomuksen kanssa hallitukseen”

Halla-ahon mukaan kokoomus on yliarvioinut houkuttelevuutensa yhteistyökumppanina.






PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja Jussi Halla-aho otti sunnuntai-iltana Facebookissa kantaa keskusteluun kokoomuksen ja perussuomalaisten mahdollisuuksista yhteistyöhön.

Halla-ahon mukaan kokoomus on yliarvioinut houkuttelevuutensa yhteistyökumppanina.

”Tosiasia on, että juuri kukaan ei halua kokoomuksen kanssa hallitukseen”, hän kirjoittaa. ”Vihreille ja rkp:lle kokoomus toki on mieluinen kumppani, mutta niillä on myös paljon muita hyviä vaihtoehtoja.”

HALLA-AHO arvosteli kokoomusta myös siitä, että puolueen käsitys perussuomalaisista olisi virheellinen. Halla-ahon mukaan kokoomukselle on tulevaisuudessa luvassa ikäviä yllätyksiä, jos se ei kykene ymmärtämään perussuomalaisten motiiveja.

”Puolueen johto ja suuri osa [kokoomuksen] kenttäväestä uskoo, että ps on hillotolppapuolue, joka lähtee riemumielin hallitukseen tukemaan kokoomuslaista politiikkaa, kunhan sille annetaan joku pilipaliministerin salkku ja joitain kosmeettisia muutoksia turvapaikkasääntöihin.”

”Perussuomalaisten näkökulmasta kantona yhteistyön kaskessa on ideologisten eroavaisuuksien lisäksi erittäin vähäinen luottamus kokoomuksen nykyiseen johtoon”, Halla-aho kirjoittaa.

Taustalla vaikuttavat Halla-ahon mukaan kokemukset perussuomalaisten vuonna 2017 päätyneeltä hallitustaipaleelta ja kesältä 2017.

Tuolloin perussuomalaisten puoluekokous valitsi puolueen johtoon Halla-ahon. Hallitus uhkasi kaatua, sillä Juha Sipilän johtama keskusta ja Petteri Orpon johtama kokoomus eivät halunneet jatkaa hallitustyötä Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Sen sijaan hallituskumppaniksi otettiin perussuomalaisista irtaantunut sininen tulevaisuus.

Jos kokoomus mielii yhteistyöhön perussuomalaisten kanssa, on sen Halla-ahon mukaan tarjottava vaihtoehto ”punavihreälle konkurssipolitiikalle”.

KESKUSTELU perussuomalaisten ja kokoomuksen välisestä mahdollisesta hallitusyhteistyöstä alkoi kokoomuksen kansanedustajan Wille Rydmanin HS:lle antamasta haastattelusta, joka julkaistiin lauantaina.

Lue lisää: Päätös näyttää perussuomalaisille ovea oli suuri virhe, sanoo kokoomuksen Wille Rydman

Rydmanin mielestä kokoomuksen on korjattava välinsä perussuomalaisiin ja avattava mahdollisuus hallitusyhteistyölle tulevaisuudessa. Hänen mukaansa perussuomalaisten eristäminen hallituksesta on ollut virhe, josta kokoomus on joutunut sittemmin kärsimään.

Kokoomuksen puheenjohtaja Orpo sanoi HS:lle lauantaina, että kokoomus pitää mahdollisena yhteistyötä asiakysymyksissä perussuomalaisten kanssa. Myös itse hallitusyhteistyö on hänen mukaansa mahdollista.

”Kokoomus on valmis neuvottelemaan kaikkien puolueiden kanssa hallitusyhteistyöstä vaalien jälkeen, ja niin myös perussuomalaisten kanssa ”, Orpo sanoi.

Rydmanin haastattelun jälkeen kokoomuksen johto rauhoitteli puolueen linjakeskustelua.

torstai 6. helmikuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä käymään Selkäsaaressa. Reppuun termospullollinen kuumaa vettä ja pari leipää koteloon. Itse otin sukset mukaan, sillä jäälle oli ajettu hyvät jääladut.
Sisäsatamaan tultuamme ja auton parkkiin ajettuamme, tuttumme Ville Torvinen pysähtyi meitä jututtamaan. Sanoin hänelle ensimmäistä kertaa kokeilevani tälle talvelle suksia. Hänellä oli kuulemma ollut samoja ajatuksia. Tosin hän totesi:"Taitaa olla parasta pimeällä mennä harjoittelemaan."

Hyviä olivat ladut, ei moitteen sijaa. Tosin oikaisimme moottorikelkkauria pitkin saaren pohjoispäätyyn. Kova sivuvastainen vinkka oli menomatkalla.
Rantaan päästyämme rinteeseen nousi moottorikelkkaura. Olisiko Tommi ja Katariina porukkansa kanssa koukannut mökkimme kupeesta. Jäljet tulivat/menivät Kiikelin suuntaan.

Mökille päästyämme kaikki ok.

Lapioin ns. sinisen eli itään suuntautuvan päätyterassin lumesta. Lunta lapioidessani kävi mielessä eläkkeellä olevan Kemin kaupungin entisen rakennusvalvojan Martti Pitkäsen sanat mökin lupapapereita hahmottaessamme.
"Siinä voi ohi hiihtelevä matkailija/retkeilijä halutessaan evästellä." hän aikanaan totesi. Kyllä - näin se on...
Pikakauravellit syötyämme ja kahvit juotuamme teimme lähtöä. Nyt oli takamyötäinen, yhä voimistuva tuuli.

Tuulta näytti käyttävän hyväksi suksilla liikkuva jääpurjehtija. Meni muuten aika haipakkaa.

Liikkeellä ei meidän lisäksemme ollut kuin yksi "läskikumipolkupyöräilija", pari hiihtäjää ja turistipariskunta toisistaa kuvia näpsien.

Mukava saarikäynti.

keskiviikko 5. helmikuuta 2020

Menneiden vuosikymmenien pohdintoja ja vähän lähitulevaakin...

Olen usein ajatellut, miten elämä menneinä vuosikymmeninä, nimenomaan lapsuudessani oli yksinkertaista.
Ajatuksissani ovat käyneet entisaikaiset pihapiiriasiat. Samassa pihapiirissä saattoi asua usean sukupolven edustajia ainakin näennäisesti kaikki sulassa sovussa keskenään toisiaan auttaen, tukien ja ymmärtäen. Voi olla, että aika kultaa muistot mutta sittenkin...

Kertauksena kirjoitan, että asun/asumme tällä hetkellä paikassa, jossa isoisäni Aukusti Pyykkö viljeli aikanaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa maata. Heillä oli kukaties pari-kolme lehmää, hevonen, kaksikin ja ehkä lampaitakin. Meilläkin oli vielä 1940-ja 1950-lukujen vaihteessa sika ja lampaita. 
Ei ollut vesijohtoa eikä viemäriä, oli puusee ja tunkio. Oli maakellari. Se onkin niistä ajoista ainoa, mikä pihapiirissämme on jäljellä, tosin sekin tuunattuna. Pihalla kaivo, mutta myöhemmin vesi haettiin Möylyntien ja Haukkarinkadun risteyksessä olevasta vesipostista.

Olen joskus optimistisesti pohdiskellut, josko tässäkin pihapiirissä olisi hetkellisesti edes kahden sukupolven edustajia. 

Me olemme tämän sukuhaaran kolmannen sukupolven edustajia tällä paikalla. 

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kummallakaan pojistamme ei ole tarvetta/kiinnostusta asumaan pysyvästi tälle paikalle. Heillä on oma elämänsä muualla.
Toki tilapäisesti tälläkin tontilla - rakennuksissa - oleskelee välillä kolmenkin sukupolven edustajia - hyyryläisinä.

Me - minä ja vaimoni - olemme päättäneet, että asumme Haukkarin Kainuunkadun kiinteistössä niin kauan kuin pystymme kiinteistöä hoitamaan ja selviämme päivittäisistä askareista - toivottavasti vielä pitkään...



Kansanedustajat "sorvin ääreen" tänään ja vähän muutakin...

Perinteisten aamutoimien jälkeen käväisin Karjalahdella viemässä kotitalousjätteitä kierrätykseen: Muovia ja pahveja sekä pulloja/tölkejä Prisman kierrätyspisteeseen. 
Käväisin samalla vilkaisemassa, oliko viime vuoden myydyintä viintä Alkon hyllyillä - kyllä oli... 

Juuri tällä hetkellä on menossa Suomen eduskunnan valtiopäivien avaus. Presidentti puhui ja eduskunnan puhemies vastasi puheeseen. Sitten kahvitellaan ja vaihdetaan viime päivien kuulumisia..

Vilkaisin Kauppalehden nettisivuilta viime hetken pörssiuutisia. Kyllä nyt on Outokummun ja Valmetin osakkeenomistajilla hymy herkässä - hyvä niin...

tiistai 4. helmikuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin Mersun lämmitykseen eli piuhan nokkaan. Lasit jäistä ravattuani ajelin myöhemmin Hahtisaaren Nesteen suoritetun tankkauksen kautta Karjalahdelle K1-katsastusasemalle. Auto on taas katsastettu, 
Se on erinomaisessa käyttökunossa. Sain lievät moitteet katsastusmieheltä tai ainakin suosituksen ajaa autolla vähän enemmän. Hän sanoi edellisen katsastuksen jälkeen autolla ajetun 100 km.

Lupasin näin tehdä. Jätän auton talvikäyttöön ainakin joksikin aikaa. Kävin jututtamassa Wetterillä Markku Oinasta, joka on nykyisin "Mersu-myyntitykkinä". Markku tietää tarkkaan meidän autotilanteemme. 
Olen luvannut ostaa häneltä vaihtoauton heti, kun saamme nykyisen kaluston myydyksi...

maanantai 3. helmikuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen menin fiilistelemään pihalle = ajamaan lumilingolla kulkureittejä hiukan väljemmiksi.

Lähdin käväisemään Karjalahdella ja keskustassa. Käväisin jututtamassa Prima-Raudassa Kamppisen Ristoa. Veneasia etenee sovitun mukaisesti.

Ajelin uteliaisuuttani Wetterille, sillä siellä oli BMW-esittelykiertueen tapahtuma menossa. 

Parkkeerasin auton niin kuin aikaisemminkin. Lähtiessäni kävelemään vaihtoautoja katselemaan, nuori BMW-myyntitykki alkoi ohjeistaa minua parkkeeraamisesta. Ihan ystävällisesti hän totesi:"Voitteko parkkeerata autonne tuonne kauemmaksi? Meille on varattu näitä paikkoja."
"Minne?" kysyin. "Tuonne, vaikka tuon punaisen auton taakse." hän viittilöi. Menin autooni, ajoin lenkin punaisen auton ohi ja lähdin samantien alueelta. Ajattelin, että eipä nuo BMW-autot minua sytytä ja vaihtoautoja voin käydä katselemassa myöhemminkin - paremmalla ajalla.
Menen kukaties huomenna käväisemään alueella "paremmalla parkkeerausonnella"...

Ajelin sisäsatamaan. Kyllä - merenjäälle on jo latuja avattu.

Kävin myös Keskustan Peräpohjolan piirin toiminnanjohtajaa, Kai Puroa jututtamassa, kun näin hänen autonsa olevan parkissa.
Mukava jutusteluhetki, pohdiskelimme lähestyvien kuntavaalien lisäksi luonnollisesti päivän kotimaan "ykkösuutista" eli Paavo Väyrysen kirjanjulkistamisen yhteydessä suunnittelemaa paluumuuttoaietta Keskustaan. Mielenkiintoista.

sunnuntai 2. helmikuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien yhteydessä kahvitellessani lueskelin viimeisintä Lounais-Lappi-lehteä, jossa oli mielenkiintoisia artikkeleita. 
Erityisesti artikkeli Sari Moisasen valinta Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutupääliköksi pisti ajatuksia myönteisesti liikkeelle.
Miksi?
Siksi, että insinöörikoulutuksella voi edetä tämänkin tyyppiseen, vaativaan tehtävään. Toki Sarin politiikkatausta ja hankinttu monipuolinen kokemus painoivat vaakakupissa todennäköisesti paljon. Tiukille valinta meni 6-6 ja arpa ratkaisi. Onnittelut Sarille mutta...

Palautan lukijoiden mieliin, että Sari oli Kemissä viimeisten kuntavaalien ääniharava. Hän sai vuonna 2017 pidetyissä vaaleissa 281 ääntä. 
Arvelen Sarin saaneen ääniä yli puoluerajojen. Vajaa kolmesataa kemiläistä joutuu lähestyvissä kuntavaaleissa huhtikuussa 2021 hakemaan uuden äänestyskohteen. Mielenkiintoista...

Mutta nyt pohdiskelut sikseen ja pihalle lumitöihin!

lauantai 1. helmikuuta 2020

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En sen kummempaa mutta oli pakko lähteä lumipyryyn pihalle lumenkolaustöihin. Juuri kun olin etuovesta astunut rappusille, kuuluin talon länsipäädystä aikamoinen humaus.
Muutama kuutiometri tuulenpyörittämää, "roikkuvaa lunta" rojahti talon päädyssä menevälle lumikolan levyiselle polulle.
Olipa onni, että lumikuorma ei tipahtanut kolmea varttia aikaisemmin, kun Veera meni päädystä Pikkupuolle tullessaan yökylään.
Eipä aikaakaan kun näin nelikon saapuvan Kainuunkadulla meille päin. Kyllä - Veeralle oli tulossa iltavieraita, yksi nuori neitonen ja kolme nuortamiestä. Paiskasimme kättä apuliittymän kohdalla ja vaihdoimme muutaman sanan. Fiksun oloisia nuoria, ei kahta sanaa.
Enpähän huomannut mainostaa Blogisivuani ja Facebook- kirjoittamista. Arvelen Veeran kertovan asiasta, kukaties jo aiemminkin kertonut...
Kävin jututtamassa myös naapurin nuortamiestä, joka oli tullut Oulusta viikovaihteen viettoon. Lumihommissa hänkin. Valmistuu konepuolen diplomi-insinööriksi. Sanoin, että teitä kyllä tarvitaan.
Vaihdoimme muutaman sanan näköetäisyydellä olevasta Mersusta...

Mitä tänään tähän asti...

Heräsin poikkeuksellisen aikaisin. Perinteisten aamutoimien jälkeen menin pihalle kevytlumitöihin ja irrottelemaan Mersu peiton alta.
Molemmat onnistuivat hyvin, varsinkin tuo viimeksi mainittu. Täytynee varata autolle katsastusaika ja viedä se Hahtisaaren Nesteen = tankkauksen kautta sinne. Tuskinpa tuossa mitään moitittavaa löytyy, jos löytyy niin pannaan kuntoon...

Olipa mukanvanmielenkiintoinen kauppareissu Prismassa ja Lidlissä. Nimenomaan Prismassa jäätyäni pitkälle käytävälle seuraamaan maailmanmenoa/vaimoni mennessä kärryn kanssa kierrokselle, syntyi tilanne, että tuskin koskaan olen jututtanut niin monta tuttua samalla reissulla.

Mennessäni infopisteeseen Jokeri- ja Lottoriviä merkkaamaan näin jo etäältä entisen oppilaani seisoskelevan pikkupoikansa kanssa. Menin heitä jututtamaan. Oppilaani kertoi olevansa nuorimmaisen kanssa liikkeellä., vanhempi lapsista on jo 15-vuotias. 
"Kuka sinä olet?"kysyi pikkupoika napakasti silmiini katsoen. Isä selosti, että Aki Pyykkö on hänen entinen opettajansa ja siksi hänkin on päässyt vakituiseen työhön yli 20 vuotta sitten.
Pikkupoika kertoi olevansa 7-vuotias ja ensimmäisellä luokalla koulussa. Sanoin hänelle, että olen viime aikoina muistellut omaa koulun aloittamista. Oli mukava olla nimenomaan ensimmäisellä luokalla. 

Juttelin myös erään tuttavamme kanssa tovin moottoripyöristä, autoista ja veneistä. Tuttavallamme oli vesipullopaketti kainalossa. Hän totesi:"Mahtaako tässä olla mitään järkeä, kun Kemissä saa hyvälaatuista vettä hanasta?"
"Olipa hyvä, kun sinä sen sanoit." totesin. "Ei tosiaankaan. Sinä varmaan tiedät, että limukkatehtailija on pannut sekaan ainetta, joka koukuttaa." lisäsin. Hän tunnusti joutuneensa koukkuun.
 "Lopeta veden kantaminen kaupasta hyvän sään aikana." yritin häntä hymyssä suin psyykata...