keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Ehdotukseni vuodelta 2010...


Lueskelin hetki sitten Yle Kemi-sivua, jossa todetaan mm. seuraavaa:

Kemi rakennuttaa kuntoiluportaat ja kehittää toritoimintaa kaupunkilaisten toiveesta. Kemissä on jo kolmatta kertaa annettu kuntalaisten ehdottaa kehittämiskohteita, joiden toteuttamiseen on varattu 30 000 euroa. Kaupunginhallitus päätti kohteista tiistaina.

_______________________________________________________________________

Kaivoin esiin vanhan, virallisen ehdotukseni, joka liittyy em. tyyppisiin asiakokonaisuuksiin: 


Aki Pyykkö
Kainuunkatu 3
94700 Kemi                                                                                          Kemi 07.12.2010



Kemin kaupunginhallitus



ASIA: KEMIIN UUDEN KÄVELYKADUN YLEISILMEEN PARANTAMINEN ERILAISTEN MYYNTITAPAHTUMIEN AIKANA
______________________________________________________________

Ihmisen henkilökohtainen vetovoimaprofiili - ne osatekijät, jotka ratkaisevat esim. paikkakunnalla/talousalueella viihtyvyyden, vaikuttamisen ja aktivaatiotason - rakentuu mm. seuraavista tekijöistä:

+ monipuolisista työnsaantimahdollisuuksista
+ hyvistä koulutusmahdollisuuksista
+ liikenneyhteyksistä
+ toimivista julkisista palveluista
+ kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista
+ liikuntapalveluista
+ henkisestä ilmapiiristä
+ kansainvälisistä yhteyksistä
Vetovoimaprofiiliin liittyy myös olennaisesti elinympäristöön liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen ja nimenomaan aito visuaalinen nauttiminen ympärillämme olevasta reaalimaailmasta.

Kemiin on rakennettu uusi kävelykatu, oikeastaan pätkä katua, jonka yleisilmettä viimeistellään. Kyseistä aluetta on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa mm. joulun avajaisiin, erilaisiin markkinatapahtumiin, erilaisiin musiikkitapahtumiin, jne. …

Ensimmäinen jouluun liittyvä avajaistapahtuma oli visuaalisesti surkea, suorastaan luotaan työntävä, ilman ajankohtaan liittyvää aitoa tunnelmaa.
Miksi?
Siksi, että alue täyttyi mitä erilaisimmista, sekalaisista, rähjäisistä, osittain epämääräisistä telttakojuista.

Järjestetäänpä kävelykadun tai Täikönpuiston alueella mitä tahansa tapahtumia, alue voi olla myös visuaalisesti tapahtumienkin aikana kaunis ja siltä osin houkutteleva.



Ehdotus:
Ehdotan, että Kemin kaupunginhallitus tekee ensi tilassa periaatepäätöksen, että uuden Kemin kävelykadulle suunnitellaan ja rakennetaan elementtirakenteiset, tyylikkäät kojurakennelmat valaistuksineen esim. joulun aikaan.

Sellaiset rakennelmat, jotka ilmentävät Kemin uutta, dynaamista ja ihmisläheistä olemusta. Mahdollisesti em. rakennelmissa on syytä muistella Kemin kaupungin alkuvuosikymmeniä, josta on puhuttu puu-Kemi ajasta.
Mielestäni suunniteltavat rakennelmat voinevat olla monimuotoisia, muunneltavia, erivärisiä, puisia ”pikkutaloja”, jotka on helppo pystyttää, purkaa ja varastoida.

Vähemmästäkin on päätetty pitää suunnittelukilpailu, johon kuka tahansa voi ottaa osaa.

Ehdotusterveisin

Aki Pyykkö
kaupunginvaltuuston varajäsen
kulttuurilautakunnan jäsen

Insinööriliitto ry tänään...

Olen ollut Insinööriliitto ry:n jäsen 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Ensin opiskelijajäsenenä, sitten ns. toissijaisjäsenenä/kaksoisjäsenenä ja sittemmin varsinaisena jäsenenä. Taannoin olen ollut valtakunnallisen yhdistyksen päätöksenteossa mukana henkilökohtaisella, vaatimattomalla panoksellani.
Olen vielä eläkepäivilläkin roikkunut oman paikallisyhdistyksen, Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n toiminnassa aika aktiivisesti mukana. Näillä näkymin vuoden 2019 loppuun saakka hallitusjäsenenä.

Insinööriliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton - hyvä niin.

Viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota, että monet liiton asiamiehet, "palkolliset" ovat somemaailmassa aktiivisesti mukana ja ovat paljastaneet puoluekantansa/-värinsä aivan estottomasti tai ainakin sen on voinut vähintäänkin rivien välistä lukea. 
Luonnollisesti jokainen voi ajatella ja julkituoda somemaailmassa vapaasti ajatuksiaan mutta...

Olen hiukan asiaa tykönäni pohdiskellut: "Onko em. tyyppinen toiminta Insinööriliiton kannalta oikeansuuntaista toimintaa."

tiistai 10. huhtikuuta 2018

Kuningatar Elisabet paljasti salaisen intohimonsa...

Puiden istuttaminen on tärkeä, kokonaisvaltainen asia. Itse edellisessä elämässäni opetustehtävissä kerroin jokaiselle luokalle puun istuttamisen tärkeydestä tyyliin: "Istuta elämäsi aikana edes yksi puu ja seuraa sen kasvua." Itse olen istuttanut muutaman puun. 

Ehdottomasti tärkeimmät istuttamani puut ovat asuintonttimme keskellä sijaitsevat ns. logokuuset - kolme upeaa kuusta, joista olen aikaisemminkin kirjoittanut. Istutin kolme kuusentainta 1990-luvun puolessa välissä siihen aikaan, kun Veitsiluoto Oy muuttui Ensoksi. 

Hain taimet Keminmaan Törmästä, hain niitä enemmänkin, sillä istutin varastorakennuksen päätyyn ns. joulukuusimetsän > 13 kuusta...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Kuningatar Elisabet paljasti salaisen intohimonsa

Kuningatar vitsaili rennosti esitellessään puutarhaansa luontotoimittaja Sir David Attenborough'lle. Kuningatar on myös perustamassa maailmanlaajuista suojeltujen metsien verkostoa.
Puut

Kuningatar Elizabeth ja Sir David Attenborough Buckinghamin palatsin puutarhassa.
Kuningatar Elizabeth ja Sir David Attenborough Buckinghamin palatsin puutarhassa.AOP
Maailmankuulu luontotoimittaja Sir David Attenborough on tehnyt luontodokumentin Britannian kuningatar Elisabetin kanssa.
Kuningatar esittelee Attenboroughille Lontoon Buckinghamin palatsin puutarhaa. ITV-kanavalle tehty ohjelma on esitelty Cannes'n filmifestivaaleilla.
Kuningatar kertoo Attenborough'lle, että hänen intohimonsa ovat puut. Hän on istuttanut elämänsä aikana satoja puita niin Britanniaan kuin moniin muihinkin maihin, joissa hän on vieraillut.
Ohjelman tuottaja Jane Treays kertoo havainneensa, että kuningattarella on "syvällinen ja koskettava" suhde puihin.
– Hän on käyttänyt suuren osan elämästää istuttaen puita, ja niin ovat myös hänen esi-isänsä, Treays kertoo.

Kuningattaren suojelumetsät

Kuningatar oli kutsunut palkitun luontodokumentaristin "rennolle ja hauskalle" kierrokselle palatsin puutarhaan, missä kuvattiin ohjelma "The Queen's Green Planet".
Ohjelma kertoo myös kuningattaren työstä maailmanlaajuisen suojelumetsien verkoston perustamiseksi. Kuningattaren suojeluksessa perustettujen suojelualueiden verkosto tunnetaan nimellä The Queens Commonwealth Canopy(siirryt toiseen palveluun) ja siinä on jo kymmeniä kohteita eri maanosissa.
Kuningatar Elisabet ja Sir David ovat tunteneet toisensa jo kauan. He ovat muutaman viikon tarkkuudella samanikäisiä, 91-vuotiaita.
He tulevat mainiosti toimeen keskenään, mistä osoituksena on, että ohjelmassa kuullaan pilkahduksia kuningattaren huumorintajusta.
Puhellessaan Sir Davidin kanssa kuningatar huomaa helikoptereiden pörisevän lähellä, mikä haittasi keskustelua.
– Miksi niiden täytyy pyöriä ympäri ja ympäri, kun yrität puhua? Kuulostaa aivan presidentti Trumpilta, tai presidentti Obamalta, hän puuskahtaa.

Myös esi-isät istuttivat puita

Britannian kuninkaallisessa perheessä myös prinssi Charles on tunnettu puiden ystävä. Hän on myöntänyt juttelevansa kasveille auttaakseen niitä kasvamaan.
Tosin hiljattain prinssi kertoi, ettei hän enää juttele kasveille mukavia, "vaan enemmänkin käskee".
Buckinghamin palatsin puutarhassa on valtava määrä erilaisia kasveja. Kuningatar Elisabet kertoo, että se johtuu suurelti hänen saamistaan monista lahjoista.
– Minulle on hieman vaikea keksiä lahjaa, joten he toteavat, annetaan hänelle kasvi, kuningatar naurahtaa.,
Britannian kuningashuoneen kiinnostus puihin on jatkunut jo satoja vuosia.
Kuningatar kertoo 1600-luvulla eläneen kuningas Jaakko II:n yrittäneen käynnistää valtakunnan silkkituotannon istuttamalla silkkiäispuun taimen.
– He valitsivat kuitenkin väärän lajikkeen, eivätkä silkkiäistoukat tuottaneet yhtään mitään. Se oli hänelle arvatenkin suuri pettymys, kuningatar miettii.
Tuottaja Jane Treaysin mukaan puut merkitsevät kuningatar Elisabetille hyvin paljon.
– Erityisen rakkaita hänelle ovat eräät plataanit, jotka istutti hänen isoisoisoäitinsä kuningatar Victoria.
Lähteet: AFP

SINÄ VALITSET. ÄÄNESTÄ. OSUUSKAUPPAVAALIT 3.-18.4.2018!

Totta: SINÄ VALITSET. ÄÄNESTÄ. OSUUSKAUPPAVAALIT 3.-18.4.2018!

Eilen tuli postilaatikkoon otsikon asiakokonaisuuden materiaalia. Kyllä - asiakasomistajana - tavoitteena on äänestää .

Minulla on mahdollisuus äänestää Jäsenalue 4:n ehdokkaita, joita näyttää olevan yhteensä 23 ehdokasta. Aika monta ehdokasta tunnen...

Tällä kerralla olen päättänyt äänestää ehdokasta, joka uskaltaa ottaa rohkeasti julkisestikin kantaa tärkeistä asioista.

Ruotsin Haaparannalla tänään tiistaina 10.04.2018...

Kävimme tänään tiistaina 10.04.2018 Ruotsin Haaparannalla. Moottoritie oli hyvässä kunnossa ja jotakuinkin täysin kuiva.

Jälleen perinteinen ICA MAX- käynti tuttuine ostoksineen. Yksi jokakertainen pravuuriostos on "kaksipistekasi" tumma janojuomaolut.

Sitten Systembolaget, muutama viinipullo ja tällä kerralla vaimoni kävi pikakäynnin myös IKEA:ssa.

Minä jäin istuskelemaan sohvaryhmään ja kävin välillä ostamassa IKEA:n lihapullia ja makeannälän tyydyttäjiä. 

Tuloaulan sohville tuli istuskelemaan isokokoinen, tukeva miehenköriläs kimpsuineen ja kampsuineen. Hän selkeästi halusi kertoa viime kuukausien kokemuksistaan Torniojoen varressa. Niipä hän kertoikin. Hänen asuntonsa lähellä on outoja valoilmiöitä. Hän kuvaili niiden moninaisia muotoja ja värejä.

Hän tuntui kiivaasti tykönään pohdiskelevan, ovatko ne eläviä olentoja vai jotain muita luonnoilmiöitä.

Hän sanoi ottaneensa niistä vanhalla "räpsykamerallaan" kuviakin. 

Olisi olut suuri houkutus hänen kanssaan pohtia asiaa, mutta ostoskierrokselta aulaan saapunut vaimoni "pelasti" minut enemmältä.

Ihmisiä tuli ja meni harvakseltaan. Tällä kerralla en nähnyt ainuttakaan tuttua.

Pois lähtiessämme ajoimme uuden rajanpinnan Matkailukeskuksen/linja-autoaseman ohi ja totesimme, että Haaparannan Barents Centerin rakentaminen ei ole vieläkään käynnistynyt. 

Samat betonipaalut olivat pystyssa kuin viimeksi käydessämme.

Kaupparakennuksen, monitoimiareenan ja Haaparannan lukion rakentajaksi aikoinaan valittu rakennusliike on ainakin kertaalleen vaihtunut ja aikataulut paukkuvat edellen oikein kunnolla...

Paluumatkalla Kemiin saimme ihastella kevätsäätä. Mukava pistäytyminen taas kerran.

Niin - todettakoon, että köröttelimme mennen tullen noin 80 km/h nopeutta - ei ole kiirettä.



maanantai 9. huhtikuuta 2018

Elokuva: Kova kuin kivi...

Katsoin hetki sitten televisiosta elokuvan nimellä: Kova kuin kivi. Olen nähnyt sen aikaiseminkin. Yhtä kovanhyvältä mutta toisaalta inhimilliseltä se tuntui tälläkin kerralla... 


Pätkä Wikipedia-tekstiä:


Kova kuin kivi (vuoden 2010 elokuva)

Kova kuin kivi
True Grit
True-grit.png
OhjaajaJoel ja Ethan Coen
TuottajaJoel Coen
Ethan Coen
Scott Rudin
Steven Spielberg
SäveltäjäCarter Burwell
KuvaajaRoger Deakins
PääosatJeff Bridges
Matt Damon
Josh Brolin
Hailee Steinfeld
Barry Pepper
Valmistustiedot
ValmistusmaaYhdysvallat
Ensi-iltaYhdysvaltain lippu 25. joulukuuta 2010
Alkuperäiskielienglanti
BudjettiUSD 38 milj.[1]
TuottoUSD 252 milj.[1]
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
AllMovie
Kova kuin kivi (True Grit) on lännenelokuva, jonka käsikirjoittivat ja ohjasivat Coenin veljekset. Elokuvan pääosissa näyttelee Jeff BridgesJosh Brolin ja Matt DamonKova kuin kivi pohjautuu Charles Portisin samannimiseen romaaniin vuodelta 1968. Elokuvan Yhdysvaltain ensi-ilta oli 25. joulukuuta 2010.
Romaani filmatisoitiin ensimmäistä kertaa nimellä Kova kuin kivi vuonna 1969, jolloin pääosassa oli John Wayne.

Toinen Facebook-tekstini tänään...

Että mitäkö mietin? No kävipä hetki sitten mielessä ystäväni taannoiset sanat, en sano ihan vielä että taannoisen ystäväni sanat. 
Niin - hän sanoi/kirjoitti minulle vapaasti muisteltuna: "Sinun tekstisi ovat paskantärkeää ja yksioikoista/yksitotista jooninjoutava viisastelua, eivät ne jaksa ketään kiinnostaa!"


Kyllä - näin asia saattaa olla, mutta jos yhtäkkiä alkaisin muuttaa Facebook- käyttäytymistäni lisäämällä kuvaa, vidoita, musiikkia, jne. ... en tunnistaisi siitä aidosti itseäni. Facebookkaaja olisi silloin joku muu kuin minä, silloin minun olisi parasta lopettaa koko touhu...

Eräs Facebook-tekstini tänään...

Laiska töitään luettelee, siitä huolimatta tein tänään sen, mitä olen miettinyt pitkään.
Että mitäkö...
Kävin ostamassa Kemin K-Raudasta aamulla kunnon=tukevat alumiiniset sisätikkaat (A-tikkaat) ja alumiinisen sisäjakkaran. Miksi?
Siksi, että eilen olohuoneen seiniä maalatessani huomasin "katonrajassa ollessani", että ei tässä enää aivan poikanen olla > välillä olo puujakkaralla oli huteran oloista.
No hyvät ostokset tein joka tapauksessa seuraavaa maalausrupeamaa ja/tai lampun kiinnittämistä kattoon odotellessa.
Tänään olen tehnyt kaksi reissua Syväkankaan Monitarmoon. Nuoretmiehet ovat ottaneet mielellään tavaraa vastaan, sillä hehän ovat niillä töin...

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Toinen tämän päivän Facebook-tekstini...

Olen alla olevasta asiasta kirjoittanut Blogisivulleni aikaisemmin. Kertauksena: Haltuumme joutui merikelpoinen moottorivene jne. ...
Nettivene-tekstiä yli viiden vuoden takaa:
Hallussamme on ollut toistakymmentä vuotta niin sanottu projektivene. 
Vene oli alun perin ehkä 1950-60-luvulla rakennettu, hytillinen puuvene, joka oli kuidutettu. Veneessä oli 2-sylinterin klassikkomoottori Wickström.
Hytti on purettu, vanha lasikuitu poistettu, köli ja peräpää uusittu sekä kone poistettu täydellistä läpikäyntiä varten. Vene on siis tällä hetkellä avomoottorivene, erittäin hyvänmallinen ja merikelpoinen.
Täällä Perämeren pohjukassa puhutaan ”kalastajamallisesta” veneestä…
Vene on vajaan 7 metrin pituinen ja 2,7 metrin levyinen. Se on ajettu puhtaalle puupinnalle ja uudelleen kuidutettu ammattitaitoisesti Keminmaassa Laurilan Asennus Oy:n/Ahti Söyrinki toimesta. Lasikuitumattoa, hartsia ja kiihdyttimiä meni saamieni tietojen mukaan 175 kg. Veneeseen on uusittu vesivanerista teljut ja pari penkkiä. Tavoitteena on tehdä vielä etupäähän yksi penkki…
Vannasputkelle on porattu reikä. On tarkoitus suunnitella/valmistaa/asentaa rosterista uusi kalarauta, peräsin, kaiteita sekä ohjausjärjestelmä.
Klassikkomoottori on tällä hetkellä osina. Se on täydellisesti läpi käyty, tarkistettu ja varmuuden vuoksi laakeroitu. Venttiilien hionnan jälkeen se kasataan. Ulkokuoret on suolapuhallettu ja ne tietyltä osin maalataan vihreällä vasaralakalla. Ymmärtääkseni kone on sen jälkeen kuin uusi…
Alun perin tavoitteena oli saada avomoottorivene vesille kesällä 2011 mutta se "ajautui sivuraiteelle", koska olemme ostaneet pulpettivene+perämoottori+traileri-yhdistelmän.
Rakennettuamme Selkäsaaren pohjoispäätyyn merihenkisen torpan ja varastorakennuksen pääasiassa vuosina 2011-2013 em. veneprojekti on todellakin edelleen veneprojekti...
Mikäli Sinua em. projektivene ja klassikkomoottori kiinnostaa, ilmoita siitä sähköpostin välityksellä, niin voin lähettää tarvittaessa muutamia kuvia projektiveneestämme.
Mikäli asia senkin jälkeen kiinnostaa, niin neuvotellaan projektiveneellemme + klassikkomoottorillemme molempia osapuolia tyydyttävä hinta…
Tämä viesti tulee Perämeren pohjukasta Kemistä.
Sähköpostiosoitteeni: aki.pyykko@netti.fi

Eräs Facebook-tekstini tänään...

Että mitäkö mietin? En sen kummempaa mutta voinhan kertoa/kirjoittaa, että päärakennuksemme olohuoneen takaseinä ja puolet sivuseinästä saivat uuden värin tänään.
Kävin loppuviikolla Hoskarin Sepon putiikista, PR-Sisustuksesta, Kemin keskustasta ostamassa "pussillisen" Tikkurilan valkoista ja yhden maalarinteippirullan. Muut työskentelyvälineet olivat jo aikaisemmin ostettuina, käytettyinä ja käyttökunnossa kotosalla.
Taulut pois seiniltä, huonekalut sivuun, tarpeelliset puhdistukset ja suojaukset/teippaukset ja eiku maalia pintaan...
Perinteisesti minä hoidan suuret pinnat ja vaimoni tarkat työt - näin se meni tälläkin kerralla.
Hyvää jälkeä syntyi, vaikka itse sen sanonkin.

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Somettaako Sinua?

Lastenlapsemme ovat meitä - minua ja vaimoani - ohjeistaneet uusista some-mahdollisuuksista. Emme ole kovin innostuneita asiasta. 

Itse käytän edelleen sähköpostia, se on ollut työkaluni vuosikymmeniä. 

Olen myös Blogikirjoittaja ja jonkin verran Facebook-foorumilla. Ne riittävät ainakin toistaiseksi. Älypuhelinta käytän niin vähän kuin mahdollista...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ylen kysely: Whatsappia käytetään eniten, Instagramia suosivat naiset

Aktiivisimmat somettajat asuvat Uudellamaalla.
Sosiaalinen media
Grafiikka
Laura Koivunen | Yle Uutisgrafiikka
Whatsapp-viestit singahtelevat suomalaisten välillä tiuhaan. Ylen teettämässä kyselyssä pikaviestinpalvelu nousi suosituimmaksi sosiaalisen median palveluksi. Whatsappia kertoi käyttävänsä yli seitsemän kymmenestä vastaajasta, nuorista vielä useampi.
– Whatsapp korvaa tekstiviestejä. Toisaalta kommunikoimisessa on paljon samaa kuin esimerkiksi Facebookissa. Kuvien lähettäminen ja symbolien käyttäminen yhdistävät aika monia sosiaalisen median palveluita, mediatutkija Johanna Sumiala Helsingin yliopistosta sanoo.
Käyttäjätietojen vuotamisen vuoksi kovan arvostelun kohteeksi joutunutta yhteisöpalvelu Facebookia ilmoitti käyttävänsä melkein yhtä suuri joukko, lähes seitsemän kymmenestä vastaajasta. Kolmannelle sijalle tuli Instagram.
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka
Ylen kyselyssä suurin ero naisten ja miesten välillä on kuvien jakopalvelun Instagramin käytössä. Se kerää naisia selvästi miehiä enemmän. Mediatutkija Johanna Sumiala uskoo, että yhtenä syynä voivat olla selfiet. Naiset ovat taiteessa ja muussa kulttuurissamme usein olleet katseiden kohteina.
– Nyt ihminen itse poseeraa itselleen ja kuvan jakamisen kautta myös muille. Voi miettiä, millä tavalla se liittyy visuaalisen kulttuurin historiaan ja sen sukupuolittuneisuuteen, Sumiala sanoo.
Vanhimmat ikäryhmät keskittyvät Ylen kyselyn mukaan Facebookiin ja Whatsappiin. Nuoret puolestaan käyttävät monia eri somepalveluita. Esimerkiksi Snapchat on selkeästi nuorten palvelu.
– Nuoria viehättää ajatus siitä, että viestit häviävät, se hetkellisyys.
Johanna Sumiala uskoo, että sen sijaan monille vanhemmille somen käyttäjille juuri viestien ja päivitysten jääminen talteen on tärkeää. Esimerkiksi Facebook rakentaa historiaa ja nostaa esiin muistoja.

Vain joka kymmenes on somen ulkopuolella

Ylen kyselytutkimuksessa vain noin yksi kymmenestä ilmoitti, ettei käytä sosiaalista mediaa lainkaan. Johanna Sumiala arvioi syiden vaihtelevan. Kaikilla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta hankkia älypuhelinta, jotkut puolestaan kokevat somen viestintätavan vaikeaksi tai vieraaksi. Joillekin somesta irtautumisen syy saattaa on yksityisyyden suojelu ja kriittisyys sosiaalista mediaa kohtaan.
– Jos on tehnyt tällaisen valinnan, siinä pitää vähän ponnistella. Sosiaaliset verkostot rakentuvat tänä päivänä niin tyypillisesti näiden palveluiden ympärille, Johanna Sumiala sanoo.
Aktiivisimmat somettajat asuvat Ylen kyselyn mukaan Uudellamaalla. He ovat innokkaita käyttäjiä kaikissa kyselyssä mukana olleissa sosiaalisen median palveluissa.
Taloustutkimus haastatteli Ylen toimeksiannosta runsasta tuhatta suomalaista 26.–27. maaliskuuta. Vastaajat olivat 15–79-vuotiaita. Tutkimuksessa olivat mukana erikseen mainittuina Whatsapp, Facebook, Instagram, LinkedIn, Snapchat ja Twitter. Sosiaalisen median käytöllä tarkoitettiin, että käyttäjällä on oma profiili ja hän tuottaa, jakaa tai kommentoi sisältöä ainakin joskus. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
Lue myös:
Facebook: Jopa 2,7 miljoonan eurooppalaisen tiedot annettu Cambridge Analyticalle
Ylen kysely: Suomalaiset ovat huolissaan Facebook-tietojensa väärinkäytöstä – "Sitä miettii kahdesti, mitä sinne laittaa"
Ylen kysely: Moni vähentänyt vuoden aikana somen käyttöä, osa ei onnistu vaikka haluaa

torstai 5. huhtikuuta 2018

Toinen tämän päivän Facebook-tekstini...

Että mitäkö mietin? No sitä, että suomalainen sanonta: Aika tavaran kaupittee, pitää paikkansa.

Olohuoneessamme ollut vanha, hyväkuntoinen puusohva, jonka aikanaan toimme Kemijokivarresta ja joka on saanut uuden värin kahteen kertaan, on tällä hetkellä menossa uuteen käyttöön.
Tommi ja Kehuksen Niilo ovat sitä tätä kirjoittaessani viemässä moottorikelkan reessä Selkäsaareen Tommin ja Katariinan mökille.

Tämän päivän Facebook-tekstini...

Olipa mukava käväistä - ensimmäistä kertaa - SELKÄSAARI-YHDISTYS ry:n vuosikokouksessa keskiviikkona 04.04.2018 klo 18-20 Kemin Pruntsissa Kauppakatu 28.
Puheenjohtaja Pirjo Myllyn mukaan paikalla oli väkeä enemmän kuin koskaan. Syy lienee se, että paikalla oli Kemin kaupungingeodeetti Paulus Rantajärvi - myös selkäsaarelaisia - kertomassa Selkäsaareen liittyvistä kehittämisasioista. Paikalla olleet yhdistyksen jäsenet intoutuivat aktiiviseen keskusteluun...
Niin - lisättäköön edelliseen, että kävimme ensimmäistä kertaa Pruntsissa. Ihan mielenkiintoinen rakennus, joka on kovassa käytössä. Toki olemme talosta ja sen aikaisemmista asukkaista lukeneet Kemin historiasta paljonkin.

Innokas keräilijä pystytti harvinaisen yksityispostilaatikon mökkisaarelle – "Sympaattinen osoitus kansalaisaktiivisuudesta"

Olipa mukava tavata alla olevan artikkelin henkilö ja vaihtaa muutama sana SELKÄSAARI-YHDISTYS ry:n kokouksessa keskiviikkona 04.04.2018 klo 18 Kemin Pruntsissa.


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Innokas keräilijä pystytti harvinaisen yksityispostilaatikon mökkisaarelle – "Sympaattinen osoitus kansalaisaktiivisuudesta"

Postilaatikolle pääsee talvella jäätä pitkin vaikka hiihtäen ja kesällä veneellä. Kaikki laatikkoon jätetyt kirjeet ja kortit saavat erikoisleimat, jotka on suunniteltu Kemin Selkäsaarta varten.
Postilaatikot

Leimoja kirjekuoressa.
Viestintävirastosta todetaan, että heidän tiedossaan ei ole toista yksityisen ylläpitämää postilaatikkoa. Kemin tapaus kuulostaa harvinaiselta myös Posti Groupissa.Riikka Rautiainen/ Yle
Kemin edustalla olevaan Selkäsaareen on pystytetty erikoinen postilaatikko. Tähän laatikkoon jätettyihin postilähetyksiin lyödään saaren omat erikoisleimat ennen kuin postit viedään tavallisen kirjepostin joukkoon.
Innokas postimerkkeilijä Matti Tuovinen pystytti postilaatikon mökkisaareen viime kesänä, ja se on avoinna nyt ensimmäistä talvea. Tämä merkitsee Tuoviselle postinhakureissua meren jään yli vähintään kerran viikossa.
– Täällä on käynyt kanoottimiehiä, geokätköilijöitä ja veneilijöitä, jotka ovat ajaneet saaren eteläpäähän ja kävelleet laatikolle. Liikkeellä on ollut myös leimakeräilijöitä. Kesän aikana saaresta on lähtenyt ehkä noin parisataa kuorta, kertoo Matti Tuovinen.

Riikka Rautiainen/ Yle
Postilaatikko on ollut toiminnassa viime kesästä lähtien ja palvelee nyt ensimmäistä talvea.Postilaatikko.

Viestintäviraston tiedossa ei ole toista yksityisen ylläpitämää postilaatikkoa. Kemin tapaus kuulostaa harvinaiselta myös Posti Groupissa.
– Minusta tämä on hyvin sympaattinen osoitus kansalaisaktiivisuudesta. Pienessä saaressa, jossa ei ole postin jättömahdollisuutta, on löytynyt kansalainen, joka on ottanut asian hoitaakseen talkooperiaatteella, sanoo yhtiön tuotepäällikkö Petri Pohjolainen.
Pohjolainen korostaa, että Postin toimitusaikalupauksen ja kirjesalaisuuden piiriin lähetykset kuuluvat vasta siinä vaiheessa, kun ne on toimitettu Postille.
Selkäsaaressa oleva postilaatikko eroaa selvästi Postin kirjelaatikoista ja laatikon erityisyys tuodaan selvästi esille myös laatikkoon ja sitä suojaavaan taustalevyyn kiinnitetyillä teksteillä. Laatikon värikin kertoo, että se ei ole Postille kuuluva oranssi malli.

Ski post -leima koristaa kirjettä talvisin

Matti Tuovisen toiveena on, että saaressa liikkuvat mökkiläiset, hiihtäjät ja matkailijat jättäisivät postia laatikkoon. Harrastajien houkuttelemiseksi Tuovinen leimaa lähetykset saaren omilla erikoisleimoilla. Hän on suunnitellut leimat itse ja teettänyt tarvittavat välineet Helsingin leimasintehtaan pajassa.
– Leimassa on Selkäsaaren kuva ja siinä lukee Kemi. Kuoriin laitetaan oheisleima, joka on joko kesä- tai talvileima. Molemmissa kausileimoissa on myös koordinaatit, joilla tämän paikan löytää, sanoo Tuovinen.
Tuovinen leimaa kaikki Selkäsaareen jätetyt kirjeet ja kortit olosuhteiden mukaan joko saaressa tai kovien pakkasten aikaan kaupungissa, jossa homma hoituu lämpimissä tiloissa toisin kuin mökkioloissa saaressa.
Laatikkoon jätettävät lähetykset kulkevat mantereelle joko moottorikelkassa tai veneellä. Ainoan katkoksen tuo kelirikkokausi, jolloin saareen ei pääse.

Postilaatikko rannassa.
Matti Tuovinen huolehtii Selkäsaaren postin tyhjentämisestä ja toimittaa kirjelähetykset eteenpäin.Riikka Rautiainen/ Yle

Talvella laatikolla on ollut hiljaista, mutta kevään hiihtokelit ovat lisänneet postitrafiikkiakin. Perämeren pohjoisosissa hiihtokausi kestää pitkälle huhtikuuta, joten laatikolle pääsee helposti kevätjäitä pitkin.
Saaressa toimivassa latukahvilassa laatikkoa pidetään hyvänä ideana ja siitä aiotaan kertoa eteenpäin myös tiskillä.
– Mainitsen kaikille kävijöille, että saaressa on tämmöinenkin mahdollisuus. Jos saisimme vielä postikortteja ja -merkkejä myyntiin, niin pannaan posti kulkemaan, naurahtaa kahvilassa talkoileva Ari Matikainen.

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Tämän päivän Facebook-teksti...

Että mitäkö mietin? En kummempia - no sen voi todeta, että aamulla Kemin Haukkarin Kainuunkadulla oli kaksi kauhakuormaajaa jyrsimässä tienpintaa. Aikamoisia palteita syntyi kadunvarteen ja tonttiliittymiin
alta aikayksikön. 
Satuin olemaan lumilapion kanssa ulkosalla ja aikeissa alkaa jääpalteita heittelemään hangenpäälle. Jälkimmäisen kuomaajan kuski ohjeisti minua:"Ajamme kahteen kertaan kadun läpi ja puhdistamme liittymät."
No hyvä niin ajattelin ja siirryin sisäpihalle ja sieltä sisälle.
Vajaan puolen tunnin päästä menin takaisin kadunvarteen. Pääliittymä oli jotakuinkin puhdas, mutta postilaatikon edessä aikamoiset mällit. Ilmeisesti kuski/kuskit olivat ottaneet varman päälle ettei postilaatikot hajoa.
Toisen liittymän osalta oli toivomisen varaa, jouduin/pääsin lapiohommiin ihan kohtuullisessa määrin. Liekö puhdistusmitoitus yksi (1) liittymä per tontti...

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Kyllä! Olen huono, suorastaan surkea netissä myyjä...

Netissä on monenlaisia tavaranmyyntifoorumeja. Olen ollut välillisesti mukana eräässä myyntiprosessissa.
Alunperin tuotteelle oli asetettu 120 euron myyntihinta. Tuote oli erinomaisessa kunnossa, lähes uuden veroinen. Uuden vastaavan tuotteen ostohinta lienee 500-700 euroa.

Sittemmin tuotteen hintaa oli alennettu 95 euroon. Sitä oli kyselty puhelimessa. Lupasin mennä tuotetta näyttämään mahdolliselle ostajalle.
Paikalle saapuin nuorimies uudenkarhealla maastoautolla, jonka perässä oli kuomullinen peräkärry. Kättelyt ja tuotetta katsomaan. 
Nuorimies sanoi ostavansa ja myymänsä netissä paljon. Ajattelin mielessäni, että nyt taitaa olla omalta osaltani peli menetetty.
Nuorimies tutki tuotteen ja havaitsi hyväksi. Hän sanoi ostavansa sen vaimonsa vanhemmille. Hän sanoi varautuneensa 80 euron hintaan, jos minulla on antaa takaisin hänen seteleistään. Muutoin hänellä on valmiiksi 75 euroa, jos se riittää...

Se oli taktisesti erinomainen veto, on pakko myöntää. Kerroin hänelle, että jos ajan kanssa tuotetta kaupiteltaisiin, hinta olisi kaksinkertainen, mutta nyt se on saatava liikkeelle. Sovimme hinnaksi 75 euroa.

Toivottavasti minun ei tarvitse netin kautta myydä tai ostaa enää koskaan yhtään mitään, olen huono, suorastaan surkea netissä myyjä...