Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:
Sosiaali- ja terveyslautakunnan johtavia virkamiehiä olivat:
SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO > Liisa Ståhle
Tulosalueet:
Hallintopalvelut > Liisa Ståhle
Sosiaalityön palvelut > vs. Arto Alajärvi
Terveyspalvelut > vt. Tapio Åhman
Vammais- ja vanhuspalvelut > Liisa Niiranen
Käytännössä edellä mainituista henkilöistä en tuntenut ketään, tuskin nimiäkään olin nähnyt kuin jossakin lehtiartikkelissa vilaukselta, joten lähdin liikkeelle aika lailla puhtaalta pöydältä.
Kuitenkin muistelen, että kaikkien em. henkilöiden kanssa ns. neljän sekunnin sääntö toimi myönteisesti. Katsekontakti, kädenpuristus ja ensimmäiset sanat, siinä se on eli ensimmäisen mielikuvan syntyminen ihmisestä...
Pieni sivujuonne sallittakoon. Vilkaisin hetki sitten tänään maanantai-iltana 25.09.2017 Facebook-sivustoa ja bongasin nykyisen pohjoisen kansanedustajan Mikkö Kärnän taannoisen vaalisloganin: Hänen mahdollisille äänestäjilleen jakamassa voiveitsessä luki/lukee > Asioihin voi vaikuttaa Mikko Kärnä
Yritin sinnitellä toisen valtuustokauteni alussa ajatukseni kanssa, että asioihin voi tosiaan vaikuttaa.
______________________________________________________________________________
Jotta pystyn tästä jatkamaan, minun on hankittava muistin virkistykseksi/vahvistukseksi lisätietoa > pöytäkirjajäljennöksiä Kemin sosiaalitoimistosta Irma Kakolta - aluksi vähintäänkin vuoden 2005 osalta.
Toivottavasti saan häneltä lainaksi valtuustokauden 2005-2008 sosiaali- ja terveyslautakunnan aineistoja. Ne olivat siihen maailman aikaan tukevia paketteja liitteineen.
Katsottuanin hetki sitten eilisen eli tiistain 26.09.2017 sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistan, on sillä kokoa edelleenkin ja liitteitä on kunnioittava määrä...
Pienenä yksityiskohtana todettakoon, että em. henkilöistä oli 2005-2008 soster-lautakunnankokouksissa mukana Arto ja Taina Alajärvi. Saattaa olla, että virkamiehistä Outi, Eija ja Mari kävivät jossakin vaiheessa esittäytymässä...
Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...
keskiviikko 27. syyskuuta 2017
Suomi nousee...
Otin alla olevan sivun tuolta veispuukisivustolta talteen, koska sitä siellä sanallisesti ryöpytetään niin maan perusteellisesti ja pahanpäiväisesti.
Olen kysellyt muutamilta paikallisilta superpopulisteilta, jotka metelöivät päntiönään tuolla veispuukisivulla:"Onko mitään positiivista, myönteistä mitä nykyhallitus on saanut aikaan viimeisen rapiat kahden vuoden aikana?"
En ole saanut vastausta - toistaiseksi...
Olen kysellyt muutamilta paikallisilta superpopulisteilta, jotka metelöivät päntiönään tuolla veispuukisivulla:"Onko mitään positiivista, myönteistä mitä nykyhallitus on saanut aikaan viimeisen rapiat kahden vuoden aikana?"
En ole saanut vastausta - toistaiseksi...
Viime vaalikaudella Suomeen tuli 100 000 työtöntä lisää. Nyt Suomi nousee. Työttömyys laskee. Myös yhä useampi nuori ja pitkäaikaistyötön on saanut työpaikan. #suomikuntoon #kasvukuuluukaikille
tiistai 26. syyskuuta 2017
Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 56...
Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:
Saattoi olla, että olimme tehneeet pienimuotoisen esittäytymisen, jonka jälkeen puheenjohtaja Risto Myyry siteerasi pätkän Ruotsin murhatun pääministerin, Olof Palmen ajatuksista.
Muistaakseni tein nopeasti ajatuksista pikamuistiinpanoja - taisipa siinä käsi hiukan liikutuksesta vapista - mutta muistiinpanoja ei luonnollisestikaan ole enää olemassa. Kaiken paperitavaran olen aikanaan vienyt Kemin kaupungintalolle paperisilppuriin.
Saattaapa olla, että Risto lukee näitä minun tekstejäni ja muistaa siteeraamansa, elämään voimakkaasti liittyvät ajatukset.
Se oli todella vaikuttava ja vahva aloitus, jolla Risto otti upeasti tilanteen ja tilankin haltuunsa. Tåytyy avoimesti tunnustaa, että koskaan - en ennen enkä jälkeenkään - ole vastaavan tyyppistä kokenut - ainakaan toistaiseksi...
En ole jutellut kenenkään lautakunnanjäsenen tai paikalla olleiden virkamiesten kanssa asiasta eli kokivatko he asian tavallani.
Sen jälkeen alkoivat normaalit kokousrutiinit.
____________________________________________________________________________
Sosiaali- ja terveyslautakunnan johtavia virkamiehiä olivat:
SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO > Liisa Ståhle
Tulosalueet:
Hallintopalvelut > Liisa Ståhle
Sosiaalityön palvelut > vs. Arto Alajärvi
Terveyspalvelut > vt. Tapio Åhman
Vammais- ja vanhuspalvelut > Liisa Niiranen
Käytännössä edellä mainituista henkilöistä en tuntenut ketään, tuskin nimiäkään olin nähnyt kuin jossakin lehtiartikkelissa vilaukselta, joten lähdin liikkeelle aika lailla puhtaalta pöydältä.
Kuitenkin muistelen, että kaikkien em. henkilöiden kanssa ns. neljän sekunnin sääntö toimi myönteisesti. Katsekontakti, kädenpuristus ja ensimmäiset sanat, siinä se on eli ensimmäisen mielikuvan syntyminen ihmisestä...
Pieni sivujuonne sallittakoon. Vilkaisin hetki sitten tänään maanantai-iltana 25.09.2017 Facebook-sivustoa ja bongasin nykyisen pohjoisen kansanedustajan Mikkö Kärnän taannoisen vaalisloganin: Hänen mahdollisille äänestäjilleen jakamassa voiveitsessä luki/lukee > Asioihin voi vaikuttaa Mikko Kärnä
Yritin sinnitellä toisen valtuustokauteni alussa ajatukseni kanssa, että asioihin voi tosiaan vaikuttaa.
Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...
Saattoi olla, että olimme tehneeet pienimuotoisen esittäytymisen, jonka jälkeen puheenjohtaja Risto Myyry siteerasi pätkän Ruotsin murhatun pääministerin, Olof Palmen ajatuksista.
Muistaakseni tein nopeasti ajatuksista pikamuistiinpanoja - taisipa siinä käsi hiukan liikutuksesta vapista - mutta muistiinpanoja ei luonnollisestikaan ole enää olemassa. Kaiken paperitavaran olen aikanaan vienyt Kemin kaupungintalolle paperisilppuriin.
Saattaapa olla, että Risto lukee näitä minun tekstejäni ja muistaa siteeraamansa, elämään voimakkaasti liittyvät ajatukset.
Se oli todella vaikuttava ja vahva aloitus, jolla Risto otti upeasti tilanteen ja tilankin haltuunsa. Tåytyy avoimesti tunnustaa, että koskaan - en ennen enkä jälkeenkään - ole vastaavan tyyppistä kokenut - ainakaan toistaiseksi...
En ole jutellut kenenkään lautakunnanjäsenen tai paikalla olleiden virkamiesten kanssa asiasta eli kokivatko he asian tavallani.
Sen jälkeen alkoivat normaalit kokousrutiinit.
____________________________________________________________________________
Sosiaali- ja terveyslautakunnan johtavia virkamiehiä olivat:
SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO > Liisa Ståhle
Tulosalueet:
Hallintopalvelut > Liisa Ståhle
Sosiaalityön palvelut > vs. Arto Alajärvi
Terveyspalvelut > vt. Tapio Åhman
Vammais- ja vanhuspalvelut > Liisa Niiranen
Käytännössä edellä mainituista henkilöistä en tuntenut ketään, tuskin nimiäkään olin nähnyt kuin jossakin lehtiartikkelissa vilaukselta, joten lähdin liikkeelle aika lailla puhtaalta pöydältä.
Kuitenkin muistelen, että kaikkien em. henkilöiden kanssa ns. neljän sekunnin sääntö toimi myönteisesti. Katsekontakti, kädenpuristus ja ensimmäiset sanat, siinä se on eli ensimmäisen mielikuvan syntyminen ihmisestä...
Pieni sivujuonne sallittakoon. Vilkaisin hetki sitten tänään maanantai-iltana 25.09.2017 Facebook-sivustoa ja bongasin nykyisen pohjoisen kansanedustajan Mikkö Kärnän taannoisen vaalisloganin: Hänen mahdollisille äänestäjilleen jakamassa voiveitsessä luki/lukee > Asioihin voi vaikuttaa Mikko Kärnä
Yritin sinnitellä toisen valtuustokauteni alussa ajatukseni kanssa, että asioihin voi tosiaan vaikuttaa.
Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...
Uuspopulistinen kupletin juoni...
Olen jonkin verran seurannut lähinnä Facebook-sivustolla tapahtuvaa sanallista mellastusta ja öykkäröintiä.
Mielestäni sinne on ilmaantunut uuspopulistinen kupletin juoni. Joku älypää heittää aluksi jonkin älyttömän sanallisen heiton. Heiton, joka tuntuu noudattavan trumppimaista twiittausideologiaa > vähän sanoja ja piste, piste, piste...
Ei kulu kuin muutama sekunti, korkeintaan minuutti niin johan alkaa "tykkäyksiä" ilmaantua näytölle. Eräänlainen "tykkäysenkelikuoro". Kysymyksessä näyttää oleva sekakuoro. Kyseisen kuoron jäsenistä muutama saattaa joskus rohkaistua kirjoittamaan edellä olevaan älyttömyyteen omat kommenttinsa. Tällaiseksi tämä somemaailma näyttää menneen.
Hyvin harvoin näkee asiallisia kommentteja, kannanottoja asiallisiinkaan teksteihin.
Mielestäni sinne on ilmaantunut uuspopulistinen kupletin juoni. Joku älypää heittää aluksi jonkin älyttömän sanallisen heiton. Heiton, joka tuntuu noudattavan trumppimaista twiittausideologiaa > vähän sanoja ja piste, piste, piste...
Ei kulu kuin muutama sekunti, korkeintaan minuutti niin johan alkaa "tykkäyksiä" ilmaantua näytölle. Eräänlainen "tykkäysenkelikuoro". Kysymyksessä näyttää oleva sekakuoro. Kyseisen kuoron jäsenistä muutama saattaa joskus rohkaistua kirjoittamaan edellä olevaan älyttömyyteen omat kommenttinsa. Tällaiseksi tämä somemaailma näyttää menneen.
Hyvin harvoin näkee asiallisia kommentteja, kannanottoja asiallisiinkaan teksteihin.
Tämäkin on maan hallituksen vika...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Suurinvestointeja ympäri Suomen – nyt riittää tulevaisuudenuskoa
Kartta kertoo, kuinka jyrkästi talousodotukset ovat muuttuneet koko Suomessa.
Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä esitteli maanantaina Suomen alueellisia kehitysnäkymiä Seinäjoella. Mikä oli esitellessä - Suomen seutukunnat puhkuvat tulevaisuudenuskoa. Kuten oheinen kartta kuvaa, elinkeinoelämän odotetaan kehittyvän seuraavan puolen vuoden aikana suotuisaan suuntaan koko Suomessa.
Manner-Suomessa on kaikkiaan 67 seutukuntaa ja vain kahdessa niissä odotetaan yritystalouden olevan ensi keväänä samalla tasolla kuin nyt. Nämä poikkeukset ovat Haapaveden-Siikalatvan ja Koillis-Savon seutukunnat. Kaikkialla muualla odotetaan kasvua sekä parannusta.
Talouden vireen heikennystä ei ennusteta missään.
Ohessa on myös toinen kartta vuosikymmenen vaihteesta. Tuolloin koko maasta löytyi vain kahdeksan kuntaa, joissa yritysten tilanteen uskottiin pysyvän puolen vuoden tähtäimellä edes samalla tasolla. Kaikkialla muualla tilanteen odotettiin heikentyvän.
Helsinki, Salo, Keski-Karjala, Tampere, Nivala-Haapajärvi, Raahe, Pietarsaari ja Suupohjan Rannikkoseutu hehkuivat toivottoman punaisina.Kansainvälinen finanssikriisi kuritti Suomea, jolla oli ristinään myös kännykkä-Nokian käynnistämä rakennemuutos.
Kovin toiset ovat värit tämänkertaisessa Alueelliset kehitysnäkymät -raportissa.
– Usko suomalaiseen työhön ja tuotantoon on äärimmäisen vahva, Lintilä toteaa.
– Teollisuuden luottamus on korkeimmalla tasolla kymmeen vuoteen, ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla pariinkymmeneen vuoteen. Nämä ovat omasta mielestäni ne kaksi tärkeintä tekijää.
Investointibuumi koko maassa
Yritysten ja kuluttajien luottamus ovat sidoksissa toisiinsa. Yritykset tekevät esimerkiksi investointiratkaisujaan sen perusteella, miten he uskovat kuluttajien luottamuksen kehittyvän. Täytyyhän niiden kyetä vastaamaan kysyntään.
Tämä on Lintilän suuri syy siihen, että investoinnit ovat lähteneet reiluun kasvuun.
– Suomessa on ollut investointivaje jo kymmenen vuoden ajan. Nyt yritykset ovat lähteneet investoimaan, koska ne ovat havainneet kuluttajien luottamuksen ja kotimaisen kulutuksen kasvun.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa investoitiin vuoden alkupuolella rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin enemmän kuin ennen finanssikriisiä. Maanantaina julkistettu raportti on täynnä mainintoja ympäri Suomea toteutettavista suurinvestoinneista. (Katso oheinen laatikko)
Toisaalta kasvu ei ulotu kaikkialle. Tutkimukseen ja kehitykseen investoidaan merkittävästi vähemmän kuin ennen finanssikriisiä. Suurin selittävä tekijä on Nokian romahdus, mutta se on jo mennyttä aikaa. Huolestuttavaa on, ettei uutta kasvua ole tutkimuksessa ja kehityksessä vieläkään löytynyt, kuten Kova Talous -sarjan video kertoo: Suomessa on käynnissä investointibuumi – mutta yksi puuttuu.
– Tarvitsemme nyt innovaatiokehitystä sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia. Osoitimme siihen myös puoliväliriihessä lisää rahaa. Uskon, että yritykset ryhtyvä laittamaan kasvukilpailukykyään kuntoon verrattain nopeasti – koska nyt kustannuskilpailukyky on jo saatu kuntoon.
Kunnossa olevalla kustannuskilpailukyvyllä Lintilä viittaa hallituksen ajamaan kilpailukykysopimukseen, jonka ansiosta suomalaisen työn yksikkökustannukset ovat nyt laskussa verrokkimaihin nähden. Kasvukilpailukykyä taas saavutaan Lintilän mukaan investoinneilla ja innovaatioilla. Esimerkiksi hän mainitsee digitalisaatioon ja keinoälyn hyödyntämiseen liittyvät innovaatiot.
– Kannustan teitä investoimaan, työllistämäään ja uudistumaan. Hallituksen puolella pyrimme tekemään kaiken, että teillä olisi myös siihen jatkossa edellytykset, Lintilä kannusti kuulijoitaan.
Hallitus on aiemmin leikannut merkittävästi esimerkiksi Tekesin rahoitusta. Tämä sotii innovaatiotavoitteita vastaan.
– Aiemmin on leikattu, mutta nyt niitä palautetaan. Nostamme Tekesin rahoitusta ensi ja seuraavalle vuodelle sekä Suomen Akatemian rahoitusta.
Hallitus on siirtynyt innovaatioleikkauksista innovaatioiden tukemiseen. Kokonaisuutena esimerkiksi Tekesin rahoitus on kuitenkin yhä alempana kuin hallituskauden alussa.
Alueelliset kehitysnäkymät on ELY-keskusten ja muiden aluekehittäjien kokoama katsaus, joka perustuu toisaalta laadulliseen arviointiin sekä kyselyihin. Katsausta on laadittu puolivuosittain vuodesta 2006 lähtien. Raportin arviot on kerätty elo-syyskuun aikana.
(25.9.2017 klo 19.56 Korjattu kirjoitusvirhe.)
Tällaisen paidan valitsee aikuinen mies...
Hmmmmm - vai niin - vähän tulee valkoista paitaa pidetyksi. Lähinnä häät tai hautajaiset tai oikeat pönötysjuhlat. Tuskinpa raskisin ostaa alla olevan hintaluokan uutta valkoista paitaa...
OPTIO
Tällaisen paidan valitsee aikuinen mies
Valkoista. Ylärivi: Isaia, 298 euroa, Fere. Sonrisa, 179 euroa, Sauma. Brioni, 320 euroa, Fere. Alarivi: Turnbull & Asser, 380 euroa, Fere. Alessandro Gherardi, 199 euroa, Sauma. Tiedustelut: Vaatturiliike Sauma, 09 495 524; Fere, 09 612 1578. KUVA: OUTI JÄRVINEN
Kun pukeudutaan hyvin, kauluspaidan väri on valkoinen.
maanantai 25. syyskuuta 2017
Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 55...
Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:
Oikeastaan tämän jälkeen siirryn kuvailemaan tuntojani tämänhetkisten muistikuvieni perusteella sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä toisella valtuustokaudellani 2005-2008.
Ennenkuin lähden käymään läpi sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjoja lienee syytä tutkiskella/muistella lautakunnan varsinaisia jäseniä...Oikeastaan tämän jälkeen siirryn kuvailemaan tuntojani tämänhetkisten muistikuvieni perusteella sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä toisella valtuustokaudellani 2005-2008.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaiset jäsenet vuosina 2005-2008:
Risto Myyry SDP puheenjohtaja
Timo Juutinen VAS varapuheenjohtaja
Pekka Aho SDP
Pirkko Ezewuzie KTP
Mirja-Riitta Hakkarainen VAS
Terttu-Liisa Juusti KOK
Eila Knuuti KESK
Oili Paukkunen SDP
Aki Pyykkö KESK
Raija Reponen VAS
Ari Soppela VAS
Seppo Sulku KOK
Kaupunginhallituksen edustaja kokouksissa oli Pirkko Kalttonen SDP.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisista jäsenistä en tuntenut montakaan.
________________________________________________________________
Mikäli oikein muistan, menin ensimmäiseen sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen "hyvissä ajoin" niin kuin minulle oli vuosien/vuosikymmenien saatossa tavaksi muodostunut.
Kokous pidettiin Keskuspuistokadun Sosiaalitoimiston tiloissa.
Haahuilin käytävillä ja ohjauduin kokoustilaan, joka alkusilmäyksellä tuntui ahtaalta, taisi olla henkilöstön kahvittelutila, taukotupa.
Mietiskelin, että tunnelma varmaan tiivistyy jo ahtauden vuoksi puhumattakaan vaikeista ja vielä vaikeimmista käsiteltävistä asioista...
Ennen varsinaisia kokoupöytäkirja-asioiden esiin ottamista minun on aivan pakko kirjoittaa erittäin vavahduttavasta hetkestä kokouksen alkuminuuteilla.
Saattoi olla, että olimme tehneeet pienimuotoisen esittäytymisen, jonka jälkeen puheenjohtaja Risto Myyry siteerasi pätkän Ruotsin murhatun pääministerin, Olof Palmen ajatuksista.
Muistaakseni tein nopeasti ajatuksista pikamuistiinpanoja - taisipa siinä käsi hiukan liikutuksesta vapista - mutta muistiinpanoja ei luonnollisestikaan ole enää olemassa. Kaiken paperitavaran olen aikanaan vienyt Kemin kaupungintalolle paperisilppuriin.
Saattaapa olla, että Risto lukee näitä minun tekstejäni ja muistaa siteeraamansa, elämään voimakkaasti liittyvät ajatukset.
Se oli todella vaikuttava ja vahva aloitus, jolla Risto otti upeasti tilanteen ja tilankin haltuunsa. Tåytyy avoimesti tunnustaa, että koskaan - en ennen enkä jälkeenkään - ole vastaavan tyyppistä kokenut - ainakaan toistaiseksi...
En ole jutellut kenenkään lautakunnanjäsenen tai paikalla olleiden virkamiesten kanssa asiasta eli kokivatko he asian tavallani.
Sen jälkeen alkoivat normaalit kokousrutiinit.
Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...
Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 54...
Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:
Palvelu- ja tulosalueet:
Sosiaali- ja terveysvirasto > Liisa Ståhle
Koulutusasiainkeskus > Martti Höynälänmaa
Kulttuuriasiainkeskus > Unto Käyhkö
Tekninen palvelukeskus > Matti Päkkilä
Kaupunkirakennekeskus > Markku Pietarila
Musiikkitoimi > Marjaliisa Hynninen
Toki edellä olevien nimikkeiden alta löytyy vinopino muitakin virkamiehiä, joista osa tulee pakostakin mainituksi aloittaessani valtuustokauden 2005-2008 muistelemista lähinnä sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisena jäsenenä.
Vilttiketjusta taisin em. aikana käväistä muutamassa kaupunginvaltuuston kokouksessakin.
Edelliseen valtuustokauteen verrattuna kävin useammin Kemin Keskustan Keskustakerhossa ennen valtuustokokouksia...
________________________________________________________________________
Aloittaessani tämän kirjoitussarjan kävin läpi valtuustokauden 2001-2004 kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja eri lautakuntien tuntemani henkilöt kommentein.
Selailtuani valtuustokauden 2005-2008 - tuntemiani hankilöitä - totean, että paljon siellä näyttää olevan aikaisemmin mainitsemiani henkilöitä. Toki joitakin uusia...
Ehkä toisen valtuustokauteni 2005-2008 eri lautakuntien, henkilökohtaisesti tuntemistani jäsenistä ja/tai joiden kanssa olin ollut aikaisemmin tekemisissä, on syytä jotain kirjoittaa.
Itse olin siis sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinainen jäsen ja teknisen lautakunnan varajäsen sekä edelleen kaupunginvaltuuston varajäsen.
Toivon, että kukaan tuntemistani henkilöistä ei pahoita kirjoituksestani mieltään, jos olen hänet epähuomiossa ohittanut. Vaikka niminä monet, useat olivat tuttuja niin pääosan heistä tulin vasta myöhemmin lähemmin tuntemaan...
Risto Myyry SDP puheenjohtaja
Timo Juutinen VAS varapuheenjohtaja
Pekka Aho SDP
Pirkko Ezewuzie KTP
Mirja-Riitta Hakkarainen VAS
Terttu-Liisa Juusti KOK
Eila Knuuti KESK
Oili Paukkunen SDP
Aki Pyykkö KESK
Raija Reponen VAS
Ari Soppela VAS
Seppo Sulku KOK
Kaupunginhallituksen edustaja kokouksissa oli Pirkko Kalttonen SDP.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisista jäsenistä en tuntenut montakaan.
Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...
Palvelu- ja tulosalueet:
Sosiaali- ja terveysvirasto > Liisa Ståhle
Koulutusasiainkeskus > Martti Höynälänmaa
Kulttuuriasiainkeskus > Unto Käyhkö
Tekninen palvelukeskus > Matti Päkkilä
Kaupunkirakennekeskus > Markku Pietarila
Musiikkitoimi > Marjaliisa Hynninen
Toki edellä olevien nimikkeiden alta löytyy vinopino muitakin virkamiehiä, joista osa tulee pakostakin mainituksi aloittaessani valtuustokauden 2005-2008 muistelemista lähinnä sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisena jäsenenä.
Vilttiketjusta taisin em. aikana käväistä muutamassa kaupunginvaltuuston kokouksessakin.
Edelliseen valtuustokauteen verrattuna kävin useammin Kemin Keskustan Keskustakerhossa ennen valtuustokokouksia...
________________________________________________________________________
Aloittaessani tämän kirjoitussarjan kävin läpi valtuustokauden 2001-2004 kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja eri lautakuntien tuntemani henkilöt kommentein.
Selailtuani valtuustokauden 2005-2008 - tuntemiani hankilöitä - totean, että paljon siellä näyttää olevan aikaisemmin mainitsemiani henkilöitä. Toki joitakin uusia...
Ehkä toisen valtuustokauteni 2005-2008 eri lautakuntien, henkilökohtaisesti tuntemistani jäsenistä ja/tai joiden kanssa olin ollut aikaisemmin tekemisissä, on syytä jotain kirjoittaa.
Itse olin siis sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinainen jäsen ja teknisen lautakunnan varajäsen sekä edelleen kaupunginvaltuuston varajäsen.
Toivon, että kukaan tuntemistani henkilöistä ei pahoita kirjoituksestani mieltään, jos olen hänet epähuomiossa ohittanut. Vaikka niminä monet, useat olivat tuttuja niin pääosan heistä tulin vasta myöhemmin lähemmin tuntemaan...
Otan niminä esiin uusia henkilöitä, joita en ole aiemmin kommentoinut.
Kaupunkirakennelautakunta:
Lasse ilves
Lasse oli minulle erittäin tuttu - kurssikaveri Tampereen Teknillisestä Oppilaitoksesta vuosilta 1968-1972 - myöhemminkin Veitsiluoto Oy/ENSO/Stora Enso-kuvioista.
Vuokko Isomaa
Vuokko oli tuttu Kemin ammattikoulun/ammattioppilaitoksen johtokunta-ajoilta.
Annikki Svanberg
Annikin olin tavannut muutaman kerran Kemin Keskustan kuntavaalitilaisuuksissa.
Koulutuslautakunta:
Susanna Viitala
Susannan olin tavannut muutaman kerran Kemin Keskustan kuntavaalitilaisuuksissa.
Mikko Ekorre
Mikko oli tuttu kaveri/toveri monista eri yhteyksistä. Mikko on edelleenkin yksi eniten arvostamistani kuntapoliitikoista Kemissä.
Pirjo Palenius
Pirjon olin tavannut muutaman kerran Kemin Keskustan kuntavaalitilaisuuksissa.
Kulttuuriasiaainlautakunta:
Merja Holpainen-Myllymäki
Merja oli ollut edellisessä kulttuuriasiainlautakunnan varajäsenenä. Merjalla oli opettajatausta. Kemin OAJ:n tilaisuuksissa olimme myös tavanneet aikaisemmin.
Kunnan keskusvaalilautakunta:
Asta Alasuutari
Asta oli aikanaan 1990-luvun alkupuolella samalla Lapin lääninhallituksen järjestämällä yhteistyömatkalla - humanitäärisen avun vientimatkalla - Murmanskissa/Severomorskissa.
Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakunta:
Helena Kumpumäki
Helena oli vähin tullut tutuksi aviomiehensä Veikon kautta mm. Kemin taidemuseon taidenäyttelyiden avajaistilaisuuksissa. Veikko oli tullut minulle tutuksi luonnollisesti kuntapoliitikkona mutta myös Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- asioissa eli yhteistyökuvioista Murmanskiin/Severomorskiin.
Tarkastuslautakunta:
Kauko Kääriäinen
Kauko oli tullut vähin tutuksi - kauan sitten - Veitsiluoto Oy:n sellutehtaalla. Kauko piti tehtaan omalta osaltaan pyörimässä instrumentoinnin ammattilaisena.
Ulla Miettunen
Ullan olin tavannut muutaman kerran Kemin Keskustan kuntavaalitilaisuuksissa.
Tekninen lautakunta:
Sven Nyberg
Svenin olin tavannut muutaman kerran Kemin Keskustan kuntavaalitilaisuuksissa. Sven oli minun varamieheni sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja minä hänen varamiehensä teknisessä lautakunnassa.
Erkki oli tullut tutuksi myös sanomalehtien palstoilta lähinnä kantaaottavana yleisönosastokirjoittelijana. Jouko Venäläinen
Jouko oli vähin tuttu hänen urheilutaustastaan...
____________________________________________________________________
Oikeastaan tämän jälkeen siirryn kuvailemaan tuntojani tämänhetkisten muistikuvieni perusteella sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä toisella valtuustokaudellani 2005-2008.
Ennenkuin lähden käymään läpi sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjoja lienee syytä tutkiskella/muistella lautakunnan varsinaisia jäseniä...Kaupunkirakennelautakunta:
Lasse ilves
Lasse oli minulle erittäin tuttu - kurssikaveri Tampereen Teknillisestä Oppilaitoksesta vuosilta 1968-1972 - myöhemminkin Veitsiluoto Oy/ENSO/Stora Enso-kuvioista.
Vuokko Isomaa
Vuokko oli tuttu Kemin ammattikoulun/ammattioppilaitoksen johtokunta-ajoilta.
Annikki Svanberg
Annikin olin tavannut muutaman kerran Kemin Keskustan kuntavaalitilaisuuksissa.
Koulutuslautakunta:
Susanna Viitala
Susannan olin tavannut muutaman kerran Kemin Keskustan kuntavaalitilaisuuksissa.
Mikko Ekorre
Mikko oli tuttu kaveri/toveri monista eri yhteyksistä. Mikko on edelleenkin yksi eniten arvostamistani kuntapoliitikoista Kemissä.
Pirjo Palenius
Pirjon olin tavannut muutaman kerran Kemin Keskustan kuntavaalitilaisuuksissa.
Kulttuuriasiaainlautakunta:
Merja Holpainen-Myllymäki
Merja oli ollut edellisessä kulttuuriasiainlautakunnan varajäsenenä. Merjalla oli opettajatausta. Kemin OAJ:n tilaisuuksissa olimme myös tavanneet aikaisemmin.
Kunnan keskusvaalilautakunta:
Asta Alasuutari
Asta oli aikanaan 1990-luvun alkupuolella samalla Lapin lääninhallituksen järjestämällä yhteistyömatkalla - humanitäärisen avun vientimatkalla - Murmanskissa/Severomorskissa.
Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakunta:
Helena Kumpumäki
Helena oli vähin tullut tutuksi aviomiehensä Veikon kautta mm. Kemin taidemuseon taidenäyttelyiden avajaistilaisuuksissa. Veikko oli tullut minulle tutuksi luonnollisesti kuntapoliitikkona mutta myös Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- asioissa eli yhteistyökuvioista Murmanskiin/Severomorskiin.
Tarkastuslautakunta:
Kauko Kääriäinen
Kauko oli tullut vähin tutuksi - kauan sitten - Veitsiluoto Oy:n sellutehtaalla. Kauko piti tehtaan omalta osaltaan pyörimässä instrumentoinnin ammattilaisena.
Ulla Miettunen
Ullan olin tavannut muutaman kerran Kemin Keskustan kuntavaalitilaisuuksissa.
Sven Nyberg
Svenin olin tavannut muutaman kerran Kemin Keskustan kuntavaalitilaisuuksissa. Sven oli minun varamieheni sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja minä hänen varamiehensä teknisessä lautakunnassa.
Ritva-Liisa Alatalo
Ritva-Liisan olin tavannut muutaman kerran Kemin Keskustan kuntavaalitilaisuuksissa.
Päivi Koskenranta
Päivin olin tavannut muutaman kerran Kemin Keskustan kuntavaalitilaisuuksissa. Hän oli tuttu myös hänen aviomiehensä, silloisen Pohjolan Sanomien päätoimittajan Heikki Lääkkölän kautta.
Mikko Kurtti
Mikko oli tullut tutuksi sanomalehtien palstoilta yrittäjänä/kemiläisenä rakentajana.
Erkki PekkinenErkki oli tullut tutuksi myös sanomalehtien palstoilta lähinnä kantaaottavana yleisönosastokirjoittelijana. Jouko Venäläinen
Jouko oli vähin tuttu hänen urheilutaustastaan...
____________________________________________________________________
Oikeastaan tämän jälkeen siirryn kuvailemaan tuntojani tämänhetkisten muistikuvieni perusteella sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä toisella valtuustokaudellani 2005-2008.
Risto Myyry SDP puheenjohtaja
Timo Juutinen VAS varapuheenjohtaja
Pekka Aho SDP
Pirkko Ezewuzie KTP
Mirja-Riitta Hakkarainen VAS
Terttu-Liisa Juusti KOK
Eila Knuuti KESK
Oili Paukkunen SDP
Aki Pyykkö KESK
Raija Reponen VAS
Ari Soppela VAS
Seppo Sulku KOK
Kaupunginhallituksen edustaja kokouksissa oli Pirkko Kalttonen SDP.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisista jäsenistä en tuntenut montakaan.
Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...
Tekstini Facebook-sivulle hetki sitten...
Taas se kyselee: Mitä mietit, Aki?
No sitä, että ajattelin kirjoittaa: Osta ihmeessä puolitoista tuntia sitten Kemin Karjalahden A-Katsastuksessa katsastettu maastoauto. Kyseessä on meidän entinen talviautomme Land Rover Freelander vm. 2000, kaksilla uusilla renkailla, vetokoukulla, ilmastoinnilla varustettu auto, jolla on ajokilometrejä takana vasta 148.000.
Mutta tulin toisiin ajatuksiin. Mitä ihmettä minä hyvää käyttöautoa olen myymässä, sillähän ajelee vielä pitkän tovin. Myös siksi, että niitä kuuluisia "renkaapotkijoitakaan" ei ole Haukkarin Kainuunkadulla tähänkään mennessä näkynyt.
Syksy alkaa olla sillä mallilla, että pistän kesäautomme VW Doppel TD vm. 1989 tällä viikolla pois liikenteestä ja "parkkiin" päärakennuksemme päätyn odottamaan ensi kevättä...
sunnuntai 24. syyskuuta 2017
Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat: Laskelmat todistavat tuloerojen kasvavan...
Kuinka monta kertaa olen itsekin kirjoittanut eri yhteyksissä tekstejä tyyliin: Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Näin se menee eikä loppua ole näköpiirissä. Ainoa lohtu on mielestäni siinä, että nykyisin Suomessa on kuitenkin suhteellisen hyvät, vaikkakin osittain repaleiset turvaverkot, etteivät ihmiset putoa aivan tyhjän päälle.
Monesti mekin - minä ja vaimoni - olemme vuosikymmenien saatossa jutelleet niistä ajoista, jolloin pojat olivat pieniä ja vaimoni oli kotona heitä hoitamassa. Kyllä silloin oli vähän rahaa käytettävissä...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat: Laskelmat todistavat tuloerojen kasvavan
Rikkaiden ja köyhien välinen ero on pysynyt melko tasaisena toistakymmentä vuotta, mutta ero alkaa nyt revetä.
Pitkän tasaisen jakson jälkeen ero pieni- ja suurituloisten välillä on laventunut. Perussyyt tuloerojen kasvulle löytyvät yleisestä talouskehityksestä ja Suomen hallituksen leikkauspolitiikasta, sanovat Ylen haastattelemat asiantuntijat.
Pörssiosakkeiden arvonnousu on jatkunut jo pitkään ja osinkojakin maksetaan vuosi vuodelta enemmän. Finanssivarallisuus siis kasvaa etenkin heillä, joilla sitä on jo ennestään. Toisaalta hallituksen ensi vuodeksi laatima budjetti leikkaa sosiaalietuuksia, joita maksetaan eniten pienituloisille.
Veronkevennykset puolestaan alentavat hyvätuloisten verotusta. Välilliset verot, kuten valmiste- ja polttoaineverojen korotukset vähentävät suhteellisesti enemmän pienituloisten käytettävissä olevia tuloja kuin suurituloisten.
– Tuloerot voivat kasvaa siitä syystä, että suurimpia tuloja selittävät eniten pääomatulot, jotka ovat nyt ilmeisesti voimakkaassa kasvussa. Lisäksi alimpia etuuksia on jäädytetty. Tuloerojen kasvua on aiemmin hillitty verotuksella, mutta nyt tämä hillitsemislinja on pysähtynyt, tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitokselta tulkitsee.
Jyrkkä muutos osui 90-luvulle
Suomalaisten tuloerot olivat korkeimmillaan sotien jälkeen ja pienenivät 1970-luvulle asti. 1990-luvun laman jälkeisellä nousukaudella tuloerot lähtivät jyrkkään kasvuun, mutta vuosituhannen alussa meno tasoittui.
– Noususuhdanteen alkuvaiheessa erot kasvavat verraten nopeasti. Tuloerojen kasvu tasaantuu nousun tasaantuessa ja laajentuessa esimerkiksi palkankorotuksiin ja ehkä myös paineisiin kohentaa tulonsiirtoja. Se, kääntyvätkö tuloerot taas laskuun on sitten eri asia. En jäisi siitä henkeäni pidättelemään, Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti toteaa.
Ero levenee jälleen
Rikkaiden ja köyhien välinen ero on siis pysynyt melko tasaisena toistakymmentä vuotta.
Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan ero olisi alkanut taas revetä. Laskelman (ladattava PDF-tiedosto) oli pyytänyt vasemmistoliitto.
Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan ero olisi alkanut taas revetä. Laskelman (ladattava PDF-tiedosto) oli pyytänyt vasemmistoliitto.
Selvityksen tulos oli, että väestön alimmissa tuloryhmissä tulot vähenevät vuosien 2015–2018 aikana. Sen sijaan ylimmissä tuloryhmissä käytettävissä olevat tulot kasvavat.
– Näyttää siltä että tuloerot voivat jatkossakin kasvaa. Sinänsä tämä politiikkamuutos ei ole hirveän suuri, jos sitä katsoo pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi tämän hallituksen toimenpiteiden vaikutus on hyvin pieni eli sellaista isoa muutosta siinä ei ole, tutkimusprofessori Kaisa Kotakorpi Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta sanoo.
Eduskunnan tietopalvelun laskelmiin sisältyi myös tuloerojen kehitys vuosina 2017–2018. Näiden kahden vuoden aikana käytettävissä olevat tulot vähenevät kaikissa tuloryhmissä, eniten kuitenkin alimmissa.
Pääministeri Juha Sipilä myönsi keskiviikkona A-studiossa, että hallituksen politiikka on iskenyt enemmän pieni- kuin suurituloisiin ja lisännyt eriarvoisuutta.Samalla Sipilä toivoi, että seuraavaksi hallitus pystyy puuttumaan eriarvoistumiseen.
Tuloerojen kasvamisesta on kirjoittanut myös Helsingin Sanomat.
Korjaus 15.9. klo 12:16: Grafiikka korjattu vuosien 1995-2015 väliseltä ajalta väärien vertailuvuosien takia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)