sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Näin Suomi sai Buk-ohjukset, jollaisen räjäytyksestä nousi kohu –”Se oli valmis viimeistä ruuvia myöten”...

Mielenkiintoinen artikkeli Buk-asiasta.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Näin Suomi sai Buk-ohjukset, jollaisen räjäytyksestä nousi kohu –”Se oli valmis viimeistä ruuvia myöten”

”Suomi taisi olla ensimmäinen länsimaa, joka sai sen käyttöönsä, eikä sitä tietääkseni ole oikeastaan myyty länsimaihin”, muistelee everstiluutnantti evp Esa Kallioniemi Buk-ohjusjärjestelmän hankkimista.

KOTIMAA 
HS:n uutiset ja sää lauantaina 1.10.

00:54 / 02:45

Itä-Ukrainan separatistien epäillään ampuneen Malaysian Airlinesin matkustajalennon alas BUK M1 -ilmatorjuntajärjestelmällä 17. heinäkuuta. Kolminkertaisella äänennopeudella ohjuksen laukaiseva venäläiskone löytyy myös Suomesta. Helsingin Sanoma tutustui sotakoneeseen Hyrylässä.

”MINUN vastuullani oli ilmatorjunta-asejärjestelmien kehittäminen. Se hankinta oli pitkä prosessi”, muistelee silloinen majuri, everstiluutnantti evp Esa KallioniemiBuk-ohjusjärjestelmän hankkimista Venäjältä vuonna 1996. Kallioniemi toimi 90-luvun puolessavälissä Puolustusvoimien pääesikunnan ilmatorjuntaosastolla.
Venäjä toimitti järjestelmän Suomeen kuitatakseen Neuvostoliitolta jääneitä velkoja.
BUK-OHJUSJÄRJESTELMÄ nousi kuluneella viikolla puheenaiheeksi, kun kävi ilmi, että Suomi on auttanut Hollantia Itä-Ukrainassa kesällä 2014 ammutun malesialaiskoneen turman rikostutkinnassa. Hollanti pyysi apua Suomelta, koska Suomella on käytössään Buk-järjestelmä.
Kansainvälinen tutkijaryhmä ilmoitti keskiviikkona todisteiden osoittavan, että konetta ammuttiin Venäjältä Itä-Ukrainaan tuodulla Buk-ohjuksella. Jo ennen keskiviikkoa asiasta oli vahvoja epäilyjä.
Perjantaina ryhmänjohtaja Gerrit Thiry sanoi, että Suomessa tehdyn ohjuksen räjäytyksen tulokset eivät ole olleet kansainvälisen tutkijaryhmän käytössä. 

Sen jälkeen presidentti Sauli Niinistö piti asiasta tiedotustilaisuuden, johon osallistui myös ulkoministeri Timo Soini (ps).
Ulkoministeriön mukaan Soini keskusteli lauantaina puhelimessa Hollannin ulkoministerin Bert Koendersin kanssa.

Ulkoministeriö kertoi, että Koenders oli pahoitellut perjantaina syntynyttä kohua malesialaiskoneen turman rikostutkinnasta.


MUTTA KUINKA Buk-ohjusjärjestelmä alun perin päätyi Suomeen?
Everstiluutnantti evp ja Tuusulassa sijaitsevan ilmatorjuntamuseon nykyinen johtaja Esa Kallioniemi sanoo, että keskustelu uuden ohjusjärjestelmän hankkimisesta käynnistyi jo 1990-luvun alussa.
”Edelliset ilmatorjuntaohjukset oli hankittu 1970–80-lukujen taitteessa. Niiden elinkaari oli tulossa päätökseensä 1990-luvun lopussa, eli sen vuoksi aloitimme selvittelyt niiden korvaamiseksi.”
Kallioniemi muistelee, että keskusteluissa oli esillä monia vaihtoehtoja. Suomi etsi uutta ohjusjärjestelmää aluksi niin Yhdysvalloista kuin Ranskastakin.
”Me tutustuimme niihin järjestelmiin seikkaperäisesti vuosien ajan.”
LOPULTA VALINTA osui venäläiseen Buk-ohjusjärjestelmään. Suomi ja Venäjä olivat käyneet keskusteluita, kuinka Neuvostoliitolta jäänyttä velkaa voisi lyhentää.
”Silloin meiltä kysyttiin, onko olemassa ilmatorjuntajärjestelmää, jonka voisimme hankkia. Vastasimme, että Buk-järjestelmään olemme tutustuneet”, Kallioniemi kertoo.
Neuvottelut Buk-ohjusjärjestelmän hankkimisesta käynnistyivät alkuvuodesta 1995 ja jo loppuvuodesta oli varmaa, että se tulee Suomeen.
HELSINGIN SANOMAT uutisoi Buk-ohjusjärjestelmän hankkimisesta joulukuussa 1995.
”Helsingissä tehdyn sopimuksen mukaan Venäjä maksaa entisen Neuvostoliiton velkoja toimittamalla Suomelle miljardi markkaa maksavan uuden alueilmatorjuntaohjusjärjestelmän. Kaupasta velan kuittausta on 850 miljoonaa markkaa. Loput 150 miljoonaa markkaa Suomi maksaa tavaratoimituksilla”, lehti kirjoitti.
Suomi hankki ohjusjärjestelmän pääkaupunkiseudun ilmapuolustukseen. Puolustusvoimain silloinen komentaja Gustav Hägglund arvioi silloin Helsingin Sanomille, että Helsinkiä olisi vaikea suojata hävittäjiltä. Suomella ei vielä silloin ollut omia Hornet-hävittäjiä.
”Vaikka Hornetit ovat nyt tulossa, emme voi odottaa ja luottaa siihen, että ne suojaavat pääkaupunkiseutua”, Hägglund sanoi Helsingin Sanomissa joulukuussa 1995.
”Sillä on monenlaisia käyttömahdollisuuksia. Järjestelmä tuli meille sellaisena kuin Venäjä sitä käytti. Se oli valmis viimeistä ruuvia myöten”, everstiluutnantti evp Esa Kallioniemi kuvailee.
Suomeen toimitettu järjestelmä vaati kuitenkin pieniä muutoksia, koska sen piti täyttää suomalaiset sähköturvallisuusmääräykset. Lisäksi sen piti toimia myös Puolustusvoimien viestijärjestelmässä.
Kallioniemen mukaan Venäjä ei ollut vielä silloin myynyt Buk-ohjusjärjestelmää rajojensa ulkopuolelle.
”Suomi taisi olla ensimmäinen länsimaa, joka sai sen käyttöönsä, eikä sitä tietääkseni ole oikeastaan myyty länsimaihin. Esimerkiksi Ukrainassa ja Georgiassa se on kuitenkin ollut käytössä”, hän sanoo.
NIKO NURMI
Suomi hankki Buk-ohjusjärjestelmän vuonna 1996. Järjestelmä koostuu ohjusvaunusta, latausvaunusta, johtokeskuksesta ja maalinosoitustutkasta. M1-lataus- ja laukaisulavettia esiteltiin tammikuussa 1997.
Suomi hankki Buk-ohjusjärjestelmän vuonna 1996. Järjestelmä koostuu ohjusvaunusta, latausvaunusta, johtokeskuksesta ja maalinosoitustutkasta. M1-lataus- ja laukaisulavettia esiteltiin tammikuussa 1997.

Selkäsaaressa tänään - mahtoiko olla jo viimeinen kerta tälle syksylle...

Kävin vaimoni kanssa tänään iltapäivällä Selkäsaaressa. Kävimme ensin tuttaviemme mökillä nähdessämme heidän ajelevan veneenkeula pärskyen eteenpäin. Saavuttuamme heidän poukamaansa huomasimme aallonmurtajan kupeessa vieraan laikuituisen, punaisen soutuveneen ylösalaisin. Sen oli edellinen myrsky tuonut jostakin...

Rantauduttuamme saimme kuulla, että tuttavamme olivat sen verran kastuneet, että kuivaa varavaatetta tarvittiin. Niitä "vaimoväki" kävi hakemassa vajaan kilometrin päässä olevalta mökiltämme maita pitkin.

Eipä aikaakaan kun mereltä lähestyi kalastajamallinen vene. Saimme kuulla, että tuttaviemme aallonmurtajalla oleva punainen vene oli irronnut Täikön saarelta mökkirannasta. Se oli tullut Välikarin ohi Selkäsaaren länsirannalle. Vene käännettiin oikeaan asentoon, jolloin todettiin vauriot - veneen reunat olivat aika repaleiset ja airot olivat ties missä...

Hakijat tuntuivat olevan tottuneita lasikuitupaikkaajia. He ottivat veneen hinaukseen ja poistuivat merelle Täikön suuntaan. Sanoivat lähtiessään viikon kahden päästä aloittavansa syyssiian pyynnin.

Me - minä ja vaimoni - puolestaan ajelimme Selkäsaaren pohjoispäätyyn omaan rantaan. Totesimme, että vesi oli käynyt aika korkealla.
Köpöttelimme ylös rinnettä mökille ja aloittelimme talvivalmistelut. Kahvit juotuamme pohdiskelimme, josko tämä oli sitten tälle syksylle viimeinen kerta.

Ajelimme Hahtisaareen poikkeuksellisesti tehden mutkan Mansikkanokan edustalla. Sinne on valmistumassa Lumilinnan huoltorakennus. Komealta - "linnamaiselta" - näyttää mereltä katsoen.

Hahtisaaressa samanaikaisesti laituriin tuli hytällinen kalastamallinen vene. Ohittaessani naapuriveen omistajan totesin: "Alkaa olla viimeisiä reissuja merelle!" "Ei vielä kuukauteen!" totesi venettään kiinnittävä.

Niin - ainakin ensi viikolla ilmat ovat aurinkoiset, tosin koko maahan on ennustettu yöpakkasia.

Täytyy seurata tilannetta. 

Näihin aikoihin saaressa ei ole mitään järkevää tekemistä. Toisaalta ei kai siellä aina tarvitse tehdäkään mitään. Kun vain oppisi olemaan vaan...

Mukava saarikäynti taas kerran. Kiitin vaimoani tästäkin käynnistä. Sanoin: "Tätäkin reissua on vanhana mukava muistella." "Kuinka ihmeen vanhana?" kysyi vaimoni. 

Päätimme, että ensi kesänä "ajelemme myös huvia", johon liittyy vaimoni "veneelläajoharjoituksia"...









 

Suuri ja mahtava vähemmistö – venäjänkielisten määrä kasvaa kiivaasti, mitä se tarkoittaa Suomelle?

Pahimmillaan se tarkoittaa Ilkka Remeksen kirjoittaman romaanin JÄÄTYVÄ HELVETTI-tilannetta. Suosittelen luettavaksi...

Tunnustan, olen tehnyt sen aikaismminkin: Vuoden 2014 jälkeen maailmantilanne ja nimenomaan tilanne Euroopassa on dramaattisesti muuttunut. 
Mikään ei ole enää entisellään.
Toivottavasti se palautuu kuitenkin entiselleen, vaiika palikat hiukan toisessa järjestyksessä. 

Tällä hetkellä on aivan liikaa Euroopassakin kipupisteitä: Krimin valloitus vastoin kansainvälistä oikeutta, Itä-Ukrainan sotatila - jäätynyt konfliksi, barbaarimainen "hutilaukaus" eli malesialaislentokoneen alasampupimen Buk-ohjuksella, Itämeren kiristynyt tilanne, Baltian maiden läheisyyden uudelleenvarustelu, Suomen itärajan avoin tilanne, jne. 
toivottavasti tulee vielä aika, jolloin voi hengittää taas vapaasti.

Toivon, että tämänkin tekstin lukijat avaavat realistisesti silmänsä, sillä maailma ympärillämme on todella muuttunut. Kaikki edellä mainitut kipupisteet ovat suomalaisten(kin) lähietäisyydellä.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Suuri ja mahtava vähemmistö – venäjänkielisten määrä kasvaa kiivaasti, mitä se tarkoittaa Suomelle?

Venäjänkieliset ovat Suomen suurin vieraskielinen vähemmistö, joka kuitenkin on politiikassa ja mediassa varsin näkymätön – toistaiseksi. HS kysyi neljältä venäjänkieliseltä, mikä kotoutumisessa mättää ja mitä sille pitäisi tehdä. Laskurista näet, paljonko kotikunnassasi on venäjänkielisiä.

KOTIMAA  

VENÄJÄNKIELISTEN määrän huomattava kasvu lisää Venäjän mahdollisuuksia käyttää vähemmistön todellisia tai väitettyjä ongelmia ulkopolitiikkansa välikappaleena.
Muun muassa siksi Suomen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota venäjänkielisten maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Syyria tänään: Länsimaat tuomitsevat sairaaloiden pommituksen Aleppossa...

Kirjoitin taannoin, että lopetan kirjoittamisen Lähi-idän tilanteesta ja kirjoitan sitten, kun vihdoinkin jotain myönteistä tapahtuu.

Mutta ei alla olevasta järjettömyydesä, katastorfista mm. Syyrian Alepposta voi olla kirjoittamatta!

Missä Venäjän presidentti Vladimir Putin luuraa, piileksii? Toivottavasti hän miettii piilopaikassaan keinoja päästä toisesta presidentistä, Bashar al-Assadista eroon vai onko molemmille jo lähtölaskenta alkanut...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Länsimaat tuomitsevat sairaaloiden pommituksen Aleppossa

– ”He pudottavat pommin, odottavat että siviilit vetävät haavoittuneita raunioista, ja pudottavat toisen pommin”

Britannian ulkoministerin mukaan Venäjä on syyllistynyt Syyriassa sotarikoksiin kohdistaessaan iskuja tietoisesti avustustyöntekijöihin.

ULKOMAAT  



LÄNSIMAIDEN
 ulkopoliittinen johto on tuominnut laajasti sairaaloihin kohdistuneet pommitukset Aleppon kaupungissa Syyriassa.
Syyrian hallituksen ja sitä tukevan Venäjän lentokoneet ovat pommittaneet kymmenen päivän ajan kiivaasti kapinallisten hallitsemia Aleppon itäosia. Kapinallisalueiden sairaaloita on pommitettu tällä viikolla kahteen otteeseen,viimeksi lauantaina.
Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan Aleppoon ”sataa pommeja”. Se varoittaa, että jos pommitukset jatkuvat, kaupungissa ei kohta ole jäljellä enää yhtään toimintakykyistä sairaalaa.
”Kaikki tehohoitoyksiköt ovat täynnä. Potilaiden täytyy odottaa, että toiset kuolevat, jotta heidät voidaan siirtää vapaana olevaan sänkyyn”, sanoi lääkäri Abu Waseem järjestön tukemasta sairaalasta Aleppossa.
Tuoreiden väkivaltaisuuksien arvioidaan olevan pahimpien joukossa yli viisi vuotta kestäneen Syyrian sodan aikana.
LÄNSIMAAT ovat moittineet pommituksia kovasanaisesti. 
Ranskan ulkoministeri Jean-Marc Ayrault totesi, että sairaaloihin ja niiden henkilöstöön kohdistuvat iskut ovat sotarikoksia.
”Tekijät laitetaan vastuuseen”, Ayrault vakuutti lähettämässään lausunnossa.
Britannian ulkoministeri Boris Johnson katsoo Venäjän syyllistyneen sotarikoksiin. 
The Sun -lehden perjantaina julkaisemassa haastattelussa Johnson sanoo, että Venäjä on kohdistanut systemaattisia iskuja avustustyöntekijöihin.
”He pudottavat yhden pommin ja odottavat, että avustustyöntekijät tulevat ulos, siviilit vetävät haavoittuneita raunioista, ja viisi minuuttia myöhemmin he pudottavat toisen pommin.”
Johnsonin mukaan asiasta on todisteita.
SAKSAN ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier tuomitsi iskut.
”Aleppon pommitusten täytyy viimein loppua! He, jotka haluavat taistella terrorismia vastaan, eivät iske sairaaloihin”, Saksan ulkoministeriö välitti Steinmeierin lausunnon Twitterissä.
”Tarvitsemme Aleppoon tulitauon niin pian kuin mahdollista.”
Ruotsin ulkoministeri Margot Wallströmin mukaan sairaaloiden pommittaminen ei ole inhimillistä eikä hyväksyttävää. Hänen mukaansa Syyrian presidentti Bashar al-Assad ja Venäjä vaikeuttavat rauhanponnisteluita.
Pommitusten kiihtyminen on kiristänyt myös Venäjän ja Yhdysvaltojen välejä.
ABDALRHMAN ISMAIL / REUTERS
Ilmapommituksissa tuhoutunut sairaala Syyrian Aleppossa lauantaina.
Ilmapommituksissa tuhoutunut sairaala Syyrian Aleppossa lauantaina.

lauantai 1. lokakuuta 2016

Entisen Talvivaaran kaivoksen omistavasta Terrafamesta voidaan tehdä kannattava yritys...

Asiallista ja kiihkotonta asiantuntijatekstiä...

Suora nettilainaus helsingin sanomista hiukan tuunattuna:

Entisen Talvivaaran kaivoksen omistavasta Terrafamesta voidaan tehdä kannattava yritys

Sotkamon kaivoksella tehdään todennäköisesti ensi vuonna tuotantoennätys, vaikka valtio-omistaja päättäisi käynnistää kaivoksen hallitun alasajon.

PÄÄKIRJOITUS  
Helsingin Sanomat
JUKKA GRÖNDAHL / HS
Terrafame Oy:n nikkeli- ja sinkkikaivos Sotkamossa syyskuussa.
Terrafame Oy:n nikkeli- ja sinkkikaivos Sotkamossa syyskuussa.

SOTKAMOSSA sijaitsevan Terrafamen monimetallikaivokseen liittyvistä asioista käydään ilahduttavan vilkasta keskustelua, mutta välillä valitettavan hatarin perustein.
Tuoreet uutiset Turun telakan laivatilauksista osoittavat oivallisesti, että suuriin kysymyksiin liittyvää päätöksentekoa on helppo moittia etukäteen ja siitä huolimatta kerätä onnistuneeksi osoittautuneen ratkaisun hedelmiä jälkikäteen. 
AdvertisementAdvertisement
Jotta Terrafamen kaivoksesta käytävä keskustelu olisi hyödyllistä, keskustelun pitää pohjautua tosiasioihin.
TERRAFAME on erittäin haastavasta lähtötilanteesta huolimatta saanut uutena toiminnanharjoittajana vakautettua ympäristön tilanteen kaivosalueella ja lähtenyt määrätietoisesti käynnistämään metallituotantoa. Toiminnan suunnittelu on ollut huolellista, ja asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu.
Kun Terrafame otti kaivostoiminnan vastuulleen, kaivosalueella oli noin 10 miljoonaa kuutiometriä ylimääräistä vettä. Ylimääräisen veden määrää on tähän mennessä pystytty pienentämään 5,5 miljoonaan kuutiometriin. Ympäristöturvallisuuden kannalta kriittisimmän metallipitoisen kiertoliuoksen määrä on saatu vähennettyä optimaaliselle tasolle, lähes kolmannekseen vuoden takaisesta määrästä.
Kaivoksen vesiongelmiin haetaan kestävää ratkaisua myös uusin keinoin. Emoyhtiö Terrafame Group Oy:n johtamassa vesienpuhdistushankkeessa kehitetään uusia teknisiä ratkaisuja, joilla kaivokselta poistettavien vesien sulfaattipitoisuutta voitaisiin vähentää entisestään.

Lokakuussa kaivoksella otetaan käyttöön uusi keskuspuhdistamo.

Tämä tehostaa edelleen vesienkäsittelyä kaivoksella.
Terrafame on myös käynnistänyt valmistelun hakeakseen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti uusia ympäristölupia elokuun 2017 loppuun mennessä. Osana lupavalmistelua on käynnistetty kaksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ne liittyvät kaivoksen vesienhallintaan ja toimintaan. Valtio-omistajan linjausten mukaisesti molemmissa prosesseissa tarkastellaan myös sitä vaihtoehtoa, että kaivos suljetaan.
KAIVOKSEN tuotantoprosessin luonnetta voidaan havainnollistaa vertaamalla sitä perinteisen mehumaijan toimintaan.
Ylösajon ensimmäisenä vuotena mehumaijaa on täytetty marjoilla: Terrafamella on pian kolme valmista uudesta malmista kasattua suurta bioliuotuskasaa. Ensi vuonna on mehustuksen aika, eli metallintuotanto alkaa suuremmassa mittakaavassa.
Siksi vuonna 2017 Sotkamon kaivoksella tehdään todennäköisesti kaikkien aikojen tuotantoennätys – siinäkin tapauksessa, että valtio-omistaja päättäisi käynnistää kaivoksen hallitun alasajon ensi vuoden alussa.
Ensimmäisen toimintavuoden perusteella Terrafamella on hyvät edellytykset kaupallisesti kannattavaan kaivostoimintaan. Toimiva tuotantoprosessi ja olennaisesti parantunut vesitilanne ovat lisänneet yksityisten sijoittajien kiinnostusta kaivosta kohtaan.
Valtio-omistaja on antanut Terrafamen kaivosyhtiölle kuluvan vuoden loppuun asti aikaa hankkia merkittävää ulkopuolista rahoitusta toiminnan jatkon varmistamiseksi. Kysymys ei ole pelkästään siitä, onko yksityistä rahoitusta saatavissa, vaan myös ehdoista, joilla rahoitusta voitaisiin järjestää. Rahoitusjärjestelyjen täytyy kaikin tavoin kestää kriittinen jälkitarkastelu.
TERRAFAMEN kaivos koskettaa laajasti suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Kaivoksen tulevaisuutta koskevilla päätöksillä on erityisen suuri merkitys Kainuun aluetaloudelle.
Kaivosta suunniteltaessa on oletettu, että se toimii vuosikymmenten ajan. Kyseessä ovat ympäristöturvallisuus, kaivokseen investoidut yhteiset verovarat ja suuri määrä tulevaisuuden työpaikkoja.
Tällä hetkellä on mahdollista, että Terrafamen kaivoksen toimintaa jatketaan ensi vuonna ja pitkäjänteisesti siitä eteenpäin. Yhtä lailla on mahdollista, että tulevan vuoden alussa käynnistetään kaivoksen hallittu alasajo.
Yksi asia on kuitenkin varma. Päätös Terrafamen kaivoksen tulevaisuudesta tehdään vastuullisesti ja faktoihin perustuen.
Matti Hietanen ja Janne Känkänen
Hietanen on Terrafame Groupin toimitusjohtaja. Känkänen on yhtiön hallituksen puheenjohtaja.