torstai 25. helmikuuta 2016

Ilmainen lounas lasten pöydässä - jaaha vai niin sano...

Vaikka tällä kerralla minulla ei ole mahdollisuutta lukea alla olevan pääkirjoitustoimittajan tekstiä säästösyistä, ei ole väliksikään, sillä arvaan kirjoittajan aikeet jo artikkelin otsikosta.

Itse olen pyrkinyt välttämään ei koskaan sanontaa.

Itse olen ollut vakituiseen työelämässä tai opiskellut ajanjakson 1962-2008. Siten olen omalta osaltani paisuttanut noita kuuluisia eläkerahastoja, joiden on ennustettu jo vuosikymmenien ajan loppuvan ns. suurten ikäluokkien rynniessä eläkemarkkinoille. Tämähän on osottautunut täydelliseksi kuplaksi ja tarkoitushakuiseksi puhallukseksi.

Työeläkerahastot paisumistaan paisuvat. 

Tämän asiakokonaisuuden yhteydessä "ilmainen lounas lasten pöydässä"-otsikko on vastuuntuntoiselta ammattikirjoittajalta täydellinen kömmähdys, jota hän erittäin suurella todennäköisyydellä joutuu slittelemään jatkossa...

On pakko myöntää, että kyseinen kirjoittaja väliin onistuukin teksteissään, en tosin tähän hätään muista milloin viimeksi.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ilmainen lounas lasten pöydässä

Vaikka kansalaisaloite taitetusta indeksistä ei muuta mitään, se on tervetullut.

PÄÄKIRJOITUS  
Marko Junkkari HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi on kerännyt yli 70 000 allekirjoitusta, joten se tulee eduskunnan käsittelyyn. Aloite ei mene läpi, sillä yksikään eduskuntapuolue ei kannata taitetun indeksin muuttamista.
Asiaa kysyi viimeksi helmikuun alussa Ylen MOT-ohjelma. Kolme hallituspuoluetta – keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus – antoi yhteisen vastauksen, joka oli tyly: muutokselle ei ole edellytyksiä ”lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä”. Ei nyt. Eikä myöhemmin. Ei koskaan.

Voiko maailmassa tulla vielä suursota?

Asiallinen ja mielenkiintoinen artikkeli, joka antaa meille toivon kipinän maailmanrauhassa.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Voiko maailmassa tulla vielä suursota? – Professori päivittää arvionsa kahden vuoden takaa

 | HELSINGIN SANOMAT
Kaksi vuotta sitten Euroopassa muisteltiin ensimmäisen maailmansodan alkua tilanteessa, jossa turvallisuusympäristö tuntui kiristyvät. Kysyimme tuolloin sitten johtamisen sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtiselta Maanpuolustuskorkeakoulusta pitikö hän uuden suursodan syttymistä mahdollisena. Jutun voi lukea täältä.

Huhtinen luetteli vuonna 2014 sodan syttymisen uhan näkyviä merkkejä: ”Jatkuva eripura sekä yleinen ilmapiirin ja asenteiden kiristyminen. Valtioiden välinen vihapuhe ja kärjistyneet kannanotot. ”

Päivitimme tilanteen ja kysyimme professorilta, onko tilanne hänen mielestään muuttunut kahden vuoden aikana.
Mikä ensinnäkin on suursota? Se on sota, jossa on useita suurvaltoja mukana ja joka käsittää merkittävän osan maapalloa. Teoreettisesti sellainen on edelleen täysin mahdollinen, Huhtinen sanoo.
”Maailmassa on ydinaseita ja tavanomaista aseistusta riittävästi. Aseiden siirtely on nopeaa tarvittaessa.”
Suursodan todennäköisyys on sitten jo paljon vaikeampi asia arvioida. Huhtisen mukaan turvattomuus on lisääntynyt kahdessa vuodessa.

”Yleinen lama ja turvattomuudentunne on lisääntynyt. Arkikeskustelussa puhe sodasta ja turvallisuudesta on nyt yleisempää. Jostainhan se kertoo”, Huhtinen sanoo.

”Se että ihmiset kokevat elävänsä maailmassa, jossa joutuu miettimään turvallisuuttaan, ei ole normaali tilanne, vaan jonkinlaista etsikkoaikaa. Mutta onko sen alla joku todellinen kehityspolku, sitähän me ei nähdä.”
Huhtinen muistuttaa, että juuri tällaisena turvattomana aikana ei myöskään pitäisi syyllistyä turhaan sodan pelon lietsontaan. Hän arvioi, että nykymaailmassa poliittisia voittoja pyritään saavuttamaan muilla keinoilla kuin käymällä suursotaa.
Kun viime vuosisadalla käytiin kaksi maailmansotaa, niiden takana oli Huhtisen mukaan ”valtavia ideologisia vastakkainasetteluita”. Nykymaailmassa hän ei enää sellaisia näe.
”Kyse on pienistä intressiristiriidoista ja niiden yhteensovittamisesta.”

Kaikki valtiot, poliittisesta järjestelmästä riippumatta, puhuvat nyt samaa kieltä, talouden kieltä.

Talous, jonka usein valitetaan peittävän nykyisin alleen kaiken muun poliittisen, näyttäisi olevan turvatakuumme.
”Maailman globalisoituminen ja sykkiminen talouden tahtiin on muuttanut tilannetta. En näe, että maailmassa olisi tällä hetkellä ketään, joka haluaisi suursotaa, mutta se ei poista paikallisten konfliktien haluajia. Suuret yritykset toimivat valtioiden rajojen yli.”
Huhtinen näkee maailman kokonaisuuden rihmastona, jossa on paljon erilaista yhteistoimintaa valtioiden ja yritysten välillä sekä niiden seassa eritasoisia poliittisia konflikteja. Konfliktit ovat rihmaston solmukohtia. Riskinä on, että ne ketjuuntuvat ja leimahtavat konfliktiksi.
”Talous on liima, joka viime kädessä sanelee sen, että maailman yksittäisiä konfliktipesäkkeitä ei päästetä ketjuuntumaan ja leimahtamaan yhteen.”
Myös yksittäisiä solmukohtia yritetään saada hallintaan.

 ”Jos Syyriaan saadaan aikaiseksi tulitauko, moni asia sielläpäin saattaa kuivua kasaan.”

Sodan ennustaminen on aina hyvin vaikeaa.

Huhtinen siteeraa sotahistorioitsija Wolf Halstia, joka kirjoitti talvisodan alla 1939 sotien syttymisestä. Halstin mukaan jokaisella aikakaudella on omat syynsä sotiin, ja on ehkä vaikea ymmärtää, miksi edelliset aikakaudet ovat käyneet sotia. Jokainen aikakausi on myös sokea omalle mahdollisuudelle, että sota voi syttyä. ”Ukraina tuli osittain yllätyksenä”, Huhtinen muistuttaa.

Miksi sodat sitten syttyvät, filosofisesti ajateltuna?

Sodat voivat syttyä siksi, että ne vain kuuluvat ihmiskunnan kulttuuriperimään. ”Se olisi ikuinen paluu, ajatus siitä, että historia toistaa itseään, mutta ei täysin samanlaisena.”
Toisaalta, sodat voivat syttyä onnettomien sattumien yhteensattumana.
”Asioista voi tulla äkkiä eripuraa ja arvovaltaa.”

Mitä enemmän maailmassa on pisteitä, joissa eripura voi eskaloitua, sitä suurempi on suursodan riski.
”Meillä on tällaisia pesäkkeitä Aasiassa, Lähi-idässä ja Euroopan kyljessä Ukrainassa. Ne eivät ole pitkällä kantamalla hyvä asia. Mitä pikemmin alueille saadaan pitävät tulitauot, poliittinen konsensus ja lähes normaalielämä, sitä parempi.”


Syyriaan kaavailtu tulitauko herätti toiveet – mutta riittääkö Venäjän ja USA:n voima?

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...


Ulkomaat  | 

Syyriaan kaavailtu tulitauko herätti toiveet – mutta riittääkö Venäjän ja USA:n voima?

Lauantaiksi kaavaillun tulitauon takuumiehinä ovat Venäjä ja Yhdysvallat, mutta asiantuntijat epäilevät niiden lopullista vaikutusvaltaa sotatantereella.


Isisin pommituksessa 21. helmikuuta haavoittunuta lasta hoidetaan sairaalassa Damaskoksessa. Kuvassa lapsi, jonka pää on sidottu.
Isisin pommituksessa 21. helmikuuta haavoittunuta lasta hoidetaan sairaalassa Damaskoksessa.Kuva: EPA / SANA
Väkivallan yltyminen yli viisi vuotta sotaa käyneessä Syyriassa on saanut osapuolet lupaamaan jälleen kerran taistelujen taukoamista.
– Nyt tulitauolla on paremmat edellytykset, mutta silti mennään äärimmäisen ohuella pohjalla, sanoo asiantuntija Mikko Patokallio konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä.
Paheneva humanitaarinen kriisi luo paineita tulitauolle. Yritys on lyhyen ajan sisällä jo toinen. Helmikuun alussa Münchenissä suurvaltojen kesken sorvattu tulitauko epäonnistui alkuunsa.
– Nytkin tulitauosta sovittiin Yhdysvaltain ja Venäjän puhelussa, mutta tällä kertaa sopimuksesta on ollut enemmän aikaa kuulla myös Syyrian sisällä olevia osapuolia, presidentti Bashar al Assadin hallintoa ja oppositioryhmiä, arvioi Patokallio. 
Tulitauon on määrä alkaa lauantaina ja se koskisi kaikkia muita osapuolia paitsi äärijärjestö Isisiä ja Al Qaidaan kuuluvaa al Nusran rintamaa.

Onko Venäjän tukema leiri saavuttanut tavoitteensa?

Myös vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista sanoo, että tulitauon onnistumiselle on nyt jonkin verran paremmat edellytykset, ei vähiten siksi, että viime aikojen hyökkäykset ovat olleet menestys Venäjän tukemille Assadin joukoille.
– Nyt haetaan uusia asemia sen jälkeen, kun Venäjä ja Syyrian hallitus ovat pitkälti onnistuneet tavoitteessaan katkaista Turkin kautta Syyrian oppositiolle tulevat huoltoreitit.
Yhdysvaltain ja sen liittolaisten kannalta tilanne on kuitenkin paljon ongelmallisempi. Oppositio menestyy Syyriassa osin ääri-islamistien eli al Nusran rintaman tukemana. Yhdysvallat ei halua kovin innokkaasti aseistaa oppositioryhmiä, joiden pyssyt päätyvät käytännössä ääriryhmille.
– Venäjä taas on pystynyt perustelemaan sotatoimintaa terroristiryhmiä vastaan juuri tällä asetelmalla, Alaranta sanoo.

"Yhdysvallat on antamassa periksi"

Yhdysvaltain voidaankin nähdä joutuneen Syyriassa jonkinlaisen sotaväsymyksen tilaan.
– Tulkitsen niin, että Yhdysvallat on käytännössä luopunut Assadin kaatamishankkeesta ja saattaa olla halukas hakemaan Venäjän kanssa yhteistä väylää, jolla sen omat intressit toteutuvat, Alaranta sanoo.
Yhdysvallat haluaa vielä voimallisempaa taistelua ei vain Isisiä, vaan myös sen omaa turvallisuutta uhkaavia Al Qaida -ryhmiä vastaan.

Pitääkö Assad lupauksensa tulitauosta?

Syyrian hallitus on ilmoittanut, että se tukee uusinta tulitaukoehdotusta. Myös Syyrian opposition kattojärjestö HNC on ilmoittanut tukevansa tulitaukoa, tietyin ehdoin.
Oppositio vaatii Syyrian hallituksen joukkoja lopettamaan ilmapommitukset, useiden kapinallisalueiden piirityksen sekä vapauttamaan vankeja.
– Saattaa olla, että tulitauko on Assadin hallinnolle ennen muuta hengähdystauko, jonka aikana se voi vahvistaa asemiaan ja valmistautua seuraavaan hyökkäykseen, Patokallio sanoo.
Patokallion mukaan Venäjä pystyy paremmin kuin kukaan muu kansainvälinen toimija vaikuttamaan sekä sotaan että rauhaan Syyriassa. Mutta Venäjän vaikutusvaltaa Assadiin on kuitenkin epäilty.
– Voi kysyä, haluaako Assad pitää kiinni tulitauosta tilanteessa, jossa hän on niskan päällä. Kumpikaan osapuoli ei halua kuitenkaan olla se, joka rikkoo tulitauon ensimmäisenä,  Patokallio sanoo.

Voisiko tie rauhanneuvotteluihin avautua?

Tulitauko voisi auttaa ainakin humanitaarisia kuljetuksia pääsemään paremmin perille.
Parhaassa tapauksessa tulitauko rauhoittaisi tilannetta niin, että sodan osapuolet voisivat palata rauhanneuvotteluihin, jotka katkesivat pitkälti Venäjän aloittamiin pommituksiin.
– Päästäisiin myös tunnustelemaan, ketä Syyriassa ovat ne maltilliset ryhmät, joiden kanssa neuvotteluja oikeasti voitaisiin käydä, Toni Alaranta sanoo.

Taistelut jatkunevat joka tapauksessa

Vaikka tulitauko lauantaina toteutuisikin, taistelut Isisiä ja Al Qaidan liittolaisia vastaan tulevat todennäköisesti jatkumaan. Syyrian opposition riveistä on myös esitettyä epäilyjä, että nämä pommitukset voivat yhtä hyvin kohdistua myös maltillisiin opposition joukkoihin.
Oman sävynsä tulitauon odotukselle antaa Bashar al Assadin tiistainen ilmoitus, että Syyriassa pidetään parlamenttivaalit huhtikuussa.
– Assad tuntuu olevan viimeaikaisten lausuntojensa perusteella siinä uskossa, että hän pystyy palauttamaan Syyrian oman hallintonsa alaiseksi ilman kompromisseja, Patokallio päättelee.

Opiskelun rahoitus 1960-luvun loppupuolella...

Olen usein kirjoittanut: Joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään mutta siitä huolimatta...

Minä ja vaimoni muutimme elokuussa vuonna 1968 Kemistä Tampereelle - minä opiskelemaan Tampereen Teknilliseen Oppilaitokseen ja vaimoni töihin Tampellan konepajan sairauskassaan.

Oliko siihen maailman aikaan opintotukena: Opintorahaa, asumislisää ja valtion takaamaa opintolainasta - ei niin mutta...

Minulla oli alkuvaiheessa isäni takaamana Postisäästöpankista opintolaina. Elettiin niin sanotusti suu säkkiä myöten. Itse tein kesällä lähes yötä päivää tehtailla töitä. Pakostakin urakoinnista jäi rahaa talven varalle. Onneksi saimme vuokratuksi aluksi edullisen opiskelija-asunnon ja myöhemmin yksiön Tampereen keskustasta... 

Nykyisillä korkotasoilla tuntuu lähes naurettavalta, että nuoret eivät muka uskalla - vuosikymmenien päähän uhkakuvia luomalla - ottaa opiskelunsa rahoittamiseksi ja nimenomaan nopeuttamiseksi opintolainaa.

En ymmärrä mokomaa.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Opintotukeen tulossa rajut leikkaukset – lainan osuus voi kasvaa

Opintorahan taso voi laskea ja lainan osuus kasvaa. Tavoitteena on 150 miljoonan euron säästöt.

POLITIIKKA  
MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Opiskelijoiden järjestämä Näpit irti opintotuesta! -suurmielenosoitus eduskuntatalon ulkopuolella Helsingissä maaliskuussa 2013.
Opiskelijoiden järjestämä Näpit irti opintotuesta! -suurmielenosoitus eduskuntatalon ulkopuolella Helsingissä maaliskuussa 2013.

Fakta

Laina nyt 400 euroa

 Korkeakouluopiskelija voi saada valtion takaamaa opintolainaa enintään 400 euroa kuukaudessa, ulkomailla opiskeleva 700 euroa.
 Opintoraha korkeakouluopiskelijalla on 303,19–336,76 euroa riippuen siitä, onko aloittanut opintonsa ennen vai jälkeen 1.8.2014.
 Asumislisä on enintään 201,60 euroa kuukaudessa.
 Ateriatuki on 1,94 euroa aterialta.
Opiskelijajärjestöt varautuvat huonoihin uutisiin opintotuen uudistuksista puuhaamalla mielenosoitusta maaliskuun 9. päiväksi.

Selvitysmiehellä on aikaa helmikuun loppuun asti viimeistellä esitystään, mutta jo hallitusohjelmaan kirjattiin tuntuvat opintotuen kustannusten säästöt.
Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta on määrä leikata 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa. Se olisi noin neljännes nykytasosta.
Ensi vuonna leikkaus olisi 20 miljoonaa ja vuonna 2020 jo 90 miljonaa euroa. Myös opintotuen indeksisidonnaisuus lakkautetaan.
Toisaalta luvataan, että opintorahan, asumislisän ja lainan yhteissumma olisi vähintään 1 100 euroa kuukaudessa. Myös opintotukikuukausien määrän karsinta on hallitusohjelman liitteessä mainittu. Edellisessä uudistuksessa tukikuukausia jo vähän vähennettiin, mutta opintorahan taso vastaavasti hieman nousi uusilla opiskelijoilla.
Jotta vaaditut säästöt syntyisivät, vaihtoehdot jäävät vähiin.
Opintorahan tasoa voidaan leikata ja/tai opintotukikuukausia karsia. Ja jos asumislisään ei kosketa, 1 100 eurosta suuri osa olisi vastedes lainaa, joka ei tähän asti ole opiskelijoille juuri maistunut.
Tosin syksyn 2014 jälkeen opintonsa aloittaneet ovat tarttuneet lainaan entistä herkemmin, koska vähintään 2 500 euron lainasta voi saada enintään 40 prosentin lainahyvityksen, mikäli valmistuu ajoissa. Nyt tosin tämä lainahyvityskin on vaarassa, kun kustannuksia karsitaan. ”Lainahyvitys säilyy taloudellisten reunaehtojen puitteissa”, hallitusohjelman liite linjaa.
Opintotuen selvitysmies, professori Roope Uusitalo lupaa oman esityksensä valmiiksi kaavaillussa aikataulussa eli viimeistään ensi maantaina.
Jyväskylän yliopiston koulutuksen taloustieteen professori ei vielä paljasta ehdotustaan, mutta hänen aiemmista kannanotoistaan voi päätellä paljon. Uuusitalo on puhunut korkeakoulutuksesta henkilökohtaisena investointina. Niinpä hän on kannattunut velaksi opiskelua ja jopa lukukausimaksuja myös suomalaisille.

Viimeksi viime viikolla Uusitalo ihmetteli Ekonomi-lehden kirjoituksessaan, miksi opintolaina ei kelpaa. ”Mielessäni onkin käynyt, pitäisikö reputtaa ainakin kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät näilläkään ehdoilla ymmärrä ottaa opintolainaa”, Uusitalo viittasi lainan edullisuuteen.
”Opintovaiheessa tulevaisuuden toimeentulo ja työllistymisnäkymät ovat useilla heikot tai ainakin niin hämärän peitossa, että eivät he toimi, kuten taloustieteellinen malli ennustaa”, huomauttaa Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Heikki Koponen.
Myöskään ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan Suomen opiskelijakuntien liiton Samokin puheenjohtaja Jemi Heinilä ei ”pakkolainaa” kannata. ”Pelkäämme, että lainapainotteisuus karkottaisi opiskelijat opintotuen piiristä”, Hemilä sanoo.
Lainapainotteisuus tarkoittaisi paluuta entiseen, sillä 1990-luvulla nostettiin opintorahan osuutta. Sittemmin opintotukijärjestelmään on tehty kymmeniä pikkurukkauksia, joten eri vuosina opintonsa aloittaneet ovat keskenään jo hieman eri asemassa.
Eri hallituksissa opintotuki on herättänyt intohimoja ja lupauksia ”kokonaisuudistuksesta”. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on väläyttänyt, että opiskelijat otettaisiin mukaan kokeiluun perustulosta, joka pitkällä tähtäyksellä voisi olla positiivisempi ratkaisu kuin nyt tehtävät leikkaukset. Myös tulorajoja hän on arvostellut liian tiukoiksi.
Nykyinen opintotuki koostuu korkeakouluopiskelijalla enimmillään liki 340 euron opintorahasta, noin 200 euron asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta, jota saa halutessaan 400 euroa kuukaudessa. Tuki haetaan erikseen alempaa ja ylempää tutkintoa varten, mutta yhteensä tukikuukausia on 50.
Yksi vaihtoehto uudistaa opintotukea olisi sellainen malli, jossa alempaan eli kandidaatin tutkintoon saisi yhä ”ilmaista” opintorahaa, mutta maisterintutkintoon vain lainaa.
Selvityshenkilön ehdotukseen tulee sisältyä arvio uudistuksen vaikutuksesta opintotuen kustannuksiin, opiskelijoiden toimeentuloon, opintojen kestoon ja siihen, miten järjestelmä vaikuttaa sosioekonomisilta taustoiltaan erilaisista perheistä tulevien opiskelijoiden hakeutumiseen korkeakouluopintoihin.
Uudistuksen tavoitteena on myös, että järjestelmä turvaa mahdollisuuden kokopäiväiseen opiskeluun ja kannustaa ripeään valmistumiseen, opetus- ja kulttuuriministeriö kaavailee.

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Venäjä käy hybridisotaa EU:ta ja Suomea vastaan...


Venäjä käy hybridisotaa EU:ta ja Suomea vastaan – miten siihen pitäisi reagoida?

”Ei kannata korostaa, että ollaan haavoittuvaisia, mutta ei saa olla naiivikaan”, sanoo professori Tuomas Forsberg.

POLITIIKKA  
Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund (r), kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk).
Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund (r), kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk).

Venäjä käy informaatiosotaa Euroopan unionia ja siinä ohessa Suomea vastaan. Se on osa hybridisodankäyntiä, jossa sotilaallista toimintaa täydentäen käytetään kyberhyökkäyksiä, väärän informaation tarkoituksellista levittämistä ja muiden maiden sisäisten levottomuuksien tukemista ja pelottelua.
Pakolaiskriisin kärjistäminen Suomen rajalla, liikemiesten karkotukset, ilmatilan loukkaukset ja lapsenhuoltajuusriidat ovat esimerkkejä siitä, kuinka Venäjä muistuttaa vaikutusvallastaan ja Venäjän suurvalta-asemasta. Aktiiviseen häiritsemiseen kuuluu myös näkyvä venäläisten vähemmistöjen puolustaminen Venäjän ulkopuolisissa maissa.