torstai 4. helmikuuta 2016

Suomessa SDP:n suosion kasvu taittui ja kokoomus notkahti - puolueiden kannatusarviossa...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka 

SDP:n suosion kasvu taittui ja kokoomus notkahti

Suurin oppositiopuolue SDP on säilyttänyt asemansa suosituimpana puolueena, vaikka sen koko syksyn jatkunut kasvu kääntyikin laskuun tammikuussa. Hallituspuolueista eniten kannatustaan kadotti kokoomus.


Puoluekannatusarviot
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Taloustutkimuksen Ylelle tekemässä tuoreimmassa puolueiden kannatusarviossa kolme suosituinta puoluetta, SDP, keskusta ja kokoomus, menettivät kaikki kannatustaan.
Joulukuussa kärkeen noussut SDP pysyi ykkösenä 21,5 prosentin lukemillaan, mutta ero pääministeripuolue keskustaan kutistui, kun keskusta menetti vähemmän kannatustaan ja keräsi nyt 20,9 prosentin lukemat.
Eduskuntavaaleissa neljänneksi jääneen SDP:n kannatus on noussut vaaleista tasan neljä prosenttiyksikköä. Koko syksyn loivassa alamäessä kulkeneen keskustan suosio tipahti nyt ensimmäisen kerran niukasti eduskuntavaalituloksen (21,1 prosenttia) alapuolelle.

Kokoomus hakee uutta alkua

Hallituspuolueista kokoomuksen kannatus pysytteli syyskuun pienen notkahduksen jälkeen eduskuntavaalituloksen (18,2 prosenttia) yläpuolella loppusyksyn ajan.
Hallituksen sisällä erityisesti keskustan ja kokoomuksen välejä hiertäneen sote-kriisin ja sen jälkeen kokoomusjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubbin eduskuntapuheista nousseen kohun jälkeen kokoomuksen kannatus lähestyi joulukuussa jo 19:ää prosenttia.
Tammikuun mittauksessa kokoomuksen suosio on notkahtanut taas alas 17 prosentin tuntumaan. Näissä lukemissa kokoomus oli viimeksi heti hallitusneuvottelujen jälkeen kesäkuussa 2015.
Yhden kuukausimittauksen perusteella ei voi vetää suuria johtopäätöksiä, mutta kevään eduskuntavaalituloksen pettymyksen jälkeen kokoomus on hakenut uutta starttia.
Tähän ajankohtaan, eli muutama kuukausi ennen kesäkuun puoluekokousta, osuu sopivasti myös kokoomuksen puoluesihteerin vaihtaminen, kun Stubbin puoluesihteeriksi poimima Minna Arve palaa Turkuun, ja uusi puoluesihteeri valitaan puoluevaltuustossa 13. helmikuuta.

Perussuomalaisten pohja löytyi?

Perussuomalaisten puoli vuotta jatkunut syöksy alaspäin näyttäisi löytäneen puolueen kannatuksen kovan pohjan.
Marras- ja joulukuun mittauksissa perussuomalaisten kannatus oli molemmissa sama eli 8,9 prosenttia. Tammikuussa luvut kääntyivät 9,8 prosenttiin, mutta eduskuntavaalien 17,7 prosentin tulokseen on vielä matkaa.
Oppositiossa vihreiden kannatus nousi joulukuun tipahduksen jälkeen taas yli 12 prosentin ja myös puheenjohtajakisaan valmistautuva vasemmistoliitto pomppasi jälleen yli kahdeksan prosentin.
Pienistä oppositiopuolueista RKP ylitti niukasti neljän prosentin rajan ja kristillisdemokraatit pysyi ennallaan kolmen ja puolen prosentin tuntumassa.
Hallituspuolueiden yhteinen kannatus tipahti 48 prosenttiin, ja eduskunnan oppositiota äänestäisi nyt 49,9 prosenttia. Ryhmä muut keräsi 2,1 prosentin kannatuksen.

Äänestäjien epävarmuus lisääntyi

Taloustutkimus haastatteli kannatusarviota varten yhteensä 2 923 henkilöä. Haastattelut tehtiin 11.1.–2.2.2016, ja virhemarginaali on suurimpien puolueiden osalta noin 1,4 prosenttiyksikköä ylös tai alaspäin.
Puoluekantansa kertoi kaikista vastanneista 61,3 prosenttia ja Taloustutkimuksen painotetusta aineistosta 70,3 prosenttia.
Joulukuussa vastausluvut olivat 66,6 ja 74,1 prosenttia ja marraskuussa 67,4 ja 75,2 prosenttia, joten äänestäjien epävarmuus näyttäisi kasvaneen poliittisesti melko hiljaisen tammikuun aikana.

Sipilä: Venäjän kanssa ei ole päästy sopuun konkreettisista toimista itärajalla...

Ei mitään uutta itärintamalta! Lausunnot ympäripyöreää ja kieli keskellä suuta niin kuin aikaisemminkin. Kahdenkeskiset neuvottelut oletettavasti turhauttavat pääministeriämme. Varmaan hän ajattelee: "Puhu sinä, minä pitelen hevosta...!"

Kyllä kahdenkeskiset neuvottelut on syytä siirtää EU-tasolle.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Sipilä: Venäjän kanssa ei ole päästy sopuun konkreettisista toimista itärajalla

JANA ROMANOVA
Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tuli ensimmäisellä Venäjän-vierailullaan pääministeri Dmitri Medvedevin isännöimäksi perjantaina. He vakuuttivat maiden välisen rajayhteistyön toimineen vuosikymmenten ajan hyvin.
Venäjän kanssa ei ole vielä päästy sopuun konkreettisista toimista, joilla itärajan muuttoliike saataisiin hallintaan, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Sipilän mukaan Venäjän kanssa on neuvoteltu toimintasuunnitelmasta, joka sisältää päivittäin ja viikoittain tapahtuvia toimia. Pääministeri ei suostu avaamaan suunnitelman sisältöä.
Sipilä on hyvin niukkasanainen keskustelusta, jonka hän kävi keskiviikkona puhelimessa Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin kansa.
– (Konkreettisista toimista) ei vielä päätöstä ole. Niistä kerrotaan, kun me olemme niistä yksimielisiä, Sipilä sanoi illalla Lontoossa.
Sipilä ei suoraan vastannut kysymykseen siitä, onko Venäjä luvannut panna tilanteen hallintaan.
– Erittäin hyvässä yhteisymmärryksessä tätä asiaa on hoidettu. Olemme aika avoimesti ideoineet erilaisia keinoja.
Sipilä ei myöskään kertonut, millä aikavälillä tulijoiden reitti itärajan yli pitäisi saada katkaistua. Hänen mukaansa tulijamäärien on alettava laskea ”jollakin järjellisellä aikataululla”.
Sipilän mukaan asiaa ratkotaan edelleen ensisijaisesti kahdenvälisesti Venäjän kanssa.

Suomen kuntavaalit huhtikuulta > lokakuuhun 2017...

Alla olevan artikkelin mukaan ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä 2017. Keväälle 2017 suunnitellut kuntavaalit siirretään saman vuoden syksyyn, jotta aikaa vaalien järjestämiseen on enemmän. 

Mikä ettei jos eduskunta niin suuressa viisaudessaan päättää...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Kuntavaalit siirretään lokakuuhun 2017

Poikkeuslaki kuntavaalien siirtämiseksi on hyväksyttävä eduskunnassa ennen kesälomia

POLITIIKKA  
TIMO JAAKONAHO / LEHTIKUVA
Kuntavaalit ja maakuntavaalit on tarkoitus järjestää jatkossa samaan aikaan.
Kuntavaalit ja maakuntavaalit on tarkoitus järjestää jatkossa samaan aikaan.

Puoluesihteerien työryhmä päätti keskiviikkona, että ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä 2017. Keväälle 2017 suunnitellut kuntavaalit siirretään saman vuoden syksyyn, jotta aikaa vaalien järjestämiseen on enemmän. Asiasta kertoi ensin Yle.
Kuntavaalit ja maakuntavaalit on tarkoitus järjestää jatkossakin samaan aikaan. Vuodesta 2021 kunta- ja maakuntavaalit järjestetään keväällä.

Niinistö: Kansainväliset pakolaissäännökset jääneet ajasta jälkeen...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka  | 

Niinistö: Kansainväliset pakolaissäännökset jääneet ajasta jälkeen

Presidentti Sauli Niinistö huomautti valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessa, että jokainen joka osaa sanoa sanan "asylum" eli turvapaikka, pääsee sisään Eurooppaan ja Suomeen. Niinistön mukaan sana tuottaa tavallaan subjektiivisen oikeuden ylittää raja.

Sauli Niinistö
Presidentti Sauli Niinistö Kuva: Yle
Presidentti Sauli Niinistön mielestä kansainväliset pakolaissäännökset eivät ole enää ajan tasalla. Niinistö sanoi valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessa olevansa varma, että jos kansainvälisiä säädöksiä tehtäisiin nyt, niiden sisältö olisi olennaisesti tiukempi.
Niinistö huomautti puheessaan, että käytännössä jokainen joka osaa sanoa sanan "asylum" eli turvapaikka, pääsee sisään Eurooppaan ja Suomeen.
Käy niin, että pyrkimys hyvään tuottaa kaikille hyvin pahaa.
– Sauli Niinistö
– Sana tuottaa tavallaan subjektiivisen oikeuden ylittää raja, Niinistö sanoi.
Presidentti huomautti, että Eurooppa ei enää pitkään kestä hallitsematonta kansainvaellusta. Niinistön mielestä eurooppalaiseen arvomaailmaan liittyykin dilemma.
– Sietorajan ylittäminen romahduttaa arvojärjestelmämme. Käy niin, että pyrkimys hyvään tuottaa kaikille hyvin pahaa.
Presidentti huomautti, että useimpia, ellei kaikkia, rajoitustoimia on epäilty kansainvälisen oikeuden ja sopimusten vastaiseksi.
– Siitä seuraa, ettei voida tehdä sitä, mitä välttämättä pitäisi tehdä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa - mielenkiintoista...

Näinkin saa ajatella. Syytä on niin sysissä kuin sepissä...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:


Tuomiojan mukaan presidentti sivuuttaa Euroopan oman lähihistorian

JOEL MAISALMI
Erkki Tuomioja oli tuohtunut presidentin puheesta.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa on käynnistänyt valtavan keskustelun siitä, onko Suomi presidentin ajattelussa sitoutunut myös tulevaisuudessa pakolaisten asemaa koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin, ellei niitä muuteta.
Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus hyväksyttiin Genevessä 28. päivänä heinäkuuta 1951.
Pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) oli silmin nähden tuohtunut presidentin vihjailuista.
Mitä mieltä olette presidentin pohdinnasta, voiko Suomi enää noudattaa kaikkia kansainvälisiä sopimuksia?
– Voi, ja Suomen pitää noudattaa. Se on minusta aivan ehdoton asia. Enkä myöskään näe sille tarvetta, että kansainvälistä pakolaissopimusta ryhdyttäisiin muuttamaan. Pakolaisen oikeus saada suojaa ja turvaa on sellainen asia, ettei sitä pidä muuttaa. Ongelmathan syntyvät siitä, että meillä ei ole omaa kapasiteettia riittävästi hoitaa EU-tasolla tai itse sitä, että pystymme erottamaan nopeasti suojan ja turvan tarpeen, mikä on myöskin pakolaisen oman oikeusturvan kannalta tärkeää, Tuomioja sanoo Lännen Medialle.
Tuomiojan mielestä presidentti haukkuu väärää puuta arvostellessaan kansainvälisen oikeuden Suomelle asettamia velvoitteita.
– Sehän ei ole pakolaisen syy, vaan oman koneistomme ja EU:n yhteistyön puutteiden syy.
Pitkäaikainen ulkoministeri arvioi presidentin sivuuttavan Euroopan oman lähihistorian, kun tämä kritisoi kansainvälisen oikeuden velvoitteita.
– Pakolaissopimusta on ihan turhaa nostaa esille. Se syntyi toisenlaisissa oloissa. Muistettakoon, että 1951, jolloin sitä tehtiin, Euroopassa oli vielä puoli miljoonaa pakolaista leireissä. Muistamme ja tiedämme kaikki, mikä sen taustalla oli. Ei vain juutalaisten ja romanien joukkotuho, vaan myöskin sodan jälkeiset väestösiirrot, joissa kymmenen miljoonaa ihmistä pakotettiin muuttamaan, Tuomioja viittaa Neuvostoliiton miehittämillään alueilla toteuttamiin pakkosiirtoihin ja vainoihin.
Euroopan unionilta Tuomioja odottaa paljon nykyistä enemmän.
– Meidän täytyy lisätä yhteisvastuunkantoa Euroopassa, jotta kukaan ei siirtele rajalta toiselle yhdessä hoidettavaa asiaa. On paljon asioita, joita pitää parantaa, myöskin kansainvälisin sopimuksin. Tässä vaiheessa lähinnä EU-päätöksin ja yhteisellä vastuunkannolla, hän arvioi.

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Valtio = me suomalaiset olemme Finavian laskun maksumiehiä/-naisia...




Ahne myi, ymmärtämätön osti ja valvonta puuttui

PÄÄKIRJOITUS 
Helsingin Sanomat

Lentokenttäyhtiö Finavian ihmeelliset seikkailut johdannaisten maailmassa antavat muutaman opetuksen.

HS kertoi (31.1.), että Finavia päätyi ostamaan pankeilta johdannaisia, joilla oli määrä suojautua markkinoiden yllätyksiltä. Tällä kertaa tuli ostettua suojauksen asemesta rahareikä: sopimus olisi voinut muuttua satojen miljoonien menetyksiksi.
Finavia-tapauksen opetus ei ole se, mikä saattaa tulla ensiksi mieleen – että vastuullinen yritys pysyisi kaukana johdannaisista.
Erilaisia johdannaisia on käytetty ikuisuuksia suojauksiin. Ne eivät itsessään ole mitään filunkipeliä, mutta vastuullinen yritys ei koskaan osta sellaista, jota se ei ymmärrä. Finavia päätyi ostamaan häkkyrän, johon kuului muun muassa vedonlyöntiä kuluttajahintaindeksin kehityksestä.
Yritykset eivät tee ostopäätöksiä, niitä tekevät ihmiset.
Toinen opetus on, että organisaatiossa pitää olla suojaus, joka minimoi mahdollisuuden, että yksi ihminen tekee omin päin ratkaisuja, jotka voivat vaikka kaataa koko organisaation.
Finavian tapauksessa ei oikeastaan voi sanoa, että kontrolli petti, sillä valvontaa ei ollut. 
Valtuuksiaan ylittämättä rahoituspäällikkö pystyi ostamaan pommin, joka löytyi vasta, kun laskuja alkoi tulla.
Kysymykset pankkien vastuusta ja oikeudellisesta vastuusta ovat hankalia. Yrityksille on aina tarjolla tuotteita, häkkyröitä ja vippaskonsteja, joihin ei pidä koskea.
Finavian kohdalla tuotteet olivat tosin sellaisia ketunrautoja, ettei niitä toivoisi näkevänsä vastuullisen rahoituslaitoksen myyntisalkussa koskaan. Lopulta Finavia osti itsensä irti ”suojauksista”.
Olaus Petrin tuomarinohjeiden yksi vähemmän siteerattu kohta sanoo: väärin saatu ei ole saatua. ”Väärää” voi punnita muutenkin kuin sopimusjuridiikan kriteerein.
Valtio joutuu miettimään tarkoin, nostetaanko tapauksesta oikeusprosessi. 

On aika selvää, että menetettyä rahaa ei saada takaisin kaupat tehneeltä. Oikeusprosessin aloittamista ei voi kuitenkaan punnita pelkän kustannus–hyöty-laskennan nojalla, jos on epäiltävissä, että on tapahtunut jotain rangaistavaa ja että ongelmaa oli myös Finavian organisaatiossa.

Vanhanen: Ruotsin Nato-jäsenhakemus aiempaa ohuemman langan varassa...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka  | 

Vanhanen: Ruotsin Nato-jäsenhakemus aiempaa ohuemman langan varassa

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen katsoo, että Suomessa on syytä seurata tarkasti Ruotsin sosiaalidemokraattien Nato-linjauksia. Demarien kanta on ratkaiseva, koska Ruotsin kaikki neljä porvaripuoluetta ovat jo Natoon liittymisen kannalla.


Matti Vanhanen
Matti Vanhanen Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Keskustan Matti Vanhanen kehottaa suomalaisia päättäjiä pitämään silmällä Ruotsin lähentymistä Natoon. Vanhanen kirjoittaa Suomen ja Ruotsin Nato-suhteesta keskiviikkona julkaistussa Ulkopolitiikkaa-kirjassa. Kirja on Vanhasen omakustanne.
Vanhasen mukaan Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalta avainasemassa ovat nyt sosiaalidemokraatit, kun kaikki porvaripuolueet ovat asettuneet Nato-jäsenyyden kannalle.
– Allianssin uudesta kannasta seuraa, että SDP:n kannan muutos riittää tästä eteenpäin todella dramaattiseen muutokseen Ruotsin asemoitumisessa. Ruotsin SDP:ssä päätöksenteon valmistelee lopulta melko pieni joukko, Vanhanen kirjoittaa.
Vanhanen sanoo kirjassa, että hän on pitänyt satunnaisesti yhteyttä Ruotsin demareihin ja sen perusteella Ruotsin SDP:ssä ei harkita kannan muuttamista. Vanhasen mielestä kysymys on Suomen kannalta kuitenkin "aikaisempaa ohuemman langan varassa".
Itämeren vakauden kannalta on nyt Vanhasen mielestä tärkeää, että Suomesta pidetään tiiviisti ja laajasti yhteyttä Ruostin päätöksentekijöihin.

Hävittäjähankintaa Ruotsista harkittava

Vanhanen kannattaa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistämistä.
Vanhanen heittää kirjassa ilmaan ajatuksen, voisiko ilmavoimien Hornetit korvata ruotsalaiselle alustalle rakennetulla hävittäjällä.
– Suuntaudun vahvasti siihen, että hyvistä Hornet-kokemuksista huolimatta, tietty laajempi etu voisi olla saavutevissa tällä kertaa erilaisella yhteistyökokoonpanolla. Se kuitenkin edellyttäisi luultavasti varmuutta siitä, että aseteknologiassa voisimme saada muualta huippulaatua, vaikka alusta olisikin ruotsalainen.
Samalla Vanhanen muistuttaa, että pienellä maalla ei ole varaa muuhun kuin parhaan suorituskyvyn hankkimiseen.
– Parhaimmillaan kuitenkin Suomen ja Ruotsin teollisuusyhteistyö tällä alalla voisi tarjota koko Suomi-Ruotsi-alueen suorituskyvyn parantumista, Vanhanen kirjoittaa.

Henkilökohtaisia aktiviteettipalikoita uuteen järjestykseen...

Olen aivan viime aikoina - taas kerran - pistänyt henkilökohtaisia aktiviteettipalikoita uuteen järjestykseen. Se ei ole minulle uutta, sillä olen vastaavalla tavalla tehnyt jotakuinkin jokaisen vuoden alussa jo vuosikymmenien aikana.
Ne eivät ole olleet mitään uudenvuodenlupauksia vaan käytännön realiteettien aikaansaannoksia...

Olen taannoin onnistunut jättäytymään monista turhanpäiväisistä asioista ulkopuolelle, mutta rehellisesti sanottuna olen jäänyt niin sanotustusti roikkumaan joihinkin asioihin vanhasta muistista ja/tai kyseenalaisesta velvollisuuden tunteesta.

Tämän vuoden aikana lupaan itselleni ja nimenomaan vaimolleni, että olen entistäkin enemmän läsnä juuri tässä hetkessä.
Priorisoin joitakin asioita uudelleen toki avoimesti todeten, että kyllä ne pääsääntöisesti ovat tälläkin hetkellä kohdallaan.

Työssä ollessani totesin usein oppilailleni, että minä vihaan turhaa työtä kuin ruttoa. Näin on tilanne edelleenkin. Välillä minuunkin hiipii voimattomuuden tunne tai ainakin lähes sellainen.

Muun muassa tänään, vuosien, oikeastaan vuosikymmenien aikaisen vakisoittajani kanssa keskusteltuani. Hän on minun oma "häirikkösoittajani", jota olen yrittänyt auttaa - edelleenkin - mutta välillä tuntuu, että voimavarani loppuvat. Totaalisen turhaa ja turhauttavaa vanhojen asioiden vatvomista > suoraan suomennettuna paskan jauhamista...