keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Pohjoismaat tiukentavat turvapaikkalakejaan...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:
Ulkomaat 8.12.2015 klo 20:22

Pohjoismaat tiukentavat kilpaa turvapaikkalakejaan

Kaikki Pohjoismaat ovat muuttaneet pakolaispolitiikkaansa syksyn aikana. Ruotsiin on tullut kaksi kolmasosaa Pohjoismaiden turvapaikanhakijoista.

Grafiikka turvapaikanhakijoisen määristä Pohjoismaissa. — Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Suomen hallitus ilmoitti tiistaina tiukentavansa turvapaikkapolitiikkaansa. Linja kiristyy ainakin väliaikaisten oleskelulupien ja perheenyhdistämisen suhteen.

Syksyn mittaan kaikki Pohjoismaat ovat kiristäneet turvapaikkalinjauksiaan. Tavoitteena on ollut vähentää aiempaa suurempia turvapaikanhakijoiden määriä.

Valtaosa Pohjoismaihin tulleista turvapaikanhakijoista on päätynyt Ruotsiin, joka teki täyskäännöksen avoimeen politiikkaansa vasta viime kuun lopussa.

Elokuu: Tanskan uusi hallitus leikkaa turvapaikanhakijoiden etuuksia

Tanskan kesäkuussa valtaan noussut keskustaoikeistolainen hallitus julkaisee libanonilaisissa lehdissä ilmoituksia, joissa se kertoo kireästä turvapaikkapolitiikastaan. Kampanjaa arvostellaan laajasti.

Tanskan kansankäräjät hyväksyy kuun lopussa lain, joka leikkaa turvapaikanhakijoiden saamia tukia lähes puoleen. Leikkaukset ja lehti-ilmoitukset olivat hallituksen muodostaneen Venstre-puolueen vaalilupauksia. Tanskan maahanmuuttopolitiikka on jo aikaisemmin ollut Pohjoismaiden tiukimpia.

Samaan aikaan Eurooppaan tulee yhä enemmän pakolaisia. Heinäkuusta lähtien Kreikkaan on saapunut päivittäin yli tuhat ihmistä meren yli. Heistä lähes kaikki jatkavat matkaansa muihin Euroopan maihin.

Syyskuu: Ruotsi vaatii EU:lle yhteisiä kiintiöitä, Suomi äänestää tyhjää

Turvapaikanhakijoiden määrä syyskuussa kasvaa kaikissa Pohjoismaissa. Yli 24 000 ihmistä hakee turvapaikkaa Ruotsissa. Myös Suomeen tulee yli 10 000 turvapaikanhakijaa.

Tanska karkottaa Saksaan pakolaisia, jotka eivät hae turvapaikkaa. Myöhemmin syyskuussa linja kuitenkin muuttuu, ja turvapaikanhakijat pääsevät jatkamaan matkaansa Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin.

Ruotsi vaatii Euroopan unionin maille sitovia turvapaikkakiintiöitä. Euroopan unionin sisäministerit päättävät kuun lopussa 120 000 turvapaikanhakijan siirroista. Suomi äänestää kokouksessa tyhjää.

Suomi tehostaa rajavalvontaa Ruotsin vastaisella rajalla. Tornioon perustetaan järjestelykeskus, jotta turvapaikanhakijat saadaan rekisteröityä jo maahan tullessa.

Myös Norja kiristää rajavalvontaansa maahan tulevien turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyessä.

Lokakuu: Norja päättää kiristää politiikkaa ensi vuonna

Ruotsiin tulee lokakuun aikana lähes 40 000 turvapaikanhakijaa. Maa varautuupystyttämään telttaleirejä.

Norja kertoo aikovansa käännyttää Venäjältä tulevat turvapaikanhakijat takaisin, sillä se tulkitsee Venäjän turvalliseksi maaksi.

Kuun lopussa Norjan hallitus kertoo turvapaikkapolitiikan tiukennuksesta. Tilapäisten oleskelulupien osuutta aiotaan lisätä, perheenyhdistämistä tiukentaa ja sosiaalietuuksia leikata. Muutokset on tarkoitus tehdä ensi vuonna.

Marraskuu: Ruotsi tekee täyskäännöksen

Ruotsin avoin turvapaikkalinja alkaa kääntyä marraskuussa. Ruotsin maahanmuuttoministeri varoittaa kuun alussa majapaikkojen loppumisesta ja pyytää turvapaikanhakijoita jäämään Saksaan.

Ruotsi pyytää Euroopan unionilta, että maahan saapuneita turvapaikanhakijoita siirrettäisiin muihin maihin. Lisäksi se pyytää tukea Euroopan unionin hätätilarahastolta.

Marraskuun 11. päivä Ruotsi aloittaa väliaikaiset rajatarkastukset etelärajoillaan. Tarkoituksena on rekisteröidä maahan tulevat turvapaikanhakijat.

Tanskan hallitus päättää päivää myöhemmin vaikeuttaa turvapaikan saamisen ehtoja. Myös väliaikaisten oleskelulupien kestoa lyhennetään, perheenyhdistämistä vaikeutetaan ja etuuksia leikataan entisestään. Tanska kertoo aikovansa perustaa turvapaikanhakijoille telttaleirejä.

Kuun lopussa Ruotsin hallitus kertoo kiristävänsä rajusti turvapaikkapolitiikkaansa. Jatkossa Ruotsi myöntää vain määräaikaisia oleskelulupia ja kiristää perheenyhdistämisen ehtoja. Kiristykset ovat voimassa seuraavat kolme vuotta.

Ruotsin hallituksen linjanmuutos on dramaattinen. Hallituksessa istuvat sosiaalidemokraatit ja vihreät ovat perinteisesti kannattaneet paljon avoimempaa pakolaispolitiikkaa.

Joulukuu: Suomi tiukentaa turvapaikkapolitiikkaa

EU:n komissio kertoo joulukuun alussa, että Ruotsi on saamassa oikeuden lähettää turvapaikanhakijoita muihin maihin. Ruotsin mediassa leviää tieto, että hallitus suunnittelee Tanskaan johtavan Juutinrauman sillan sulkemista. Myöhemmin hallitus luopuu ajatuksesta.

Suomen hallitus kertoo turvapaikkapolitiikan kiristämisestä. Oleskeluluvista tulee väliaikaisia ja perheenyhdistäminen vaikeutuu. Pääkaupunkiseudulle perustetaan kaksi palautuskeskusta käännytettäviä turvapaikanhakijoita varten.

Itä-Ukrainan jäätynyt konflikti jatkuu...

Pätkä Wikipediatekstiä:

Jäätynyt konflikti on konflikti, jolle ei ole löydetty ratkaisua, mutta jonka aiheuttamat asetelmat ovat jääneet voimaan. Jäätyneitä konflikteja on muun muassa Transnistriassa,Etelä-Ossetiassa, Abhasiassa ja Kyproksella.

Mielestäni myös Itä-Ukrainassa...

Muun muassa Lähi-Idässä tilanne on umpikujassa, vaikka sota saataisiin vaihteeksi loppumaan. Rauhantahtoa saattaa olla, varsinkin kansan parissa, mutta poliitikoilta puuttuu kokonaisnäkemys, joka loisi sovun. Osapuolten lisäksi heidän tukijoidensa uskottavuus on mennyt. Vihankylvö alkaa aina uudelleen ja jatkuu tulevaisuuteen.

Jäätynyt konflikti on kyynisen politiikan välineistä kammottavin. Se toimii, kun rauha voi johtaa vastapuolen vahvistumiseen ja oman aseman heikentymiseen. Lähi-idän malli uhkaa nyt myös Ukrainaa: Venäjän kannalta rauha merkitsisi sen valloitusten kyseenalaistumista Krimillä ja Ukrainan siirtymistä osaksi länttä. Siksi on parempi tukea kapinallisia, jotka tappavat säälimättömästi myös ulkopuolisia.

Alla olevan artikkelin mukaan Yhdysvallat on antanut Ukrainalle lähes 190 miljoonaa euroa auttaakseen maata taistelussa korruptiota vastaan ja byrokratian karsimisessa.

Menevätkö rahat em. kohteisiin vai ohjautuvatko ne loppujen lopuksi kuitenkin lisänyanssina edelleen korruptioon ja byrokratian lisääntymiseen - mene ja tiedä...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

USA:n varapresidentti Biden: Ukrainalla vielä paljon uudistuksia edessään

ULKOMAAT 7.12.2015 22:50

Jussi Niemeläinen

HELSINGIN SANOMAT

VALENTYN OGIRENKO / REUTERS

Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden (vas.) ja Ukrainan presidentti Petro Porošenko tapasivat maanantaina Kiovassa.

Kiovassa vieraillut Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden sanoi maanantaina Ukrainalla olevan vielä paljon kovaa työtä uudistuksia tehdessään, uutistoimisto Reuters kertoo.

”On ehdottomasti välttämätöntä, että Ukraina hankkiutuu eroon korruption syövästä...Ukraina on käännekohdassa. Mitä tapahtuu ensi vuonna, todennäköisesti määrittelee maan kohtalon sukupolviksi”, Biden sanoi yhteisessä lehdistötilaisuudessa Ukrainan presidentin Petro Porošenkon kanssa.

Biden myös ilmoitti Yhdysvaltain antavan Ukrainalle lähes 190 miljoonaa euroa auttaakseen maata taistelussa korruptiota vastaan ja byrokratian karsimisessa.

Ukrainan läntiset tukijat ovat toistuvasti kehottaneet Ukrainan johtoa toteuttamaan uudistukset, joista sovittiin lähes 40 miljardin euron kansainvälistä apuohjelman osana.

Maan itäosissa viime vuonna alkanut sota romahdutti Ukrainan jo valmiiksi heikon talouden, joka on vuosia kärsinyt korruptiosta ja huonosta hallinnosta.

Ukrainan johto on vakuuttanut jatkavansa uudistuksia, joita se on jo säätänyt.

Lännessä on kuitenkin alettu epäillä niiden tehoa.

Myös Ukrainassa pettymys on laajaa, sillä iso osa uudistuksista ei ole näkynyt arjessa, joka monilla on talouskriisin vuoksi vain kurjistunut.

tiistai 8. joulukuuta 2015

Vuosi 2015 on kalkkiviivoilla - hyvä niin...

Tämä vuosi on edennyt kuin siivillä, vastahan oli tammikuu, kesän muistot ovat tuoreessa muistissa ja kohta Joulu on jo ovella...

Tuntuu siltä, että iän lisääntyessä, vuodet kuluvat yhä nopeampaan. Oli niin tai näin, onneksi kohta on kunnon talvi ja saa alkaa odottelemaan kevättä ja kesää, näinhän se menee.

Tämän vuoden viralliset kokoukseni Kemin kaupungin organisaatiossa, luottamustoimien osalta ovat ohi: Eilen oli Kemin kaupunginvaltuuston ns. talousarviokokous ja tänään tarkastuslautakunnan kokous.
Molemmista kokouksista jäi hyvä maku suuhun, asiallisia ja eteenpäin selkeästi suuntaavia kokouksia.

Tuo ajankulu tuli puheeksi tänään, kun lähestyvien kuntavaalien ehdokkaita jo kuulemma kiihkeästi haeskellaan. Kuntavaalit Suomessa ovat aivan kohta - poikkeuksellisesti huhtikuussa 2017.

No henkilökohtaisesti sen verran, että ensi viikolla on vielä Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n hallituskokous ja sitten saa minun puolestani Joulu sekä Joulupukki tulla.

Niin kuin muutama päivä sitten kirjoitin Joulupukki on jo lähtenyt liikkeelle Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevalta Korvatunturilta.

Tulivoimaa lisää lähi-itään...

Ei ole halpaa lystiä lähettää risteilyohjuksia liikkeelle sukellusveneestä. No joka tapauksessa Venäjän sukellusvene on asemissa Syyrian rannikolla - varmuuden vuoksi ja tuskin turhanpäitten...

Luonnollisesti risteilyohjus on varmempaa pistää matkaan lähietäisyydeltä kuin satojen/tuhansien kilometrien etäisyydeltä usean vieraan valtion ilmatilan kautta.

Nettitietojen mukaan risteilyohjusten hintahaarukka lienee 750.000-1.250.000 euroa.

Saattaa olla, että Syyrian ja Irakin sotatantereella käytettävät risteilyohjukset ovat lähestymässä "viimeinen käyttöpäivä" ja/tai "parasta ennen"-merkintää, joten niiden hinta on mahdollisesti jotain muuta.

Niin kuin olen useammassakin artikkelissani todennut, vanhaa mutta käyttökelpoista sotamateriaalia hävitetään, jota päästään kehittelemään entistä tehokkaampia/tappavampia välineitä...

__________________

Pätkä Wikipediatekstiä:

BGM-109 Tomahawk

Risteilyohjus on omalla moottorillaan lentävä ase, joka lentää kohteeseensa ennalta ohjelmoitua reittiä pitkin. Osuessaan kohteeseen sen taistelukärki ja jäljelle jäänyt polttoaine räjähtävät. Risteilyohjus muistuttaa miehittämätöntä lentokonetta, sillä onsiivet ja voimanlähteenä jonkintyyppinen suihkumoottori.

Ohjus voidaan laukaista maasta, lentokoneesta, laivasta tai sukellusveneestä. Taistelukärkenä on nykyään yleisimmin tavanomainen räjähde tai ontelokranaatti. Risteilyohjus voi kantaa myös taktista ydinasetta, mutta ydinaseriisunta on rajoittanut niiden käyttöä.

Nykyaikaiset risteilyohjukset eivät yleensä ylitä äänennopeutta, ovat itseohjautuvia ja lentävät matalalla välttääkseen tutkat.

Neuvostoliitto sekä Intia ja Venäjä yhteisesti ovat kehittäneet meritorjuntaan yliääninopeuksilla lentäviä risteilyohjuksia (Granit/Shipwreck, Bazalt/Sandbox, Moskit/Sunburn ja BrahMos), joissa on käytetty myös raketti- ja ramjet-moottoreita.

Risteilyohjusten historiaa

Ensimmäinen aktiivikäytössä ollut risteilyohjus oli saksalainen V1. Ensimmäisiä risteilyohjuksia olivat Yhdysvalloissa 1900-luvun alkukymmenien aikana kehitetyt potkurikäyttöiset ja hyrrägyroskooppiohjatut lentävät pommit, joita ei kuitenkaan tiettävästi koskaan käytetty sodassa. Japanilaisia kamikaze-hyökkäyksiä voidaan pitää miehitettyinä risteilyohjuksina (katso esimerkiksi Yokosuka MXY7). Ensimmäiset risteilyohjukset olivat hyvin epätarkkoja. Niitä sanottiinkin usein ”lentäviksi pommeiksi”.

Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kehittivät lentokoneista ja sukellusveneistä laukaistavia risteilyohjuksia. Neuvostoliitto oli mieltynyt suurikokoisiin risteilyohjuksiin. Yhdysvalloilla oli Project Pluto (1957–1964), jonka tarkoituksena oli kehittää ydinreaktorilla varustettua ramjetia käyttävä risteilyohjus. Vaikka projektin perusta todettiin toimivaksi ja rakennettuja moottoreita koekäytettiin maassa, yhtään koelaukaisua ei suoritettu. Mannertenvälisten ohjusten (ICBM) teknologia oli kehittynyt odotettua nopeammin ja ”Project Pluto” lopetettiin.

Neuvostoliitto näki ballististen ohjusten sopivan maakohteiden tuhoamiseen ja raskaiden ydinaseella tai tavanomaisilla räjähteillä varustettujen risteilyohjusten olevan ensisijainen ase tuhottaessa Yhdysvaltain lentotukialusryhmiä.

Neuvostoliitto rakensi suurikokoisia sukellusveneitä (Echo- ja Oscar -sukellusveneluokat) kuljettamaan raskaita risteilyohjuksia ja varjostamaan Yhdysvaltain lentotukialusryhmiä merellä. Näiden risteilyohjusten ilmasta laukaistavia versioita kuljettivat raskaat pommikoneet (Tu-22M-, Tu-95-, Tu-160-pommikonetyypit).

Nykyisin tunnetuin risteilyohjus lienee yhdysvaltalainen ”BGM-109 Tomahawk”, jota käytettiin runsain mitoin Irakia vastaan Persianlahden sodassa.

Risteilyohjustyyppejä

ALCM (Air Launched Cruise Missile) on ilmasta laukaistava risteilyohjus. Ohjus pudotetaan lentokoneesta, jolloin sen moottorit käynnistyvät ja se aloittaa suihkumoottorinsa avulla matkansa kohti maaliaan.

GLCM (Ground Launched Cruise Missile) on maasta laukaistava risteilyohjus. GLCM laukaistaan raketin avulla.

SLCM (Sea Launched Cruise Missile) eli mereltä laukaistava risteilohjus. Tämäkin aloittaa matkansa rakettimoottorin avulla. Tunnetuin SLCM on Yhdysvaltain BGM-109 Tomahawk.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Risteilyohjuksilla varustettu venäläinen sukellusvene saapui Syyrian rannikolle

ULKOMAAT 8.12.2015 11:04 Päivitetty: 8.12.2015 11:08

Helsingin Sanomat

Risteilyohjuksilla varusteltu venäläinen sukellusvene on saapunut Välimeren itäosiin lähelle Syyrian rannikkoa, venäläinen uutistoimisto Interfax kertoi tiistaiaamuna.

Sukellusvene on varustettu samanlaisilla risteilyohjuksilla, joilla Kaspianmerellä sijaitseva Venäjän merivoimien laivue on pommittanut kohteita Syyriassa, Interfax kertoi.

Venäjän puolustusministeri ilmoitti puolestaan tiistaina siirtäneensä hyökkäys- ja kuljetushelikoptereita sotilastukikohtaan Armeniassa Turkin itänaapurissa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan seitsemän MI-24- ja Mi-8-helikopteria on siirretty tukikohtaan lähelle Armenian pääkaupunkia Jerevania. Toinen erä helikoptereita siirretään tukikohtaan loppuvuodesta, puolustusministeriö ilmoitti Reutersin mukaan.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Venäjä ampui Isisiä sukellusveneestä

ULKOMAAT 8.12.2015 23:04

Tommi Hannula

HELSINGIN SANOMAT

Venäjä ampui terroristijärjestö Isisin kohteita Syyriassa ensimmäistä kertaa sukellusveneestä, puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi tiistaina uutistoimisto Reutersin mukaan. Ohjukset ammuttiin Välimereltä.

”Kohteet olivat kaksi suurta terroristien tukikohtaa Raqqan alueella”, Šoigu kertoi tv-kameroiden edessä presidentti Vladimir Putinille uutistoimisto Reutersin mukaan.

”Voimme sanoa täydellä varmuudella, että teimme melko vakavaa vahinkoa asevarastoille, miinatehtaalle ja luonnollisesti öljyinfrastruktuurille.”

Šoigun mukaan Venäjä kertoi sukellusveneestä ampumistaan ohjuksista etukäteen Yhdysvalloille ja Israelille.

Suomen hallituksen turvapaikkahakijoihin liittyvä ohjelma...

Hyviä, selkeitä linjauksia hallitukselta...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Hallitus aikoo panna turvapaikanhakijat töihin – Maahanmuuttovirasto lakkauttaa vastaanottokeskuksia

POLITIIKKA 8.12.2015 9:06 Päivitetty: 8.12.2015 12:40

Hallitus julkisti tiistaina laajan turvapaikanhakijoihin liittyvän ohjelman. Ohjelman tarkoituksena on hallituksen mukaan katkaista hakijoiden hallitsematon virta maahan, saada kustannukset hallintaan ja kotouttaa turvapaikan saaneet.

Ohjelmaan kuuluu sisäministeri Petteri Orpon (kok) mukaan 80 eri toimenpidettä. Hallitus haluaa muun muassa panna turvapaikanhakijat töihin joko vastaanottokeskuksissa tai niiden sijaintikunnissa.

Hallituksen mukaan esimerkiksi kotouttamisen toimenpiteiden vastineeksi hakijoiden pitäisi tehdä jotakin työtä. Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps) kertoi tiedotustilaisuudessa, että turvapaikkaa hakevien ei haluta olevan joutilaina.

”Se on parempi yhteiskuntarauhalle”, Lindström sanoi tiedotustilaisuudessa.

Orpo, Lindström ja pääministeri Juha Sipilä (kesk) esittelivät ohjelman sisältöä tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Myönteinen turvapaikkapäätös ei ole vastedes pysyvä.

Lähtömaiden turvallisuustilannetta arvioidaan tästä lähtien kaksi kertaa vuodessa, ja jos tilanne on kohentunut, määräaikainen oleskelulupa otetaan uudelleen käsittelyyn.

”Tässä betonoidaan, että oleskeluluvat ovat määräaikaisia”, Orpo sanoi.

Hallitus myös aikoo arvioida Afganistanin turvallisuustilanteen uudelleen. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että Afganistanista tulevien oleskeluluvan saaminen vaikeutuu.

Suomeen saapuu tänä vuonna hieman alle 35 000 turvapaikanhakijaa. Ministeri Orpon mukaan heistä noin kaksi kolmannesta ei saa turvapaikkaa.

Hallitus jatkaa edelleen selvitystä siitä, että myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat eivät kuuluisi asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin.

Maahanmuuttovirasto kertoi tiistaina lakkauttavansa joulu- ja tammikuun aikana vastaanottoyksiköt Parikkalasta, Vantaalta ja Merikarvialta.

Lisäksi suunnitteilla olleiden Kittilän, Pellon ja Ylitornion vastaanottokeskusten valmistelut keskeytetään.

Maahanmuuttovirasto ja Poliisihallitus päätyivät kohteiden sulkemiseen yhteisen arvion perusteella.

”Tämän lisäksi poliisin arvion mukaan on 27 vastaanottokeskusta, joiden turvallisuustilanne joko vaatii selkeitä parannustoimenpiteitä, tai vastaanottokeskukset pitäisi tulevina kuukausina lopettaa”, sisäministeri Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa.

Pääkaupunkiseudulle suunnitellaan lisäksi kahta kotimaahansa palaavien vastaanottokeskusta eli niin sanottua palautuskeskusta.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet aiotaan koota näihin keskuksiin.

Mitä tapahtuu turvapaikkapuhuttelussa?

Maahanmuuttovirasto järjesti simuloidun turvapaikkapuhuttelun. Puhuttelijan mukaan kuuleminen sujui hyvin todenmukaisesti, lukuun ottamatta tulkkauksen puutetta.