keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Tärkeää asiaa "himokokoustajille"...

Kävin eilen iltapäivällä vemässä rajanaapurin kanssa ensimmäisen pihanrapsutuskuorman Kemin Eko-Asemalle. Täysi iso peräkärryllinen tavaraa ja vielä kesäauton lavalla toisen naapurin pensaidenkatkomisoksia.

Matkalla keskustelimme mm. työajalla pidettävistä kokouksista. Kerroin hänelle alla olevasta artikkelista. Tosin taisin hiukan "pistää Lapin lisää" kokouksiin kuluviin aikamääriin, mutta kyllähän tuo 37 työpäivää on aika paljon... 

Mikäli vielä oikein muistan, olen minäkin istunut monessa turhanpäiväisessä kokouksessa.

Varoituksen sana lienee paikallaan: Artikkeli on pitkähkö, mutta sitä voi lukea "sulatellen" pieninänä pätkinä.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Vuodessa kuluu jopa 37 työpäivää tehottomiin kokouksiin

Kokoukset ovat usein tylsiä ja tehottomia, mutta ihan turhaan. Palaverista saa sujuvan yksinkertaisilla keinoilla, sanovat asiantuntijat.

URA  
JUSSI JÄÄSKELÄINEN

Tyypillinen kokous on kuin haukotuttavan tylsä monologi.
Tätä mieltä on yliopistotutkija Sirpa Syvänen Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksesta. Hän on perehtynyt työyhteisöjen palavereihin, kehityskeskusteluihin ja kehittämispäiviin kolmen viime vuoden ajan.

Monella menee lähes puolet viikosta palavereihin

Työpaikkojen kokouksissa on paljon parannettavaa, käy ilmi Suomalaisen Työn Liiton ja sen kumppaniyritysten tekemästä Kansallinen kokousbarometri -tutkimuksesta.
Selvityksen mukaan jopa 42 prosenttia kokouksista on tehottomia. Yli puolet vastaajista koki, että kokouksia on liikaa.
Barometrin mukaan monen työviikko sisältää keskimäärin seitsemän eri kokousta, joihin kuluu yhteensä noin 9,5 tuntia työaikaa.
Muut kokoukseen liittyvät asiat, kuten kokousajan löytäminen, kokouspaikan varaaminen, kokoukseen valmistautuminen ja kokoukseen siirtyminen, veivät työntekijältä lisäksi kuutisen tuntia viikossa.
Tutkimukseen vastanneilta meni kokousasioihin noin 40 prosenttia viikkotyöajasta, ja jokaisesta kokouksesta meni heidän mukaansa parikymmentä minuuttia aikaa hukkaan.
Työntekijöiltä kului keskimäärin 37 työpäivää vuodessa tehottomiksi koettuihin kokouksiin. Barometrin laskelmien mukaan se maksoi työnantajalle noin 5 500 euroa työntekijää kohden.
Jos kokouksia tehostettaisiin, se voisi tuoda sadan hengen organisaatiossa jopa puolentoista miljoonan euron säästöt vuodessa, tutkimuksessa todetaan.
Barometriin vastasi lähes 600 ihmistä paristakymmenestä eri organisaatiosta.
Lähde:
www.kokousbarometri.fi
"Liian usein kokouksissa toistuu sama näytelmä ja draaman kaari. Kokoukset ovat johdon yksisuuntaista puhetta, eivätkä asiat aina koske kaikkia kokouksessa olevia", Syvänen sanoo.
"Kokousten pitäisi olla osallistavia. Niissä täytyisi kokea muutakin kuin väsymystä ja turhautumista."
Hänen johtopäätöksensä on, että kokouksia on liikaa ja monet niistä ovat tehottomia.
Tämä käy ilmi myös Suomalaisen Työn Liiton ja sen yhteistyökumppaneiden juuri julkaisemasta Kansallinen kokousbarometri -tutkimuksesta.
Selvityksen mukaan palaverien tehottomuus johtuu muun muassa näistä syistä: kokouksissa käsitellään asialistan ulkopuolisia asioita, ihmiset saapuvat kokouksiin myöhässä, kokousvälineet ovat puutteellisia, eikä kokouksiin valmistauduta kunnolla.
Turhat ja tehottomat palaverit ovat oikea ongelma, sillä ne syövät työaikaa, rahaa ja motivaatiota.
Keinot kokousten tehostamiseen ovat kuitenkin yksinkertaisia.

Näin tehostat kokouksia

1. Mieti, onko asian hoitamiseksi pakko pitää kokous. Jos palaveri on tarpeen, määrittele sille vähintään yksi tavoite. Kerro se kokoukseen kutsuttaville etukäteen.
2. Jaa vastuuta: delegoi muille kokouksen valmistelua sekä aiheiden käsittelyä kokouksessa. Se on arvostuksen osoitus ja lisää työntekijöiden motivaatiota.
3. Valitse kokouspaikka, joka tukee käsiteltävää aihetta. Riko rutiinit – lähtekää vaikka puistoon tai tehkää kävely. Hyödynnä monipuolisia työskentelymenetelmiä.
4. Kunnioita työkavereita tulemalla ajoissa paikalle. Käy kokouksen alussa agenda läpi ja pidä aikataulusta kiinni keskittymällä olennaiseen.
5. Ehdota esimiehellesi, että kokoustiloista tehdään viihtyisämpiä. Kerro, millaisessa tilassa vuorovaikutus ja ideat syntyvät parhaiten.

KESKITY VAIN OLEELLISIIN ASIOIHIN
Tärkeintä on tunnistaa turhat kokoukset ja luopua niistä, sanoo valmennusyritys Re:meetin toimitusjohtaja Janne Orava. Hän neuvoo miettimään, voiko asian hoitaa ilman kokousta.
Pakollisia kokouksia voi puolestaan lyhentää keskittymällä itse asiaan.
"Kokousta on turha pitää, jos ei osaa mainita edes yhtä tavoitetta. Yhdessäkin organisaatiossa johtaja luki iltapäivän ajan aikuisille ihmisille kalvoja ääneen. Supertehotonta! Saman asian olisi voinut kertoa intranetissä", Orava sanoo.
Sirpa Syväsen mukaan kokoukset ovat monesti läkähdyttäviä, koska esityslista on ahdettu liian täyteen käsiteltäviä asioita.

VALITSE OIKEANLAINEN KOKOUSTILA

"Monesti mennään tilaan, joka sattuu olemaan vapaana, vaikkei se tukisi kokouksen tarkoitusta. Esimerkiksi luovaan kohtaamiseen paras asetelma on puoliympyrä. Ei tarvitse peruutella, väistellä eikä ohitella videotykkiä", Janne Orava sanoo.
S
euraavaksi kannattaa miettiä, onko työpaikalla sopivat kokoustilat ja -välineet. Asiantuntijoiden mukaan erityyppisiä kokouksia varten pitäisi olla omat tilat.
Nopeaan kokoustamiseen sopii pystypöydän ympärille kokoontuminen.
Ideointia taas tukee se, että tilassa on rentoa olla, jolloin ihmiset ovat vapaampia jakamaan ideoita. Fläppitauluja kannattaa sijoittaa eri puolille huonetta, jotta niiden luokse pääsee vaivatta.
"Usein ideointipäivänä mennään työpaikan ulkopuolelle. Hyvä kysymys on, miksi. Suurin syy on se, että halutaan pois tutusta ympäristöstä, koska omat neuvotteluhuoneet eivät ruoki ideointia", toteaa kokoustiloihin erikoistuneen yksikön vetäjä Joonas Rockas Vallila Interior -sisustusyrityksestä.
Sirpa Syväsen mukaan pahin tilanne syntyy huoneissa, joissa tuijotetaan työkaverin selkää eikä kuulla kunnolla, mistä on puhe. Se ruokkii häiriköintiä ja vetäytymistä.
Kokoustarjoilukaan ei ole merkityksetön asia, vaikka lama korjasi herkut pois monesta kahvipöydästä, Syvänen sanoo.
"Kahvilla tai muilla hyvinvointia lisäävillä elementeillä on kummasti vaikutusta siihen, miten kokouksissa keskustellaan ja mitä siellä saadaan aikaiseksi. Nyt kokouksessa saatetaan istua kaksi kolme tuntia ilman, että siellä on mitään suuhunpantavaa. Se on myös arvostuksen osoitus: eikö meille riittänyt edes kahvikupillista?" 
ANNA MUILLEKIN MAHDOLLISUUS OSALLISTUA
Kokouskäytäntöjen muuttamiseen ei riitä se, että henkilöstöhallinto miettii ohjeita tehokkaalle kokoustamiselle ja teippaa vinkkilistoja neuvottelutilojen seinille.
Sirpa Syvänen korostaa esimiehen roolia keskustelevan ilmapiirin luomisessa ja kokouspalautteen keräämisessä. Esimiehen pitää myös uskaltaa jakaa vastuuta kokouksen valmistelusta ja vetämisestä.
"Johtajakeskeisyys pitää purkaa. Kun valmisteluvastuuta jaetaan, työntekijä tuntee, että häntä arvostetaan. Mahdollisuus osallistua lisää motivaatiota. Jos kokouksessa vain käydään eikä siellä ole vaikutusmahdollisuuksia, siitä tulee kumileimasin, joka näivettää luovuuden."
Turhautumista lisää se, jos kokouksessa tulee ulkopuolinen olo. Siksi kokoukseen kutsuttaville pitää osata perustella, miksi juuri heidän täytyy olla paikalla. Tyypillinen virhe on, että kutsu lähtee turhan monelle.
Janne Oravan mielestä kokouksen koollekutsujan on myös syytä miettiä, pitääkö kaikkien olla kokouksessa alusta loppuun. Toisinaan kokouksen voi rakentaa siten, että ensin käsitellään kaikkia koskevat asiat, ja tauon jälkeen kokousta jatkavat ne, joita loput asiat koskevat.

PIDÄ TAUKOJA JA JÄRJESTÄ VIDEONEUVOTTELUJA
Pitkien kokousten välissä kannattaa pitää taukoja.
"Luulemme olevamme tehokkaita, kun olemme yhdessä tilassa kolme tuntia putkeen, mutta fysikaalinen fakta on, että ihminen jaksaa olla vain vajaan tunnin paikoillaan", Orava toteaa.
Jos mukana on organisaation ulkopuolinen asiantuntija, häntä on turha pyytää kokoukseen istumaan tunniksi muutaman minuutin esityksen vuoksi. Oravan mielestä asiantuntija voi kertoa oman osuutensa myös esimerkiksi videon välityksellä, jolloin hänen aikaansa ei tuhlata paikasta toiseen kulkemiseen.
Etäkokoukset eli video- ja puhelinneuvottelut ovatkin lisääntyneet. Niitä on parikymmentä prosenttia kokouksista.
"Monessa yrityksessä parhaat videoneuvottelujärjestelmät ovat kuitenkin vain isoimmissa neuvottelutiloissa, vaikka tarve olisi yhä enemmän pienemmille, jopa yhden hengen puhelin- ja videoneuvottelutiloille", Joonas Rockas sanoo.
Hänestä on hölmöä, että yksi ihminen joutuu varaamaan yksin suuren neuvottelutilan.
"Moni kalustevalmistaja on nyt herännyt tarjoamaan avokonttoreihin kalusteita, jotka ovat kuin yhden hengen palaveritiloja. Myös verhojen avulla voidaan jakaa isoja avotiloja pienemmiksi ja luoda kokoustamiseen sopivia paikkoja."

TEE VÄLILLÄ JOTAIN ERILAISTA
Kiinnostavuutta kokouksiin saa, kun tekee jotain poikkeuksellista. Kävelykokoukset ovat tästä yksi esimerkki. Sirpa Syvänen kehottaa harkitsemaan kokouspaikaksi puistoa. Jos isoa ryhmää on vaikea hallita ulkona, porukan voi jakaa vaikka työpareihin.
Syväsen mielestä on motivaation kannalta tärkeää, että kokouksissa käytetään hyödyksi vaihtelevia menetelmiä, koska ihmiset oppivat eri tavoin: yksi oppii kuuntelemalla, toinen kuvien kautta, kolmas tiukan faktan avulla ja neljäs saatuaan vastinetta tunteilleen.
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi on kokeillut omassa työyhteisössään, miten kokouskäytäntöjä pystyy muuttamaan voimavarakeskeisillä menetelmillä.
"Aluksi puhumme jostakin positiivisesta, kuten siitä, mikä töissä on viime aikoina onnistunut hyvin. Joskus rauhoitumme tietoisesti ja teemme mindfulness-tyyppisen hengitysharjoituksen", Heikkilä-Tammi kertoo.
Hän on huomannut, että kokoukset ovat erilaisia aiempaan verrattuna. Jos ihmiset ovat tulleet kiireisinä ja kireinä palaveriin, ilmapiiri muuttuu rauhallisemmaksi ja positiivisemmaksi, kun on ensin palautettu mieleen miellyttäviä kokemuksia.
"Meillä on suulas kuuden hengen porukka, joka puhuu toistensa päälle. Nyt ihmiset keskittyvät paremmin ja kuuntelevat toisiaan. Asiat käsitellään huomattavasti tehokkaammin."

PANE MYÖHÄSTELIJÄT KURIIN
Entä mitä voi tehdä, jos joku jatkuvasti myöhästyy kokouksista?
Janne Oravan mukaan yksi ratkaisu voi olla koulusta tuttu rangaistus. Sopiva keino täytyy kuitenkin päättää yhdessä organisaation sisällä, koska jokin tapa voi olla yhden työyhteisön mielestä hauska mutta toisen mielestä nöyryyttävä.
"Eräässä yrityksessä työntekijät ovat sopineet, että myöhässä tuleva lausuu runon tai kertoo vitsin. Rangaistus voi olla myös kymmenen punnerrusta tai euro per myöhästynyt minuutti virkistyskassaan. Joissain paikoissa ovi menee kiinni, kun kokous alkaa, eikä sisään enää pääse", Orava kertoo.

tiistai 5. toukokuuta 2015

Hyvä kehityssuunta Meri-Lapissa...

Toimin alla olevan asian suhteen välikätenä...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Päivitetty 5.5.2015 14:06, julkaistu 5.5.2015 14:04

Tekniikan tilat yhteiskäyttöön Meri-Lapissa

Ammattiopisto Lappian rehtori Jussi Leponiemi, Lapin AMKin vararehtori Reijo Tolppi ja Teollisuuden ja luonnonvarojen va. osaamisalajohtaja Hannu Kähkölä Lapin AMKista allekirjoittivat sopimuksen.

Lapin AMK ja Ammattiopisto Lappia ovat sopineet laboratorioiden ja oppimisympäristöjen yhteiskäytöstä.

Lapin ammattikorkeakoulu Oy ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ovat sopineet laboratorioiden ja oppimisympäristöjen yhteiskäytöstä Kemissä, Torniossa ja Tervolan Louella.
Sopimus tarkoittaa muun muassa sitä, että AMK:n ja ammattiopiston opiskelijat ja opetus voivat jatkossa käyttää samoja tiloja aiempaa sujuvammin. Tilat ovat koulujen yhteiskäytössä myös tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnassa.
Yhteiskäyttöön tulevat amk:n sähkö- ja automaatiolaboratoriot, koneautomaation tilat ja Louen biokaasulaitoksen valvomokoulutustilat ja laitteet Kosmoksessa Kemissä. Ammattiopiston tiloista ovat jatkossa myös AMK:n käytössä valmistustekniikan ja automaation tilat Kemissä ja Torniossa, puutekniikan kehitysympäristö Kemissä, biokaasulaitos ja tuulivoima- ja aurinkoenergiaympäristöt Louella sekä Torniossa sijaitsevat Jaloterässtudion, rikastustekniikan ja IT-laboratorion tilat ja laitteet.
- Ammattikorkeakoulun tilat ja väki tulevat ammattiopiston opiskelijoille tutuiksi, mikä on varmasti omiaan laskemaan kynnystä hakeutua insinöörikoulutukseen myöhemmin, uskoo Tekniikan ja luonnonvara-alojen va. osaamisalajohtaja Hannu Kähkölä.
- Ammattiopisto Lappian opiskelijat saavat koulutusta ajanmukaisissa oppimisympäristöissä. Yhteistyömme on valtakunnankin tasolla vertaillen tiivistä ja tämä sopimus konkretisoi yhteisen tahtotilan käytännön toiminnaksi, summaa ammattiopisto Lappian rehtori Jussi Leponiemi.

Perussuomalaiset hallitusvankkureissa - kukaties...

Eräässä tämän päivän uutisessa otsikoidaan: Soini toivoo kolmen suuren puolueen hallitusta: "Apupyöriä ei tarvita"

Kysymys kuuluu: " Jos näin asia etenee käytännössä, mihin ihmeessä me Suomen MUST-hallituspuolueen RKP:n lykkäämme?"

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Timo Soini vaatii yhteiskuntasopimusta

Lauri Nurmi
Timo Soini vastasi Lännen Median kysymyksiin yhteiskuntasopimuksesta sen jälkeen, kun hän oli kertonut laajalle toimittajajoukolle, että perussuomalaiset toivoo edelleen kolmen suuren puolueen hallitusta. Soini kuitenkin
Lauri Nurmi
Helsinki
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on painottanut, että hänen johtamansa puolue on nyt Suomen suurin työväenpuolue.
Keskusteltuaan tiistaina iltapäivällä hallitustunnustelija Juha Sipilän (kesk.) kanssa Soini lähetti terveisensä työmarkkinajärjestöille.
Lännen Media kysyi Soinilta, miten hän suhtautuu yhteiskuntasopimukseen ja mikä sen merkitys on seuraavan hallituksen näkökulmasta.
– Jos yhteiskuntasopimuksesta saadaan sopu useammaksi vuodeksi, se heijastuu välittömästi talouden sopeutustarpeeseen. Ennakoitavuus on kaikin puolin hyvä asia, ja sen takia on syytä toivoa, että yhteiskuntasopimus syntyy.
– Jos sitä ei synny, maassa on kuitenkin muutaman viikon päästä toimintakykyinen hallitus, joka toimii joka tapauksessa.
Soini painotti, että työmarkkinajärjestöillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa seuraavan hallituksen päätöksiin. Hänen mukaansa tilaisuus menee ohi, jos sopimusta ei synny.
– Eivät nämä asiat odota sen paremmin perussuomalaisia kuin ketään muitakaan. Asiat on hoidettava, ja olisi hyvä, että mahdollisimman laajalla mallilla menisimme eteenpäin, Soini tähdensi.
Sipilä arvioi maanantaina, että julkisen talouden sopeutustarve on hallitusneuvotteluissa huomattavasti suurempi, jos yhteiskuntasopimusta ei synny. Soini puhui oma-aloitteisesti samasta asiasta kuin Sipilä.
Molempien puoluejohtajien sanoja on mahdollista pitää palkansaajien SAK:lle, STTK:lle ja Akavalle sekä työnantajien EK:lle esitettyinä verhottuina uhkauksina.
– Lukuihin en mene, mutta se on selvää, että yleisarvio on oikea. Jos yhteiskuntasopimusta ei tule, silloin täytyy käyttää muita keinoja. Suoraan sanottuna se tietäisi lisäsopeutusta jo ensi syksynä ja seuraavassa budjetissa, Soini korosti Lännen Medialle.
Soinin sanoja
 pitää arvioida myös sitä taustaa vasten, että toiseksi suurimmasta hallituspuolueesta on viime vuosikymmenien aikana tullut valtiovarainministeri. Jos perussuomalaiset pääsee Sipilän muodostamaan hallitukseen, Soini ryhtynee juuri rahaministeriksi.
Saattoi siis hyvinkin olla, että uusi valtiovarainministeri jyrähti nyt harkitusti ensimmäisen kerran työmarkkinajärjestöille ja varoitti niitä kipeistä lisäleikkauksista, elleivät ne taivu Sipilän ajamaan yhteiskuntasopimukseen.
Soini varoi ottamasta kantaa kuumana vellovaan keskusteluun työajan pidentämisestä.
– Olen määritellyt perussuomalaiset työväestön puolueeksi ilman sosialismia. Nyt on sen verran herkkä alue, että kuitataan vain vasemmistoliitosta, että se on työväenpuolue ilman äänestäjiä, Soini väisti kohteliaasti kysymyksen työajan pidentämisestä.
Hallitustunnustelija Sipilä esittää parhaillaan eduskunnassa lisäkysymyksiä kaikille eduskuntapuolueille. Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Tuomo Puumala kertoi, että Soinille oli päivällä taputettu keskustan eduskuntaryhmässä.
– Minusta se oli kohteliasta. Olisiko se ollut lohkaisu tai jokin sellainen, jolle taputimme, Puumala totesi.

Insinööriliitto - demokratia toimii - hyvä niin...

Normaaliin ammattijärjestödemokratiaan kuuluu, että mm. puheenjohtajaksi asetetaan ehdokkaita.

Mielestäni Insinööriliitossa ei erityisemmin kuohu. Mielenkiintoiseksi asian tekee nykyisten ehdokkaiden osalta se, että heillä on eri näkemys keskusjärjestöasiasta.

Tunnen molemmat henkilöt. Hyviä vaihtoehtoja puheenjohtajaksi molemmat...

Viime viikolla pidetyssä Insinööriliiton koulutustilaisuudessa Kemissä keskusjärjestöasia tuli esiin ruokailun yhteydessä. Kerroin asiasta oman näkemykseni, jonka olen jo pariin kolmeen kertaan Blogisivullani aikaisemminkin todennut.

Mielestäni insinöörien, Insinööriliiton ei ole syytä mennä niin sanotusti halpaan.

Uusi mahdollinen keskusjärjestöasia on puhtaasti puoluepoliittinen juttu.

Vasemmisto - lähinnä SDP ja Vasemmistoliitto ovat niin huonossa hapessa tällä hetkellä, että on keksittävä jotain uutta.
Jossakin vasemmiston seminaarissa on jollakin käynyt superälynväläys UUSI KESKUSJÄRJESTÖ! Vähän niin kuin EK! Sitä on sikahelppo markkinoida kaikille Suomessa, jne. ...

Insinöörit olisivat täysin statistien roolissa, näin se vaan yksinkertaisuudessaan menee - valitettavasti.

Toivon vilpittömästi, että Insinööriliiton puheenjohtajaa ei ainakaan puhtaasti keskusjärjestönäkemyksien perusteella valita marraskuussa 2015.. On tulossa niin mielenkiintoinen kokous, että pitäisiköhän ängetä vielä eläkepäivillä mukaan Helsinkiin.

Niin - itse olen Akavassa pysymisen kannalla...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

IL:n Porokari saa haastajan: haluaa pitää liiton Akavassa



Insinööriliitossa kuohuu: istuva puheenjohtaja saa haastajan, joka haluaa pitää insinöörit Akavassa. Asiasta uutisoi Aamulehti.
Insinööriliitto IL:ssä kuohuu: puheenjohtaja Pertti Porokari saa haastajan liiton ytimestä kertoo Aamulehti.

Tampereen Insinöörit ry:n hallitus on päättänyt asettaa helsinkiläisen Mikko Wikstedtin ehdolle Insinööriliiton puheenjohtajavaaliin. Wikstedt, 52, on liiton järjestöjohtaja, ja lehden mukaan käytännössä puheenjohtaja Porokarin oikea käsi. Nyt Wikstedt pyrkii syrjäyttämään Porokarin.

Istuvan puheenjohtajan haastaminen on myös merkki myllerryksestä, jota Insinööriliitossa käydään siitä, mihin keskusjärjestöön liitto jatkossa kuuluu.

Nykyinen puheenjohtaja Pertti Porokari on ollut näyttävästi mukana SAK:n ja STTK:n uudessa keskusjärjestöhankkeessa, vaikka Insinööriliitto sanookin, että mahdollista mukanaoloa vain selvitetään. Tampereen Insinöörit, yksi suurimmista jäsenyhdistyksistä, puolestaan on vahvasti sitä mieltä, että Insinööriliiton pitää pysyä Akavassa. Myös Oulun ja Lounais-Suomen jäsenjärjestöt ovat samalla kannalla. Kauppalehti uutisoi asiasta maaliskuun lopussa (KL 31.3.)

Akava ei ole ollut lähdössä hankkeeseen mukaan, vaan se haluaa säilyä itsenäisenä.

Nyt Wikstedtin ja hänen tukijoidensa tavoitteena on estää Insinööriliiton irtautuminen Akavasta.

”Edustajakokouksen päätöksen mukaisesti Insinööriliitto kuuluu Akavaan, eikä sitä asiaa ole syytä muuttaa”, painottaa Tampereen Insinöörien puheenjohtaja Kalle Kiili Lännen Medialle.

Insinööriliiton puheenjohtaja valitaan marraskuussa. Porokari on jo ilmoittanut haluavansa jatkaa.

Pitkä pankkimatka Suomen Lapissa...




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Kotimaa  | 

Opettaja avautuu palaneista rahoista: Yritettiin viedä monta kertaa pankkiin

Kilpisjärven oppilaat menettivät tulipalossa useita tuhansia euroja luokkaretkirahoja, sillä talkoilla kerättyjä seteleitä ei oltu saatu pankkikonttoriin useista yrityksistä huolimatta.



Kilpisjärven koulu liekeissä.
Kilpisjärven koulu paloi maan tasalle sunnuntaina. Kuva: Minna Näkkäläjärvi / Yle Sápmi

Kilpisjärven koulun opettaja Sirpa Keskitalo kertoo palaneiden rahojen tarinan Facebook-päivityksessään, jota on jaettu sosiaalisessa mediassa useita tuhansia kertoja.
Koulun aloittaessa leirikoulurahojen keräämisen, oli kaikki vielä suht hyvin. Koululaisille avattiin tili Muonion Nordeaan, jonne on matkaa Kilpisjärveltä noin 200 kilometriä.
Muonion konttori kuitenkin suljettiin ja lähimmäksi pankkikonttoriksi tuli Kittilä 280 kilometrin päässä. Sinnekin rahoja saatiin vanhempien avustuksella.
Sitten Kittilän konttorissa lopetettiin käteisen rahan tallettaminen ja lähimmäksi talletuspaikaksi tuli Rovaniemen konttori. Kilpisjärveläisten pankkimatka kasvoi 440 kilometriin yhteen suuntaan.
Tämän jälkeen rahoja yritettiin viedä Rovaniemen konttoriin kahteen kertaan, kun rahastonhoitaja ja koulun opettaja kävivät Rovaniemellä. Molemmilla kerroilla kävi niin, että konttori ei sillä hetkellä ottanyt käteistalletuksia vastaan. Näin pullea rahakuori palasi kouluun ja lukittuun kaappiin.
Kukaan ei osannut odottaa, että koulutalo palaa maan tasalla. Näin kuitenkin kävi varhain viime sunnuntaina. Koulu on päättänyt, että leirikoulumatka Rovaniemelle tehdään, vaikka osa kerätyistä rahoista paloi tuhkaksi.
Opettaja Sirpa Keskitalon Facebook-kirjoitusta oli jaettu tiistaiaamuna kahdeksaan mennessä liki 10 000 kertaa.

Kemi-Tornion alueella kiinnostusta kansanosakkeisiin...

Toimin tällä kerralla taas tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Outokumpua ja Talvivaaraa muuta maata enemmän

Kuva: Tuntematon
Jussi SaarelaLähetä palautetta toimittajalle

Kemi-Tornion sijoittajat hajauttavat osakeomistuksiaan useammin kuin muualla maassa.

Jussi Saarela
Kemi
Kemi-Tornion alueen kotitalouksien kolme suosituinta pörssiosaketta ovat tällä hetkellä Outokumpu, Nokia ja Talvivaara. Tiedot ilmenevät nettipankki Nordnetin tutkimuksesta.
- Outokummun ja Talvivaaran omistukset ovat tuntuvasti koko maata korkeammat alueella. On hyvin poikkeuksellista, että Nokia on alueella vasta toiseksi omistetuin osake, sillä koko maassa se dominoi tilastoja ylivoimaisesti omistetuimpana pörssiosakkeena. Koko maassa lähes puolet on ostanut Nokiaa, Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju kertoo.
Outokummun suosiota selvittää hänen mukaansa Tornion terästehtaan sijainti seutukunnalla. Talvivaaran "kansanosakkeen" suosio on koko maan laajuinen ilmiö.
Kemi-Tornion seudun piensijoittajat hajauttavat Oksaharjun mukaan omistuksiaan muuta maata enemmän.
- Alueella asuvien salkuissa on keskimäärin kahdeksan eri yhtiön osakkeita. Koko maan keskiarvo on kuusi eri yhtiötä. Rahoitusteoriaan peilaten hajautushyödyt ovat merkittävät viiteentoista eri yhtiöön asti. Kokonaisuutena niin kaikkien suomalaisten kuin myös alueellisesti osakekauppa suuntautuu lähinnä Helsingin pörssiin, ei ulkomaille. Sijoitustyyli on alueella konservatiivinen. Riskinottohalukkuus on muuta maata vähäisempää.
Kansainvälinen hajauttaminen ei ole Oksaharjun mukaan lyönyt läpi Kemi-Torniossa eikä muuallakaan maassa.
- Suomalainen sijoittaja sijoittaa Helsingin pörssiin, vaikka se kuuluu maailman pienimpien pörssien joukkoon.
Hän uskoo, että viiden vuoden sisällä suosituimpien osakkeiden listalle nousee myös ulkomaisia osakkeita.
Kemi-Tornion
 seudun kymmenen omistetuimman osakkeen joukosta löytyy kolme voimakkaasti Venäjä-sidonnaista yhtiötä. Ne ovat Fortum, YIT ja Nokian Renkaat.
- Suurten Venäjä-sidonnaisten yhtiöiden kolmikkoa omistetaan kuitenkin alueella selvästi koko maan keskiarvoa vähemmän. Alueella suhtaudutaan Venäjään hyvin varovaisesti ja viimeisen 1–1,5 vuoden aikana tapahtunutta kurssilaskua pidetään oikeutettuna todelliseen tilanteen kehitykseen nähden. Koko maassa kurssilaskua on pidetty ylilyöntinä realiteetteihin nähden.
Alkuvuonna Venäjä-sidonnainen Fortum on kaikista Helsingin pörssin osakkeista Kemi-Tornion seudun netto-ostetuin pörssiosake. Nokia on ollut puolestaan kaikista nettomyydyin alueella samana aikana.
Kymmenen
 netto-ostetuinta pörssiosaketta tammi–huhtikuussa alueella olivat tässä järjestyksessä Fortum, Elektrobit, TeliaSonera, Sanoma, eQ, Saga Furs, Nordea, Wärtsilä, Tieto ja SSAB B. Näistä hyviä osingon jakajia ovat Oksaharjun mukaan Fortum, TeliaSonera, eQ, Nordea ja Tieto. Kasvuyhtiö näistä on Elektrobit.
Kymmenen nettomyydyintä pörssiosaketta tammi–huhtikuussa olivat alueella Nokia, Outokumpu, Stora Enso R, Sampo, Kone, Cargotec, Nokian Renkaat, Neste Oil, Biohit ja UPM-Kymmene. Näistä kaikkien aikojen huippukurssin ovat saavuttaneet Sampo ja Kone. Monen vuoden vertailussa huippukurssissa ovat olleet alkuvuonna Nokia, Stora Enso R, Cargotec, Neste Oil ja UPM-Kymmene. Alkuvuoden kurssinousijoita näistä olivat Outokumpu ja Nokian Renkaat.
- Kemi-Tornion seudulla piensijoittajat ovat yleisesti keventäneet osakepainoaan. Kaikkien Helsingin pörssin osakkeiden nettomyynnit yltävät tammi–huhtikuussa 1,1 miljoonaan euroon, Oksaharju toteaa.
Nordnet 
on Tukholman pörssissä noteerattu yhtiö, jonka markkinaosuus osakekaupasta Suomessa oli yli kymmenen prosenttia säilytyksessä olevien arvo-osuustilien lukumäärän perusteella. Sillä on noin 115 000 aktiivista asiakasta.
OSAKEMARKKINAT

Suosituimmat osakkeet Kemi-Torniossa

Kymmenen omistetuinta osaketta Kemi-Tornion seudulla olivat vappuaattona: (*prosenteissa Kemi-Torniossa asuvilla salkussa vähintään yksi osake)
1. Outokumpu 
– 31 prosenttia* (koko maassa 11 prosenttia)
2. Nokia 
– 30 prosenttia (koko maassa 41 prosenttia)
3. Talvivaara 
– 25 prosenttia (koko maassa 16 prosenttia)
4. Fortum 
– 14 prosenttia (koko maassa 19 prosenttia)
5. TeliaSonera 
– 13 prosenttia (koko maassa 15 prosenttia)
6. Nordea 
– 11 prosenttia (koko maassa 15 prosenttia)
7. YIT 
– 10 prosenttia (koko maassa 12 prosenttia)
8. Nokian Renkaat 
– 10 prosenttia (koko maassa 15 prosenttia)
9. Outotec 
– 9 prosenttia (koko maassa 8 prosenttia)
10. Sampo 
– 8 prosenttia (koko maassa 11 prosenttia)
Tutkimuksen otos perustuu nettipankki Nordnetin asiakasrekisteriin. Sillä on alueella 1 106 asiakasta, joiden salkkujen yhteisarvo on 15,5 miljoonaa euroa. Luvuissa ovat mukana kotitalouksien osakekaupat.

maanantai 4. toukokuuta 2015

Vapun perinteinen musiikkiannokseni...

Minulla on jo muutaman vuoden aikana ollut tapana nauttia musiikista Vappuna nimenomaan You Tuben välityksellä/avustuksella.
Kuuntelen aikamoisen rimpsun työväenlauluja, sotilasmusiikkia = marssimusiikkia ja hengellistä musiikkia = virsiä...

En oikeastaan useinkaan kuuntele em. osa-alueiden musiikkia muulloin. Ehkä tuo Vapun moninainen rooli herkistää keskittymään em. tyyppiseen musiikkiin. Pääasiassa You Tubesta kuuntelen suosittuja ulkomaisia ikivihreitä. Toki kuuntelulistoilleni kuuluu myös kotimaisia solisteja/esityksiä.

Pitänee jossakin vaiheessa laatia henkilökohtainen TOP 10- tai TOP 100-lista.

Suomen hallitusrunko hahmottuu...

Ainakin kaksi suurinta puoluetta on vielä mukana mahdollisessa hallituksessa - iltaan saakka.

Niin kuin aikaisemminkin olen kirjoittanut Perussuomalaiset "kokeilivat kepillä jäätä". Nyt on totuuden hetki. Ollako vai eikö olla - seuraavassa hallituksessa... 

Juuri hetki sitten katselin Suomen tv-uutisia. Perussuomalaiset "ovat ottaneet lusikan kauniisti käteen" ja ovat ainakin toistaiseksi muodostettavassa hallitusrintamassa. Ja ravit jatkuu niin kuin eräässä suomalaisessa huumoriohjelmassa mainostettiin...



Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:


Hallitusta sorvataan Sipilän ja Soinin ympärille

Maanantai 4.5.2015 klo 10.51 (päivitetty klo 12.27)


Hallitusta kokoava Juha Sipilä (kesk) aikoo neuvotella koko päivän Timo Soinin (ps) kanssa.

Perussuomalaiset saavat erityiskohtelun. Keskustan ja perussuomalaisten kymmenhenkiset neuvotteluryhmät aloittivat maanantaiaamuna kello kahdeksan aikaan neuvottelut, joissa käydään puolueiden erimielisyyksiä läpi. Aikaa on varattu illalla 23:een asti.Sipilä kertoi maanantaiaamuna väliaikatietoja hallitusneuvotteluista. Vasemmistoliiton talouslinjaukset sulkevat puolueen käytännössä ulos, mutta kaikki muut ovat Sipilän mukaan vielä pelissä mukana.
- Mielestäni vaalitulos velvoittaa selvittämään, päästäänkö yhteisymmärrykseen, joka voisi sitten toimia hallitusneuvottelujen pohjana.
Vaikein kysymys on Sipilän mukaan talous. Valtiovarainministeriön mukaan julkista taloutta pitäisi sopeuttaa kuudella miljardilla ja sen lisäksi on vielä neljän miljardin euron pitkän aikavälin kestävyysvaje.
- Perussuomalaisten sopeutuslista oli aika kevyt siihen tarpeeseen.
Soini lupasi työskennellä koko päivän sovun eteen.
- Kaikki käydään läpi. Tunnustelijan 15 kysymyksen patteri käydään läpi. Ja kyllä meilläkin on omia ideoita. Tahtotila on nyt se, että tämän päivän aikana yritetään päästä mahdollisimman pitkälle, Soini vakuutti.
Timo Soini (ps) ja Juha Sipilä (kesk) ovat varanneet koko päivän keskinäisille neuvotteluille.
Timo Soini (ps) ja Juha Sipilä (kesk) ovat varanneet koko päivän keskinäisille neuvotteluille. (JOHN PALMéN)
Stubb vai Rinne?
Sipilä pitää selvänä, etteivät SDP ja kokoomus mahdu samaan hallitukseen. Niin on demarijohtaja Antti Rinne linjannut julkisuudessa.
Käytännössä siis vahvin hallitusvaihtoehto näyttäisi olevan keskusta ja perussuomalaiset täydennettynä joko kokoomuksella tai SDP:llä. Sipilä lupaa, että hallituspohja selviää torstaina.
Sipilän mukaan kokoomuksen kanssa ei ole enää riitaa EU-linjauksesta. Keskustan on helppo hyväksyä kokoomuksen ehdottamat muutokset.
Sopimus vai julistus?
Sipilä tapaa työmarkkinajärjestöjen edustajat kello 18, jolloin jatketaan neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta.
- Rima on edelleen korkealla, Ruotsin etumatka pitää saada kiinni. Näiden neuvottelujen tuloksesta riippuu, mikä on hallituksen sopeutuksen tarve.

- Hallitusohjelman pohjaksi pitää olla jonkinlainen yhteisymmärrys siitä, mistä olisi mahdollista sopia.Sipilä ei osaa itsekään sanoa, millainen paljon puhutusta yhteiskuntasopimuksesta on tulossa. Ay-liike ei halua sopia mitään, ennen kuin hallitusohjelma on valmis.

Juttua muokattu klo 11.32: Korjattu vahvimmaksi hallitusvaihtoehdoksi keskusta ja perussuomalaiset

Meri-Lapin Kivi Oy/Pekka Malinen - erinomaista palvelua...

Lähetin alla olevan sähköpostiviestin, jonka seurauksena tänään maanantaina 04.05.2015 aamupäivällä kannot on jyrsitty. Ennen varsinaista jyrsintää oli puhelin- ja sähköpostiviestintää sekä "Mestari-Malisen" paikallakäynti tontillamme. Erinomaista palvelua...

Rajanaapurimme kanssa käydyt keskustelut poikivat jyrsintäurakkaan kolme lisäkantoa ja meidänkin tontilta sähköpostiviestissä mainittu tuomen kanto sekä yksi pieni kuusenkanto ryytimaan vierestä muuttuivat jyrsintäpuruksi - hyvä niin.

Lähetetty sähköpostiviesti:


Lähettäjä: Aki Pyykkö [mailto:aki.pyykko@netti.fi]
Lähetetty: 22. huhtikuuta 2015 14:03
Vastaanottaja: 'posti@merilapinkivi.fi'
Kopio: 'aki.pyykko@netti.fi'
Aihe: Muutaman kannon jyrsintä - alustava tiedustelu...

Hyvää loppukevättä/alkukesää ja kannonjyrsinnän iloja/jaksamista!
Käväisin hetki sitten kotisivuillanne, juuri tällaista palvelua olemme pohdiskelleet. Kemin Haukkarissa, Kainuunkatu 3:ssa olemme kaataneet kauan sitten kaksi koivua. Ne kannot ovat lähes häipyneet. Kauan sitten kaadetun tuomen kanto tököttää pystyssä ja työntää aktiivisesti uutta kasvua, sen kohtaloa täytynee vielä miettiä. Viime vuonna kaadatimme neljä, noin 60 v mäntyä, ne kannot ja aikaisemmin kaadattamamme männynkanto on tarkoitus häivyttää. Häivyttää koska tavoitteena on tonttia hiukan tasoittaa autokuormallisella multaa…

Toivon, että paikan päällä asia todetaan ja saamme tarkan hintatiedon asiasta – kiitos. Kerro sähköpostin tai puhelimen ( 040 723 0692 ) välityksellä, milloin käynti täällä Haukkarissa on mahdollista.

Tiedustelu- ja yhteistyöterveisin
Aki Pyykkö



sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Suomen eduskuntavaalit/Venäjän tiedotusvälineet...

Pitäisiköhän minunkin hankkia rajaton lukuoikeus, jotta pääsisin lukemaan kaikki Helsingin Sanomien artikkelit netistä? En taida raskia...

Varmaan Sinä pääset lukemaan mm. alla olevan artikkelin vinkistäni. Voiko todella olla niin, että peräti jotain myönteistä! Soppii eppäillä...



Suora nettilainauspätkä Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Miltä näyttää Suomi itänaapurin silmin?

POLITIIKKA 

Suomen ulkoministeriössä koottiin yhteenveto siitä, miten Venäjän tiedotusvälineet käsittelivät meidän eduskuntavaalejamme, jotka pidettiin pari viikkoa sitten. Yhteenveto on venäjää taitamattomalle lukijalle todella kiinnostavaa joskin myös hyvin hämmentävää lukemista.
Näyttää nimittäin siltä, että itänaapurin media on varsin tyytyväinen Suomen vaalitulokseen. Rajan takaa kuuluu – pitkästä aikaa – myönteistä hyrinää, sillä venäläiset tiedotusvälineet, varsinkin Kremliä lähellä olevat, ovat rusikoineet aika tavalla Suomea ja suomalaisia.

Totta osittain mutta...

Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että olemme kahden auton loukussa - myönteisesti.

Meillä on ollut pitkään kesäauto ja talviauto. Kaksi vanhaa, luotettavaa palvelijaa.

Talviautomme on Land Rover Freelander vm. 2000, jolla on tällä hetkellä ajettu noin 140.000 km.
Kesäautomme on VW Doppel TD vm. 1989, jolla on ajettu noin 300.000 km.

Tosin juuri tällä hetkellä molemmat autot ovat käytössä, niille on ajotarvetta.

Olen ottanut tavaksi täyttää tankin "piripintaan", nollata trippimittarin ja ei kun ajoksi...

Koska meillä ei ole tarvetta hurjastella autoillamme, ajotapamme ovat erittäin rauhallisia ja siten bensiinin/naftan keskikulutus on "tankillisesta toiseen" varmaan plus-miinus 0,5 l/100 km...

Totta - ajotapa ratkaisee.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kari Pitkänen: Autosi oikeaa kulutusta ei tiedä kukaan, et edes sinä itse

Tarinat kertovat vihaisista autonostajista, jotka hetken ajettuaan palaavat vaatimaan myyjää tilille. Polttoainetta on palanut ajossa litrakaupalla enemmän kuin mainoksen mukaan piti.
Kuka petti ja ketä? Lupailiko autonvalmistaja liikoja, vai eikö kauppias myynti-innossaan osannut kertoa asiaa oikein? Ja muistiko ostajakaan ottaa selvää, miten kulutuslukuja olisi tulkittava?
Todennäköisesti syitä löytyy kaikista. Ongelma ei kuitenkaan katoa minnekään: vain pieni osa nykyisistä automalleista selviää tosiliikenteessä niin pienellä kulutuksella kuin mittaustulos antaisi odottaa.
Omalle dieselautolleni laskettu keskikulutus on 5,9 litraa satasella. Talvella arkea on noin 8,4 litran keskitaso. Eroa on siis huimat 2,5 litraa.

Nykyinen NEDC-mittaussykli on aiheuttanut ison viestintäongelman.

Mittauksen avulla autot saadaan paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka paljon ne vähimmillään voivat kuluttaa. Tätä vertailukelpoista tietoa käytetään sitten vero- ja maksuperusteena monissa maissa, myös Suomessa.
NEDC-tulos ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin auton keskikulutus joka päivä vaihtelevissa olosuhteissa.
Tulokseen ei pitäisi suhtautua lupauksena, vaan mahdollisuutena. Itse pääsin 5,9 litran tasolle ajamalla vanhoja "80:n teitä" Itä-Suomeen ja takaisin.
Uudella WLTP-mittaustavalla tavoitellaan autoista realistisempaa kulutustietoa.
Ajodynamometrissä tehtävän testin kaikki vaiheet on siksi tarkkaan vakioitu: ajomäärät eri nopeuksilla ja tietyypeillä, pysähdykset, kiihdytykset ja hidastukset, vaihteiden käyttö, polttoaineen laatu, auton paino ja ulkoilman lämpötila – jopa renkaat ja niiden paineet.
Kaiken tämän jälkeenkin epävarmuustekijöitä jää yhä liikaa.
Auton oikeaa kulutusta on yksinkertaisesti mahdotonta määrittää.

Vaikka kaikki tekniset tekijät hakattaisiin kiveen, lopulta ajotapa ratkaisee.
Ratin ja penkin välissä tehdään kulutuksen kannalta tärkeimmät päätökset.
Siksi ekoautoilun alkeisopit kuuluvat jokaisen ajokortillisen perussivistykseen.