EU-parlamentaarikot matkatoimistotehtävissä...

Aluksi pätkä virallista EU-tietoa: Suomi on kuulunut Euroopan unioniin 1. tammikuuta 1995 alkaen. Suomen hallitus jätti jäsenyyshakemuksen maaliskuussa 1992, minkä jälkeen alkoivat neuvottelut unionin kanssa. Neuvottelujen päätyttyä tuloksekkaasti järjestettiin Suomessa lokakuussa 1994 kansanäänestys, jossa unioniin liittymistä kannatti 56,9 prosenttia äänestäneistä. Lopullisen päätöksen liittymisestä teki eduskunta. Suomen vaikutusvaltaa unionissa voidaan kuvastaa erilaisilla mittareilla. Yksi niistä on maan äänivalta EU:n ministerineuvostossa. Kun neuvosto tekee päätöksen määräenemmistöllä, äänet painotetaan kunkin ministerin edustaman maan väkiluvun mukaan. Tullakseen hyväksytyksi päätöksen on saatava vähintään 255 ääntä 345:stä. Suomella on tällä hetkellä 7 ääntä 345:stä. Sen painoarvo on 2 % eli kaksinkertainen verrattuna Suomen väestön osuuteen EU:n väestöstä. Toinen numerotieto on Suomesta valittavien Euroopan parlamentin jäsenten osuus: 13 edustajaa 736:sta. Komissiosta ei voida esittää vastaavia numerotietoja. Komissio toimii koko EU:n edun nimissä, ja vaikka komission jäseniä eli komissaareja valitaan yksi jokaisesta jäsenvaltiosta, heidän rooliinsa ei kuulu oman kotimaan etujen tai näkökohtien ajaminen. Vaikutusvalta perustuu muuhunkin kuin lukuihin. Suomea on pidetty maltillisen aktiivisena EU:n jäsenenä, joka on korostanut mm. päätöksenteon tehokkuutta ja avoimuutta. Käsitys Suomesta EU:n mallioppilaana perustuu pitkälti tosiasioihin: direktiivit on Suomessa saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä keskimääräistä paremmin. ________

Mikäli olen oikein ymärtänyt, kaikilla EU-parlamentaarikoilla on mahdollisuus käytättää/matkailuttaa yhteistyökumppaneitaan, kannattajiaan, jne. "EU-pääkaupungeissa" Brysselissä, Strasbourgissa ja Luxenburgissa. 

Varmaan Suomestakin sinne on menty "maa mullalla". Hyvä niin, sillä mm. sillä tavalla saamme hiukan takaisin niitä rahoja, joita sinne vuosittain maksamme. Luonnollisesti samalla rivikansalaisten EU-tietämys pakostakin lisääntyy.
Niin kuin muistatte, Suomi maksaa EU-iloista enemmän kuin sieltä saamme revittyä - kovan byrokratiaväännön seurauksena - erilaista taloudellista tukea. Olemme ns. nettomaksajia...

Asiasta toiseen:

Ollessani Insinööriliiton hallituksessa 1990-luvun puolessa välissä ammattiyhdistysihmisiä pyydettiin tutustumaan kansainvälisiin edunvalvontakuvioihin. Siihen maailman aikaan Matti Viljanen oli Insinööriliiton puheenjohtajana - myöhemmin myös Akavan puheenjohtajana.

Niin - siihen aikaan kävimme Brysselissä muutaman päivän ay-matkan. Kaiken kaikkiaan ohjelmaltaan monipuolinen ja tasapainoinen matka.

Kävimme ihmettelemässä EU-parlamentin istuntosalia ja meille pidettiin esitelmiä EU:n toimintaan liittyvänä. Pääpaino oli työmarkkina-asioissa.

Bussin ikkunasta tutustuimme Brysselin nähtävyyksiin mm. Keskustan ulkopuolella sijaitsevan Naton päämajan, Atomiumin, Sablonin aukion, jne. - muistaakseni...

Tietysti sitä Manneken Pis - patsasta piti käydä kävelylenkillä tölläilemässä eräässä kadunkulmauksessa.

Brysselin upea Grand Place on käytännössä Brysselin ehdoton keskus. Se on kaupungin keskusaukio, ja sitä pidetään yhtenä maailman kauneimmista toreista. Se on Brysselin ehdottomasti tärkein turistikohde ja UNESCOn maailmanperintökohde. Goottilainen, barokki- ja monet muut rakennustyylit kohtaavat rakennuksissa, jotka ovat historiallisia arkkitehtuurin taidonnäytteitä.

Brysselin tulopäivän iltana kävimme porukalla em. keskusaukion reunamilla olevassa olutkuppilassa. Olihan siinä maalaipojalla ihmettelemistä uusien olutlaatujen kanssa. Seuran vuosi joutui ottamaan parit oluet.
Edellä mainittuun liittyvänä kerron jossakin vaiheessa tähän tekstiini jatko-osan. Sen verran paljastan, että tarina liittyy Leffen upeaan olutlasiin...

Eräällä lounaalla aiheutin lievää hämmennystä, positiivista kiinnostusta meille tarjoilevien henkilöiden keskuudessa.
He ihmettelivät kovasti nähdessään perinteisen kahvinjuontitapani. Juon yleensä kahvini niin sanotusti teevatilta. En sentään palasokerin läpi viiden senttimetrin päästä niin kuin vanhojen mummojen väitetään parhaimmillaa ryystävän.

Insinööriliiton jäsenyhdistysten hallituskoulutus Kemissä tiistaina 28.04.2015...

Insinööriliiton jäsenyhdistysten hallituskoulutus oli Kemissä tänään tiistaina 28.04.2015 klo 17.00-20.30 Hotelli Merihovin Lokki-kabinetissa.

Paikalla olivat Länsi-Pohjan Insinöörit (L-PI) ry:n kaikki hallitusjäsenet, Lapin amk:n Kemin Insinöörioppilasyhdistys (KeIO) ry:n kaikki hallitusjäsenet sekä kaksi Insinööriliiton asiamiestä pistäytymässä pohjoisen edunvalvontamatkallaan eli yhteensä kaksikymmentä henkilöä.

Luennoitsijana toimi ansiokkaasti yhdistysasiamies Juha Niemiaho. 

Mukavanrento tilaisuus, jonka yhteydessä käytiin läpi aikamoinen annos hallitustyöskentelyyn liittyvää materiaalia, joka linkkiyhteyksineen jaetiin koulutukseen osallistuville. Esitys käytännön esimerkkeineen viritti osallistujat aktiiviseen keskusteluun.

Varsinkin opiskelijajäsenille koulutus ilmeisesti avasi aivan uuden ikkunan hallitustyöskentelyyn...

Sipilän kysymyspatteristo julki tänään noin klo 17 - mielenkiintoista...

Varmaan viidellätoista (15) kysymyksellä on mahdollisuus hahmottaa alustavasti potentiaaliset hallituspuolueet. Edellisen eli Kataisen six-pack-hallituksen "pihtisynnytyksessä" oli kieltämättä jo eräänlaista "entten tentten tiilikaventeen"- arpomista...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Sipilä muodostaa hallitusta: 15 ratkaisevaa kysymystä biotaloudesta soteen

POLITIIKKA 28.4.2015 14:11

Piia Elonen

HELSINGIN SANOMAT

Hallitustunnustelijaksi nimettävä keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä antaa tänään puolueille kysymyspatteriston, jonka avulla Sipilä yrittää selvittää, mitkä puolueet sopisivat keskustan kumppaniksi hallitukseen. Kysymyksiä odotetaan julki noin kello viiden maissa.

Kysymyksiä on paljon, noin 15 kappaletta.

Erityistä teemoittelua kysymyslistaan ei ole rakennettu, mutta pääosa kysymyksistä käsittelee taloutta ja työllisyyttä: millä keinoin saadaan aikaan työtä ja talouskasvua. Myös julkisen talouden tilanne ja sen sopeuttaminen on osa talouskysymyksiä.

Sipilä aikoo kysyä myös erilaisista tarvittavista rakenneuudistuksista sekä puolueiden kantaa keskeneräisiin uudistuksiin. Sote eli sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on itsestään selvästi osa tätä kysymyspatteristoa.

Sipilä yrittää saada lisätietoa erityisesti puolueita jakavista asioista. Tästä syystä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei perata kovin tarkkaan, sillä siinä puolueiden välillä ei ole suuria eroja. Ainakin yksi kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kuitenkin tulee.

Ajankohtaisen Kreikka-tilanteen takia Sipilä kysyy myös puolueiden kantoja EU-politiikkaan.

Sipilä ei aio tiukata pieniä yksityiskohtia tai vielä sulkea niiden avulla puolueita ulos – esimerkiksi yksittäistä ydinvoimakysymystä tuskin tulee.

Kysymyslistassa näkyy myös erityisesti keskustan kädenjälki: mukana on kysymyksiä keskustalle ja Sipilälle rakkaista asioista kuten bio- ja kiertotaloudesta ja suhtautumisesta erilaisiin yhteiskunnallisiin kokeiluihin.

Sipilän tarkoitus ei ole puristaa puoleista irti tarkkoja kyllä-ei-vastauksia, vaan puolueet saavat vastata laveammin ja esseemäisemmin ja kertoa omia ratkaisuehdotuksiaan ja linjojaan.

Toisaalta tarkoitus on mennä myös yksityiskohtiin ja keinoihin, etenkin työllisyyden tai vaikkapa biotalouden edistäminen vaativat keinoja: miten eri puolueet edistäisivät työpaikkojen ja biotalouden syntyä Suomessa.

Hallitustunnustelijaksi nimetty keskustan Juha Sipilä on esittänyt eduskuntaryhmille liudan kysymyksiä, joihin odotetaan vastauksia torstaihin kello 14 mennessä. Kysymyksillä Sipilä selvittää, miten puolueet suhtautuvat keskeisiin kysymyksiin tulevalla hallituskaudella.

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5–7  tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU-politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Babel Bike, Pelle Pelottoman polkupyörä...

Mielenkiintoisen näköinen menopeli, yrittänyttä ei laiteta sano...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

"Maailman turvallisimmassa polkupyörässä" on turvavyöt ja hätävilkku

TIEDE 27.4.2015 20:08

REUTERS-HS

BABEL BIKE

Turvapyörä sai nimekseen Babel Bike.

Brittiläinen yrittäjä ja keksijä Crispin Sinclair väittää tehneensä maailman turvallisimman polkupyörän. Turvakehikolla varustettu polkupyörä näkyy ja kuuluu liikenteessä, eikä se jää kuorma-auton pyörien alle, Sinclair lupaa.

”Se on niin leveä, että se ei mahdu kuorma-auton eikä linja-auton alle vaan työntyy syrjään”, Sinclair sanoo uutistoimisto Reutersille. Polkupyörässä on jopa turvavyöt.

Sinclairin istuttavan polkupyörän turvakehikko matkii nykyaikaisten henkilöautojen turvakehikkoa, joka ympäröi auton matkustamoa.

Sinclairin ryhmä istutti polkupyörän prototyyppiin ihmisen kokoisen nuken ja pani pyörän törmäyskokeisiin kuorma-auton kanssa. Pyörä ei murskautunut ryhmän mukaan kertaakaana auton pyörien alle, koska polkupyörä siirtyi turvakehikon ansiosta sivuun. Se ei mahtunut pyörien alle ja se kesti törmäyksen.

Laitteen viimeisessä versiossa on taustapeilit, suuntavalot ja hätävilkku. 

Äänimerkki on äänekäs kuin auton äänitorvi, ja se hälyttää heti, jos esimerkiksi kuorma-auto tönäisee polkupyörää.

Kaupungeissa pyöräilijöiden suurin uhka ovat Sinclairin mukaan juuri kuorma-autot ja vastaavat ajoneuvot. Suuren kulmikkaan auton kuljettaja ei välttämättä aina huomaa niin sanottuun kuolleeseen kulmaan eli näkökentän ulkopuolelle jäänyttä pyöräilijää.

Pyörän turvavarusteisiin kuuluvat myös jalkasuojat ja automaattisesti toimivat ajovalot. 

Turvapyörää aiotaan valmistaa paitsi poljettavana myös sähköpyöränä, jonka moottori auttaa ajajaa polkemisessa. Ja ohjaustangossa on paikka älypuhelimelle.

Pyörän perushinnaksi kaupassa on arvioitu uutistoimisto Reutersin mukaan 2 800 euroa. Sähkömoottorilla varustetun mallin hinnaksi on arvioitu 4 200 euroa.

Kunhan ensimmäinen erä on myyty, hinnan odotetaan nousevan neljänneksellä. Sinclair etsii pyörähankkeelleen joukkorahoitusta verkossa.

Ihmisen sivistyksen mitta...

Pätkä Wikipediatekstiä:

Sivistys

Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta. Tässä mielessä puhutaan opillisesta tai muodollisesta sivistyksestä,humanistisesta ja luonnontieteellisestä sivistyksestä, yleissivistyksestä tai akateemisesta sivistyksestä, sekä toisaalta ihmisen sisäisestä kehittyneisyydestä ja kypsyydestä. Jälkimmäiseen saatetaan viitata ”sydämen sivistyksenä” tai viisautena. Sivistyksen sisällöstä on erilaisia käsityksiä. Sana sivistys voi tarkoittaa myös korkeakulttuuria,sivilisaatiota. Se tulee latinankielen sanasta civilis, joka on adjektiivimuoto sanasta civis. Civilis tarkoittaa kansalaista tai kaupunkilaista, joka elää kaupunkinsa sääntöjen mukaan.

_________________________________________

Sivistys on ennen kaikkea toisten huomioimista.

Toki se voidaan ilmaista myös monella muulla tavalla.

Minulle henkilökohtaisesti on eräs asia erittäin tärkeä. Se liittyy sähköpostiin: Sähköpostiviestiin vastaaminen on mielestäni erittäin tärkeää. Jos se ei ihan siistystä lähentele, niin ei paljon muutoinkaan. Vähintäänkin on kohteliasta vastata saamaansa sähköpostiviestiin jollakin tavalla...

Olen kirjoittanut asiasta useaan kertaan vuosikymmenien aikana. Tunnustan rehellisesti, että viestini ei ole mennyt perille.

Väliin itsekin ihmettelen, miten oma suhtautumiseni sähköpostiviestiin vastaamiseen on niin tärkeää.

Se ehkä johtuu siitä, että se on, on ollut pitkään minun tärkein työkaluni. En käytä muuta kuin sähköpostia - no hiukan puhelinta ja tietysti nykyisin tätä Blogisivuani. En siis käytä Facebookkia, Twitteriä, jne. - ne eivät ole minun juttujani...

Sähköpostiin tutustuin ensimmäistä kertaa Tallinnassa 1990-luvun aivan alkupuolella. Eräiden opintopäivien luennoitsija kertoi siitä kahvipöytäkeskustelussa kanssani.

Silloin itselläni ei ollut "harmainta aavistustakaan" kyseisestä viestintämahdollisuudesta. Asia, nimenomaan sähköpostin käyttömahdollisuudet jotenkin säväyttivät minua. Jäin siihen koukkuun.

Todettakoon, että sen aikainen sähköposti oli vaatimaton alkuviritelmä tämän päivän sähköpostiin verrattuna.

Toisin sanoen, jos minä Sinulle henkilökohtaisesti lähetän sähköpostiviestin esimerkiksi onnitellakseni menestyksestä, kommentoidakseni toimintaasi, tiedustellakseni jotakin asiakokonaisuutta, tiedottaakseni jostain tapahtumasta, jne. , vastaa ihmeessä - kiitos... 

Aggressioita herättävä kesäautomme...

Olen aikaiseminkin - monta vuotta sitten - kirjoittanut, että kesäautomme VW Doppel TD vm. 1989 herättää aggressioita liikenteessä.
Miksi?
En oikeastaan tiedä miksi mutta takana ajelevan on aivan ehdottomasti usein päästävä autostamme ohi, vaikka ajelemme mielestämme niitä nopeuksia, joita yleensäkin liikennemerkkien/nopeusrajoitusten mukaan saa ajaa joskus vähän kovempaakin vauhtia ...

Muun muassa tänään sunnuntaina 25.04.2015 noin klo 13.45 ajelimme Kemin kauupungin keskustasta vanhaa Eteläntietä pitkin Oulun suuntaan.

Eteläntien suljettuna olevan TB-huoltoaseman jälkeen näin taustapeilistä, että oikeaa kaistaa tulee pieni punainen auto. Se ohitti meidät heti Ajokseen menevä rautatien jälkeen. Näin että vilkku oli päällä oikealle eli ylös mäkeä Peurasaareen. Asia ok mutta...

Ajelimme siis Ouluun keskikaistaa. Meidän ja em. punaisen auton välistä "suhahti" ohi kovaa vauhtia valkoinen farmariauto. Se kiihdytti edelleen vauhtia ja kääntyi oikealle - todennäköisesti renkaat vonkuen - Kalkkinokan suuntaan. Jätän em. farmariauton merkin ja rekisterinumeron mainitsematta...

Miksi tämän vaivauduin kirjoittamaan?

Siksi, että meidän automme takia on aivan turha verenpainettaan kohottaa ja omaa henkeään vaarantaa. 

Politiikan tulosvastuu - "tulos tai ulos" - myös kuntapolitiikkaan...

Suomen Keskusta rp:n puheenjohtaja, hallitustunnustelija Juha Sipilä on tuonut selkeästi uusia näkemyksiä politiikkaan. Varmaan moni konkaripoliitikko jälkiviisaana toteaa: "Olenhan minäkin asiasta puhunut muistaakseni vuonna se ja se..!".

Politiikan tulosvastuu - "tulos tai ulos" - myös kuntapolitiikkaan olisi paikallaan. "Mutta niinhän se on, neljän vuoden välein kannatus mitataan kuntavaaleissa!" saattaa valistunut lukija pohdiskella.

Niinpä mutta...

Todennäköisesti lähes kaikissa Suomen kunnissa/kaupungeissa kuntapoliittinen luottamushenkilöpäätöksenteko on loppujen lopuksi pienen ryhmän, ydinjoukon hallussa. Se saattaa koostua yhden käden sormin laskettavasta tehonyrkistä, josta usein käytetään nimitystä klikki. Ikävämpiäkin nimiä löytyy.

Pääsääntöisesti tämä pieni ryhmä tekee aktiivista yhteistyötä paikallisen virkamiesjohdon kanssa - hyvä niin, sillä asioiden joustava eteenpäin meno niin vaatiikin... 

Monissa kaupungeissa päätöksenteko on myös periytyvää sekä virkamies- että luottamusmiepohjainen päätöksenteko.

Siinä ei loppujen lopuksi ole isommasti moitittavaa, sillä monet muutkin asiat siirtyvät isältä pojalle ja/tai äidiltä tyttärelle.

Olen seurannut kemiläistä kuntapolitiikkaa vuodesta 2000 alkaen jonkinasteisella aktiviteetilla pääosin rivikemiläisen silmin ja aika lailla ulkopuolisena. 
Tosin kuluvalla vaalikaudella olen tarkastuslautakunnan jäsenenä saanut tietoa Kemin kaupungin päätöksenteosta aimo annoksen enemmän kuin aikaisemmin.

Olen jo siinä iässä, että muistelen mielelläni menneitä.

Kemiläinen kuntapolitiikka on ollut vasemmiston ( SKDL/Vasemmistoliitto, SKP ja SDP) hallitsemaa vuosikymmeniä. SKDL/Vasemmistoliitto oli pitkään valtuustossa jopa määräenemmistön roolissa.
Kemi on ollut ns. punainen kaupunki, josta olemme saaneet kärsiä aivan viime vuosiin saakka mielestäni aivan kohtuuttomasti.

Olen itse niin sanottu paljasjalkainen kemiläinen. Asun tällä hetkellä jopa paikalla, jossa isoisäni isän puolelta viljeli maata. Tässä on hyvä asua.

Olemme perheeni kanssa tehneet noin 13 vuoden etelänkeikan 1960-70-luvulla opiskelun ja työn perässä. Silloin katselin Kemin menoa ulkopuolisin silmin ja ihmettelin tiettyjä asiakokonaisuuksia.

Ihmetykseni kohteina olivat lähinnäviime vuosikymmeninä noudatettu/harrastettu/harrasteltu tonttipolitiikka, kunnallisveroveropolitiikka ja henkilöstöpolitiikka.

Mutta tuo "tulos tai ulos"- tyyppinen teema ei ole toteutunut viime vuosikymmeninä Kemissä. 

Varsin aktiivisesti ja yksioikoisesti valitsemme kuntavaaleissa aina vain pääsääntöisesti samat henkilöt valtuustoon, vaikka kansan karttuisassa suussa usein todetaan: " Eihän ne juuri mitään ole saaneet aikaan, mutta paraneeko se vaihtamalla...!"

Ettei tästä aivan romaania tule, palaan edellä mainittuihin asioihin kirjoituksissani myöhäisemmässä vaiheessa.

Kemistä oon ja kehtaan sanua mutta...

Suomen eduskuntavaalit ovat ohi, äänet laskettu ja varmistettu - pulinat pois, niinkö se menee...

Henkilökohtaisesti en ole ollenkaan tyytyväinen saavutettuun lopputulokseen. Miksi? Siksi, että yhtään kemiläistä eduskuntavaaliehdokasta ei tullut valituksi, saavutimme ainoastaan kaksi varajäsenen mandaattia - Sari Moisanen (Vasemmistoliitto) ja Pekka Tiitinen (SDP) Viime eduskuntavaaleihin verrattuna sentään Meri-Lapista meni läpi kolme ehdokasta; Katri Kulmuni (Keskusta) Torniosta, Hannan Mäntylä (Perussuomalaiset) Torniosta ja Paavo Väyrynen (Keskusta) Keminmaalta. Joista tosin viimeksi mainittu jatkaa EU-kuvioissa ja hänen tilalleen menee Mikko Kärnä (Keskusta) Enontekiöltä. Alla ovat viralliset äänestystulokset eri puolueiden osalta. On turhauttavaa katsella täysin turhanpäiväisiä rypistysyrityksiä ns. sirpalepuolueiden osalta. Nykyinen vaalijärjestelmä ei anna niille minkäänlaisia mahdollisuuksia läpimenoon. Olen viimeisten vuosikymmenien aikana kirjoittanut useamman kerran kemiläisestä, uudentyyppisestä ehdokasasettelusta ja yli puoluerajojen toteutetusta yhteistyöstä. Em. tyyppisillä toimenpiteillä ehdokas on saatavissa läpi esimerkikisi seuraavissa eduskuntavaaleissa. "Älä unta näe!" kuulen muutaman lukijan jupisevan, sen olen kuullut aikaisemminkin... Etusivu - Eduskuntavaalit 2015 - Tulos - Kemi Kemi Ehdokaskohtaiset tulokset Sivu päivitetty 22.04.2015 19:43:58. Tarkastuslaskenta on VALMIS. Kokonaisäänestypros. Kotimaan äänestyspros. 60,1 67,3 Osuus äänistä Äänet yhteensä % Muutos 11 Muutos 12 Lkm Muutos 11 Muutos 12 Kansallinen Kokoomus 7,3 -3,4 -6,0 862 -444 -474 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 16,4 -2,4 -7,1 1932 -367 -428 Perussuomalaiset 19,4 -2,4 10,6 2274 -379 1400 Suomen Keskusta 24,6 10,4 7,8 2887 1163 1210 Vasemmistoliitto 26,9 -1,2 -5,5 3156 -260 -80 Vihreä liitto 2,0 -1,3 -0,3 239 -165 6 Suomen ruotsalainen kansanpuolue 0,2 0,1 0,2 29 7 29 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 0,7 -0,7 -0,0 88 -89 9 Itsenäisyyspuolue 0,7 0,7 0,7 80 80 80 Piraattipuolue 0,6 0,6 0,6 68 68 68 Muutos 2011 0,4 0,3 0,2 42 30 28 Suomen Kommunistinen Puolue 0,7 0,1 -0,5 86 6 -42 Kommunistinen Työväenpuolue - Rauhan ja Sosialismin puolesta 0,1 -0,7 -0,7 6 -81 -67 Yhteensä 11749 Mitättömät äänet 0,8 98 Yhteensä 11847 Kemi- Äänestysaluekohtaiset tulokset 001 Sauvosaari 002 Ruutti-Koivuharju 003 Marttala 004 Torvinen 005 Ristikangas-Kivikko 006 Tervaharju 007 Takajärvi-Siikakangas 008 Syväkangas-Ritikka 009 Peurasaari 010 Hepola-Rytikari 011 Ajos Sivu päivitetty 22.04.2015 19:43:58 Opaste - Yhteystiedot - Sivukartta

Kuulostaa hyviltä avauksilta...

Toimin edelleen välikätenä ettei Sinulta jää tämä lukematta.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Politiikka 25.4.2015 klo 10:39 | päivitetty 25.4.2015 klo 11:39

Sipilä: Politiikkaan tulosvastuuta – "tulos tai ulos"

Tulevan hallitustunnustelijan Juha Sipilän mukaan hallituspohja kerrotaan todennäköisesti 6. tai 7. toukokuuta pidettävässä eduskuntaryhmien edustajien kokouksessa.

Juha Sipilä. Kuva: Martti Kainulainen / EPA

Vaalit voittaneen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä haluaa tuoda politiikkaan uudenlaista tulosvastuuta.

– Osana poliittisen kulttuurin muutosta on saatava uudenlaista tulosvastuullisuutta – tulos tai ulos, Sipilä sanoi tänään lauantaina keskustan puoluevaltuustolle pitämässään puheessa.

– Jos emme nyt saa riittäviä tuloksia aikaiseksi, en ole tässä neljän vuoden päästä, Sipilä jatkoi.

Sipilä muistutti, että edessä on vaikeita päätöksiä.

– Hallituksen työtavan on muututtava kollegiaaliseksi ja se onnistuu vain pienemmällä porukalla.

Sipilä sanoi tulleensa politiikkaan tekemään ratkaisuja ja muuttamaan poliittista kulttuuria.

Vetosi yritysjohtajiin kohtuuden puolesta

Sipilä vetosi puheessaan yritysjohtajiin, jotta nämä muistaisivat pysyä kohtuudessa. Sipilän mukaan vaikeina aikoina tarvitaan kohtuullisuutta ja esimerkillä johtamista.

– Kohtuullisuuden tekoja ja viestejä on annettava erityisesti niiden, joiden tulevaisuus on jo turvattu.

Sipilä kutsui yritysjohtajat "isänmaan pelastamiseen" investoimalla Suomeen.

Hallituspohja kerrotaan 6. tai 7. toukokuuta

Sipilän mukaan päätös hallituspohjasta syntyy vapun jälkeisellä viikolla. Hallituspohja kerrotaan todennäköisesti 6. tai 7. toukokuuta pidettävässä eduskuntaryhmien edustajien kokouksessa.

Sen jälkeen alkavat varsinaiset hallitusohjelmaneuvottelut.

Sipilä toisti puheessaan pyrkivänsä saamaan aikaan hallitusohjelman, jossa on 5–7 isoa asiaa, joilla Suomi saadaan nousuun.

– Tulen edellyttämään kaikilta hallitusneuvotteluihin osallistuvilta, että yhdessä valituille strategisille tavoitteille kirjataan selvät kärkihankkeet ja konkreettiset keinot miten tavoitteet saavutetaan, Sipilä lupasi.