Presidentti Niinistö: Pakotteet ovat oikea tapa reagoida Ukrainan kriisiin
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti Münchenin turvallisuuskokouksessa, että Suomi tukee kansainvälisiä pakotteita nyt ja jatkossakin. Niinistö kertoi puheenvuorossaan myös Suomen historiasta Venäjän rajanaapurina.
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti lauantaina Münchenin turvallisuuskokouksessa sitä, että Venäjä ei saa loukata kansainvälistä lakia ilman seurauksia. Niinistön mukaan Suomi on tukenut kaikkia kansainvälisiä pakotteita ja tukee niitä jatkossakin.
– Pakotteiden käyttäminen on ollut oikea tapa reagoida. Ja tulevaisuudessa on oikein jatkaa niitä tarvittaessa. On kuitenkin tärkeää, että Venäjää ei eristetä, Niinistö korosti presidenttien paneelissa pitämässään puheenvuorossa.
Presidentti Niinistön poikkeuksellisen näkyvää asemaa Münchenin kokouksessa pidetään kunnianosoituksena hänen ponnisteluilleen Ukrainan rauhan eteen.
Viime vuonna presidentti oli ensimmäinen rauhantunnustelija Itä-Ukrainan taisteluiden ollessa pahimmillaan. Tasavallan presidentti korosti turvallisuuskokouksen paneelissa, että hänellä oli kaikkien eurooppalaisten kumppanien hyväksyntä elokuiselle tapaamiselleen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Sotšissa. Niinistön tapaamiset Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Ukrainan presidentin Petro Porošenkon kanssa toimivat alustavina tunnusteluina ennen syyskuun Minskin tulitaukoneuvotteluja.
Hän myös muistutti kansainvälistä yleisöä Suomen pitkästä rajasta Venäjän kanssa. Pitkän rajan takia suomalaisten on pidettävä yhteyttä venäläisiin.
Niinistö kertoi puheenvuorossaan myös Suomen historiasta Venäjän rajanaapurina. Hänen mukaansa demokratia on selitys sille, että suomalaiset pystyivät puolustamaan maataan toisessa maailmansodassa Stalinin Neuvostoliittoa vastaan. Suomalaiset kunnioittivat maataan ja uskoivat sen olevan puolustamisen arvoinen.
Sodan jälkeen suomalaisten vaihtoehtoina olivat joko vihamielisyyksien jatkaminen tai uudenlaisen lähestymistavan etsiminen. Niinistön mukaan suomettuminen positiivisessa mielessä tarkoitti sitä, että Suomi pystyi elämään rauhassa naapurinsa kanssa. Negatiivisessa mielessä se tarkoitti, että Moskovan tahtoa käytettiin hyväksi sisäpolitiikassa.
Niinistö puolestaan oli yksi Münchenin turvallisuuskokouksen pääpaneelin puhujista. Presidenttien paneelissa keskusteltiin otsikolla ”Ukrainan konflikti ja Euroopan turvallisuus”. Niinistön lisäksi keskusteluun osallistuvat Ukrainan, Liettuan ja Bulgarian presidentit.
