torstai 2. marraskuuta 2023
Mitä tänään tähän asti...
Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin vinkkaisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -6 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Iloisesti saarikuusiklapit räiskyvät.
Tänään ei ole ainakaan ennalta mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...
keskiviikko 1. marraskuuta 2023
Eräs Facebook-teksteistäni tänään...
Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta hetki sitten keskustelin iäkkään katunaapuripariskunnan kanssa Lähi-Idän tilanteesta - lähinnä Gazasta.
Keskustelussamme kävi ilmi, että emme kerta kaikkiaan ymmärrä, miten maailmassa voi tapahtua tällaista.
"Eikö maailmassa löydy mitään tahoa, joka saisi tuollaisen järjettömyyden loppumaan?" totesi naispuoleinen keskustelukumppani.
"Ennen oli YK. Kun jossakin oli konflikti aluillaan/meneillään, sinne lähetettiin YK:n rauhanturvaajia. Tilanne rauhoittui." totesin.
Nyt se ei toimi. Miksi? Siksi, että on kirottu, kirottu, kirottu turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus, joka vesittää hyvätkin YK:n päätökset...
Muuten olen sitä mieltä, että Hamas-terroristien hyökkäys Israeliin kuuluu Venäjän ja Iranin pelisuunnitelmaan maailmanjärjestyksen uudelleen hahmottamisesta.
Samalla Venäjän torstaina 22.02.2022 aloittama raaka hyökkäys Ukrainaan jää hiukan vähemmälle huomiolle.
Toivottavasti sivistynyt maailma ei mene niin sanotusti halpaan...
Mitä tänään tähän asti...
Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -5 astetta pakkasta.
Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään.
Tänään ei oli oikeastaan mitään erityistä tekemistä. Ollaan nyt sitten vaan.
Katsotaan, mitä loppujen lopuksi muutoin päivä tuo tullessaan...
No ainakin sen verran, että olen saanut seurata työhuoneeni ikkunasta kahden metsäalan ammattilaisen toimintaa heidän kaataessa vastapaisen katunaapurimme vanhan, monihaaraisen koivun. Käytössä näytti olevan oksasaha, köysi ja tukipönkkä moottorisahan lisäksi. Miesten varusteet näyttivät olevan asialliset.
Pari tuntia edellisen jälkeen toinen metsureista tuli kouralla ja isolla peräkärryllä varustetulla metsätraktorilla paikalle. Risut/oksat ja puut siirtyivät peräkärryyn. Siisti homma. Iso 2-osainen kanto kukaties murskataan aikanaan...
Ei roskaa tuo koivu enää naapurin piha-aluetta...
tiistai 31. lokakuuta 2023
Joka vanhoja muistelee, sitä...
Joka vanhoja muistelee, sitä...
Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut, joku sana saa minut kirjoittamaan menneitä muistellen. Tällä kerralla näkökentässäni vilahtanut sana - mämmirove.
Olen taitellut monena vuonna pikkupoikana 1950-luvulla aikamoisen määrän valmiista aihioista mämmiroveita. Missä? Kemissä, Etu-Ritikassa (nykyisin Haukkarissa) sen aikaisessa Suhosen leipomossa. Leipomossa tehtiin Suhosen kauppoihin ja ilmeisesti sen aikaisiin muihinkin kauppoihin mämmiä Pääsiäisen aikaan paljon, todella paljon ja se oli hyvää.
Miksi ja kenen kanssa?
August ja Anna Suhosen tyttärenpoika, Keijo oli isovanhempiensa hoidossa. Keijo, joka oli minua muutaman vuoden vanhempi, pyysi kaveriksi useana vuonna "mämmiroveurakkaan". Kylläpä siitä taisi saada mukavasti taskurahojakin. Miksi minä olin urakassa mukana? Osittain siksi, että äitini, Aino Pyykkö, oli Suhosen leipomossa töissä, leipurina ja leipomo sijaitsi kotimme lähellä, näköetäisyydellä. Se oli tuttu minulle. Siellä tuli usein käytyä tullessani Ritikan kansakoulusta kotiin...
Suhosen leipomo ja Suhosen kaupat olivat erittäin tunnettuja Kemissä 1950-60-luvulla, osittain vielä 1970-luvullakin. Valitettavasti aika ajoi niistä armottomasti ohi. Etu-Ritikan uuden kaupan rakentamisen myötä purettiin vanha kauppurakennus. Leipomo- ja kauppatoiminnan loputtua Möylyntiehen, Kurikankatuun ja Nällinkatuun rajoittuvalta tontilta purettiin lisäksi yksi asuinrakennus ja pieni varasto. Jäljelle jäi leipomorakennus, jota oli aikanaan laajennettu ja vintille oli rakennettu asuinhuoneita. Jäljelle jäi myös iso varastorakennus ja kellari.
Mitä niille tapahtui? Suhosen perikunta päätti myydä em. kiinteistön.
Miten minä liityn asiaan? Minä ostin em. kiinteistön 1980-luvun puolessa välissä. Miksi ihmeessä? Ajattelin antaa sen hetken aikaa olla ja mietin sen tulevaisuutta. Kuinka ollakaan ilmaantui kolme henkilöä, jotka halusivat rakentaa tontille tasokkaan rivitalon. Lähdin mukaan neljänneksi ja perustimme Avoin osakeyhtiö Miljöörakentajat. Niin tontilla on tällä hetkellä Asunto Oy August ja Anna. Annoin nimen August ja Anna Suhosen muistoa kunnioittaen.
Arvelen asukkaiden olevan tyytyväisiä huoneistoihinsa. Tosin alkuperäisiä asukkaita ei tällä hetkellä ole kuin yksi aviopari - hekään eivät aivan alusta alkaen. Niin tuo kyseinen rivitalo näkyy työhuoneeni ikkunaan. Olen kulkenut sen ohi tähänastisen elämäni aikana kymmeniätuhansia kertoja. Tutuksi se on tullut ulkoasultaan.
Todettakoon, että purin em. leipomorakennuksen ja ison varastorakennuksen ennen em. rakentamisprojektin toteuttamista. Kyseisen rivitalon suunnitteli arkkitehti Jussi Leppälä. Olin jonkin verran mukana rakenuksen luonnosteluvaiheessa.
Mämmiroveesta kehkeytyi tällainen juttu lyhyen kaavan mukaan. Tätä voisi jatkaa pitkään, ehkä jossakin vaiheessa kirjoitankin asiasta lisää...
Mitä tänään tähän asti...
Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen ja selkän pakkasaamun läsnäolon. Mittarissa -14 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja saman tien tulet sinne. Hoidan päivemmällä puuhuoltoa eli haen puu- ja varastokatoksesta korillisen klapeja sisälle lämpenemään.
Tänään hahmottelemme pihalla pienimuotoista talvivalaistusta ja kulkureittejä, lähinnä selviämmekö vähemmillä lumenkolauksilla/lumilinkoajeluilla.
Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...
maanantai 30. lokakuuta 2023
Myönteisiä ajatuksia/kirjoituksia - kyllä...
Myönteisiä ajatuksia/kirjoituksia - kyllä...
Olen päättänyt globaalisynkkyyden keskellä kirjoittaa tekstejä kokemistani myönteisistä asioista. Tässä eräs sellainen. Olen käyttänyt Kemin ammattikoulun, sittemmin Kemin ammattioppilaitoksen, sittemmin Kemi-Tornion ammattiopiston, sittemmin Ammattiopisto Lappian parturipalveluja jonkin verran. Erityisesti viimeksi mainitun Hiuspysäkkiä sen jälkeen, kun minua lievästi moitiskeltiin/ihmeteltiin: Miksi ihmeessä et käytä näitä palveluja?
Jäin em. ammattiopistosta eläkkeelle Kivikankaan toimipisteestä lokakuussa 2008.
Olen sen jälkeen ollut aika monta kertaa mallina opiskelijoille - pääasiassa heidän tehdessä näyttöjä klassisessa miesten hiustenleikkauksessa. Samalla on yleensä kokopartakin siistitty.
Olen seurannut vuosikymmenien saatossa monien parturipuolen opettajien toimintaa. Mainitsen muutaman nimen: Veijo Sykkö, Anne Tuovinen, Tiina Mattila, Irma Kopola, Marjo Appelgren, Jaana Ollikainen ja viime aikoina erityisesti Leena Leskio...
Kaikilla on ollut homma niin sanotusti hanskassa. Olen saanut erinomaista palvelua. Kyllä.
Kuulin aivan hetki sitten jonkun lukijoista mutisevan: Tietysti, kun sinun ei tarvitse näyttömallina olemisesta maksaa parturimaksua. Totta - mutta toisaalta en ole myöskään vaatinut korvausta livepäänä olemisesta...
Muun muassa tänään orientoiduin Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille lähtöön. Päivällä oli hiustenleikkausta ja kokoparran siistimistä. Tuttu juttu.
Kyllä - homma hoidettu. Tyytyväisiä olimme kaikki: Leena opettajana, Anna ja Susanna opiskelijoina sekä erityisesti minä asiakkaana - livepäänä.
Tapahtuma lähti liikkkeelle Leenan infolla koko luokalle, oppilasryhmälle. Sitten olin em. opiskelijoiden tuunattavana ja he olivat Leenan ohjeistamina. Leena ohjeisti "kädestä pitäen" ja ohjeet menivät perille mielestäni kiitettävästi. Kyllä taas kelpaa...
Sovimme alustavasti, että saavun paikalle runsaan kuukauden kuluttua.
Uusi viikko käynnistyi ja keskiviikkona jo marraskuu - kyllä...
Uusi viikko käynnistyi ja keskiviikkona jo marraskuu - kyllä...
Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tvenen pakkasaamun läsnäolon. Mittarissa -8 astetta pakkasta.
Perinteisten aamutoimien jälkeen alan orientoitua Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille lähtöön. Päivällä hiustenleikkausta ja kokoparran siistimistä. Tuttu juttu.
Kyllä - homma hoidettu. Tyytyväisiä olimme kaikki: Leena opettajana, Anna ja Susanna opiskelijoina sekä erityisesti minä asiakkaana - livepäänä.
Tapahtuma lähti liikkkeelle Leenan infolla koko luokalle, oppilasryhmälle. Sitten olin em. opiskelijoiden tuunattavana ja he olivat Leenan ohjeistamina. Leena ohjeisti "kädestä pitäen" ja ohjeet menivät perille mielestäni kiitettävästi. Kyllä taas kelpaa...
Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...
sunnuntai 29. lokakuuta 2023
Eräs Facebook-teksteistäni tänään...
Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta kirjoitanpa pienenä kevennyksen - synkkien globaaliuutisten väliin - äskettäisen kahvipöytäkeskusteluni vaimoni kanssa.
Täytämme kohtalaisen paljon sanaristikoita. Vaimoni myös tavutettuja ristikoita.
Hän kysyi hetki sitten: "Mikä on Messin ampuma? Kolme tavua."
Sanoin ensin vapaapotku, jonka muutin tavutukseen sopivaksi vapari-sanaksi.
Kerroin vaimolleni Messin erinomaisen vapaapotkutekniikan hiukan rangaistusalueen ulkopuolelta. Vaikka kaikki maailman huippumaalivahdit tietävät Messin vapaapotkun vaarallisuuden, hän kaikesta huolimatta usein onnistuu laukauksessaan.
Kukaties hän on katsellut aikanaan Kai Kaitsu Pahlmannin kuuluisaa "banaanipotkua" - kyllä sekin oli hyvä, ei kahta sanaa...
Kesäaika on sitten virallisesti ohi ja kellot taas siirrelty - kyllä...
Kesäaika on sitten virallisesti ohi ja kellot taas siirrelty - kyllä...
Hyvin nukutun yön jälkeen ulos katsoessani aistin pilvisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -6 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet.
Tänään ei ole mitään tärkeää tekemistä, jos ei nyt sitten intouduta vähiä lumia pihalla kolaamaan. Voi toki olla, että pitkästä aikaa teen tutun sightseeing-ajelun kaupungin laitamilla.
Uteliaisuuttani käänsin työhuoneeni pöytäkalenterista seuraavan viikon esiin. Ainoastaan yksi merkintä: Menen maanantaina Kemin keskustaan Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille. Saan uuden lookin hiusten ja kokoparran osalta. Hyvä niin...
lauantai 28. lokakuuta 2023
Joka vanhoja muistelee, sitä...
Lähdin kuntapolitiikkaan mukaan vuoden 2000 vaaleissa poliittisesti sitoutumattomana ehdokkaana. Silloista tunnettua kuntapoliitikkoa, edesmennyttä Pekka Ahoa minun sit.-lyhenne hiukan hymyilytti. Sanoikin minulle:"Kuule Aki, minä olen kommari ja sina olet kepulainen. Näin se vaan on."
Olin tullut Pekan tuntemaan jo 1980-luvun loppupuolella tehdessäni AITAKI-Laatutuotteen mukana Innon Mimmien kanssa yhteistyötä. Pekka oli sittemmin Kemin ammattikoulussa vahtimestarina. Tulin Pekan kanssa hyvin toimeen niin kuin ymmärtääkseni moni muukin...
Ensimmäisen valtuustokauden jälkeen mietiskelin, mahtaako tämä kuitenkaan olla minun juttuni. Olin valtuuston varajäsen ja kulttuurilautakunnan varsinainen jäsen. Uuden tulokkaan rooli vanhassa organisaatiossa oli mitä oli, mietin vakavasti jopa oman ryhmän - Kemin parhaaksi perustamista. Raaka vaalimatematiikka palautti minut nopeasti maan pinnalle.
Lähestyvissä kunta- ja aluevaaleissa keväällä 2025 kukaties - Kemin parhaaksi-ryhmittymällä saattaisi olla tilausta. Kulunut valtuustokausi on ollut monessa suhteessa poikkeuksellinen ja erilaisia repeämiä on ollut yllättävän paljon.
Erityisesti tuo Paavo Väyrysen Kemiin tulo ja Kemistä lähtö on sekoittanut poliittista pakkaa - saihan hän Kemissä vuoden 2021 kuntavaaleissa 566 ääntä. Yli puoluerajojen. Muun muassa nämä äänestäjät joutuvat hakemaan uutta äänestyskohdetta. Arvelen lisäksi, että moni nykyisistä Kemin valtuutetuista "lyö hanskat naulaan" tyyliin - nyt riittää.
Miksi?
Niin - miksi ihmeessä, kun monet suuret, vaikeat päätökset on tehty tällä valtuustokaudella, saattaa moni ajatella.
Se ei riitä, vaan seuraavakin valtuustokausi on edelleen tiukkaa taloudellista vääntöä. Nyt olisi varsinaisille talouteen orientoituneille ammatti-ihmisille tilausta...
"Niin kuin raittiusseuran kokouksessa, mutta sielläkin saa sentään hiukopalaa!" tupisi taidenäyttelyn avajaisissa kutsuvieras...
"Niin kuin raittiusseuran kokouksessa, mutta sielläkin saa sentään hiukopalaa!" tupisi taidenäyttelyn avajaisissa kutsuvieras...
Sanoin hänelle, että en ole hänen mainitsemassa kokouksessa koskaan käynyt, mutta kyllä paikallispankilta olisi odottanut hiukan parempaa avajaistapahtuman tarjoilua. Tervetulijaismalja ja karkit olivat monelle kutsutuista taidenäyttelyn avajaisiin osallistuneista selväasti pettymys. Se oli selkeästi aistittavissa. Osa tulijoista pyörähti ovansuussa takaisin käytävälle. Jos ovansuussa on kyltti "yksityistilaisuus", se velvoittaa asiallista, perinteistä tarjoilua. Kyllä lisäksi lasi-kaksi viintä löysyttää sen verran kielenkannattimia, että taideporinat irtoavat.
Niin - kysymyksessä oli Jälkiä historiassa-näyttelyn avajaiset Kemin taidemuseolla tänään lauantaina 28.10.2023 klo 13 jälkeen. Näyttely on koottu OP Ryhmän Taidesäätiön kokoelmista, ja se on osa OP Kemin Seudun 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
Olimme - minä ja vaimoni - tilaisuudessa lasnä.
Ennen taidemuseoon menoa, meillä oli mukava juttutuokio Kemppisen Kaukon kanssa entisistä hyvistä ajoista. Niistä ajoista, jolloin Kemiä kehtasi sanoa kulttuurikaupungiksi. Keskustelussamme pohdiskelimme, miksi kaupungin johtoa näkee varsin harvakseltaan muun muassa taidenäyttelyiden avaijaisissa...
Mitä tänään tähän asti ...
Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin tyvenen ja pilvisen pakkasaamun läsnäolon. Mittarissa -2 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään. Aamukahvittelun yhteydessä pohdiskelimme tämän päivän tapahtumia lähinnä Kemin kulttuurikeskuksessa.
Taiteiden yön aloitusta, Laitakari-näyttelyn avaamista sekä Jälkiä historiassa-näyttelyn avajaiset Kemin taidemuseolla tänään lauantaina 28.10.2023 klo 13–15. Näyttely on koottu OP Ryhmän Taidesäätiön kokoelmista, ja se on osa OP Kemin Seudun 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...
perjantai 27. lokakuuta 2023
Eräs Facebook-teksteistäni tänään...
Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta hetki sitten olimme - minä ja vaimoni - paihalla valmistellen talven tuloa.
Ensimmäisten lumenkolauksien yhteydessä mietiskelin hiukan maailmanmenoa: Ukrainassa on käynnissä Venäjän nykyhallinnon toteuttama raaka hyökkäyssota, jota ainakin Pohjois-Korean diktaattori tukee ase- ja ammustoimituksin, Iran asetoimituksin, Kiina tasapainoilee asiassa, jne. , Gazan räjähdysherkkä tilanne Hamas/Israel, Lähi-Idässä kaiken kaikkiaan täysin totaaliarvaamaton tilanne, kaasuputkia ja tietoliikennekaapeleita katkotaan meidänkin lähialueilla. Niistä raaka totuus paljastuu pikapuolin, joka saattaa merkitä Itämeren osittaisia rajoituksia ja aivan varmasti valvonnan tehostumista.
Onneksi Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston päätökset Meri-Lapin kannalta olivat myönteisiä, mutta tilanne jatkuu. Kemin taloustilannetta yritetään aktiivisesti edelleen helpottaa.
Toki muutakin myönteistä: Metsä Fibren biotuotetehdas on käynnistynyt, kouluverkkoasia on saatu ainakin välivaihepäätökseen, uusi, uljas monitoimihalli nousee Sauvosaareen, jne. ...
Tunnustan, että eivät aivan kaikki edellä mainitut asiat pyörineet päässä ensimmäisiä lumia kolatessani, osa kuitenkin...
Mitä tänään tähän asti...
Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin lumisen alkutalven aamun läsnäolon. Mittarissa 0 astetta lämmintä. Otin jo lumilapion esiin puu- ja varastokatoksen "orrelta".
Perinteisten aamutoimien jälkeen teemme päärakennuksen aulassa olevan ilmalämpöpumpun suotimien puhdistuksen.
Tänään ei taida olla mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...
Vilkaisin sähköpostejani. Sieltä löytyi tällainen:
Hei,
lämpimästi tervetuloa Jälkiä historiassa -näyttelyn avajaisiin Kemin taidemuseoon lauantaina 28.10.2023 klo 13–15. Näyttely on koottu OP Ryhmän Taidesäätiön kokoelmista, ja se on osa OP Kemin Seudun 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
OP Ryhmän Taidesäätiön noin 3000 teoksen kokoelma on Suomen suurin yksityinen taidekokoelma, jonka vanhimmat teokset ajoittuvat 1800-luvun puoliväliin, mutta painopiste on suomalaisessa 1990–2000-lukujen nykytaiteessa. Kemin taidemuseon näyttelyssä suomalaisen kultakauden taiteilijat kohtaavat nykytaiteen luoden vuoropuhelua eri aikakausien teosten välille.
Näyttelyn avaa toimitusjohtaja Heikki Palosaari, OP Kemin Seutu.
Kemin taidemuseo
Marina Takalon katu 3
94100 Kemi
016 258 247
torstai 26. lokakuuta 2023
Eräs Facebook-teksteistäni tänään...
"Nyt pääsin palkoille!" sanoin valtuustokokouksen sihteerille, Jukka Vilenille kokouksesta pois lähtiessäni.
En viitsi irrotella, miten hyville palkoille, mutta sen sijaan muistelen hiukan menneitä.
Kemissä oli Rasvaa rattaisiin ideakilpailu 1980-luvun alussa, taisi olla vuonna 1983. Minäkin otin kilpailuun osaa kymmenellä idealla.
Niistä kaksi palkittiin ja joista toinen Puuaitayritys toteutettiin sittemmin AITAKI-Laatutuote nimellä.
Tuo toinen > Ideaporukka olisi vieläkin syytä toteuttaa.
Kerroin ammattikouluoppilailleni, että en ole koskaan saanut työlleni niin hyvää tuntipalkkaa kuin silloin.
Elettiin markka-aikaa. Laskin tuntipalkakseni 32 000 markkaa/tunti eli rapiat 3300 euroa/tunti nykyrahassa. Ei huono.
Mitä tänään tähän asti...
Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen alkutalven aamun läsnäolon. Mittarissa 0 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän puut päärakennuksen takkapesään ja suoritan puuhuoltoa.
Ajattelin alunperin seurata Kemin kaupunginvaltuuston tämän loppuiltapäivän kokouksen netistä. Paavo Väyrysen tehtyä eroilmoituksen kaupunginvaltuuston jäsenyydestä - tosin hänen nimensä näyttää olevan vielä tämän päivän esityslistalla - Antti Pasanen oli menossa paikalle. Antille on tullut este. Viesti tuli Messengerin kautta. Varajäsenenä oleminen on eräänlaista "palokuntahommaa". Menen paikalle, mikäli maailmankirjat eivät aivan loppuiltapäivällä sekaisin mene/ole...
Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan.
keskiviikko 25. lokakuuta 2023
Joka vanhoja muistelee, sitä...
Joka vanhoja muistelee, sitä...
Kertausta: Olen ollut Kemissä kuntavaaliehdokkaana vuosina 2000, 2004, 2008, 2012, 2017 ja 2021. Muistaakseni 2017 vaalien yhteydessä intouduin tekemään A4-kokoisen vaalimainoksen 1-puolisena, jossa kerroin itsestäni ja vaalitavoitteistani. Kerroin eräälle henkilölle jakavani sitä - oman ryhmittymäni mainoksen ohessa - omalle asuinalueelleni - lähinnä Haukkariin (entinen Etu-Ritikka) ja osittain Syväkankaalle (osittain entinen Taka-Ritikka).
"Turhaa jaat mainoksia. Eihän täällä asu muita kuin kommareita ja sosdemeita. Eivät he sinua äänestä." hän minua valisti. "Asuthan täällä sinäkin. Et muuten sinäkään ole minua viime kuntavaaleissa äänestänyt." totesin hänelle.
"Miten niin en ole sinua äänestänyt. Mistä sinä sen tiedät?" hän ihmetteli...
Keroin hänelle, että kuntavaaleista on aika tarkkoja tilastotietoja vaalialueittain. Kun niitä oppii lukemaan, on kohtalaisen tarkkaan selvitettävissä oma äänestäjäkunta. Edellisissä kuntavaaleissa olin saanut vain muutaman äänen omalta äänestysalueeltani. Niin sanotut varmat äänestäjät oli helppo hahmottaa.
Niin - kyllä em. henkilön ensimmäinen kommentti osui aika lailla oikeaan.
Olen aikaisemminkin kirjoittanut usein saamastani palautteesta: " Sinäkin olet viimeisellä neljänneksellä ja sinulla on viimeinen väri hiuksissasi. Sinun äänestäjäsi ovat pääosin siirtyneet ajasta iäisyyteen."
Olen todennut, että kyllä asia on juuri näin, mutta kuntavaaleissa ei ole yläikärajaa. Alaikäraja toki löytyy eli 18 vuotta...
Mitä tänään tähän asti...
Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen ja pilvisen alkutalven pakkasaamun läsnäolon. Mittarissa -5 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Vaimoni kävi pistämässä tulet Pikkupuolen takkapesään, saamme sinne iltapäivällä yövieraan, Veeran pitkästä aikaa. Lattialämpö on siellä peruslämpönä.
Alkuillasta minulla on kokous eipä tänään oikeastaan muuta. Katsotaan, miten päivä etenee.
tiistai 24. lokakuuta 2023
Mitä tänään tähän asti...
Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen ja kirkkaan alkutalven pakkasaamun läsnäolon. Mittarissa -10 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään.
Aamun lehteä lukiessani tarkistin eilisen Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston 30-29 lopputuloksen Mehiläis-sopimuksen jatkosta - kuka mitäkin oli äänestänyt. Äänestystuloksella on taatusti vaikutusta myös aikanaan Kemissä kunta- ja aluevaaleissa keväällä 2025.
Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...
maanantai 23. lokakuuta 2023
Lokakuun viimeinen täysi viikko - kyllä...
Lokakuun viimeinen täysi viikko - kyllä...
Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen ja kirkkaan pakkasaamun läsnäolon. Mittarissa -2 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään - mitäpä muuta.
Oletan, että tänään maanantaina 23.10.2023 moni Meri-Lapin aikaansa seuraava asukas seuraa Rovaniemeltä Lapin aluevaltuuston kokousta.
Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)