Perinteisten aamutoimien jälkeen kävin läpi vaimoni avustuksella omalta osaltani KeIO ry:n tilit vuodelta 2018. Olen Juhani Tolvasen kanssa ollut vuosikausia kyseisen yhdistyksen toiminnantarkastajina vuoroin varsianaisena ja vuoroin varasellaisena. Olemme Kemin insinööriopiskelijoiden kanssa sopineet, että vuosi 2018 on sitten viimeinen meidän osaltamme. Olen saanut pariinkin otteeseen Wetteriltä alla olevan mainoksen sähköpostiini. Siksipä päätin menomatkalla keskustaan poiketa Karjalahdella. Siellä automyyjät virittäytyivät päivän aktiivimyyntitapahtumaan. Vilkaisin uutuudet ja lähdin ajelemaan keskustaan. Kävin viemässä Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n toimitilaan Vinssiin Meripuistokatu 16 5. krs. em. KeIO ry:n aineistot vuodelta 2018. Sen jälkeen kävin vilkaisemassa Artei Gallerian tämän kuukauden kuvataiteilijan Marjo Hyttisen töitä, hienoja töitä. Kotiin ajellessani aistin kevään tulevan ryminällä, lumet ja jäätkin saavat ainakin tänään kyytiä...
Volvo
Hybrid-kiertue Kemin Wetterillä 28.-30.3.2019!
Suomen
suosituimmat ladattavat kiertueella
Volvon laaja T8
-lataushybridimallisto kiertää 28.-30.3. Kemin Wetterillä. T8 Twin Engine
-hybridimalleissa sähkö- ja polttomoottori toimivat yhdessä ja tarjoavat
suuren tehon (390 hv), pienen polttoaineenkulutuksen ja mahdollisuuden
ajaa puhtaasti sähköllä. Käytössä on neljä eri ajotilaa ja AWD-neliveto.
Kiertueella
on mukana yhteistyökumppani DEFA:n edustaja esittelemässä
latausasemapakettia sekä antamassa hybridiautojen lataamiseen liittyvää
tietoa perjantaina
29.3.
Että mitäkö mietin? No sitä, että olen toista vuorokautta ollut kuin "sormille lytötynä". Miksi? Siksi, että vanha palvelija - Dell lattiatietokone - lopahti mutta onneksi väliaikaisesti. Vein koneen Lapin ATK-Huolloon Kemin liikkeeseen Kauppakatu 5:een. Kerroin "potilaan oireet" ja apu löytyi asiantuntevasti. Tarkistuksia ja virtalähteen uusinta ynnä pariston vaihtoa. Sain koneen tänään kotiin tuotuna/asennettuna. Samalla sain vanhan = käyttämättömän läppärinkin uuteen iskuun. Erinomaista palvelua, varsinkin ehdotus erillisen korppuaseman tilaamisesta. Miksi? Siksi, että minulla on "vähää vaille pirusti" vanhoja korppuja, joiden tekstejä kukaties intoudun vielä katselemaan...
Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin käymään Kivikankaalla jututtamassa Ammattiopisto Lappian koulutuspäällikköä Jouko Isometsää. Olimme sähköpostiviestinnän kautta sopineet ajaksi klo 08.30... Vein Joukolle muistoksi Kemin ammattikoululla ( sittemmin Kemin ammatioppilaitos, sittemmin Kemi-Tornion ammattiopisto, sittemmin Ammattiopisto Lappia) käytetyn ns. nappulataulun.
Olin Joukolle kertonut, että olen syntyisin kemiläinen ja tulin perheeni kanssa takaisin Kemiin loppukesästä 1981, jolloin aloitin ammattiaineiden opettajana Kemin ammattikoulussa.
Siihen maailman aikaan oppilaitoksen lukujärjestykset tehtiin ns. nappulatauluilla. Opettajat uhrasivat siihen elokuun alussa pari päivää. Homma hoitui Kemissä edesmenneen apulaisrehtorin Toivo Topi Tapion johdolla. Topi oli erinomaisen taitava asiassa. Mielestäni hän osasi luovia myös taitavasti toteuttaen eri opettajien toiveita. Kyseiset nappulataulut, joita oli kaksi, toimivat aina siihen saakka, kunnes tietotekniikka alkoi tehdä ne tarpeettomiksi. Kemin ja Tornion ammatillisen koulutuksen yhdistymisvaiheessa – siirtyessämme Karjalahdelta Kivikankaalle – pelastin toisen em. nappulatauluista. Siinä on kiistatta pala ammattikoulun ”lukujärjestystekniikan” historiaa - silloisine opettajineen.
Kyseinen nappulataulu on 2000-luvun alkupuolelta, jolloin siihen tietotekniikan osuutta väänsi silloinen rehtorin sijainen Urpo Selkälä - ansiokkaasti...
Kerroin Joukolle, että josko nappulataululle löytyisi paikka jossakin työhuoneessa tai neuvotteluhuoneessa.
Jouko vei minut toivomukseni mukaan tutustumaan kalastuspuolen koulutustiloihin. Em. tiloissa opettajat Vesa Niemitalo ja Esa Rastas antoivat perusinfon koulutusalasta. Pois lähtiessäni käväisin entisessä työhuoneessani, jossa tapasin mm. uuden prosessialan opettajan. Kerroin hänelle lyhyesti oman taustani. Oli mukava jutusteluhetki, jonka yhteydessä sain kuulla, että vanhoille kalvoilleni oli löytynyt edelleen käyttöä. Totta - on asioita, jotka pysyvät maailman sivu entisellään. Vanhoja mappejani näytti olevan edelleen myös hyllykössä. Sain kuulla, että em. työhuone usealle opettajalle muokataan lähiaikoina uuteen uskoon...
Pois ajellessani pääsin poliisin puhallusratsiassa puhaltamaan uudentyyppiseen "suppiloon". Se ei aiheuttanut lisätoimenpiteitä. Mukava aampuhde kertakaikkiaan... Kävin illalla vaimoni kanssa Lyseon lukion salissa kuuntelemassa Kemin kaupunginorkesterin Puhaltajien konsertin - ensimmäistä kertaa. Erinomasta soitantaa, mutta ei ehkä aivan meidän juttu...
Perinteiset aamutoimet, joihin liittyy aamulehden hakeminen postilaatikosta. Sen yhteydessä huomasin, että taas kohta on tultava lapion kanssa touhuamaan. Katua oli aurattu, kauhakuormaajalla liittymiä siistittykin, mutta tuo postilaatikon seutu oli taas jäänyt puolitiehen... Tätä kirjoitettaessani homma on hoidettu ja olen tekemässä lähtöä Kemin keskustaan Arennan toimistolle osallstuakseni Kiinteistö Oy Klubinkulman yhtiökokoukseen Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n valtuuttamana. Enpä ole aikaisemmin ollut yhtä mielenkiintoisessa yhtiökokouksessa. Kahden pienosakkaan esittämiin asioihin palataan kiinteistöosakeyhtiön seuraavassa hallituskokouksessa. Jatkan hallituksessa L-PI ry:n edustajana vuoden 2019 yhtenä kuudesta. Kävin vaimoni kanssa hetki sitten merenjäällä kävelemässä. Kävimme Selkäsaaren pohjoispäädyssä latu-uraa pitkin, vieressä oli pehmeää. Sanoin menomatkalla vaimolleni, että tätäkin on (sitten aikanaan) vanhana mukava muistella. Oli tosi hieno ilma. Moottorikelkan perässä oleva reki upposi etäänpänä, raskas lasti, näytti olevan kattohuopia. Kelkkailija joutuu ilmeisesti viemään kuorman perille pienemmissä erissä. Takaisin tultuamme käväisimme Lidlissä. Jäin autoon istumaan. Etäällä mainostaululla pyöri jo eduskuntavaalimainoksia...
Hmmmmm - niinpä - vuoden 2014 jälkeen mikään maailmassa, Euroopassa ja nimenomaan Itämeren alueella ei ole enää entisellään... Muuten - katselin uteliaisuuttani Boeing B-52 Stratofortress-pommikoneen teknisiä ominaisuuksia. Kyllä luvut/ominaisuudet ovat vaikuttavia. Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Kotimaa | HS-analyysi
Kylmän sodan legendaariset B-52-pommikoneet ovat kiertäneet viikon Itämerellä – Yhdysvalloilla on käynnissä poikkeuksellisen suuri voimannäyttö
Yhdysvallat osoittaa strategisilla pommikoneilla kaapin paikkaa Venäjälle.
LENTOKONEBONGARIT ovat olleet viikon ajan kuin tulisilla hiilillä. Euroopan taivaalla on nähty poikkeuksellisen paljon amerikkalaisia raskaita B-52 Stratofortress –pommikoneita.
Konetyyppi on kylmän sodan aikainen työjuhta, joka rakennettiin 1950-luvulla kuljettamaan ydinpommeja. Sen jälkeen se on modernisoitu moneen otteeseen, ja sille on suunniteltu elinkaarta vielä jopa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
B-52-koneiden aiheuttama bongauskuume ulottui Itämerelle ja Suomeen asti, kun koneiden transponderien eli toisiotutkavastaimien välittämistä tiedoista havaittiin sellaisen käyneen maanantaina kääntymässä Viron yllä.
Bongarien mukaan B-52 kiersi perjantaina myös Gotlannin saaren.
AMERIKKALAISET strategiset pommikoneet eivät lennä sattumalta Itämerellä, eivätkä ne yleensä pidä transpondereita päällä. Mistä oikein on kysymys?
Yhdysvaltojen ilmavoimat tiedotti maaliskuun puolivälissä, että se on lähettänyt Louisianassa olevasta Barksdalen lentotukikohdasta B-52-koneita Eurooppaan. Koneet saapuivat viime viikon torstaina ja perjantaina eli 14.–15. päivä.
Ilmoituksen mukaan koneiden tehtävänä on tutustuminen toiminta-alueeseen ja lentoharjoittelu. Myöhemmin kerrottiin, että tarkoitus oli myös osoittaa Yhdysvaltojen sotilaallista sitoutumista liittolaisiinsa ja partnereihinsa.
Amerikkalaiskoneiden kotitukikohtana Euroopassa toimii Britannian kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n lentokenttä Fairfordissa Englannissa. Fairford on myös Yhdysvaltojen pommikoneiden eteentyönnetty tukikohta, josta käsin on toiminut ennenkin amerikkalaisia pommikoneita.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Fairfordiin lennätettiin kuusi pommikonetta ja noin 400 sotilasta. Se on suurin määrä B-52-koneita siellä sitten Irakin sodan vuonna 2003. Silloin Fairfordissa oli peräti 17 kappaletta B-52-koneita.
VENÄJÄN valtiollinen uutistoimisto Tass kertoi viime viikonloppuna, että amerikkalainen B-52-kone olisi käynyt transponderi päällä Itämerellä ensimmäisen kerran jo viime viikon perjantaina. Tassin mukaan kone olisi lentänyt 150 kilometrin päässä Venäjän rajasta.
Maanantaina neljä amerikkalaista pommikonetta lensi useita lentoja ympäri Eurooppaa. Viron ja Itämeren lisäksi ne tekivät kierroksia Norjanmerelle ja Välimerelle Kreikkaan.
Virossa B-52 harjoitteli pommittamista yhdessä maassa olevien niin kutsuttujen ilmatulenjohtajien kanssa. Kreikassa taas amerikkalaiset lensivät kreikkalaisten F-16-hävittäjien kanssa. Kreikassa käyneet koneet tankkasivat ilmassa Romanian ilmatilassa.
Keskiviikkona amerikkalaiskoneet lensivät Liettuaan ja Puolaan. Koneet harjoittelivat sinne sijoitettujen Naton monikansallisten taisteluosastojen kanssa. Liettuassa koneet pudottivat harjoituspommeja ja harjoittelivat liettualaisten suihkuharjoituskoneiden kanssa.
Venäjän puolustusministeriö protestoi torstaina amerikkalaisten pommikoneiden lentoja Itämerellä. Venäläiset kertoivat Suhoi 27 -hävittäjien ajaneen yhden pommikoneen tiehensä. Amerikkalaiset kiistivät väitteen.
Perjantaina ja lauantaina Yhdysvaltojen ilmavoimat kertoi, että B-52-koneiden harjoitukset jatkuivat ”Itämeren läheisyydessä”.
Neljän pommikoneen kerrottiin lentäneen perjantaina Itämeren ilmatilassa yhtä mittaa peräti 24 tuntia. Tarkoituksena oli osoittaa Yhdysvaltojen kykyä pitkäaikaiseen yhtämittaiseen taisteluun.
SAMAAN AIKAAN kun B-52-koneet ovat harjoitelleet Euroopassa ja Itämerellä, ovat toiset pommikoneet tehneet harjoituslentoja Venäjän ja Kiinan lähellä Kaukoidässä.
Viime maanantaina B-52-koneita nousi Guamin saarella sijaitsevasta Andersenin lentotukikohdasta ja lensi Venäjän Kamtšatkan niemimaan itäpuolelle ennen kuin palasivat takaisin.
B-52-koneet ovat tehneet maaliskuun aikana lentoja myös Etelä-Kiinan meren kiisteltyjen saarien yli.
KAIKESTA edellä mainitusta voi päätellä, että Yhdysvalloilla on käynnissä poikkeuksellisen iso voimannäyttö, jonka kohteena on Venäjä ja osin Kiina.
Krimin miehityksestä on kulunut viisi vuotta. Yhdysvallat haluaa osoittaa kaapin paikan erityisesti Itämerellä, jossa Venäjän asevoimat ovat viime vuosina käyttäytyneet ajoittain jopa öykkärimäisesti.
Mikäpä voiman esittämiseen sopisi paremmin kuin yksi kylmän sodan symboleista ja pelätyimmistä aseista: B-52 Stratofortress.
Jouduin viime viikolla kommentoimaan eräitä - mielestäni outoja - Facebook-irrotteluja liittyen kuntapäättäjinä olemiseen. Lähes annettiin ymmärtää, että kuntapääjistä pitäisi eläkeläiset heittää yli laidan. Omaa näkemystäni, jota erittäin selektiivisesti "tykättiin/peukutettiin", lisäksi kommentoitiin muun muassa alla olevalla tavalla: Itse kullekin pitäisi riittää muutama vaalikausi luottamustoimissa. Kyllä sen jälkeen on jo ideat käytetty ja olisi aika antaa tilaa uusille kasvoille. Niinpä. Itse totean usein, että olen kiertänyt muutakin kuin tahkoa, olen ollut monessa mukana ja tavannut tähänastisen elämäni aikana hyvin monenlaisia ihmisiä - ihmiskirjo on erittäin monimuotoinen. Olen havainnut, että kuntapäättäjissäkin on joka lähtöön. Eivät ideat ja vaalikausien lukumäärä korreloi mielestäni ollenkaan keskenään. Eivät ideat mielestäni kulu, niitä tulee muuttuvien tilanteiden mukaan koko ajan lisää - toki ei välttämättä kaikille. On erittäin arveluttavaa lähteä kuntapäättäjiä tuomitsemaan vaalikausien lukumäärän ja/tai henkilön iän perusteella. Puhumattakaan, että mm. eläkeläiset olisivat ikäänkuin se vihonviimeinen rupusakki, josta pitäisi päästä kuntapolitiikassa eroon. Sieltä löytyy loppujen lopuksi pääsääntöisesti elämänkokemus ja käytännönläheinen viisaus myös päätöksentekoon.
Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuonna 2014 ja Suomessakin reagoitiin lainsäädännön muutoksella. Jos maahan saapuu tunnuksettomia joukkoja, niitä kohtaan voidaan reagoida välittömästi.
Nato muutti strategiaansa syyskuussa 2014. Silloin käynnistyi merkittävä valmiuden parantaminen.
– Se ehkä kuvaa yleiseurooppalaista linjaa. Havahduttiin ehkä siihen, ettei olla valmiita nopeisiin toimiin ja päätöksentekoprosesseihin. Näin tässä on Itämeren ympärillä tapahtunut, puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg sanoi lauantaina TV1:n Ykkösaamussa.
Ruotsi muun muassa muutti linjaustaan, jossa heidän päätehtävänsä olivat kansainvälisistä operaatioista. Ruotsissa palattiin kotimaan puolustuksen painottamiseen ja valmiuden parantamiseen.
Sekä Venäjä että Nato ovat lisänneet sotilaallista aktiivisuuttaan Itämerellä. Venäjä on uudelleenorganisoinut läntisen sekä arktisen sotilaspiirinsä ja tuonut alueelle uutta kalustoa ja joukkoja.
Myös Natojoukkoja on lisätty Baltiaan. Yhdysvallat on Lindbergin mukaan panostanut miljardeja Eurooppaan tuotujen joukkojen harjoituksiin ja infrastruktuuriin.
– Kaikki tekemisen taso ja sotilaallinen aktiviteetti on viimeiset viisi vuotta kasvanut, puolustusvoimien komentaja arvioi.
Suomella kohtalainen pelote
Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alussa Suomi ei lopettanut suureen reserviin perustuvaa puolustustaan. Jarmo Lindbergin mukaan tämä säilyy jatkossakin, vaikka eri puolustushaaroille on hankittu uutta suorituskykyä.
Maavoimien liikkuvuutta ja tulikykyä lisäävät panssarit, uudet telatykit ja raketinheittimet. Merivoimille on hankittu uusia miinantorjunta-aluksia ja strateginen hanke tähtää korvettien hankkimiseen.
Maavoimissa on koko ajan valmiuskomppanioita, jotka pystyvät lähtemään liikkeelle nopeasti. Lindbergin mukaan näitä ollaan kasvattamassa pataljoonan kokoisiksi.
Ilmavoimien Hornetien asejärjestelmiä on uudistettu ja koneet ovat toimintakykyisiä 20-luvun puoliväliin.
Jarmo LindbergYle
Ilmavoimille uusi hävittäjä skenaarion perusteella
Hornetien korvaajiksi tulevien ilmavoimien uusien hävittäjien hankinta on parhaillaan käynnissä. Ensimmäisiin tarjouksiin on annettu vastaukset tammikuussa.
Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg oli itse lentäjänä mukana ottamassa Horneteja käyttöön. Silloin siirryttiin 60-luvun tekniikasta 90-luvulle.
Nyt käytävässä HX-hankkeessa hyppäys on pienempi. Hornet on kuin yksittäistaistelija tai osa osastoa. Tulevat koneet ovat Lindbergin mukaan osa laajempaa verkkoa.
Uusien lentokoneiden hintahaarukka on seitsemästä kymmeneen miljardia euroa.
– Tässähän ei ole pyydetty tarjoajilta, että antakaa meille hävittäjä hävittäjän tilalle. On kuvattu skenaario ja sanottu, että meillä on tällainen ongelma ja te valmistatte tämänkaltaisia laitteita. Kertokaa, miten ratkaisette tämän ongelman, Jarmo Lindberg kertoo hävittäjähankinnan toteutusta.
Näin arvioidaan kokonaissuorituskyky, joka sisältää eri asevaihtoehdot. Eri valmistajilla kombinaatiot ovat erilaisia ja nyt katsotaan, mitä sieltä tulee.
Ilmavoimien Hornet rullaa Eielsonin tukikohdassa Yhdysvaltain merijalkaväen F/A-18C -koneiden välistä kohti Red Flag -tehtävää.Joni Malkamäki / Ilmavoimat
Kiinnostus arktisia alueita kohtaan kasvaa
Pohjois-Eurooppa kiinnostaa uudelleen Naton jäsenmaista muun muassa Britanniaa ja Ranskaa, jotka ovat uusimassa tai uusineet arktisia strategioitaan.
Parhaillaan suomalaisia joukkoja on mukana isossa sotaharjoituksessa Ruotsissa. Lindbergin mukaan yhteistyö Ruotsin kanssa on kehittynyt edullisella tavalla. Sotilaille ei ole asetettu rajoitteita tämän yhteistyön lisäämiselle.
– Viime vuosina kuten nytkin suomalaisjoukot ovat harjoituksessa puolustamassa Ruotsia sen omien joukkojen kanssa.
Yhteistoimintaa Naton kanssa on tehty jo vuodesta 1994 alkaen rauhankumppanuussopimuksen mukaisesti. Viime marraskuussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan arvioi, ettei laadullisesti uusien avausten tarvetta tuskin on.
Jarmo Lindberg on ylipäällikön kanssa samaa mieltä, eikä näe tarvetta kasvattaa harjoitusmääriä nykyisestä.
Naiset tervetulleita vapaaehtoiseen palvelukseen
Tällä hetkellä yleinen asevelvollisuus koskee miehiä ja naiset voivat hakeutua vapaaehtoisina varusmiespalvelukseen.
Puolustusvoimat on uusimassa koulutusjärjestelmäänsä, jonka Lindberg uskoo vaikuttavan nuorten asenteisiin.
– Jos ulotetaan sellaisenaan maanpuolustusvelvoite naisiin ja kutsunnat miehiin ja naisiin yhtälaisesti, niin sitten meiltä loppuu kapasiteetti, puolustusvoimien komentaja sanoo.
Nykyinen varuskuntaverkosto on rakennettu Lindbergin mukaan hyvin tarkasti nykyiselle koulutusvolyymille. Naiset ovat erittäin tervetulleita vapaaehtoiseen asepalvelukseen, ja tänä vuonna halukkaiden määrä on toiseksi korkein kautta aikojen.
– Jos määrät räjähtävät, niin silloin meidän infrastruktuurimme ei syö sitä sisäänsä, Jarmo Lindberg määrittelee.
Hänen kautensa puolustusvoimien komentajana päättyy heinäkuun lopussa, eikä hän ole hakenut jatkokautta. Lindbergin mukaan hänellä on puolen vuoden karenssi. Jatkosuunnitelmat ovat sen jälkeen avoinna.
