torstai 24. tammikuuta 2019

EU haluaa suitsia ”kultaisten viisumien” käytäntöä – Malta ja Kypros myyvät venäläisille EU-passeja ilman taustatarkistuksia...

Hmmmmm - vai niin - jos ja kun "Airiston miehellä, omistajalla" on ostettu EU-passi niin hänhän voisi sutjakkaasti käväistä Suomessa selvittämässä viranomaisille asiansa mutta...
Hänhän on tosiasissa bulvaani, bulvaani, joka hoitelee tontti- ja kiinteistöostojaan Venäjän hallinnon piikkiin - ei kahta sanaa. Jäljet johtavat 110%:sti ns. sylttytehtaalle.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

lkomaat

EU haluaa suitsia ”kultaisten viisumien” käytäntöä – Malta ja Kypros myyvät venäläisille EU-passeja ilman taustatarkistuksia

Maltan myöntämä niin sanottu kultapassi oli muun muassa Airiston helmen omistavalla venäläismiehellä.



EUROOPAN UNIONI haluaa jäsenmaiden suitsivan niin sanottujen ”kultaisten viisumien” jakamista. Kultaviisumeilla ja -passeilla viitataan varakkaille sijoittajille räätälöityyn oikopolkuun EU-kansalaiseksi tai ainakin oleskeluluvan haltijaksi.

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona raportin, joka kehottaa jäsenmaita tiukentamaan sääntöjään ja toimimaan läpinäkyvämmin.

Jos EU-jäsenmaat eivät näin toimi, komissio uhkaa ”ryhtyvänsä toimiin”.

EU:N MUKAAN kultaviisumijärjestelmä voi auttaa järjestäytynyttä rikollisuutta asettumaan EU-maihin. Lisäksi järjestelmään liittyy muun muassa rahanpesu- ja veronkiertoriskejä.
Järjestelmä on laillinen, mutta usein tulijoiden taustoja ei tarkasteta riittävän hyvin, jotta riskit voitaisiin sulkea pois.

”Jäsenmaan kansalaisuuden saaminen tarkoittaa myös EU-kansalaisuuden saamista kaikkine oikeuksineen, mukaan lukien vapaa liikkuvuus ja pääsy sisämarkkinoille”, sanoo EU:n oikeuskomissaari Věra Jourová tiedotteessa.

”EU-kansalaisuuden saavilla ihmisillä täytyy olla aito yhteys kyseiseen jäsenmaahan. Haluamme enemmän läpinäkyvyyttä siihen, miten kansalaisuus myönnetään, sekä enemmän yhteistyötä jäsenmaiden kesken. EU:ssa ei pitäisi olla heikkoa lenkkiä.”

UUDEN RAPORTIN MUKAAN yhteensä 20 EU-maata tarjoaa passeja tai oleskelulupia rahaa vastaan. Usein halukkaat tulijat ovat kiinalaisia, venäläisiä tai amerikkalaisia.
Passeja tarjoavat Kypros ja Malta. Passeja on myynyt myös Bulgaria, joka kertoi tiistaina luopuvansa käytännöstä. EU-passin turvin voi liikkua vapaasti koko EU:n alueella.

Oleskelulupia tarjoavat muun muassa Kreikka, Latvia ja Portugali.

Suomella ei ole kultaista passia tai viisumia, jonka saisi ostettua rahalla. Eräänlainen ohituskaista on startup-yrittäjille tarkoitettu oleskelulupa, jota on voinut hakea huhtikuusta lähtien. Se voidaan myöntää hakijalle, joka on perustanut tai perustaa Suomeen startup-yrityksen.

VIIME LOKAKUUSSA kansalaisjärjestöt Transparency International ja Global Witness julkaisivat oman raporttinsa kultaviisumeista. Raportti kuvaili EU-kansalaisuutta ja EU-maiden oleskelulupia ”luksushyödykkeeksi”, jonka riittävän varakas voi ostaa.

”Kultaviisumijärjestelmät ovat houkutteleva ajatus rikollisille ja korruptoituneille”, järjestöt kirjoittivat raportissaan.

Passin on saanut EU:n raportin mukaan 1–2 miljoonalla eurolla. Oleskeluluvan on saanut edullisimmillaan noin 15 000 eurolla Kroatiassa, mutta Luxemburgissa samasta saa maksaa yli viisi miljoonaa euroa.

Syksyn talousrikostutkinnassa selvisi, että Airiston helmen venäläisellä omistajalla oli Maltan kansalaisuus. Maltan kansalaisia ovat myös Venäjän suosituimman hakukoneen Yandexin perustaja Arkadi Volož ja metallimiljardööri Aleksandr Nesis.

EU-RAPORTIN MUKAAN tämäntyyppisten järjestelmien kautta on myönnetty passeja noin 6 000 ihmiselle ja oleskelulupia noin 100 000 ihmiselle kymmenen viimeisen vuoden aikana. EU ei arvioi kultaviisumeilla houkuteltujen sijoitusten arvoa, mutta kansalaisjärjestöjen mukaan kymmenen vuoden aikana summa on saattanut nousta noin 25 miljardiin euroon.

Eniten järjestelmästä ovat kansalaisjärjestöjen mukaan hyötyneet Espanja, Kypros, Portugali ja Britannia.

EU ON ARVOSTELLUT kultaviisumikäytäntöä jo pitkään. EU:n oikeuskomissaari Věra Jourová sanoi elokuussa Financial Times -lehden haastattelussa, että hän on erityisen huolissaan Maltan kansalaisuuden saaneiden venäläisten varallisuuden alkuperästä.

”On suuri huolenaihe, jos Venäjän kansalaisella, joka on työskennellyt koko ikänsä keskijohdossa tai ylimmässä johdossa, jossa palkat eivät ole kovin korkeita, on yhtäkkiä rahaa ostaa Maltan kansalaisuus”, Jourová sanoi.

”Meillä ei ole valtaa kieltää sellaista käytäntöä, mutta meillä on velvollisuus asettaa jäsenmaille tiukat vaatimukset varovaisuudesta”, Jourová sanoi FT:lle.

Kyllä me suomalaiset olemme hyviä, kertakaikkiaan, ei kahta sanaa...

Hmmmmm - niinpä - mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Kotimaa

153 maan vertailu: Suomi tuottaa eniten hyvää muille maille ja maailmalle

Suomi sijoittui ensimmäiseksi The Good Coutry Index -mittauksessa, joka arvioi maiden tekemää hyvää muille maille. Suomessa ensiluokkaisia ovat esimerkiksi vapaa lehdistö, patenttien määrä ja tiedejulkaisujen vienti.

SUOMI sijoittui maailman kärkeen kansainvälisessä vertailussa, jossa arvioidaan, kuinka paljon maat tuottavat hyvää muille maille. The Good Country Index -mittauksen mukaan Suomi tuottaa taloutensa kokoon suhteutettuna eniten hyvää maailmalle ja ihmiskunnalle.

The Good Country Index asettaa 153 valtiota järjestykseen sen mukaan, mikä niiden kokonaisvaikutus maapallolla on. Suomen lisäksi kärkijoukkoon pääsivät Irlanti, Ruotsi, Saksa ja Tanska. Arvio julkaistiin nyt neljättä kertaa. Edellisessä vertailussa vuonna 2014 Suomi sijoittui neljänneksi.

Keskiviikkona julkaistussa vertailussa Suomi pärjäsi parhaiten kategoriassa, joka koskee vaurautta ja yhdenvertaisuutta. Siinä Suomi arvioitiin maailman toiseksi parhaaksi. Kuudes sija tuli kategoriassa planeetta ja ilmasto ja kahdeksas ryhmässä maailmanjärjestys.

Parhaiten Suomi suoriutui mittareilla lehdistönvapaus, liikkumisen vapaus, ympäristösopimusten noudattaminen, omien konfliktien tuottamien pakolaisten määrä, suorat ulkomaaninvestoinnit, vapaakauppa, patenttien määrä, tiedejulkaisujen vienti, ruoka-apu ja kyberturvallisuus.

Ulkoministeri Timo Soini (sin) vastaanottaa tunnustuksen tunnustuksen Maailman talousfoorumin kokouksessa Sveitsin Davosissa keskiviikkona. Hänen mukaansa kyseessä on hieno tunnustus, josta Suomen on syytä olla ylpeä.

”Suomi on hyvä, juureva maa, ja meihin luotetaan kansainvälisillä areenoilla. Se on johdonmukaisen työn tulosta, ja näen sen itse työssäni lähes päivittäin. Tämä tunnustus tekee hyvää Suomen sisäiselle keskustelulle ja ilmapiirille”, Soini kommentoi vertailun tulosta ulkoministeriön tiedotteessa.

Vertailun hätäpäässä ovat Irak, Libya, Jemen, Mauritania, Surinam, Gabon ja Angola. Suurvalloista Yhdysvallat listattiin sijalle 40 ja Venäjä sijalle 41. Kiinan sijoitus oli 59.

INDEKSI on kansainvälisenä vertailuna harvinainen siinä mielessä, että siinä keskitytään tarkastelemaan sitä, mitä maa tuottaa omien rajojensa ulkopuolelle, ei itselleen.

Vertailu perustuu YK:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden tuottamaan dataan, josta on rakennettu 35 mittaria. Ne tuottavat kunkin valtion taseen, josta käy ilmi, kuormittaako maa ihmiskuntaa vai tuottaako se yhteistä hyvää.

Indeksin 35 mittaria jakautuvat seitsemään kategoriaan: tiede ja teknologia, kulttuuri, rauha ja turvallisuus, maailmanjärjestys, planeetta ja ilmasto, vauraus ja yhdenvertaisuus sekä terveys ja hyvinvointi.

Valtiot saavat arvon eri kategorioissa suhteessa toisiinsa sen jälkeen, kun mittarien tulokset on suhteutettu valtion bruttokansantuotteen kokoon.

Vertailun on kehittänyt brittiläinen Simon Anholt, joka tunnetaan maabrändi-käsitteen luojana.

KÄRKISIJALLA on Suomelle merkitystä ennen kaikkea maakuvan kannalta. Kansainväliset vertailut uutisoidaan maailmalla, ja täällä voidaan iloita siitä, että Suomi mainitaan myönteisessä hengessä.

”Tulokset vahvistavat Suomen maakuvaa luotettavana kumppanina, joka haluaa kantaa vastuuta ja edistää aktiivisesti kansainvälisiä dialogeja”, sanoo maakuvayksikön päällikkö Laura Kamras ulkoministeriöstä.

Kamraksen mukaan mittauksessa nousee esiin tärkeitä kysymyksiä laajemmasta valtioiden välisestä keskinäisriippuvuudesta ja siitä, miten valtiot voivat vaikuttaa toisiinsa.

”Vertailu on meille mahdollisuus kuulla, minkälainen kansainvälisen yhteisön jäsen Suomi on. Tulokset antavat meille myös mahdollisuuden pohtia sitä, mitä voisimme tehdä vielä paremmin”, Kamras sanoo.

SUOMEN väestö on vain 0,07 prosenttia maailman väestöstä. Silti Suomi on listattu kärkisijalle useissa kansainvälisissä hyvien asioiden vertailuissa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Tilastokeskus keräsi viime joulukuussa listan vertailuista, joissa Suomi on maailman kärjessä. Listan mukaan Suomi on valittu maailman parhaaksi muun muassa vakauden, turvallisuuden, onnellisuuden ja puhtauden perusteella.

Vuonna 2018 Suomi valittiin maailman vakaimmaksi valtioksi ja maailman turvallisimmaksi maaksi. Norjan ja Ruotsin ohella Suomi sijoittui maailman vapaimmaksi maaksi. Suomen hallinto listattiin maailman parhaaksi ja oikeuslaitos maailman riippumattomimmaksi.

Suomi sai myös maailman onnellisimman maan tittelin. Suomi on vesivaroiltaan maailman rikkain, ja suomalaiset hengittävät maailman puhtainta ilmaa. Islannin, Kreikan ja Puolan ohella Suomessa on vähiten äitiyskuolemia maailmassa.

Suomi listattiin maaksi, jossa ovat maailman vakaimmat pankit ja jossa omistusoikeuden suoja on maailman paras. Suomi ylsi kärkeen myös ihmisten perusoikeuksien suojelemisessa.

Uutisiin suomalaiset luottavat eniten maailmassa.

keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin lähteä Kemin Karjalahdelle Prismaan, oikeastaan S-Pankkiin. Sieltä oli jo kauan sitten tullut kehoitus tulla tarkistuttamaan pankkitiedot. Sen tein, kaikki oli kunnossa.
Kyseisen pankin ulkopuolella oli tietoja Arinan lähivuosien päättäjista, olihan siellä muutama minullekin tuttuakin tutumpi henkilö...

Ajelin samalla reissulla keskustan kautta sisäsatamaan. Kyllä oli merenjää upean houkuttelevan näköinen tällaisena pakkasaamuna.
Sisäsatamasta ajelin Mansikkanokalle eli Lumilinna-alueelle. Parkkialue oli täynnä autoja, tosin suurin osa rakentajien kulkuneuvoja. 
Lähellä avatun, perinteisen Lumilinnan portteja oli neljä isoa turistibussia - hyvä niin. Kaiken kaikkiaan alueella oli vielä täysi työn touhu päällä ympärivuotisen Lumilinnan alueella...

Kotiin tullessani=kääntyessäni Kainuunkadulta päärakennuksen pääliittymään kävi taas takaraivossa ajatus päärakennuksen autotallinoven uusimisesta.
Miksi? 
Ainoastaan mukavuus- ja käytäntösyistä. Auton voisi ajaa suoraan talliin nousematta autosta ovia availemaan. Se olisi mahdollista nykyaikaisilla kauko-ohjattavilla nosto-ovilla. Lisäksi on mahdollisuus saada oviaukkoon lisäleveyttä ja -korkeutta.
Päärakennusta rakennettaessa 1980-luvun alussa valitsimme sen aikaisen TOJA-kippioven. Erinomainen, toimiva ovi, jossa kuitenkin sivupalkit ja kattokiskot ottavat kohtuuttomasti tilaa.

Päätin alustavasti jo sen, että seuraava puhelimessa esiintyvä ovikauppias saa tulla tekemään tarjouksen. Kerron hänelle avoimesti, että aion tarjouksen paikallisesti kilpailuttaa 2-3 toimittajalla.

Niin - toisaalta niin kauan kuin jaksaa autosta nousta ja kippioven nostaa/palauttaa, taitaa olla nosto-ovi turhanpäiväinen...

Vuolaat kehut Ruotsista: ”Suomen käänne historiallisen vahva”

Hmmmmm -niinpä - tämäkin on nykyhallituksen vika, huutaa oppositio takarivistä...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä sellaisenaan:


Vuolaat kehut Ruotsista: ”Suomen käänne historiallisen vahva”
23.1.201908:00
TYÖELÄMÄ
TYÖMARKKINAT
SUHDANTEET
TYÖTTÖMYYS
POLITIIKKA

KUVA: JESSE JÄRVISALO
Ruotsalainen pankki SEB kehuu vuolaasti Suomen työllisyyden myönteistä kehitystä.



Ruotsalaispankki SEB suitsuttaa Suomea talouskatsauksessa.

SEB pitää Suomen työllisyyskäännettä suorastaan historiallisen vahvana. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus saa kehuja sentään länsinaapurissa.

Ruotsalaispankki mainitsee, kuinka työpaikkojen määrä on kasvanut viime vuosineljännesten aikana 2,5–3,0 prosentin vauhtia.

”Tämä edustaa Suomen nopeimpiin kuuluvaa käännettä menneen 30–40 vuoden aikana”, SEB:n ekonomistit kehuvat tammikuun Nordic Outlook -katsauksessa.

SEB arvioi, että työpaikat lisääntyvät Suomessa alalla kuin alalla. Työttömyysastekin on pudonnut vain vuodessa kokonaisen prosenttiyksikön.

”Vahvat työmarkkinat”, SEB otsikoi Suomi-katsauksensa.


Avoimia työpaikkoja on Suomessa ennätyksellisen paljon, joten SEB ennustaa työttömyysasteen alenemista myös vuosina 2019 ja 2020.

”Yritysten on aiempaa vaikeampaa löytää työvoimaa”, pankin ekonomistit mainitsevat.


Tilastokeskus kertoi joulukuussa, että marraskuun työttömyysaste oli 6,2 prosenttia. Vuotta aiemmin samaan aikaan se oli 7,1 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan marraskuussa oli 101 000 työtöntä miestä ja 67 000 työtöntä naista. Kaikkiaan työttömiä oli 22 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

SEB ennustaa, että palkat nousevat vuosina 2019 ja 2020. Niiden nousu asettuu pankin mukaan noin 2,0 prosenttiin vuodessa.

Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan raportoi joulukuussa, että marraskuussa 2018 oli 42 000 työtöntä työnhakijaa vähemmän kuin vuosi sitten marraskuussa.

Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuoden aikana Pirkanmaalla 24 prosenttia, Pohjanmaalla 20 prosenttia, Kaakkois-Suomessa 18 prosenttia ja Kainuussa 18 prosenttia.

SEB ennustaa, että Suomen suhdanteet pysyvät muuta euroaluetta parempina. Talouskasvu hidastuu, mutta vain vähän vuoden 2018 lukemista.

Työllisten määrän nopea kasvu tukee reaalitulojen kehitystä. SEB uskookin, että yksityinen kulutus vetää työpaikkojen lisääntyessä ja tulojen kasvaessa.

Pankin ennusteessa Suomen talous kasvaa 2,0 prosenttia vuonna 2019.


Olli Herrala@OlliHerralaOta yhteyttä Kirjoittajan muut jutut


Tämä artikkeli liittyy aiheeseen Työelämä
Artikkelin muut aiheetTYÖMARKKINATSUHDANTEETTYÖTTÖMYYSPOLITIIKKAKANSANTALOUS

Mikä Davosin kokous?

Hmmmmm - niinpä - eräänlainen "herrakerho" tämäkin olemukseltaan on, mutta käytäväkeskustelut face-to-face ovat oletettavasti parasta antia. Toki taannoin em. talousfoorumista tehtiiin hyviä yhteenvetoja, joissa oli asiaa ja joita saattoi käyttää mm. opetuksessa hyväksi. Itsekin näin tein vuosikymmeniä sitten, sillä ammatillisissa oppilaitoksissa oli oppiaineena aikanaan ammattitalous, sittemmin taloustieto...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Mikä Davosin kokous? Talouden ja politiikan isot nimet puivat maailman tilaa kokoussaleissa, tärkeimmät keskustelut voidaan käydä muualla

Davosiin kutsutaan vain harvat ja valitut. Rahoituksensa Maailman talousfoorumi saa pääosin suuryhtiöiltä.
Davos

Sveitsin poliisin erikoisjoukkojen poliisi seisoo maastovarusteet päällä Kongressihotelli katolla.
Laurent Gillieron / EPA
Tänään tiistaina se taas alkoi, Maailman talousfoorumin Davosin kokous. Kolmisen tuhatta talouden ja politiikan merkkihenkilöä kokoontuu pieneen sveitsiläiskaupunkiin tekemään... niin, mistä tässä kokouksessa oikeastaan on kyse?

Mitä Davosissa tapahtuu?

Davosin kokouksen viralliseen ohjelmaan kuuluu neljä päivää esityksiä ja paneelikeskusteluja konferenssisaleissa.
Samaan aikaan päättäjät tapaavat toisiaan epävirallisesti, Davosin hotelleissa, ravintoloissa ja kahviloissa ja suljettujen ovien takana. Nämä tapaamiset ovat monelle Davosin kokouksen tärkein anti.
– Yksityiset tapaamiset ovat kiinnostavampia. Firmamme järjestää yhden. Siellä dialogi on paljon avoimempaa, tulee keskustelua toimitusjohtajien kesken – paljon jutustelua käytävillä. Sellainen sananvaihto on arvokasta, kokoukseen useita kertoja osallistunut IHS Markitin taloustieteilijä Nariman Behravesh kuvaa ABC Newsille(siirryt toiseen palveluun).

Keitä siellä on?

Tänä vuonna paikalle saapuvat muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Brasilian uusi presidentti Jair Bolsonaro. Suomesta mukana on ulkoministeri Timo Soini (sin.).
Vanhin osallistuja on 92-vuotias luontodokumentaristi David Attenborough ja nuorin 16-vuotias eteläafrikkalainen Skye Meaker, joka voitti Vuoden nuori luontokuvaaja -kilpailun.
Osallistujista 78 prosenttia on miehiä ja 22 prosenttia naisia. Tyypillisin osallistuja on 55-vuotias mies.

Davosin kokouksen ikäjakauma sukupuolen mukaan, graafi
Yle Uutisgrafiikka

Kiinnostavaa on myös se, ketkä jäävät sittenkin kotiin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Britannian pääministeri Theresa May ovat peruneet matkansa Davosiin, kukin oman sisäpoliittisen kriisinsä takia.

Mitä se maksaa?

Paikalle kutsutut poliitikot, älyköt ja muut kutsuvieraat eivät maksa osallistumisestaan mitään.
Liike-elämän edustajat maksavat heidänkin edestään. Vuonna 2017 Maailman talousfoorumi kertoi, että jäsenyys tai kumppanuus maksaa yhtiöille 60 000–600 000 Sveitsin frangia(siirryt toiseen palveluun) eli nykyrahassa 53 000–530 000 euroa. Sillä saa yleensä oikeuden lähettää toimitusjohtajan paikan päälle Davosiin, mutta osallistumisesta pitää maksaa vielä erikseen.
Sveitsin hallitus osallistuu kokouksen turvallisuusjärjestelyjen kustannuksiin.
Lue myös ja katso videohaastatelu:
David Attenborough'n viesti Davosiin kokoontuneille päättäjille: Jos tuhoamme luonnon, tuhoamme itsemme

Demokraatti-lehdestä pomittua...

Hmmmmm - niinpä - pohdinnan aihetta antoi Demokraatti-lehden liiteaineisto. Mitä mieltä Sinä olet alla olevasta... 




LUETUIMMAT UUSIMMAT TOIMITUKSEN VALINNAT
D-analyysit
Soininvaaran twiitti on ”törkeän” asiantuntematon, vastaa Kimmo Kiljunen: Ja vielä henkilöltä, jonka asiantuntemukseen on totuttu luottamaan
18.1.2019 13:06 Päivitetty: 18.1.2019 13:06
KARI HULKKO


Kolumnit
Kimmo Kiljunen
Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja


Kimmo Kiljunen

Tiedätkö aiheesta enemmän? Lähetä vinkkisi toimitukselle.JUTTUVINKKI →
SÄHKÖPOSTI


”Tämä demarien esitys on häpeämättömän törkeä”, paukauttaa Osmo Soininvaara twiitin 15.1. Hän on tyrmistynyt tekemästämme kansalaisaloitteesta eläkeläisten köyhtymiskierteen katkaisemisesta.


Soininvaaran mukaan aloite on ”korotus hyväosaisten työeläkkeisiin, mutta ei huono- osaisten kansaneläkkeisiin tai takuueläkkeeseen”. Soininvaara paasaa, että ”maksajina nuoret, mutta koska voimassa vain 10 v, eivät pääse itse hyötymään”.

Soininvaaran twiitti on ”törkeän” asiantuntematon. Ja vielä henkilöltä, jonka asiantuntemukseen on totuttu luottamaan. Viestin tyrmäävä retoriikka peittää sen sisällöllisen tyhjyyden ja harhaanjohtavuuden.

Ensinnäkään kyse ei ole demaripuolueen avauksesta. Aloite on lähtöisin Suomen Senioriliikkeen piiristä. Toiseksi kansaneläkkeet ja takuueläkkeet maksetaan verovaroin, kun taas työeläkkeistä vastaavat eläkeyhtiöt. Korotukset eläkkeisiin eivät ole toisilleen
vastakkaisia, vaan täydentäviä.


Kuinka Soininvaaran onnistuu kääntää indeksiuudistus sukupolvien väliseksi ristiriidaksi?

Me Senioriliikkeen jäsenet kannatamme kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tuntuvaa korotusta. Kansaneläke on kuitenkin nykyisin ensi sijassa työkyvyttömyyseläke. Alle 40-vuotiaita kansaneläkeläisiä on enemmän kuin yli 65-vuotiaita.

Eikö Soininvaara tiedä, että Suomessa työeläke on vanhuuseläke? Yli 65-vuotiaista 98 % saa työeläkettä.

Eikö Soininvaara tiedä, että Suomessa on 370 000 työeläkeläistä, joiden eläke on alle 1 200 euroa kuukaudessa. Tämä on EU:n määrittämä köyhyysraja?

Eikö Soininvaara tiedä, että valtaosa työeläkeläisistä on pienituloisia ihmisiä? Lähes 60 % työeläkkeensaajista saa alle 1 500 euroa kuukaudessa.

Kuinka Soininvaara kehtaa leimata työeläkeläiset hyväosaisiksi?! Heistä 90 % saa eläkettä alle 2 500 euroa kuukaudessa ja vain yksi prosentti yli 5 000 euroa.

Työeläkkeisiin ei voida tehdä tasokorotuksia, kuten muihin sosiaalisiin tulonsiirtoihin. Työeläkkeisiin tehdään vain indeksitarkistuksia.

Nykyinen taitettu indeksi merkitsee, että työeläkeläiset ovat Suomen ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy. Tämän tilanteen me haluamme kansalaisaloitteella oikaista. Mitä ”häpeämättömän törkeätä” siinä on?

Soininvaara on harhaanjohtava väittäessään, että paremman työeläkeindeksin maksajina olisivat nuoret. Kansalaisaloitteemme ehdottaa puoliväli-indeksiä kymmenen vuoden koeajaksi. Uudistuksen seurauksena eläkemeno olisi Eläketurvakeskuksen arvion mukaan kymmenen vuoden kuluttua miljardi euroa suurempi kuin nykyjärjestelmällä.

Eläkerahastoissa on tällä hetkellä varoja yli 200 miljardia euroa. Näistä rahoista on TELA:n laskelman mukaan 65 % nykyisten eläkeläisten säästöjä. Rahastot ovat vuosittain kasvaneet 8-15 miljardia euroa. Kansalaisaloitteen lähtökohtana on, että puoliväli-indeksi rahoitettaisiin eläkeyhtiöiden korkotuotoilla.

Kuinka Soininvaaran onnistuu kääntää indeksiuudistus sukupolvien väliseksi ristiriidaksi? Kautta historian työssäkäyvät ovat maksaneet lastensa hoivan ja vanhusten turvan. Suuret ikäluokatkin vastasivat aikoinaan vanhempiensa eläkkeistä.

Tahtooko Soininvaara sen sijaan, että nykynuorten eläketurvan maksaisivatkin nykyeläkeläiset? Eikö tämä tehtävä kuulu perinteiseen tapaan nykyisten nuorten pääosin vielä syntymättömille lapsille.

Nykynuorten (1980- ja 90-luvulla syntyneiden) osuus eläkerahastojen varoista on 4 %. Heillä on vielä työtä edessä kartuttaakseen osuutensa eläkerahastoihin. Soininvaara sen sijaan kehottaa nuoria ”häpeämättä” tunkeutumaan vanhusten
ruokapöytiin.

tiistai 22. tammikuuta 2019

Google Maps-tarkastelussa Luoteis-Venäjää...

Katselin uteliaisuuttani pitkästä aikaa Google Maps-kartastossa Luoteis-Venäjää todeten saatavan informaation takavuosista tarkentuneen huomattavasti.

Lähinnä seurailin reittejä Rajajooseppi-Murmansk, Kirkkoniemi-Murmansk, Murmansk-Severomorsk, Murmansk-Tumannyi ja Tumannyi-Teriberka.
Miksi?
Siksi että olemme 1990-luvulla 2000-luvun alkupuolella em. reittejä busseilla, pienoisbusseilla ja henkilöautoilla liikkuneet kulttuuriyhteistyön osa-alueella. 

Tietyillä kartta-alueilla on yleisesti tarkasteltuna havaittavissa muutoksia.
Lentokenttiä on muun muassa mielestäni laajennettu.
Erityiseti Suomen rajan läheisyydessä, Alakurtin alueen voimakas laajentuminen on merkittävää. 
Sotilaallinen aktiviteetti satelliittikuvissa näkyvän kalustomäärän perusteella on havaittavissa...