maanantai 5. helmikuuta 2018

Pitääkö jogurttipurkki pestä tai hedelmäpussin metalliosa irrottaa?

Tiesitkö tämän?

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kotimaa

Pitääkö jogurttipurkki pestä tai hedelmäpussin metalliosa irrottaa? Asiantuntija vastaa yhdeksään kysymykseen muovin kierrättämisestä

Mihin muoviroska pitää viedä ja kelpaako kaikki muovi kierrätykseen? HSY:n ympäristöasiantuntija vastaa.



Yvonne Thesleff toi muovia ja kartonkia Maneesikadun kierrätyspisteeseen Helsingin Kruununhaassa viime perjantaina. ”Kierrätysastioita olisi hyvä olla enemmän”, Thesleff kertoi.
MAAILMAN meriin päätyy vuosittain 12 miljoonaa tonnia muovijätettä. Se on niin käsittämättömän suuri luku, ettei sitä pysty ymmärtämään.

Iso osa tästä muovijätteestä syntyy kuluttamisen sivutuotteena, pakkausjätteenä. Kolmasosa mereen päätyvästä jätteestä on juomapakkauksia, kuten muovisia vesipulloja, jotka ihmiset heittävät ympäristöön.

VUONNA 2016 Suomessa syntyi pantitonta muovipakkausjätettä yhteensä 107 000 tonnia. Kierrätykseen tästä päätyi vajaat 16 800 tonnia, joka on noin 15,7 prosenttia kokonaisjätemäärästä.

Kysyimme Helsingin seudun ympäristöpalveluista vastaavan HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partilta, miten muovia tulisi lajitella oikeaoppisesti.

Mitä muovia voin viedä muovinkeräysastiaan?

”Astioihin kerätään pakkausmuovia, eli kaikki se muovi, johon esimerkiksi elintarvikkeet on pakattu. Keräysastioihin ei voi toimittaa muita muoviesineitä kuten keittiövälineitä tai leluja. Myöskään PVC-muovia ei voi keräysastiaan laittaa, mutta sitä esiintyy pakkauksissa harvoin.

Vaarallisen jätteen pakkaukset, esimerkiksi moottoriöljykanisterit, eivät myöskään kuulu muovinkeräykseen, sillä niihin saattaa jäädä ainejäämiä.”

Voiko kierrätykseen tuoda sekä pehmeää että kovaa muovia?

”Tärkein kriteeri on tyhjä ja puhdas pakkausmuovi. Muovin laadulla ei ole väliä, lukuun ottamatta PVC-muovia. Muovijäte erotellaan laadun mukaan muovijalostamossa.

Muovin jatkojalostaja kuitenkin toivoo, että erotettavissa olevat osat laitetaan keräykseen erillään, esimerkiksi kannet ja korkit irtonaisina. Tämä helpottaa ja nopeuttaa muovilaatujen erottelua.”

Pitääkö jogurttipurkit ja muut elintarvikepakkaukset pestä ennen kuin ne toimittaa keräykseen?

”Äärimmäisen tärkeää on se, että kierrätykseen tuotavat pakkaukset ovat tyhjiä, eikä niissä ole ruokajäämiä. Pakkausten tulee olla suhteellisen puhtaita, mutta roskia ei missään nimessä kannata pestä.

Kierrätyksen ympäristöhyödyt menevät viemäristä alas, jos roskia aletaan pesemään. Kylmällä vedellä voi nopeasti huuhtaista vaikkapa jogurtin jämät, tai talouspaperilla voi pyyhkäistä öljyisen pakkauksen. Toden teolla likainen pakkaus kannattaa mieluummin laittaa sekajätteeseen.”

Mitä jos pakkauksessa on käytetty muovin lisäksi esimerkiksi metallisia osia, pitääkö ne kierrättää erikseen?

”Mikään ei estä erottelemasta metalliosia erikseen, mutta täysin pakollista se ei ole. Pääsääntönä voidaan pitää sitä, että jos pienet metalliosat ovat hyvin tiukasti kiinni, niin ne voi jättää siihen. Esimerkiksi hedelmien verkkopussien metalliset liittimet ovat tällaisia.”

Mihin jätteet päätyvät muovin kierrätyspisteestä?

”Muovijätteen päämäärä on Riihimäellä sijaitseva Fortumin muovijalostamo. Siellä pakkausmuovijätteestä tehdään erinäisten prosessien kautta muoviraetta.

Tästä raaka-aineesta valmistetaan kiertotalouteen esimerkiksi muovikasseja, ämpäreitä tai muovilankkuja.”

Miten omakotitaloasuja voi aloittaa muovin kierrättämisen?

”Selvitä ensimmäiseksi lähin muovin keräyspiste. Pääkaupunkiseudulla niistä vastaa Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy, jolla on noin 50 muovin kierrätyspistettä.

Muoviroskat kannattaa viedä kierrätykseen esimerkiksi kauppareissun yhteydessä. Autolla ajaminen pelkästään roskien viemiseksi ei ole ympäristön kannalta kovinkaan kannattavaa.

Omakotitaloasukas voi pääkaupunkiseudulla myös tilata muovin keräysastian omaan pihaan sekajätteen lisäksi, mutta se tulee aika kalliiksi.”

Miten kerrostalossa asuva voi hankkia taloyhtiöön muovin keräysastian?

”Palautetta voi antaa omalle taloyhtiön isännöitsijälle tai taloyhtiön hallitukselle. Riippuen taloyhtiön koosta, muovipakkausten keräysastia saattaa tuoda taloyhtiölle myös säästöjä. Kun muovia kerätään erikseen, voidaan sekajätteen keräämisestä vuorostaan vähentää.

Muovinkeräyspalvelusta syntyvät kustannukset ovat pienemmät kuin samankokoisen sekajäteastian tyhjennys. Mitä suurempi taloyhtiö on, sitä todennäköisemmin saadaan säästöjä aikaiseksi.”

Voiko yksittäinen ihminen vaikuttaa merien muovikuormaan?

”Jokainen ihminen voi miettiä omaa muovinkulutustaan. Tärkein keino ehkäistä muovijätteen päätymistä mereen on kierrättää omat muoviroskat oikein. Missään tapauksessa roskat eivät saisi päätyä luontoon, josta ne usein kulkeutuvat mereen.

Muovijätteen lisäksi mereen päätyy paljon mikromuovia, jota irtoaa esimerkiksi vaatteista ja kosmetiikasta pesuveden mukana. Näiden osalta voi miettiä omia kulutustottumuksia.”

Miksi muoviroska kannattaa viedä ennemmin muovin kierrätyspisteeseen kuin sekajätteeseen?

”Muovin kierrättäminen on ympäristön kannalta hyvä ratkaisu. Vaikka se toimii sekajätteessä hyvänä polttoaineena, on se kuitenkin öljypohjaista eli fossiilista.”

HELSINGISSÄ ja pääkaupunkiseudulla muovin kierrättäminen on kuitenkin ollut haasteellista. Kierrätyssäiliöt pursuilevat ylitäysinä ja niitä on edelleen liian harvassa.

HS:n parin viikon takaisessa artikkelissa syypääksi tilanteeseen paljastui kierrätyksestä vastaavien osapuolten vastuun pallottelu.

Vuoden 2016 alussa vastuu kotitalouksien pakkausjätteen keräämisestä ja kierrätyksestä siirtyi tuottajille. Muovin osalta tämä tuottajayhteisö on Suomen Uusiomuovi oy.

HSY ja monet kuluttajat olisivat halunneet muovin keräyksen kaikkiin kierrätyspisteisiinsä, mutta tuottajayhteisö eli Suomen Uusiomuovi perusti muovinkeräyspisteet vain osaan näistä. Se perustelee kierrätyspisteiden määrän olevan asetuksen mukainen.

Tilanne johtaa tällä hetkellä siihen, että ihmiset ajelevat autoilla etsimässä säiliöitä tuloksetta.

”Kierrätyksen ympäristöhyödyt katoavat, jos roskia lähdetään kuljettamaan erikseen autolla”, sanoo Parti.

”Kannattaa antaa palautetta omalle taloyhtiölle siitä, että muovin kierrätysastia olisi toivottu ja mahdollisuuksien mukaan yhdistää roskien kuljetus esimerkiksi kauppareissuun.”

Jotta Suomen asettamat tavoitteet muovin kierrättämisestä voidaan saavuttaa, pitäisi kotitalouksien käyttämän muovin kierrätysasteen kaksin- tai kolminkertaistua. Tämän toteutuminen vaatii kuitenkin aktivoitumista myös tuottajien osalta, jotta kierrättämisen mahdollisuudet paranevat.

Pistäytyminen Kemissä Länskän teho-osastolla tänään...

Lähiomaisemme on Länsi-Pohjan Keskussairaalan teho-osastolla viidettä vuorokautta.

Kävin siellä toistamiseen hetki sitten. 

Kyllä tekniikan keskellä, piuhojen ja letkujen keskellä oli kertakaikkisen hauras ihminen. Potilas oli happinaamarin peittämänä osittain ummessa silmin. Kysyin häneltä: "Tunnethan sinä minut?" "Aki... " tuli vastaus välittömästi. 
Eipä siinä paljoakaan läppä niin sanotusti lentänyt, mutta muutamia ihan järkeviä sananvaihtoja. 
Viereisessä loosissa, sermin takana oli hoito-operaatiota menossa, jonka johdosta pohdiskelin pois lähtemistä. "Älä mene, älä mene..." hän sanoi. Ensimmäistä kertaa sana kuolema oli iskeytynyt hänen sanomisiin tällä sairaalareissulla. Hänen silmänsä olivat pelottavan hailakkaat...
Hänen silmäluomensa tuntuivat raskailta ja hengitys edelleen vaivalloiselta, joten päätin olla rasittamatta häntä enemmälti. 
Sanoin tulevani huomenna pistäytymään. Hänen olemuksestaan olin aistivinani, että kaikki on nyt epävarmaa...

Sairaalasta kotiin ajellesani - noin kaksi kilometriä - vilisi pääkopassani monia lähiajan tapahtumia ja ajatuksia.





sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Pistäytyminen Kemissä Länskän teho-osastolla tänään...

Olemme runsaan kolmen vuoden ajan seuranneet monisairaan ja lievän aivoinfarktin kokeneen henkilön elämää yhä tiiviimmin. Edellä olevasta oli seurauksena muistisairaus.

Länsi-Pohjan Keskussairaala, Sauvosaaren sairaala ja Purola ovat olleet viime aikoina tuttuja visiittikohteita. Henkilö tarvitsee ympärivuorokautista huolenpitoa, sitä onneksi on ollut saatavilla. 
Tällä hetkellä hän on Länsi-Pohjan Keskussairaalan teho-osastolla neljättä vuorokautta.

Kävin siellä hetki sitten. 

Niinkuin kaikista aikaisemmista sairauksista ei olisi ollut riittävästi, iski häneen vielä keuhkokuume. Se rassaa haurasta olemusta.
Teho-osastolle sisään mennessäni hänellä oli tehohoitojakso menossa kahden sairaanhoitajan voimin, jota sain livenä seurata. Tekniikkaa oli ympärillä ja letkuja meni sinne ja tänne. Potilas oli happinaamarin peittämänä osittain ummessa silmin. Hoitojakson päätteeksi potilas sai taas vähän kevyemmät happiviikset nenäänsä.

Hoitajat pyysivät minua istumaan sängyn viereen tuomalleen tuolille ja jututtamaan potilasta.

Potilas sai vaivoin silmät auki. Hän kyllä tunsi minut. Totesin hänelle, että enpä ole nähnyt sinua koskaan näin huonossa kunnossa. "Nyt olet kerta kaikkiaan heikossa hapessa!" sanoin keventääkseni tilannetta. " Niin olen, en minä muuten täällä teholla olisikaan!" hän sai vaivoin sanotuksi.
Hänen silmäluomensa tuntuivat raskailta ja hengitys vaivalloiselta, joten päätin olla rasittamatta häntä enemmälti...







Kurdialue oli Syyrian harvinainen menestystarina, mutta nyt sitä moukaroi Turkin hyökkäys...

Sekasorto > käytännössä sota alueella jatkuu. Mielenkiintoiseksi = vaaralliseksi asian tekee se, että Turkki on vienyt joukkoja, hyökännyt suvereenin valtion, Syyrian alueelle...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Kurdialue oli Syyrian harvinainen menestystarina, mutta nyt sitä moukaroi Turkin hyökkäys – Kurdijohtaja Ylelle: "Turkki etsii tekosyitä hyökätäkseen"

Turkin armeija ja sitä tukevat arabitaistelijat ovat edenneet vain joitakin kilometrejä pohjois-syyrialaisella Afrinin alueella. Turkin mukaan sen joukot ovat vallanneet useita tärkeitä kohteita kurdisisseiltä.
Kurdit

Panssareita jumissa mudassa
Turkki aloittii maahyökkäyksensä Afrinin kurdialueelle vajaat kaksi viikkoa sitten. Ennen sitä alueelle oli tehty useita ilmaiskuja.Sedat Suna / EPA-EFE
Syyrian kurdit valvovat lähes koko Syyrian Turkin-vastaista rajaa, noin 600 kilometrin matkalta, mikä hermostuttaa Turkkia. Nyt Turkki yrittää muuttaa tilannetta kaksi viikkoa sitten alkaneella hyökkäyksellään.
Syyrialainen kurdipoliitikko Salih Muhammad vastaa Skype-puheluun Qamishlin kaupungissa Syyrian ja Turkin rajan pinnassa. Kaupungissa on rauhallista, vaikka lännempänä Afrinissa on käynnissä sota Turkin ja kurdijoukkojen välillä.
– Ihmiset ovat huolestuneita ja seuraavat tarkkaan, mitä Afrinissa tapahtuu. Monet nuoret haluaisivat lähteä Afriniin taistelemaan, Salih Muhammad sanoo.
Käytännössä se voi olla vaikeaa, koska välissä on Turkin kanssa liittoutuneiden arabikapinallisten joukkoja.
Syyrian luoteisosassa sijaitseva Afrin on eristyksissä muusta kurdialueesta. Lännessä ja pohjoisessa on Turkki, etelässä ja idässä Turkin tukemat arabitaistelijat.

Syyrian kurdialue kartalla
Yle Uutisgrafiikka

Salih Muhammad, joka myös tunnetaan nimellä Salih Muslim, oli pitkään toinen Syyrian kurdialuetta hallitsevan PYD-puolueen kahdesta puheenjohtajasta. Nyt hän kuuluu kurdialuetta muodollisesti hallitsevan yhteistyöelimen TEVDEM:in ulkomaankomiteaan.

Turkin mukaan PKK kaapannut kurdialueen

Turkin mielestä erilaisten lyhenteiden taakse piiloutuu yksi ja sama järjestö, eli Kurdistanin työväenpuolue PKK, joka käy aseellista taistelua Turkissa. Turkin mukaan Pohjois-Syyria on ajautunut PKK:n hallintaan.
Se on perustellut hyökkäystään PKK:n ja ääriliike Isisin vastaisella taistelulla.
Afrinissa ei tiedetä olevan Isis-taistelijoita. Salih Muhammad kiistää myös, että PKK olisi järjestönä läsnä Pohjois-Syyriassa.
Tosin on joukko vaikeasti selitettäviä asioita, joihin myös Turkki viittaa. Kun Syyrian kurdien johtamat joukot valtasivat Raqqan kaupungin ääriliike Isisiltä, juhlinnan yhtedessä näkyi jättiläismäinen kuva Turkissa vangitusta PKK-johtajasta Abdullah Öcalanista.

"Turkki etsii tekosyitä hyökätäkseen"

– Tämä ei ollut virallista. Ryhmä naistaistelijoita nosti julisteen esille. Turkki etsii tekosyitä hyökätäkseen kimppuumme, Salih Muhammad sanoo.
Hänen mukaansa Öcalan on suosittu henkilö kurdien parissa, ja hänen kuviaan voi löytyä myös esimerkiksi kodeista.

Derikin ulkpuolella turvallisuusjoukkoihion kuuluva nainen tarkistaa ajoneuvoja.
Syyrian kurdien turvallisuusjoukkoihin kuuluva naissotilas tarkistaa ajoneuvoja Derikin kaupungin laidalla.Tom Kankkonen / Yle

Kurdialue pysynyt rauhallisena

Pohjois-Syyrian kurdialue on pitkään ollut yksi maan rauhallisimmasta alueista, eräänlainen menestystarina.
Kurdit ovat olleet erityisesti Yhdysvalloille keskeinen liittolainen taistelussa ääriliike Isisiä vastaan. Yhdysvallat on nyt seurannut sivusta, kun kurdeja moukaroidaan Afrinissa.
– Olemme moraalisesti pettyneitä, koska olemme yhdessä taistelleet terrorismia vastaan. Yhdysvallat teki kuitenkin selväksi, että tämä on heidän toiminta-alueensa ulkopuolella. Me luotamme omiin voimiimme.
Ilmaiskut olisi saatava loppumaan. Turkki pommittaa joka paikassa.
SALIH MUHAMMAD, SYYRIALAINEN KURDIPOLIITIKKO
Turkin arvellaan valmistelevan hyökkäyksensä laajentamista muualle kurdialueelle. Salih Muhammad sanoo, että kurdit puolustautuvat kaikkia hyökkäyksiä vastaan. Hänellä on kuitenkin yksi pyyntö.

Salih Muhammad  suomalaisessa puutarhassa.
Salih Muslim Muhammad kuuluu Syyrian kurdien PYD-puolueeseen.Tom Kankkonen / Yle

–Ilmaiskut olisi saatava loppumaan, Turkki pommittaa joka paikassa. Tämä tappaa ja haavoittaa paljon siviilejä, Salih Muhammad sanoo.
Hänen mukaansa Turkki turvautuu tykistöön ja ilmaiskuihin, koska sen joukot eivät ole päässeet etenemään.
Turkissa julkaistujen karttojen mukaan turkkilaisjoukot ovat edenneet joitakin kilometrejä rajalta. Turkkilaisversion mukaan keskeistä on se, että kurdit ovat menettäneet strategisesti tärkeitä kohteita.
Afrin on pieni alue, ja esimerkiksi pohjoisessa Turkin rajalta on noin 30 kilometriä alueen pääkaupunkiin.

lauantai 3. helmikuuta 2018

Energiatehokkaat ikkunalasit estävät kännykän käytön uudessa kodissani ...

Hmmmmm - vai niin - uskotko tätä?

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Mielipide    |   Mielipide

Energiatehokkaat ikkunalasit estävät kännykän käytön uudessa kodissani – toistaiseksi olen hoitanut työpuheluni parvekkeella

Energiansäästö on hyvä asia, mutta voitaisiinko sitä toteuttaa niin, ettei tarvitsisi asua luolassa?

MUUTIN vuodenvaihteessa vastavalmistuneeseen taloon. Yksi ensimmäisistä asioista, jotka huomasin, oli puhelimeni toimimattomuus. Ilmoitus ”ei verkkoa” ­aiheuttaa nykyaikana yleensä ahdistusta, ja huomasin sen heti itsessänikin. Koetin suhtautua asiaan tyynesti ja päätin tehdä ajallani jotain muuta. Ehkä puhelimen käytön vähentäminen olisikin toivottu muutos ­heti vuoden alkuun.

Tulin kuitenkin samana päivänä tulokseen, ettei se ollut toivottu muutos: jouduin parkkeeraamaan puhelimeni parvekkeelle pakkaseen, jotta työ­puhelut tai muut tärkeät viestit eivät menisi ohi. Jos halusin itse soittaa jollekulle tai edes lähettää viestin tai tarkistaa sähköpostin, se piti tehdä pakkasessa.

Aloin selvittää asiaa ja soitin muutamalle puhelinoperaattorille kyselläkseni asiasta ja tehdäkseni vikailmoituksen. Sain kuitenkin vain kuulla uudesta hienosta tuotteesta nimeltään selektiivilasi.

Selektiivilasi on energiansäästötalkoiden epäonnistunut yritys parantaa modernien talojen tehokkuutta. Lasin päällä on ohut kerros metallioksideja, ja se päästää lävitseen vain osan sisältä karkaavasta lämpösäteilystä, jotta talo pysyisi lämpimämpänä vähemmällä lämmityksellä. 
Suurin ongelma tässä kuitenkin siis ovat juuri nuo metallioksidit: ne blokkaavat kaiken ulkoa tulevan radiotaajuisen signaalin eli signaalin, jolla puhelimen pitäisi toimia.

Taloyhtiöt tai operaattorit eivät kumpikaan ole valmiita tarttumaan ongelmaan. Jonkun pitäisi kuitenkin olla vastuussa siitä, että asukkaat näissä uusissa taloissa eivät pysty edes puhumaan puhelimeen sisällä. On aika hämmästyttävää, että nykymaailmassa, jossa kommunikaatio on elinehto, joku on keksinyt eristää kodit tältä kommunikaatiolta. Energiansäästö on hyvä asia, mutta voitaisiinko sitä toteuttaa niin, ettei tarvitsisi asua luolassa?

Meri Peltonen 

Helsinki

Facebook-tekstini hetki sitten...

Ajattelin pitää tänään vapaapäivän kirjoittamisesta mutta...
Kävin hetki sitten vaimoni kanssa Kemin kulttuurikeskuksessa/kirjastossa ja minä vilkaisin taidemuseon näyttelyn sekä historiallisen museon perusnäyttelyn - taas kerran.
Menimme S-markettiin, vaimoni ostoksille ja minä jäin käytävän penkille lukemaan tämän päivän Lounais-Lappia.
Viereeni istahti 50-60-vuotias mieshenkilö sätkää käärimään kärrynsä kanssa. Hän pohdiskeli kovaa pakkasta, sanoi sen tuntuvan olevan ainakin -25 astetta.Sanoin, että mittarissa -15 astetta, mutta tuuli kyllä lisää sen purevuutta.
Juttukaverini sanoi olevansa äitinsä omaishoitaja. Yhtäkkiä hän luetteli pitkän rimpsun erilaisia tahoja, joita ei hänen mielestään hoideta kunnolla.
Sitten hän otti puheeksi edesmenneen isänsä, sotaveteraani ja sotainvalidin. Hän puhui vaietusta sukupolvesta. Hänen mielestä sotaveteraaneja ei ole hoidettu kunnolla. Rohkenin olla hiukan asiasta eri mieltä toteamalla, että eiköhän he ole saaneet tarvitsemansa avun.
Yhtäkkiä mies sanoi:"Pitäis tulla uusi sota, että saatais asiat järjestykseen!"
Minä sanoin hänelle aika napakasti:"Nyt riittää. Minä en sinua enää kuuntele!"
"Ymmärrän!" mies sanoi ja lähti kuin hauki rannasta ulko-ovea kohti...
Tällainen kauppareissu

perjantai 2. helmikuuta 2018

Vanhojen valokuvien katselua illansuussa...

Olen katsellut viimeisen kahden tunnin aikana kuuden valokuva-albumin kuvat, jotka ovat työhuoneeni kirjahyllykön toisessa alakaapissa. Kuvia on satoja, sekä mustavalkoisia että värillisiä.
Albumeissa on kuvia vanhempieni nuoruudesta ja aikuisiästä eli työelämästä sekä jonkin verran matkakuvia. Kuvia on paljon myös kotosalta eli sisarestani, veljestäni ja minusta. Kuvia on myös minun perheestäni eli vaimostani Tuulasta sekä pojistamme - Tommista ja Timosta. 
Näissä albumeissa ei ollut kuvia poikien perheistä, ne kuvat ovat vaimoni hallussa piironginlaatikossa samoin kuin Inter Rail-matkakuvamme. Niitä olemme yhdessä silloin tällöin selailleet. Mukavia muistoja...

Otin 1970-1980-luvulla diakuvia, niitä on myös alakaapissani satoja. Pitää jossakin vaiheessa orientoitua niiden katseluun. Siinä menee hyvinkin päivä aikaa, mutta se on varmaan sen arvoista.

Tämänkertaisen kuvakavalgaadin jälkeen tuli hiukan murheellinen olo, sillä varsinkin mustavalkoisten kuvien henkilöt ovat - lähes kaikki - siirtyneet ajasta ikuisuuteen.


Kemin Karjalahdella autonrenkaita potkimassa aamupäivällä...

Olen viimeksi käynyt viime vuoden joulukuun puolessa välissä Karjalahdella Wetterillä katselemassa uutuuttaan kiiltäviä uusia menopelejä sekä monia kiinnostavia, hyväkuntoisia vaihtoautoja. 

Olin parista autosta tehnyt tutulle automyyjälle tarjouspyynnön sähköpostin välityksellä. Toinen oli myyty, mutta toista kävin tutkiskelemassa "sillä silmällä". 
Kieltämättä asiallinen menopeli, jossa on niin sanotusti kaikki mausteet, vaikka auto on jo kymmenen vuotta vanha. Jokainen vähääkään autoista tietävä/ymmärtävä tietää, että Volvo on ollut vuosikymmeniä edelläkävijä monissa asioissa - varsinkin auton turvallisuudessa ja ergonomiassa.
Ainoa vika oli mielestäni autossa oleva kattoikkuna. Se on näillä leveysasteella täysin tarpeeton, suoranainen turhake. Se on parhaimmillaan silloin, kun se pysyy aina kiinni...

Keskustelimme alustavasti auton hinnastakin. Vaihdon välineenä olevalle meidän Land Rover Freelanderille ei löytynyt kummoista hintaa, se oli odotettavissakin...