Voiko illan tv-tentti ratkaista kuntavaalit?

Paljon on pelissä totta tosiaan! Toivottavasti tilanne ei ryöstäydy huutamiseksi ja päällepuhumiseksi. Juontajat ovat myös paljon vartijoina...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Voiko illan tv-tentti ratkaista kuntavaalit? – Professori: "Puheenjohtajilla tänään paljon pelissä"

Kello 21.05 alkavaa televisiotenttiä voi seurata TV1:ssä ja Areenassa.

Politiikka

6.4.2017 klo 14:54

Ylen puheenjohtajatentti 7.3.2017Petteri Sopanen / Yle

Jussi Virkkunen

Jaa artikkeli Facebookissa1

Jaa artikkeli Twitterissä

Kuntavaaleissa on käynnissä loppukirivaihe. Ennakkoäänestys päättyi tiistaina, ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina.

Ylen tämänpäiväinen gallup povaa kolmen puolueen vääntävän tiukasti suurimman puolueen paikasta. Kokoomus, keskusta ja SDP ovat 0,4 prosenttiyksikön sisällä, kun kyselyn virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Illalla eduskuntapuolueiden puheenjohtajilla on viimeinen mahdollisuus vakuuttaa äänestäjät televisiossa, kun puoluepamput kokoontuvat Ylen tv-tenttiin. Tentti alkaa kello 21.05 TV1:ssä. Tentille on varattu aikaa yli kaksi tuntia, ja se päättyy kello 23.30.

– Kaikki on mahdollista. Tiedämme, että mielipidemittauksessa on virhemarginaali. Toisaalta tiedämme sen, että moni vielä miettii äänestämistään. Paljon voi vielä tapahtua, petaa asetelmia Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.

Grönlund ottaa esimerkiksi äänestäjien epävarmuudesta viime eduskuntavaaleihin. Viime eduskuntavaaleissa noin neljännes äänestäjistä päätti ehdokkaansa vasta muutama päivä ennen vaaleja. Vaalipäivänä päätöksensä teki kymmenen prosenttia äänestäjistä.

– Ääniä on vielä paljon jaossa. Puolueiden puheenjohtajilla on paljon tänä iltana pelissä, Grönlund sanoo.

Mikrofoni kiinni, jos muu ei auta

Tv-tentin tuottamisesta vastaa Ville Kolari. Illan tentissä ei puhuta enää sotesta, vaan se on nyt jätetty taakse, Kolari sanoo.

– Tässä tentissä keskitymme asioihin, jotka on helpompi konkretisoida ihmisille, sanoo tentin tuottajana toimiva Ville Kolari.

Tentissä keskitytään muun muassa kuntien järjestämään varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.

– Viimeisimpänä mutta melkein tärkeimpänä teemana on vanhusten hoito, Kolari toteaa.

Mahdollisesti kovilla vaalikierroksilla käyvät puheenjohtajat saadaan Kolarin mukaan pidettyä kurissa. Puheenvuoroja varten mikrofoni viedään puheenjohtajalle. Sama keino oli käytössä viime tentissä, ja silloin se toimi hyvin, Kolari sanoo.

– Jos muu ei toimi, uhkaamme sulkea mikrofonin, Kolari mainitsee yhden tehokeinon.

Hmmmmm - vai niin, kovat ovat uhonäyttöhalut naapurilla...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Kylmän sodan hirviö tulossa Suomenlahdelle – maailman suurin ydinsukellusvene osallistuu paraatiin Kronstadtissa heinäkuussa

Ydinfyysikko on huolissaan vanhojen reaktorien tuomisesta Pohjoismaiden lähelle.

Ydinkäyttöinen taisteluristeilijä Pietari Suuri kuvattiin Caracasin edustalla vuonna 2008. Se ja Neuvostoliiton kehittämä valtavan kokoinen ydinkäyttöinen sukellusvene Dmitrij Donskoi saapuvat Suomenlahdelle ensi kesänä. (KUVA: JORGE SILVA / REUTERS)

Mikko Paakkanen HS

Julkaistu: 5.4. 1:41

MAAILMAN suurin ydinsukellusvene, venäläinen ydinkäyttöinen Dmitrij Donskoi on tulossa kotivesiltään Vienanmereltä käymään Itämerellä ensi kesänä, kertoo verkkolehti Barents Observer.

Tunnuksella TK-208 kulkeva sukellusvene saapuu kesällä Suomenlahden pohjukkaan Kronstadtiin Pietarin edustalle. Sen on määrä osallistua muun muassa merivoimien päivän paraatiin, kertoo Izvestija-sanomalehti. Päivää on tapana viettää Venäjällä heinäkuun viimeisenä sunnuntaina, joka tänä vuonna on 30. heinäkuuta.

Samaan tilaisuuteen on Izvestijan mukaan tulossa myös ydinkäyttöinen taisteluristeilijä Pietari Suuri. Sekä se että sukellusvene ovat Neuvostoliiton peruja.

Sukellusvene on viimeinen vuonna 1981 käyttöön otetusta Akula- eli Hai-sukellusveneluokasta, josta sotilasliitto Nato käyttää nimitystä Typhoon-luokka.

VALTAVAN ydinsukellusvenevanhuksen tuominen pohjoisesta verrattain tiheään asuttujen alueiden lähelle herättää huolta. Matka Vienanmereltä Pietarin edustalle kulkee esimerkiksi Norjan, Tanskan, Ruotsin ja Suomen vierestä.

”Olen huolissani, kun lähes neljäkymmentä vuotta vanha ydinsukellusvene, jossa on kaksi verrattain suurta reakoria kyydissä purjehtii pitkin Norjan rannikkoa ja Itämerelle”, sanoo norjalaisen ympäristöjärjestön Bellonan ydinfyysikko Nils Bøhmer Barents Observerille.

”Pohjoismaisten viranomaisten on varmistettava, että matkan tarkka ajankohta ilmoitetaan, jotta voidaan olla valmiudessa”, Bøhmer sanoo lehdelle.

AKULA-LUOKKA on suurin koskaan rakennettu sukellusvene. Alus on 175 metriä pitkä eli lähes samaa kokoluokkaa kuin Helsingistä Tallinnaan liikennöivät suuret pikalaivat.

Neuvostoliitto kehitti niin sanotun projekti 941:n eli Akula-luokan sukellusveneet kylmän sodan aikana tuhoamaan ydinsodan sattuessa kostoiskulla kokonaisia kaupunkeja tai jopa valtioita. Aseistukseen kuului 20 ballistista R-39-ohjusta, jotka oli varustettu kymmenellä ydinkärjellä, kertoo The National Interest -verkkosivusto. Sukellusveneeseen mahtui siis yhteensä kaksisataa ydinkärkeä.

Akula-veneitä rakennettiin kaikkiaan kuusi. Dmitrij Donskoi on niistä viimeinen jäljellä oleva. Sitä on käytetty lähinnä uusien ohjusten testialustana. Aluksen kotisatama on Severodvinskissä Vienanmerellä.

Turkki: Ruumiinavaukset todistavat kemiallisten aseiden käytön Syyriassa...

Kun Syyrian ilmavoimat Venäjän avustuksella pommitti Itä-Aleppon maan tasalle. Sieltä näyttävän "humanitäärisen mediaoperaation kautta" siirrrettiin kapinallisia perheineen ilmeisesti alla olevan artikkelin alueelle. Oli odotettavissa, että pommitukset jatkuvat. 

Ilmeisesti sivistyneelle maailmalle tuli kuitenkin yllätyksenä näin barbaarinen, raakalaismainen teko > kemiallisten aseiden käyttö siviilejä kohtaan. Syyrian presidenttillä Bashar al-Assadilla ja Venäjän presidentillä alkaa olla megaluokan uskottavuusvaje.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Turkki: Ruumiinavaukset todistavat kemiallisten aseiden käytön Syyriassa

Kahn Sheikhunista Turkkin hoitoon kuljetetuista 32 loukkaantuneesta kolme kuoli, ja heidän ruumiinavauksissaan on löydetty merkkejä kemiallisista aseiden jäämistä.

Kemialliset aseet

6.4.2017 klo 12:59päivitetty 6.4.2017 klo 13:00

Syyrialainen uhri väitetyn kemiallisen iskun jälkeen Saraqibin kenttäsairaalassa 4. huhtikuuta.Stringer / EPA

Paula Tapiola

Jaa artikkeli Facebookissa5

Jaa artikkeli Twitterissä

Khan Sheikhunin ilmaiskussa kuolleiden ihmisten ruumiinavaukset paljastavat, että kaupunkiin pudotettiin kemiallisia aseita. Tuloksista kertoo Turkin oikeusministeri Bekir Bozdağ.

– Tieteellinen tutkimus vahvistaa, että Assad käytti kemiallisia aseita, sanoo Bozdağ.

Länsimaat uskovat, että Syyrian ilmavoimat teki tiistain iskun, jossa kuoli ainakin 70 ihmistä. Joiden tietojen mukaan kuolleita on 86. Lisäksi kymmeniä loukkaantui.

Sheikhunista kuljetettiin 32 loukkaantunutta hoitoon Turkin puolelle. Heidän oireisiinsa ovat kuuluneet suun vaahtoaminen ja kehon kouristukset.

Kolme Turkkiin kuljetettua on kuollut, ja heidän ruumiistaan on löydetty todisteita kemiallisista aseista. Ruumiinavauksista vastasivat Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n viranomaiset.

Trump: Monta rajaa on ylitetty

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tuominnut Khan Sheikhunin iskun. Trump kuvaili keskiviikkona iskua loukkaukseksi ihmiskunnalle.

– Kun viattomia lapsia, viattomia vauvoja, pieniä vauvoja tapetaan, monta rajaa on ylitetty, Trump sanoi keskiviikkoiltana.

Hänen mukaansa isku ylitti punaisen rajan ja muutti hänen käsitystään Syyriasta ja presidentti Bashar al-Assadista. Hän ei kuitenkaan kertonut, miten Yhdysvallat aikoo iskuun reagoida.

Ranskan ja Britannian ulkoministerit ovat torstaina vaatineet Y:n turvallisuusneuvostoa tuomitsemaan iskun.

Lähteet: AFP, REUTERS

Kirottu, kirottu, kirottu veto-oikeus!

YK:n turvallisuuneuvoston pysyvillä jäsenmailla on veto-oikeus. Sen käyttö vesittää täydellisesti kaikki järkevät toimenpideyritykset mm. Syyrian sodan ratkaisemiseksi.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Lavrov: Kantamme Syyrian al-Assadiin ei ole muuttunut

Venäjä ei myöskään hyväksy länsimaiden YK:n turvallisuusneuvostolle ehdottamaa päätöslauselmaluonnosta, jossa Bashar al-Assadin hallintoa syytetään kaasuiskusta Syyriassa.

Venäjä

5.4.2017 klo 17:17päivitetty 5.4.2017 klo 17:34

Istanbulissa Turkissa mielenosoittajat huusivat tiistaina Venäjän-vastaisia iskulauseita kaasuiskun takia. Venäjä tukee Syyrian hallitusta, jota länsimaat syyttävät iskusta.Sedat Suna / EPA

Katriina Töyrylä

Jaa artikkeli Facebookissa2

Jaa artikkeli Twitterissä

Ulkoministeri Sergei Lavrov sanoo, että Venäjän suhtautuminen Syyrian presidenttiin Bashar al-Assadiin on ennallaan.

Venäjä kiisti aiemmin keskiviikkona, että al-Assad olisi syyllinen kaasuiskuun Syyriassa ja sanoi tukevansa tätä edelleen. Khan Sheikhoun kaupungissa tiistaina tehdyssä iskussa kuoli yli 70 ihmistä.

Isku nostatti kansainvälisen vastalausemyrskyn. Yhdysvallat pitää lähes varmana, että Syyrian hallituksen joukot tekivät iskun. Venäjä väittää, että tappava kaasu olisi ollut peräisin kapinallisten hallussa olleesta asevarastosta, johon syyrialaiskoneet tekivät ilmaiskun.

YK:n turvallisuusneuvosto keskustelee keskiviikkona Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan laatimasta päätöslauselmaluonnoksesta, jossa isku tuomitaan. Venäjän ulkoministeriö on kuitenkin tyrmännyt luonnoksen, jossa Syyrian hallitusta syytetään iskusta.

Ministeriön edustajan Maria Zaharovan mukaan Moskova ei näe mitään erityistä syytä hyväksyä lauselmaa tässä vaiheessa.

Trumpin ulkoministeri Moskovaan

Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson matkustaa vierailulle Venäjälle ensi viikon tiistaina.

Venäjän ulkoministeriön mukaan Tillerson ja Lavrov keskustelevat Moskovassa muun muassa Syyrian tilanteesta sekä Ukrainasta ja Pohjois-Koreasta.

Lähteet: Reuters, AFP

"Mahtava juttu Aki, että olet ehdokkaana kuntavaaleissa!" sanoi...

"Mahtava juttu Aki, että olet ehdokkaana kuntavaaleissa!" sanoi sanoi taannoin opettajakollegani ja lisäsi:"Nyt tiedän, ketä äänestän!"
Edellä mainittu tapahtui syksyllä vuonna 2000 lähtiessäni ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaaksi.

Kun vaalit olivat ohi ja arki eli maanantaipäivä edessä, ihmettelin em. opettajakollegan vaisua olemusta. Hän tuntui välttelevän minua.
Aloin hiukan jo huolestua hänen olemustaan ja kysyin:" Onko jotain vakavaa tapahtunut?"

Hän itkunsekaisesti, murheellisena kertoi, että äänestyspäivänä äänestyskoppiin mennessään kaikki vanhat ajat, muistot vyöryivät hänen päälleen. Hän luetteli pitkän rimpsun suomalaisia kirosanoja ja totesi:" Niin siinä kävi, että äänestin taas sitä vanhaa jäärää niin kuin aikaisemminkin!"

"Eihän tässä käynyt kuinkaan, tulin valituksi varavaltuutetuksi, olen siihen ihan tyytyväinen." totesin murheen murtamalle opettajakollegalleni. Emme puhuneet myöhemmin koskaan kuntavaaliäänestämisestä. 

Miksi edellistä muistelen? Siksi, että mm. rajanaapurini, Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Timo Marttala on peräänkuuluttanut, että äänestäjät tarkistaisivat ehdokkaiden näkemyksiä entistä tarkempaan.

Siinä olen hänen kanssaan samaa mieltä. 

Itse etenen loppuun saakka näissä kuntavaaleissa samalla teemalla: Parasta äänestä(ä) > kolmekymmentäkaksi > 32 Aki Pyykkö, insinööri, opetusalan eläkeläinen

Tässä ovat Suomen vahvimmat ja heikoimmat kunnat – Ylen Kuntatutka kertoo kuntasi tilanteen...

Alla olevassa aineistossa mm. Kemin osalta ei ole mitään uutta. Kaupunkimme riesana ovat olleet jo vuosia korkeat työttömyysluvut, nimenomaan nuorisotyöttömyys, ikäihmisten suhteellisen suuri osuus asukasmäärästä ja korkeat sosiaali- ja terveyspuolen kustannukset. Matkailusektorin hyvä vire ja uudet teollisuusinvestoinnit ovat tervetulleita elementtejä taloudellisen kehityksen suunnanmuutoksessa. Ken elää, hän näkee...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Tässä ovat Suomen vahvimmat ja heikoimmat kunnat – Ylen Kuntatutka kertoo kuntasi tilanteen

Ylen Kuntatutkalla voit tarkastella, miten kunnassasi menee ja mitkä ovat kuntasi vaaliasetelmat.

Politiikka

5.4.2017 klo 06:15päivitetty 5.4.2017 klo 07:36

Yle Uutisgrafiikka

Hannu Tikkala

Jaa artikkeli Facebookissa78

Jaa artikkeli Twitterissä

Mitä samaa on Heinävedellä, Posiolla ja Rautavaaralla? Entä mikä erottaa ne Kauniaisista, Espoosta ja Tampereesta?

Ensimmäisessä ryhmässä kunnat ovat heikoimpia suorittajia Ylen laajassa kuntavertailussa, jossa kuntia tarkasteltiin elinvoiman, talouden, kuntalaisten terveyden ja ilmapiirin näkökulmasta.

Ylen Kuntatutkasta selviää esimerkiksi, että noin 3 500 asukkaan Heinäveden haaste on suuri työttömyys ja väestön vanheneminen. Jopa joka kolmas kuntalaisista on siirtynyt eläkkeelle.

Tämä vuoksi kunnan työllisyysaste on alhaalla ja väestöennusteet osoittavat alas.

Kauniainen puolestaan hyötyy sijainnistaan Espoon keskellä. Paikkakunnalle on muuttanut paljon hyvätuloisia veronmaksajina ja se näkyy kaikessa: olemattomassa velkamäärässä (0 euroa), alhaisessa tuloveroprosentissa ja korkeassa omavaraisuusasteessa.

On kuitenkin yksi asia, jossa Heinävesi ohittaa Kauniaisen. Heinäveden työpaikkaomavaraisuus lähentelee sataa prosenttia, kun taas Kauniaisissa se on 60 prosenttia.

Heinävedellä työllistää ennen kaikkea matkailu Valamon ja Lintulan luostareineen. Kauniaisista kuntalaiset käyvät töissä naapurikunnissa Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä.

Naapurikunnat eivät ole veljeksiä keskenään

Kaikista suurin ero naapurikuntien kuntotähdityksessä löytyy Pohjois-Pohjanmaalta. Kun Liminka saa 4,5 tähteä Ylen Kuntatutkassa, Muhos jää 2,5 tähteen.

Molempien kuntien suorittamista sävyttää suuresti elämä Oulun kyljessä. Vaikka molemmista kunnista on noin 30 kilometriä alueen keskuskuntaan, niitä erottaa yksi merkittävä tekijä: moottoritie.

– Haluaisin sanoa, että syynä kasvuun on taidekoulu, mutta kyllä se on sijainti, sijainti ja sijainti, Limingan taidekoulun rehtori Ari Karvonen sanoo Ylen laajassa reportaasissa kuntien erilaisuudesta.

Nelikaistainen moottoritie Oulusta Liminkaan valmistui 2003, ja siitä alkoi kunnan rakettimainen kasvu. Sen sijaan Muhos elää valtatie 22 varrella, josta matkantekoa Ouluun sävyttävät verrokkiaan matalammat nopeusrajoitukset.

Muhoksen kunnanjohto onkin vuosia lobannut eri ministereitä valtatien parannuksista.

Muhoksen kunnantaloutta ovat puolestaan rasittaneet viime vuosien suuret investoinnit kouluihin ja päiväkoteihin. Tilat on pitänyt laittaa kuntoon, kun niistä on löydetty sisäilmaongelmia.

Suuret investoinnit ovat edessä myös Limingassa, jossa väestö kasvaa 10 prosentin vuositahtia. Uusille tulokkaille pitää löytää tilaa kasvatukseen ja koulutukseen.

Miten Tutka on tehty?

Ylen Kuntatutkassa kuntia tarkastellaan elinvoima-, talous-, terveys- ja ilmapiiri-indekseillä. Jokainen kuntalainen voi tarkastaa, millaisessa kunnossa oma kunta on.

Kuntatutka antaa kuntalaisille selkänojaa siihen, mitä asioita ehdokkailta voi tivata vaalikojujen edessä.

Indeksit on muodostettu 11 asiantuntijan kanssa ja ne perustuvat 39 muuttujaan, joiden taustalla olevat tilastotiedot on päivitetty maaliskuun alussa. Ensimmäisen kerran Ylen Kuntatutka julkaistiin jo lokakuussa 2016.

Päivitettyyn versioon Ylen aluetoimitukset ovat tehneet vaalianalyysit jokaisesta kunnasta.

Analyyseissä käydään paikkakuntakohtaisesti läpi, mitä ovat keskeisimmät kysymykset vaaleissa ja mitä mielenkiintoisia teemoja vaaleissa tällä kertaa on.

Tähdityksessä puolestaan kunnat on jaettu viiteen eri luokkaan. Parhaimmilla tuloksilla kunnat ovat saaneet viisi tähteä ja heikoimmilla yhden tähden. Tarkemmin luokittelusta voit lukea täältä.

Pieni Suomi, iso Kiina – Katso maidemme suhteet lukuina...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Pieni Suomi, iso Kiina – Katso maidemme suhteet lukuina

Tiesitkö, että Suomesta viedään palvelut mukaan laskien enemmän Kiinaan kuin sieltä tuodaan Suomeen? Kokosimme yhteen taskutietoa maiden suhteista Kiinan presidentin vierailun johdosta.

Kiina

5.4.2017 klo 06:40

Lähde:Tilastokeskus, Finavia, Työ- ja elinkeinoministeriöYle Uutisgrafiikka

Risto Mattila

Jaa artikkeli Facebookissa27

Jaa artikkeli Twitterissä

Lähteet: TILASTOKESKUS, FINAVIA, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ