E.V.V.K - kaikki alla oleva on aivan turhaa "sauhuamista". Mikäli olen oikein ymmärtänyt pääministeri Juha Sipilä on itse pyytänyt oikeuskansleria selvittämään hänen mahdolliset jääviysasiat Terrafame-asiassa.
Mielestäni on syytä odottaa em. tutkinnan tulos. On edelleenkin murheellista todeta, miten mitättömät asiat saavat maan median kuohuksiin. Suomi on pieni maa ja pienet puheenaiheet...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Kulttuuri
Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat
A-Studion juontajat Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät HS:lle Ylen päätoimittajan Atte Jääskeläisen väitteen, ettei maanantain linjausta pääministeri Sipilän käsittelystä ole perusteltu ”muilla syillä”.
Julkaistu: , Päivitetty:
A-STUDION juontajat Susanne Päivärinta ja Jan Andersson toistavat HS:lle kantansa siitä, että Ylen maanantaista linjaa Sipilä-uutisoinnista perusteltiin ”muilla syillä”.
Päivärinta ja Andersson siis kiistävät Ylen päätoimittajan Atte Jääskeläisen väitteen, ettei linjausta ole perusteltu muilla syillä.
YLEN johto päätti maanantaina, ettei pääministeri Juha Sipilän (kesk) mahdollista esteellisyyttä Terrafame-asiassa saa käsitellä keskusteluohjelmissa, koska asia on saanut uutisoinnissa liian suuren painoarvon.
Päivärinta sanoi keskiviikon A-Studiossa, että linjausta perusteltiin toimittajille lisäksi toteamalla, että on myös ”muita syitä joita ei voida kertoa”. Päivärinta kysyi asiasta haastateltavana olleelta Ylen päätoimittajalta Atte Jääskeläiseltä.
Jääskeläinen sanoo nyt HS:lle, ettei mitään julkilausumattomia perusteluja ole.
”Päivärinnan kysymyksessä oli virheellinen väite, että Ylen johto olisi sanonut, että asiaan [linjaukseen] liittyy muutakin. Näin ei ole sanottu, vaan kaikki syyt on lausuttu julki”, Jääskeläinen sanoo.
JÄÄSKELÄISEN mukaan väärinkäsityksen taustalla on kokouksesta poistuneen toimittajan heitto.
”Minulle kerrotun mukaan toimittaja oli poistuessaan tilaisuudesta heittänyt lauseen, että voihan tässä olla jotain muutakin”, Jääskeläinen sanoo.
Susanne Päivärinta sanoo HS:lle sähköpostissa, ettei hänen kysymykseensä ollut sisällytetty väärää väitettä.
”Näin nimenomaan päällikkö Marjo Ahonen sanoi toimituksellemme perustellessaan linjausta. Jan Andersson kysyi häneltä, voisiko hän avata noita muita syitä, kun kyseessä niin poikkeuksellinen linjaus. Ahonen ei avannut. Kokouksessa olijat kuulivat tämän kaikki, kukaan kokouksesta poistunut ei tuollaista väittänyt”, Päivärinta kirjoittaa.
”Jääskeläinen ei ollut kyseisessä kokouksessa, mistä kokouksesta poistujasta hän puhuu? Me olimme.”
”Näin tapahtui. Kysyin asiasta tarkentavan kysymyksen, eikä selvyyttä tullut sen suhteen, mitkä ’muut syyt’ voisivat olla linjauksen takana”, vahvistaa Andersson sähköpostissa.
Ahonen taas sanoo HS:lle, että kokouksessa ei viitattu ”muihin syihin”.
”Tämä on mysteeri. En sano, että Susa [Päivärinta] tai Jan valehtelevat, mutta tässä on tapahtunut nyt joku väärinkäsitys”, Ahonen kertoo.
”Kävimme pitkiä keskusteluja, mutta en voi käsittää, mistä tällainen käsitys olisi voinut syntyä. En ole sanonut, että olisi muita syitä, koska niitä ei ole. Miksi olisin siis sanonut niin?”
JÄÄSKELÄINEN kommentoi asiaa HS:lle sen jälkeen, kun tuottaja ja TV1:n Uutisvuoto-ohjelman juontaja Baba Lybeck sanoi menettäneensä luottamuksen häneen.
Myös Ylen entisen politiikan erikoistoimittajan Pekka Ervastin lähtö herätti Lybeckissä kysymysmerkkejä.
”Jääskeläinen ei kiistä, että Ervasti sai lähtiessään Yleltä kipurahat siitä, että hän ei kerro juttujen hyllyttämisestä, eli vaikenee uhkasakon uhalla”, Lybeck hämmästelee.
Jääskeläisen mukaan tämäkään väite ei ole totta.
”En halua muuten kommentoida, mutta kumpikaan näistä [Baba Lybeckin] perusteista ei pidä paikkaansa”, Jääskeläinen sanoo.
PÄIVÄRINTA kysyi Jääskeläiseltä videoyhteyden välityksellä myös, minkä takia häntä ohjeistettiin olemaan kertomatta kenellekään, että Sipilä perui sovitun haastattelunsa keskiviikon lähetyksessä.
”Lähdimme siitä, että ei ole mitään erityistä syytä korostaa sitä poisjäämistä. Hän oli aika näyttävästi ilmoittanut ettei halua asiaa Ylelle kommentoida. Se oli osa sitä samaa jatkumoa”, Jääskeläinen vastasi ohjelmassa.
LYBECK pitää erikoisena ohjeistusta, ettei Päivärinta saa kertoa ”Ylen sisällä, Ylen ulkopuolella ja somessa”, että pääministeri on perunut tulonsa. Hän pitää kohtuuttomana myös Pressiklubi-juontaja Ruben Stillerin saamaa, myöhemmin peruttua varoitusta.
”Yksinkertaisesti, vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläisen selitykset toiminnastaan ovat mielestäni kestämättömät ja herättävät suurta huolta Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan riippumattomuudesta. Luottamukseni Jääskeläiseen mureni täysin nähtyäni tämän haastattelun enkä koe, että hän voi jatkaa Ylen vastaavana päätoimittajana.”
Stiller vastusti työnjohdon käskyä olla suunnittelematta Sipilän Terrafame-kytkösten käsittelyä ohjelmassaan.
LYBECK KOROSTAA, ettei ole Ylen työntekijä, vaan vapaa toimittaja, joten tämä on vain yksittäisen ex-uutistoimittajan mielipide.
Uutisvuoto jää tauolle ensi lauantain jälkeen. Lybeckin mukaan se jatkuu myöhemmin normaalisti. Juontajan mukaan Uutisvuoto ei ole saanut minkäänlaista ohjeistusta Sipilä-tapauksen käsittelystä.
”Se on viikon ykkösuutinen, ja sitä käsitellään varmasti ensi lauantain ohjelmassa”, hän sanoo.
HS tavoitti myös useita muita Ylen ruutukasvoja torstaina. Kukaan heistä ei halunnut kommentoida asiaa.
Ikävää, että puheet ja teot eivät viime aikoina ole kohdanneet. Venäjän Krimin valloituksen jälkeen vuonna 2014 maailmassa kääntyi uusi, murheellinen lehti.
Sen ja Itä-Ukrainan sodan seurauksena Venäjän rajanaapurit saavat olla jatkossa "varppeillaan" - Suomi mukaan lukien...
On syytä seurata Venäjän pääministerin lähiaikoina toteutuvaa vierailua Suomeen/Ouluun suurennuslasin kanssa.
Taitaapa liittyi olennaisesti alla olevan artikkelin mainostamaan "Tarvitsemme ystäviä"-teemaan. Mielestäni em. toteamusta voinee hiukan täydentää: "Tarvitsemme - kipeästi - hyviä ystäviä". Tekojen perusteella se on enemmän kuin vaikeaa...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Presidentti Vladimir Putinin puhe oli lahja niille kansalaisille, joiden arkipäivää haittaavat muun muassa heikot terveyspalvelut, huonot tiet ja kelvottomat koulut.
Putin puhui tuhatpäiselle yleisölle Kremlin Yrjönsalissa, puhe kesti melkein puolitoista tuntia. Puhe televisioitiin valtakunnallisilla tv-kanavilla.
Puheessaan Putin lupasi uudistuksia ja rahaa. Samoin hän muun muassa kertoi valtion panostavan ensi vuonna infrastruktuuriin, kuten teiden ja asuntojen korjaamiseen.
Tämä varmasti ilahdutti kansaa, jota hän puheensa alussa kiitti kärsivällisyydestä ja kestävyydestä vaikeina aikoina. Nyt ajat muuttuvat, hän lupasi.
Puhe siitä, mitä kansa ajattelee
Tämänvuotinen puhe ei ollut Putinin vahvimpia esityksiä, mutta selvästi tarkkaan harkittu. Venäjällä valtion johto on hyvin perillä siitä, mitkä asiat kiinnostavat kansalaisia. Juuri niihin tämä puhe pureutui.
Siis taloustilanteeseen ja sen kohentamiseen, sekä elintason nousuun myös sosiaaliturvan vahvistamisella.
Puheen aikana Putin antoi suoria ohjeita ja tehtäviä virkamiehille ja ministereille. Hän kertoi tulevista tuista maatalouteen, ympäristöongelmien ratkaisemiseen ja kansalaisjärjestöjen toimintaan. Virkamiehiä hän kehotti olemaan häiritsemättä kansalaisjärjestöjen ja yrittäjien työtä.
Vahva tuki presidentiltä kansalaisjärjestöille oli mahdollisesti merkki siitä, että ilman hyväntekeväisyysjärjestöjä Venäjä ei pysty kohentamaan sosiaaliturvaa.
– On kuunneltava kaikkia, Putin sanoi.
Yksi kansa – yksi maa
Ensi vuonna on kulunut sata vuotta Lokakuun vallankumouksesta. Putin mainitsi sen esimerkkinä siitä, mitä tapahtuu, kun kansakuntaan tulee eripuraa ja epäluottamusta. Tästä voi oppia ja panostaa yhtenäisyyteen, oli Putinin viesti.
– Muistakaamme, että olemme yhtenäinen kansa, olemme yksi kansa ja Venäjä on yksi maa.
Tiedetään, että ajatus Venäjän federaation hajoamisesta kuuluu Putinin pahimpiin painajaisiin.
Kansainvälinen tilanne jäi hämmästyttävän vähälle
Putin puhui lyhyesti Syyriasta, ja totesi venäläisten sotilaiden osoittavan siellä rohkeutta ja urheutta. Hän ei kuitenkaan kertonut esimerkiksi kuinka kauan Venäjä aikoo sotia siellä. Maansa lähtiessä mukaan sotaan Putin sanoi, ettei sinne mennä kaulaa myöten uppoutumaan. Silloin tämä tulkittiin tarkoittavan lyhyttä aikaa Syyriassa.
Ihmeellisintä oli kenties se, ettei Putin edes maininnut Ukrainaa, vaikka juuri tänään Ukraina aloitti sotaharjoituksen, jota Venäjä pitää provokaationa.
Katse toiveikkaasti itään – ja vähän länteen
Yksi tärkeimmistä viesteistä ulkomaille oli Putinin sanat Euraasian yhteistyöstä.
– Ulkopolitiikkamme prioriteetti on Euraasia-yhteistyössä.
Tosin hän jatkoi monisanaisesti kehuen Kiinaa partnerina, jonka kanssa voi toimia tasa-arvoisesti ilman että kumpikaan haluaisi hallita.
Putin painotti taas kerran Venäjän halua toimia kansainvälisesti.
– Me emme etsi, emmekä ole koskaan etsineet vihamiehiä, vaan tarvitsemme ystäviä, hän sanoi.
Tosin ympäröivä maailma ei ole aina kokenut Venäjää näin rauhanomaiseksi ja ystäviä etsiväksi kumppaniksi.
Putin sanoi toivovansa laajempaa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa taistelussa terrorismia vastaan. Hän ei maininnut, miten sellainen voisi toteutua.
Putinin kannattaakin olla pidättyväinen Yhdysvaltojen suhteen, kunnes Donald Trump on aloittanut presidenttinä. Vielä ei ole selvää, millaisista lähtökohdista uusi presidentti tulee lähestymään Venäjää.
Valoi uskoa kansaan
Kokonaisuudessaan voi sanoa Putinin puheen olleen maan isän puhe kansalleen. Hän kiitti heitä kärsivällisyydestä, kehotti yhtenäisyyteen ja lupasi palkinnoksi arkipäivän parannuksia.
Venäjäksi sanotaan usein hieman ironisesti "Vse budet horosho", suomeksi suurin piirtein "kaikki menee hyvin". Tämä olisi sopinnut Putinin puheen otsikoksi.
30.11.2016 klo 23:39päivitetty 30.11.2016 klo 23:46
Syyrian valtion uutistoimiston SANA:n julkaisemassa kuvassa näkyy syyrialaisia sotilaita Aleppon itäosassa Masaken Hananon alueella 27. marraskuuta 2016.SANA HANDOUT / EPA
Venäjän asevoimat sanoo lähettäneensä ryhmän pioneereja raivaamaan miinoja ja muita räjähteitä Syyrian hallituksen joukkojen takaisinvaltaamista Aleppon itäosista.
Kenraaliluutnantti Sergei Rudskoi armeijan yleisesikunnasta sanoi keskiviikkona, että pioneeriyksikköön kuuluu 200 sotilasta ja 47 ajoneuvoa. Hänen mukaansa Venäjän puolustusministeriö on lähettänyt myös kenttäsairaalan Aleppoon.
Syyrian hallituksen joukot ovat tällä viikolla vallanneet yli kolmasosan kapinallisten hallussa olleesta itäisestä Alepposta. Rudskoin mukaan näillä alueilla on yli 90 000 siviiliä.
Rudskoi kehottaa YK:ta tarjoamaan pikaisesti humanitaarista apua alueen siviileille. Hänen mukaansa Aleppoon johtava tärkeä Castellon tie on nyt Syyrian armeijan hallussa ja turvallinen humanitaarisille saattueille.
Kymmenien tuhansien siviilien kerrotaan paenneen kapinallisten hallussa olevasta Aleppon itäosasta viimeisen neljän päivän aikana.
Rudskoin mukaan itäisestä Alepposta on poistunut lisäksi 647 kapinallistaistelijaa, joista 630 on armahdettu ja 17 on tutkinnassa.
Kapinalliset kieltäytyvät perääntymästä
Syyrian armeija on kehottanut Aleppon kapinallisia antautumaan ja poistumaan kaupungista. Aiempien hallituksen ja kapinallisten välisten sopimusten perusteella kapinallistaistelijat ovat saaneet siirtyä turvallisesti opposition hallussa olevaan Idlibin maakuntaan.
Uutistoimisto Reutersin haastattelema kapinallisryhmä Fastaqimin Turkissa oleskeleva poliittinen johtaja Zakaria Malahifji kertoi, että kapinalliset kieltäytyvät minkäänlaisesta joukkojensa vetäytymisestä.
Britanniasta käsin toimivan oppositiomielisen The Syrian Observatory for Human Rights -tarkkailujärjestön mukaan yli 300 siviiliä on kuollut marraskuun 15. päivän jälkeen itäisen Aleppon taisteluissa ja pommituksissa.
Aleppon kapinallisalueilla arvioitiin olevan noin 250 000 siviiliä ennen hallituksen joukkojen suurhyökkäystä.
Tunnustan, että ensimmäinen ajatukseni oli otsikon nähtyäni: Miksi ihmeessä, miksi juuri Oulussa ja miksi juuri tähän aikaan? Vastauksia, vähintäänkin selityksiä löytyy varmaan asiaan aikanaan...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Venäjän pääministeri Medvedev Ouluun ensi viikolla Sipilän kutsusta
KOTIMAA30.11. 15.16
STTOulu
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev vierailee Oulussa perjantaina 9. joulukuuta. Hän saapuu pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kutsusta, valtioneuvosto tiedottaa.
Tapaamisessa keskustellaan muun muassa maiden kahdenvälisistä suhteista ja ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä.
Kyseessä on Sipilän ja Medvedevin toinen kahdenvälinen tapaaminen.
Kaidin biodieseltehtaan toteutuminen on tällä hetkellä mielestäni 99,9%:n todennäköisyydellä varma. Kaikki viime viikkoina tapahtuneet ratkaisut: Suomen valtion ja EU:n tasolla ovat vahvistaneet asiaa.
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Kemin biodieseltehdas taas askeleen lähempänä
LAPIN UUTISET1.12. 09.16
NINA SUSI
-EU-lainsäädännöllä on merkitystä hankkeemme toteutumiselle, sanoo Kemiin biodieseltehdasta suunnittelevan Kaidin toimitusjohtaja Carl Haglund.
Pekka Mauno
Kemiin suunniteltu biodieseliä valmistava tehdas on askelen lähempänä, sillä EU-komission tuoreet linjaukset ovat tehdasta suunnittelevan Kaidin mieleen.
– EU-lainsäädännöllä on merkitystä hankkeemme toteutumiselle. Ratkaisevia tekijöitä hankkeen toteutumiselle on toki monia, sanoo Kaidin Suomen toimitusjohtaja Carl Haglund.
EU-komission keskiviikkona julkistamassa uusiutuvan energian lainsäädäntöpaketissa on biopolttoainevalmistajien toivomukset huomioitu hyvin. Erityisen tyytyväisiä ne ovat öljy-yhtiöille tulevaan jakeluvelvoitteeseen. Se tarkoittaa, että vuoteen 2021 mennessä kehittyneitä biopolttoaineita on sisällyttävä kaikissa EU-maissa jakeluyhtiöiden myymään liikenteen energiamäärään 1,5 prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä 6,8 prosenttia
– EU:n tasolla potentiaali on kymmeniä tehtaita. Suomessa potentiaali voisi olla suuruusluokassa 3-5 tehdasta – koosta riippuen, arvioi St1:n yhteiskuntasuhdejohtaja Mika Aho.
North European Biotech Oy:llä, joka on St1:n ja SOK:n yhteisyritys, on koeajovaiheessa 10 miljoonaa litraa valmistava etanolitehdas Kajaaniin.
Samalla yrityksellä on myös suunnitelma rakentaa kaksi muuta etanolitehdasta, toinen niinikään Kajaaniin ja toinen Pietarsaareen. Kyse on 50 miljoonan litran tehdashankkeista.
Olen seurannut keskiviikkoiltana 30.11.2016 Helsingin kaupunginvaltuuston kokousta useita tunteja. Sain aimo annoksen Guggenheimtietoa.
HELSINGIN kaupunginvaltuusto torppasi Guggenheimin taidemuseon rakentamisen Helsinkiin torstain vastaisena yönä äänin 53–32.
Siten lähes kuuden vuoden taistelu Guggenheimin taidemuseon mahdollisesta sijoittumisesta Helsinkiin päättyi näillä näkymin - ainakin nyt esitetyillä ehdoilla. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti siis olla rakentamatta Guggenheimin taidemuseon Eteläsatamaan nykyisen parkkipaikan ja vanhan makasiinirakennuksen tilalle. Taustaa: GUGGENHEIMIN taidemuseota yritettiin saada Helsinkiin jo kolmatta kertaa. Kaksi aiempaa yritystä kaatuivat, ja nyt valtuuttujen pöydällä oleva esitys oli todennäköisesti viimeinen, jonka kaupunginvaltuusto sai päätettäväkseen.
Guggenheim-johtaja Richard M. Armstrong sanoi HS:n haastattelussa keskiviikkona, että ”Ari Lahti ja Guggenheim Helsingin tukisäätiö ovat keränneet ennenkuulumattoman määrän yksityistä rahaa, ja eiköhän sen rajat ole jo etsitty”.
HELSINGIN SANOMAT pohti wau-arkkitehtuuria ja Guggenheimin museota jo vuonna 2006 ilmestyneessä jutussa. Varsinainen keskustelu käynnistyi tammikuussa 2011, kun museota ehdotettiin Katajanokalle.
