keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Suomi > pieni maa, pienet puheenaiheet...

Suomi > pieni maa, pienet puheenaiheet...
Lisäksi tähän maahan sopii vain yksi asia kerrallaan mediafoorumille. Tällä hetkellä se on mokoma "Sipilä/Terrafame-kytkös". Tätä nyt on sitten jauhettu yli kaksi viikkoa. Nyt alkaa riittää. Antaa viranomaiset selvittää jääviysasiat kaikessa rauhassa.

Arvostamani opettaja sanoisi: "Voi järjen valo, miten populistisen turhanpäiväistä!"

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kotimaa    |   Kommentti

Sipilän palomuuri petti Terrafame-päätöksessä – Eikö pääministeri hahmota hyvän hallinnon periaatteita?

Tuorein Talvivaara-jupakka osoittaa taas kerran, että yritysmaailmasta tulleella pääministerillä on edelleen suuria vaikeuksia asettua tehtävänsä edellyttämiin saappaisiin, kirjoittaa kommentissaan HS:n päätoimittaja Antero Mukka.



Pääministeri Juha Sipilä vieraili Terrafamen kaivoksella Sotkamossa 14. marraskuuta 2016.
TODETTAKOON se heti alkuun: minulla ei ole erityistä syytä epäillä pääministeri Juha Sipilän (kesk) syyllistyneen mihinkään väärinkäytöksiin Talvivaara-päätöksissä.
Senkin voin todeta, että mielestäni parin viikon takainen kohu Sipilän Sotkamon-vierailullaan käyttämästä Terrafamen mainospiposta meni överiksi. Karkasi lapasesta.
On jopa harmillista, että esimerkiksi vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön taipumus pöyristyä sosiaalisessa mediassa aiheesta kuin aiheesta vie suomalaista politiikkaa väärään suuntaan. Halpahintainen populismi, harrastettiin sitä minkä puoluetunnuksen alla tahansa, ei edesauta fiksun keskustelukulttuurin kehittymistä.

Silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö vieraili Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012.

Niinistöstä itsestäänkin löytyy kuvia Talvivaaran suojatamineissa. Hurskasteluksi siis meni.
NÄISTÄ ALKULAUSEISTAhuolimatta kaikki ei ole maassa kunnossa. Tuorein Talvivaara-jupakka osoitti nimittäin taas kerran, että yritysmaailmasta tulleella pääministerillä on edelleen suuria vaikeuksia asettua tehtävänsä edellyttämiin saappaisiin. Hän ei selvästikään hahmota täysin hyvän hallinnon periaatteita. Hänen kyvyssään käsitellä toimintaansa kohdistuvaa kriittistä tarkastelua on niin ikään puutteita.
Pääministerin ei pitäisi ottaa normaalia vallankäytön valvontaa henkilökohtaisena loukkauksena.
KERRATAANPA vielä, mitä tähän asti on tapahtunut.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta myönsi pari viikkoa sitten entistä Talvivaaran kaivosta pyörittävälle Terrafame Groupille sadan miljoonan euron lisärahoituksen. Vähän myöhemmin selvisi, että Sipilän sukulaisten omistama kajaanilaisyritys Katera Steel on saanut puolen miljoonan euron arvoisen tilauksen kaivosyhtiöltä.
Tästä nousi kysymys siitä, oliko Sipilän mahdollisesta esteellisyydestä asiassa. Vaikuttiko pääministeri rahoituspäätökseen sen takia, että sukulaisten firma hyötyisi?
Kateran pääomistajiin kuuluu Sipilän enoja ja serkkuja. Lisäksi Sipilän perustama ja nykyään hänen lastensa omistama Fortel Invest omistaa Katerasta viisi prosenttia.
SIPILÄ VASTASI Ylen esille nostamaan jääviyskysymykseen blogissaanperjantaina. Hän selitti, ettei Katera oikeasti ole hänen isoisänsä perustama. Hän syytti uutista vihjailevaksi ja arvosteli sukulaistensa vetämistä jupakkaan mukaan.
”Minä kestän sen, että minua hakataan median puolelta, mutta sitä en hyväksy, että lapset ja sukulaiset vedetään asemani vuoksi lokaan. Ylen jutussa lähdetään siitä, että olisin ollut myötävaikuttamassa Terrafamen rahoitukseen sen takia, että sukulaisteni yritys saisi sieltä tilauksia”, pääministeri kirjoitti.
Tarkalleen ottaen Sipilän isoisä toden totta perusti 1960-luvun alussa firman, joka alkuun tunnettiin nimellä Hitsaus ja levytakomo ky. Nykyään sama firma toimii Katera Steelin nimellä.
Tältä osin Sipilän puolustuspuhe oli siis silkkaa saivartelua.
LAUANTAINA Sipilä kertoi pyytäneensä oikeuskanslerilta selvitystä siitä, oliko hän ollut jäävi päättämään Terrafamen pääomituksesta. Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina hän suostui myöntämään, että ”jatkossa pitää arvioida joka kerta erikseen, onko olemassa kytköksiä, jotka aiheuttaisivat esteellisyyden”.
Samalla hän heitti jo asiaa leikiksi kertomalla kansanedustajasta, joka aikoisi tehdä perustuslakivaliokunnalle ehdotuksen siitä, että pääministerillä ei saa olla sukulaisia.
Pääministeri Sipilä on kommenttiensa perusteella pahasti hakoteillä. Kysymys esteellisyydestä on keskeisiä hyvän hallinnon periaatteita. Kysymys on luottamuksesta koko demokraattiseen päätöksentekoon, eikä siihen kohdistuvaa huomiota pidä kuitata vitsailemalla.
Kysymys ei ole siitä, onko Sipilä toiminut vilpillisesti, vaan siitä, ettei tällaista asetelmaa pitäisi ylipäänsä päästää syntymään. Siis tilannetta, jossa luottamus päätöksentekoon voi kansalaisten silmissä vaarantua.
Kysymys ei ole siitäkään, etteivätkö pääministerin sukulaiset saisi harjoittaa liiketoimintaa, vaan siitä ymmärtääkö pääministeri itse asemansa. Jos näyttää olevan vähäistäkään syytä epäillä, että tekeillä oleva päätös voi tuottaa taloudellista hyötyä hänelle itselleen tai hänen lähipiirillään, on päätöksenteosta alun perinkin syytä jättäytyä sivuun.
Jos tämä harkinta tapahtuu vasta jälkikäteen, on jotain jo mennyt pieleen.
TIEDOTUSVÄLINEET eivät ole tälläkään kertaa kiusaamassa Sipilää henkilönä, vaan tekemässä perustehtäväänsä poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon avoimuuden puolesta. Mahdollisista kytköksistä kertominen on viestinten velvollisuus.
Sipilän tapauksella on yhtymäkohtia siihen tilanteeseen, jossa Yhdysvaltain presidentiksi valittu Donald Trump on virkaan astuessaan. Trumpin mittavat liiketoimet eri puolella maailmaa synnyttävät asetelman, jossa hän kohtaa ennennäkemättömän eturistiriidan virkatointensa ja liiketoimiensa välillä.
Laki ei vaadi presidenttiä luopumaan liiketoimistaan tai omaisuudestaan. Käytännössä useat Trumpin varakkaista edeltäjistä ovat siirtäneet kautensa ajaksi liiketoimet riippumattoman edusmiehen hallintaan. Ilmauksella ”blind trust” viitataan siihen, ettei oikealla omistajalla ole edes tietoa saati vaikutusvaltaa siihen, miten omaisuuseriä tuon ajan hoidetaan. Tällä ratkaisulla torjutaan ennalta mahdolliset jääviystilanteet.
Trumpin on arvioitu siirtävän liiketoimintansa lastensa hoidettavaksi presidenttivuosien ajaksi. Toisin sanoen ”riippumattomina edunvalvojina” toimisivat muun muassa hänen tyttärensä ja vävynsä.
Asiantuntijat ovat tyrmänneet ratkaisun mahdottomana. On vähintäänkin epäuskottavaa, että Trump pystyisi luomaan perheensä sisälle sellaisen palomuurin, joka suojaisi häntä eturistiriidoilta. Kun Ivanka-tytär matkaa ulkomaille tekemään bisnestä, on ilmeistä että vastapuoli kokee asioivansa samalla Yhdysvaltain hallinnon kanssa. Puurojen ja vellien erottaminen toisistaan on erityisen vaikeaa, kun koko Trumpin imperiumi tunnetaan tulevan presidentin nimellä. Yhteyttä ei tarvitse etsiä yritysrekisterin tiedoista.
Vain mielikuvitus on rajana sille, millaisille lehmänkaupoille tämä avaa ovet.
Mikä vaikutus tällä asetelmalla on Trumpin hallintoa ja koko Yhdysvaltain poliittista järjestelmää kohti tunnettuun luottamukseen?
SUOMESSA JUHA SIPILÄ luopui kaikista olennaisista yritysomistuksistaan vuonna 2013 jo ennen nousuaan pääministeriksi. Tässä hän toimi oikein ja varmasti hyvässä uskossa. Ajatustasolla hän ei kuitenkaan vienyt puhdistautumisriittiään loppuun asti.
Lähipiirinsä suhteen Sipilän toimintamahdollisuudet ovat suuremmat kuin Trumpin. Kyse ei ole sittenkään merkittävästä yritysimperiumista, vaan sukulaisten suhteellisen rajatuista liiketoimista. Kun nämä ovat pääministerillä hyvin tiedossa, hän myös halutessaan osaa jäävätä itsensä niistä päätöksistä, joissa esteettömyys voi vaarantua.
Nyt palomuuri ei ollut riittävä, eikä uskottava.
Pääministerin kuuluu vahvistaa luottamusta demokratiaan, ei heikentää sitä. Siksi myös Sipilän kannattaa tarkistaa käsityksensä siitä, miten yleisen ja yksityisen edun ajaminen pidetään erossa toisistaan. Omassa firmassa sukulaisia voi suosia, politiikassa ei. Eikä se riitä, että kieltää suosivansa, vaan toiminnan pitää myös näyttää siltä.
Kirjoittaja on HS:n päätoimittaja.

YK turvallisuusneuvosto pitää hätäkokouksen Aleppon tilanteesta

Kaikki YK:n turvallisuusneuvoston järkevät(kin) päätökset on kumottavissa pysyvien jäesenmaiden kirotulla veto-oikeudella. Venäjä käyttänee sitä Lähi-idän kaikissa ratkaisuyrityksissä 99,99%:n varmuudella. Mikäli ei käytä, niin silloin johtohenkilöiden lääkitystä on ilmeisesti olennasesti muutettu...  


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


YK turvallisuusneuvosto pitää hätäkokouksen Aleppon tilanteesta

Aleppon siviilit ovat joutuneet kestämään vajoamisen helvettiin, sanoo maailmanjärjestö.
Aleppo

Ihmisiä auton lavalla, he haluavat pois Alepposta.
Aleppon itäosista saartoa pakenevat ihmiset odottavat kuljetusta muualle kaupunkiin.EPA/STR
YK:n turvallisuusneuvoston 15 maan edustajat saavat keskiviikon hätäkokoukseensa videoterveiset suoraan Alepposta. Paikalla on YK:n Syyria-erityislähettiläs Staffan de Mistura.
Tuhannet siviilit ovat paenneet Itä-Alepposta, kun Syyrian armeijan joukot ovat edenneet kapinallisten alueille. YK tuomitsi tiistaina tapahtumat, joissa siviilit joutuneet kestämään vajoamisensa helvettiin.
Ranskan YK-lähettiläs Francois Delattre sanoi, etteivät Ranska ja sen kumppanit voi vaieta, kun käynnissä saattaa olla suurin siviilien massamurha sitten toisen maailmansodan. Ranskan ja Britannian mielestä YK:n on tarjottava saarretulle Aleppolle humanitaarista apua.
Itä-Aleppo on ollut armeijan hallussa yli neljä kuukautta. Kansainvälisten avustusjärjestöjen ruokavarastot ovat lähes tyhjiä.
Britannian YK-lähettiläs Matthew Rycroft sanoi Venäjän ja Syyrian hallituksen ratkaisevan Aleppon tulevaisuuden. – Me vaadimme Venäjää ja Syyrian armeijaa lopettamaan pommitukset, Rycroft sanoi.
Ennen Syyria-hätäkokousta YK:n turvallisuusneuvoston on määrä kokouksessaan hyväksyä Pohjois-Korealle ydinkokeista asetettavat sanktiot.
Lähde: AFP

tiistai 29. marraskuuta 2016

OP-ryhmän uusi täky on sähköautoilu...

Tätä täytyy aivan ehdottomasti seurata! Tosin asia ei taida aivan heti levitä Suomessa tänne Perämeren pohjukkaan mutta siltikin...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

OP-ryhmän uusi täky on sähköautoilu

Pankin strategia on pyrkiä moniala- yritykseksi. Terveydenhuollon rinnalle tulee liikkumisen palveluita.

MAURI RATILAINEN
OP-ryhmän uusi täky on sähköautoilu
OP:n liikkumisen palveluista vastaava hankejohtaja Sonja Heikkilä ja digitaalisuudesta ja asiakaskokemuksista vastaava johtaja Harri Nummela esittelevät Teslan sähköautoa.
Kirsi TurkkiHelsinki
OP-ryhmä uskoo vahvasti kiinnostuksen sähköautoiluun olevan kasvussa. Kuluttajille ja pienyrittäjille aletaan tarjota sähköautoja kuukausihinnoilla. Palvelu alkaa pääkaupunkiseudulla, mutta laajenee todennäköisesti myöhemmin muualle maahan. Laajeneminen riippuu lähinnä autojen latauspistokkeiden määrien kehityksestä.
OP on nimennyt uuden toimialansa Kulku-palveluksi. 

Tulevaisuudessa nimikkeen alla on muutakin kuin vain sähköautoilua kuukausihinnoin. Uusi palvelu on osa OP:n strategiaa. Pankkiryhmä aikoo siirtyä finanssialalta monialaiseksi palveluyritykseksi. Tähän mennessä OP on toiminut terveydenhuollon alalla ja perustanut Pohjola-sairaaloita.
– Merkittävä osa OP:n ansainnasta tulee jatkossa liiketoiminnasta, jota meillä ei vielä ole, koska monella liiketoiminnan osa-alueella jopa 30-40 prosenttia ansainnasta häviää 5-10 vuoden sisällä, OP:n digitaalisuudesta ja asiakaskokemuksista vastaava johtaja Harri Nummela sanoo.
Uutta palvelua pyörittää osin OP:n oma henkilöstö ja osin käytetään ulkopuolisia palveluja. Nummelan mukaan on vaikea arvioida, missä vaiheessa sähköautoilun paketoinnista tulee OP:lle kannattavaa liiketoimintaa.
– Emme ajattele, että muutos tapahtuisi yhdessä yössä, vaan kyse on pitkäkestoisesta liiketoiminnan kehittämisestä.
Liikkumisen palveluihin OP haluaa mukaan siksi, että pankki uskoo murroksen alalla kiihtyvän. Liikkumisen markkina on Suomessa 19 miljardia euroa.
– Auto nähdään jatkossa kulkuneuvona, ei statussymbolina. Kiinnostus autojen omistamiseen vähenee, OP:n liikkumisen palveluista vastaava hankejohtaja Sonja Heikkilä arvioi.
Hän painottaa, että yhteiskäyttöautot ovat tulossa vahvasti Suomeen. McKinsey arvioi, että vuonna 2030 jo kymmenen prosenttia uusista autoista myydään yhteiskäyttöön. Suomessa se tarkoittaisi 12 000 autoa.
Myös autot kehittyvät huimaa vauhtia. Suurimmat autojen valmistajat uskovat sekä sähköautoihin että itseajaviin autoihin. McKinseyn raportissa uusien autojen myynnistä 15 prosenttia olisi itseajavia autoja vuonna 2030.
OP haluaa uudella palvelulla helpottaa kynnystä aloittaa sähköautoilu. Halvimmillaan OP:n Kulku-nimisen palvelun saa käyttöönsä 500 eurolla kuukaudessa. Esimerkiksi Tesla-sähköauton saa premium-palveluna noin 1350 eurolla kuukaudessa.
Kulku-palvelussa on kaksi eri tasoa. Kalliimpi taso sisältää autoilun kokonaispalvelun, kuten huollot, korjaukset, vakuutukset, noutopalvelun huoltoon, renkaiden vaihdot ja säilytykset ja autopesut. Sopimuksen voi tehdä 24–48 kuukaudeksi. Kaikki tunnetuimmat sähköautomerkit ovat mukana palvelussa.
Teslan Suomen markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Axel Holmström sanoo olevansa iloinen, että maassa on tahoja, jotka haluavat edistää sähköautoilua. Tesla ei ole asettanut tavoitetta, paljonko uusia autoja saadaan OP:n palvelun kautta markkinoille. Nyt Tesloja on Suomessa 400 kappaletta. Uuden Kaliforniassa valmistetun Teslan toimitusaika on noin kolme kuukautta.

OP:n uusi toimiala

Sähköautoilua tarjotaan kuukausimaksulla kuluttajille ja pienyrittäjille.
Ei edellytä aiempaa OP:n asiakassuhdetta.
Palvelussa on kaksi eri tasoa. Peruspalvelu sisältää sähköauton käytön lisäksi huollot ja korjaukset.
Edullisimmillaan palvelun saa käyttöönsä alle 500 eurolla kuukaudessa, kalleimmillaan se maksaa 1 350 euroa kuukaudessa. Palvelun hinta riippuu muun muassa automerkistä, varustelutasosta ja palvelupaketista.
Autovalikoimassa ovat kaikki Suomen myydyimmät sähköautomallit.
Palvelun voi tilata verkossa tai puhelimitse ja auto tuodaan haluttuun paikkaan tutustuttavaksi.
Sopimuksen voi tehdä 24–48 kuukaudeksi.
Sopimuksen yhteydessä asiakas voi myydä vanhan autonsa vaihdossa.
Nopeimmillaan auton saa käyttöön parissa kuukaudessa. Toimitusajat vaihtelevat automalleittain.

Dollarijumbo laskeutui Helsinkiin – yhdessä lentokoneessa kymmenien miljardien edestä potentiaalista sijoitusrahaa...

Helsinki, Slush - ei paha...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Dollarijumbo laskeutui Helsinkiin – yhdessä lentokoneessa kymmenien miljardien edestä potentiaalista sijoitusrahaa

Suora lentoyhteys on houkutellut satoja rahamiehiä ja -naisia USA:n Piilaaksosta huomenna alkavaan Slush-tapahtumaan.
Slush 2016
Finnairin A350 -kone
Piilaakson miljönäärit saapuvat Slushiin Finnairin uudella A350-koneella.Juha Nurminen / Yle
Maailman teknologiateollisuuden kiistaton keskipiste Piilaakso sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla San Franciscon kupeessa. Kaliforniasta on kuitenkin melkein 9 000 kilometrin lentomatka Helsinkiin – pitkä taival taitettavaksi parin päivän takia.
Sen vuoksi teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush on houkutellut tänä vuonna ensimmäistä kertaa amerikkalaisia sijoittajia suoralla lentoyhteydellä San Franciscosta Helsinkiin ja takaisin.
– Sijoittajille on tärkeää päästä tapaamaan ja vierailemaan potentiaalisten sijoituskohteiden maassa. Suora lento Piilaaksosta Suomeen saattaa siten lisätä halukkuutta sijoittaa, Slushin ohjelmavastaava Katariina Helaniemi sanoo.

Koneessa jättimäärä sijoituspääomaa

Slushin ja Finnairin yhteistyössä järjestämälle erikoislennolle onkin saatu houkuteltua runsaasti pääomasijoittajia ja muita messuvieraita. Slushin järjestäjien mukaan koneen matkustajat tuovat mukanaan todella tuntuvasti potentiaalista sijoituspääomaa.
– Olemme arvioineet, että useita kymmeniä miljardeja euroja, Helaniemi toteaa.
Vastaavalla rahasummalla kattaisi muhkean osan esimerkiksi Suomen valtion reilun 55 miljardin euron vuosibudjetista.
Vertailun vuoksi, vastaavalla rahasummalla kattaisi muhkean osan esimerkiksi Suomen valtion reilun 55 miljardin euron vuosibudjetista.
Slush-lennon 300 matkustajasta yksi tunnetuimmista sijoittajista lienee Steve Jurvetson, joka istuu sähköautoja valmistavan Tesla Motorsin ja avaruusyhtiö SpaceX:n hallituksissa.
– Uskon tapaavani enemmän ihmisiä, sijoittajia ja kasvuyrityksiä kuin muissa vastaavissa tapahtumissa. Vanhempani ovat Virosta lähtöisin, joten tällä alueella on erityinen paikka sydämessäni. Aion täällä ollessani erityisesti tutustua yrityksiin, jotka aikovat muuttaa maailmaa ja käyttävät ohjelmistoja ja tekoälyä uusilla, kiinnostavilla tavoilla, Jurvetson kertoi lentokoneen saavuttua Helsinkiin.
Lisäksi koneessa on pääomasijoittaja Arielle Zuckerberg (Facebookin perustajan Mark Zuckerbergin sisko), kuvapalvelu Flickrin perustajiin lukeutuva Caterina Fake ja kuun valloituksesta haaveileva yrittäjä ja suursijoittaja Naveen Jain.

Slushin sijoittajilla hallinnassa tuhannen miljardin varallisuus

Kaikkiaan Slushiin saapuu yli tuhat pääomasijoittajaa yli sadasta eri maasta. Heidän hallinnassaan on Slushin järjestäjien arvioiden mukaan jopa tuhannen miljardin euron edestä sijoitusvarallisuutta. Vastaavalla rahamäärällä voisi maksaa Suomen valltionvelan kokonaisuudessaan kymmenen kertaa.
Slushiin saapuvasta potentiaalisesta sijoituspääomasta vain murto-osa päätyy tapahtumassa esillä olevien yritysten tueksi.
Toki Slushiin saapuvasta potentiaalisesta sijoituspääomasta vain murto-osa päätyy tapahtumassa esillä olevien yritysten tueksi. Slushin järjestäjien mukaan viimeisten kolmen vuoden aikana tapahtumassa järjestetyt tapaamiset ja kontaktit ovat johtaneet noin 500 miljoonan euron sijoituksiin.
Suomalaiset kasvuyritykset ovat tästä potista napanneet noin 200 miljoonaa, Slushista arvioidaan.
Yle on tiiviisti mukana Slushissa paikan päällä. Seuraa suoraa verkkolähetystä yle.fi/uutiset -sivun kautta keskiviikkona ja torstaina klo 12–13.
Juttua muokattu 29.11. klo 18.09 Lisätty Steve Jurvetsonin kommentti.

maanantai 28. marraskuuta 2016

Matka Kaidin kotikaupunkiin ylitti odotukset – Kemin kaupunginjohtaja uskoo tulevaisuuteen...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan. Alkaa olla hymy herkässä...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista sellaisenaan:

Matka Kaidin kotikaupunkiin ylitti odotukset – Kemin kaupunginjohtaja uskoo tulevaisuuteen

TUNTEMATON
Matka Kaidin kotikaupunkiin ylitti odotukset – Kemin kaupunginjohtaja uskoo tulevaisuuteen
Kemin ja Wuhanin kaupungit kirjoittivat yhteistyösopimuksen perjantaina.
Taina Nuutinen-Kallio
Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen on tyytyväinen, sillä matka Kaidin kotikaupunkiin Kiinan Wuhaniin antoi uskoa tulevaan.
– Matka oli hyvin ohjelmoitu ja isännöity ja täytti ne toiveet ja tavoitteet, joita reissulle asetettiin. Kävimme keskusteluja Kaidin johdon, Kaidin kotimaakunnan Hubein johdon ja Wuhanin kaupungin johdon kanssa, Nissinen kertaa.
Perjantaina Kemi ja noin kahdeksan miljoonan asukkaan Wuhan allekirjoittivat yhteistyösopimuksen.
Kemiläisseurue vieraili muun muassa Kaidin pilottitehtaalla ja yrityksen pääkonttorilla, jossa työskentelee tuhat henkilöä. Kaidin pääjohtajaa he pääsivät tapaamaan kaksi kertaa.
– Hankkeen etenemisestä viestittiin erittäin avoimesti niin meille kuin Wuhain ja Hubein väellekin, Nissinen kertoo.
– Tutustuimme myös muihin paikallisesti näyttäviin asioihin, kuten 40 000 yrityksen teknologiapuistoon, jossa Kaidi on tähtiyrityksiä. On vaikuttavaa, millä intensiteetillä siellä kehitetään vihreää taloutta. Usko vahvistui, että meillä on kyvykäs kumppani edistämään biotaloushanketta, hän jatkaa.
Suomalaisseurueen vierailusta uutisoitiin Wuhanin televisiossa. Tero Nissinen ja Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi kertoivat kiinalaismedian haastattelussa, kuinka Suomessa suhtaudutaan biotalouteen ja yhteistyöhön Kaidin kanssa.
Nissisen ja Riipin lisäksi Wuhanissa vierailivat Lapin ammattikorkeakoulun rehtori Martti Lampela, Kemin Matkailun toimitusjohtaja Susanna Koutonen ja Kemin Digipoliksen toimitusjohtaja Kimmo Heikka.
Kemin matkailun toimitusjohtaja Susanna Koutonen tapasi kiinalaisia matkailuoperaattoreita. Seurue vieraili Wuhanin yliopistossa, jossa myös Kaidin perustajat ovat aikanaan opiskelleet.
– Jää rehtoreiden tehtäväksi lähteä miettimään yhteistyötä. Heillä on muun muassa arktista tutkimusta. 57 000 opiskelijan Wuhanin yliopisto on Kiinan kärkiyliopistoja, kertoo Nissinen.
Tero Nissinen kertoo, että vierailu Wuhaniin on ollut hänen tähänastisen uransa antoisin ystävyysvierailu.
– Wuhanin ja Hubein delegaatio tulee mahdollisesti vastavierailulle ensi keväänä.

Seitsemän asiaa, joihin tunneälykäs ei sorru työelämässä...

En ole ollut työelämässä yli kahdeksaan vuoteen, joten en oikein osaa orientoitua alla olevaan luetteloon täysillä.
Tosin kovin tutulta luettelo tuntuu ja terminologia on tuttua. Tunneälyn lisäksi tilanneäly, nopea reagointi muutoksiin on mielestäni erittäin tärkeä. Käytännön huumorintajukaan ei ole pahitteeksi...

Suora nettilainaus Kauppalehdesta hiukan tuunattuna:

Seitsemän asiaa, joihin tunneälykäs ei sorru työelämässä

Nyrkkiä heiluttava kuski tuskin on tunneälykäs.
Nyrkkiä heiluttava kuski tuskin on tunneälykäs. KUVA: COLOURBOX
Tunneälystä on paljon hyötyä niin kotona kuin konttorilla.
Tunneäly on noussut merkittävään asemaan esimerkiksi ihmisten johtamisessa, eikä syyttä, sillä tunneälykäs esimies osaa esimerkiksi käyttää tunteita tehokkaasti hyväksi ongelmanratkaisussa. 

Tunneälykäs ihminen osaa asettua toisen ihmisen asemaan ja myös hallitsemaan omia tunteitaan. Tällaisen esimiehen puoleen on helppo kääntyä.
Tunneälykäs myös yleensä voi itse hyvin ja heillä on keskimääräistä vähemmän mielenterveyspulmia.
Airs, Association of Internet Research Specialist luettelee nyt seitsemän sellaista asiaa tai toimintatapaa, joihin tunneälykäs ihminen ei sorru.
Jokainen meistä voi näiden kriteerien avulla mittailla omia tai vaikkapa lähiesimiehen tunneälytaitoja.
Tunneälytaidot ovat seuraavat: 
Hän ei jumiudu muiden ihmisten draamoihin.
Yksi tunneälyn tunnusmerkki on empatiakyky, mutta tälläkin asialla on valtavia eroja.  Tunneälykäs ihminen kuuntele tarkasti, tarjoaa lohtua, on rakastava, mutta myös uskaltaa neuvoa ja tarjota apua. Mutta hän ei salli muiden elämän ja reaktioiden hallita omaa elämäänsä. 
Hän ei syytä.
Tunneälykäs ihminen tuntee itsensä harvoin uhreiksi, ja vielä harvemmin hänestä tuntuu, ettei ratkaisu ole hänen ulottuvillaan. Silti tunneälykäskin ihminen voi valittaa. Mutta sen sijaan, että hän syyttäisi toisia, hään käsittelee rakentavasti ongelmaa.
Hän ei aina sano kyllä - muille ja itselleen.
Tunneälykkyyteen kuuluu empatia, mutta myös varmuus ja itsehillintä. Siksi tunneälykäs harvemmin vastaa kysymykseen esimerkiksi ”En tiedä, ehkä”. Tunneälykäs osaa tehdä lopullisia päätöksiä ja myös pysyä niissä.
Mitä useammin emotionaalisesti älykäs ihminen käyttää oikeuttaan sanoa ”ei” ja mitä useammin hän luottavat tahdonvoimansa, mitä vapaampi hän on keskittymään tavoitteisiinsa ja yleiseen hyvinvointiinsa.

Hän ei juoruile.
Tunneälykkyyteen kuuluu, että antaa määrätietoisesti piupaut juoruille. Tunneälykäs henkilö ymmärtää, että kaikki ihmiset ovat aivan yhtä tärkeitä, ja että virheet tarkoittavat vain mahdollisuutta parempaan.
Hän ei luota toisten onneen tai luottamukseen.
Tunneälykäs ihminen on ”omavarainen” kaikilla elämän alueilla. Siihen kuuluvat myös tyytyväisyys ja mielenrauha. Hän on oppinut, että toisen ihmisen tunteiden varaan ei voi ripustautua. Siinä on pettymyksen riski.
Hän ei alenna itseään.
Suurin osa meistä ei ole osaa vastustaa itsensä alentamista esimerkiksi kaiken maailman pessimistisillä tokaisuilla. Kukapa ei huokaisi joskus, että olisi pitänyt hoitaa homma paremmin tai että on säälittävä persoona. Tunneälykkäällä on kuitenkin kyky hillitä kyynisiä ajatuksiaan. Sen sijaan hän luottaa tosiasioihin.
Hän ei jumiudu menneisyyteen.
Tunneälykäs ihminen ottaa oppia menneestä, mutta ei jää siihen vellomaan. Se sijaan tunneälykäs osaa elää nykyisyydessä. Hänen elämässään on itsetyytyväisyyttä, kiitollisuutta ja ennen kaikkea toivoa.