Tästä on kyse
Puoli miljoonaa ilman sähköpostia
Hallitus aikoo ensi vuoden loppuun mennessä antaa jokaiselle suomalaiselle oman sähköisen Suomi.fi-postilaatikon. Jatkossa viranomaiskirjeet kuten veroilmoitukset tulisivat ensisijaisesti sinne.
Kaikki, etenkään ikäihmiset, eivät käytä tietotekniikkaa. Puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta ei ole koskaan käyttänyt esimerkiksi sähköpostia.
KUOPIOLAINEN Risto Asikainen istuu Kuopion Kauppahallin perinteisessä Truben kahvilassa. Perinteinen hän on itsekin.
Asikaisella ei ole tablettia, tietokonetta eikä sähköpostiosoitetta. Hän ei käytä tietokonetta lainkaan.
Vaikka yhteiskunta ympärillä muuttuu hurjaa vauhtia digitaaliseksi, Asikaisen kaltaisia on Suomessa yli puoli miljoonaa. Niin moni yli 65-vuotiaista ei ole koskaan käyttänyt sähköpostia.
Asikainen maksaa laskunsa pankin tiskillä, kirjoittaa tekstinsä kirjoituskoneella ja etsii puhelinnumerot puhelinluettelosta tai numerotiedostelusta. Hän ei lähetä sähköpostia, vaan soittaa. Asikainen ottaa valokuvat perinteisellä kameralla ja pyytää asiakirjoista paperiversiot.
TYÖELÄMÄSSÄ Asikainen työskenteli ammattiyhdistysliikkeen edunvalvojana ja kouluttajana. Tietokonettakin oli pakko käyttää.
”Se oli yhtä painajaista. Heti kun jäin pois työelämässä, päätin että se on loppu nyt”, hän sanoo.
”Minä vaadin henkilökohtaista palvelua. Joissain tilanteissa joudun vähän korottamaan äänenpainoa, mutta olen tottunut taistelemaan monissa asioissa ja monien puolesta.”
Päätöksestä on nyt kymmenen vuotta.
Kuopiossa Asikainen on tuttu näky kaupungilla. Hän on mukana kunnallispolitiikassa, järjestötoiminnassa ja organisoimassa muun muassa joka syksyistä Kuopion Mielenterveyspäivät -tapahtumaa.
Kaikki onnistuu ilman klikkauksia ja kosketusnäytön hipaisuja.
Risto Asikainen kertoo kohdanneensa paljon ihmisiä, jotka kokevat sähköisen asioinnin ja tietokoneen käytön pelottavaksi ja ahdistavaksi.
YHTEISKUNTA toimii Asikaisen mielestä ristiriitaisesti. Tehdään töitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi, mutta samaan aikaan edistetään digitalisaatiota ja ohjataan käyttämään sähköisiä palveluita. Kuopiolaisen mielestä se edistää syrjäytymiskehitystä.
”Kaikki eivät pysty siihen. He luovuttavat.”
Asikainen tietää ihmisiä, jotka ovat jättäneet sosiaalietuutensa hakematta ja ajautuneet pulaan, koska tietokonetta ei ole tai sitä ei osata käyttää.
”Moni kokee häpeällisenä sen, ettei hallitse tätä, kun kaikkien pitäisi hallita ja kaikkien pitäisi olla digiloikassa mukana”, Asikainen sanoo.
Hän uskoo digitalisaation lisäävän yksinäisyyttä ja passivoivan ihmisiä. Asikainen kertoo innokkaasti matkustaneista tuttavistaan, joiden reissaaminen päättyi siihen, kun lentoasemille tuli sähköinen matkaselvitys.
Pankkiasiointi voi olla yksinäiselle vanhukselle viikon kohokohta, se sosiaalinen tapahtuma. Asikainen muistuttaa, että usein ihmiset tarvitsevat syyn lähteä ulos ja kaupungille. Pankkiasioinnin varjolla tulee tavattua ihmisiä.
”Jos pankkiasiatkin hoidetaan kotona tietokoneella, ei ole syytä lähteä ulos.”
TYÖELÄMÄSSÄKIN apuvälineeksi tarkoitetusta teknologiasta tulee joskus taakka. Työuria pitäisi pidentää, mutta Asikaisen mielestä tietotekniikka tekee päinvastoin.
”Se uuvuttaa ja sairastuttaa. Ihmisten pitää hallita työssään monenlaisia ohjelmia, ja kun ohjelman oppii hallitsemaan, ilmoitetaan, että vuodenvaihteessa tuleekin jo uusi ohjelma”, hän sanoo.
”Kaikki tämä stressaa, väsyttää ja uuvuttaa.”
Työntekijöiden työajasta iso osa saattaa mennä tietokoneella työskentelyyn. Se on pois ihmisten kohtaamisesta myös ammateissa, joissa ihmisiä pitäisi kohdata.
ASIKAISEN mukaan sosiaaliset tilanteet köyhtyvät ja sosiaaliset taidot rapistuvat, kun kaikessa kanssakäymisessä on mukana jokin väline. Kahvilassa istutaan saman pöydän ääressä hiljaa näpläämässä puhelimia. Kotihoidossa olevalta vanhukselta kysellä kuulumisia Skype-yhteydellä.
”Kun juuri siinä kohtaa päivästä sattuu olemaan punainen poski, niin ajatellaan että kaikki on hyvin. Kulissia pystyy pitämään pystyssä.”
KAIKILLE ja kaikkeen sähköiset palvelut eivät sovi. Risto Asikaisen mukaan tämä pitää huomioida julkisissa palveluissa. Pitää olla vaihtoehtoja.
”Niitä pitää vaatia ja vaatia oikein topakasti, mutta kaikki eivät siihen pysty”, hän sanoo.
”Kaikki julkiset palvelut pitäisi olla sen heikoimman lenkin saavutettavissa. Jos ei ole laitteita, ei rahaa ostaa niitä eikä niitä osata käyttää, silloin palvelut eivät ole heikoimman lenkin saavutettavissa.”
Älä anna älypuhelimen hallita elämääsi
OSA suomalaisista ei käytä lainkaan tietotekniikkaa, mutta osalla älypuhelimet ja tabletit ovat varastaneet liiankin suuren roolin arjesta.
Suomen Mielenterveysseuran projektipäällikkö
Ritva Karila-Hietala kertoo, kuinka voi toimia, jos mobiililaitteet hallitsevat elämää.
Älypuhelimen voi jättää välillä kotiin. Lähde vaikka lenkille ilman puhelinta, sillä koko ajan ei tarvitse kuunnella musiikkiakaan.
Älä ota älypuhelinta esiin työmatkalla, vaan rauhoitu junassa tai raitiovaunussa. Lue kirjaa tai pidä silmät kiinni ja rentoudu.
Tapaa ystäviä myös kasvotusten. Käykää yhdessä syömässä tai lenkillä.
Kun puuhaat tai syöt yhdessä lasten kanssa, älä ota älypuhelinta esiin. Keskity lapseen. Näytä esimerkilläsi, ettei puhelinta aina tarvita.
Rauhoitu ennen nukkumaan menoa. Älä pelaa, lue uutisia tai mene sosiaaliseen mediaan. Sinivalo ja mieleen pyörimään jäävät asiat häiritsevät nukahtamista.
Tee sopimus itsesi kanssa siitä, kuinka rajoitat älypuhelimen käyttöä.
Tiedosta, että digitaalinen ja virtuaalinen maailma koukuttavat helposti. Koko ajan ei tarvitse olla tavoitettavissa ja ajan tasalla. Aistit ja aivot tarvitsevat lepoa.
