lauantai 19. marraskuuta 2016

Aleppo on maanpäällinen helvetti – "Lapsille ei ole tehty näin pahaa väkivaltaa toisen maailmansodan jälkeen"

Alla oleva on murheellista luettavaa. Saman tyyppinen tilanne lienee Irakin Mosulissa ja Raggassa...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiuakn tuunattuna:


Aleppo on maanpäällinen helvetti – "Lapsille ei ole tehty näin pahaa väkivaltaa toisen maailmansodan jälkeen"

Saarretussa Itä-Aleppossa on loukussa 275 000 siviiliä. Pakenemaan ei pääse, lapsia surmataan joka päivä.
Aleppo








Avustustyöntekijä kuljettaa lasta turvaan Aleppossa.
Avustustyöntekijä kuljettaa lasta turvaan Aleppossa.The Syria Civil Defence volunteer organization

Lasten hirvittävät kärsimykset

Itä-Aleppon kauhuissa elää noin 100 000 lasta. Lapsia kuolee ja haavoittuu päivittäin. Lapset ovat kaikkein turvattomimmassa asemassa. He eivät esimerkiksi osaa suojautua pommituksilta aikuisten tavoin.
YK:n lastenjärjestön Unicefin Syyria-tiedottaja Juliet Touma Jordanian Ammanista:
– Aleppo on lapsille maailman vaarallisin kaupunki. Se on maanpäällinen helvetti. Aleppossa ei ole ainuttakaan turvallista paikkaa: klinikoita, sairaaloita ja ambulanssejakin tulitetaan.
Lapset joutuvat elämään arkeaan keskellä kauhua ja kuolemaa.
– He heräävät pommitusten jylinään. Tilanne on hirvittävä, ja se on jatkunut aivan liian pitkään. Sodan psyykkiset vaikutukset joka ikiseen syyrialaiseen lapseen ovat valtavat ja pitkäkestoiset.
Unicef pitää Syyrian sotaa ja Itä-Aleppon tilannetta lasten kannalta vakavimpana konfliktina järjestön 70 vuotta jatkuneen toiminnan aikana.
– Maailmassa ei ole tehty (lapsille) näin pahaa väkivaltaa toisen maailmansodan jälkeen: kaksi miljoonaa lapsipakolaista, kahdeksan miljoonaa lasta avun tarpeessa. Kaikkia sodan sääntöjä on rikottu.
Unicefillä ei ole tällä hetkellä pääsyä Aleppon itäosaan. Järjestöllä on työntekijöitä Aleppon länsiosassa ja muualla Syyriassa.

Kuinka kauan ihmiset jaksavat sinnitellä?

Aleppossa on meneillään huminitaarinen katastrofi. Saarrettuun itäosaan ei saada kuljetettua apua. Pula ruoasta, lääkintätarvikkeista ja polttoaineesta pahenee päivä päivältä.
Aleppoa pommittavat Syyria ja Venäjä ovat iskeneet myös avustuskuljetuksiin ja sairaaloihin.
Kymmeniä avustusmatkoja Aleppoon kapinallisten puolelle tehnyt Rami Adham Suomi-Syyria-yhteisöstä:
– Varastoja ja avustuksia siviileille hoitavat ovat kertoneet, että kuuden kuukauden tavaroista on käytetty kahden kuukauden varannot. Meillä on neljä kuukautta aikaa ennen kuin kaikki varastot ovat tyhjentyneet.
Adhamin tiedon mukaan Itä-Aleppossa työskentelee ympärivuorokautisesti enää 14 lääkäriä. Vain seitsemän klinikkaa toimii edes osittain.
– Siviilit kestävät enintään kolme-neljä kuukautta. Sen jälkeen ihmiset alkavat kuihtua ja kuolla nälkään. Etenkin lapset kärsivät, Adham pelkistää tilanteen.

Miksi aleppolaiset eivät pakene pommien alta?

Pakeneminen kapinallisten hallitsemasta Aleppon itäosasta on tällä hetkellä mahdotonta. Tiettävästi vain harva on pyrkinyt alueelta pois.
Bashar al-Assadin hallinto on luvannut, että siviilit pääsisivät poistumaan turvallisesti Aleppon länsiosaan. Tosiasiassa siviilejä kuitenkin ammutaan ylityspaikoilla, Rami Adham sanoo.
– Jotkut siviilit uskoivat ja yrittivät Länsi-Aleppoon. Toiselta puolelta kuitenkin ammuttiin. Esimerkiksi eräs nainen kuoli ja hänen poikansa pakeni takaisin kapinallisalueelle. Ainakin 11 siviiliä on kuollut tarkka-ampujien luoteihin kahden viikon aikana.
Tietoja siviilien ampumisesta on Adhamin mukaan tullut useilta ylityspaikoilta. Riskien vuoksi kapinalliset kehottavat ihmisiä olemaan yrittämättä pakenemista.
Syyrian hallitus puolestaan syyttää kapinallisten sulkeneen poistumisreitit ja estäneen siviilejä poistumasta Itä-Alepposta.

YK: Siviilien näännyttäminen on sotarikos

Aleppon piiritys ei ole ensimmäinen laatuaan Syyriassa, mutta Aleppo on suurin piiritykseen joutunut kaupunki.









Kuvassa näkyy pommituksissa romahtanut rakennus Syyrian Aleppossa.
Aleppon pelätään luhistuvan lähikuukausina kokonaan, elleivät ilmaiskut lopu.Reuters

Syyrian hallituksen joukot ja kapinalliset ovat molemmat käyttäneet kaupunkien ja asutuskeskusten piiritystä sodankäyntikeinona.
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta:
– Jos piiritys johtaa siihen, että siviilit joutuvat kärsimään kohtuuttomasti, voi olla kysymys sotarikoksesta. Kaikilta osin näyttää siltä, että siviilien kärsimys Aleppossa on ollut kohtuutonta.
Piiritystä sinänsä ei ole kielletty kansainvälisissä sopimuksissa. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on kuitenkin painottanut, että syyrialaisten siviilien nälkään näännyttäminen on yksiselitteisesti sotarikos.









Joukko Syyrian armeijan sotilaita Aleppossa, taustalla rakennusten raunioita.
Syyrian armeijan sotilaita Aleppossa 24.9.2016. Uutistoimisto SANAn mukaan armeijan valtaamassa Handaratin leirissä.EPA/SANA

Siviilien käyttämän vedenjakelun ja ruokavarastojen tuhoaminen pommituksilla on sopimusten mukaan kielletty. Lääkkeiden, ruoan ja muiden tarpeiden toimittaminen siviileille on Geneven sopimusten mukaan sallittava.

Kuinka paljon Aleppossa on kapinallisia?

YK:n mukaan Aleppossa on noin 8 000 maltillisten kapinallisten taistelijaa ja noin tuhat äärijärjestö al-Nusran taistelijaa.
Syyrian hallitus ja Venäjä ovat syyttäneet kapinallisia ihmiskilpien käytöstä.
– On tyypillistä, että sotatilanteessa ja varsinkin sisällissodassa siviilit ja sodankävijät ovat keskenään sekaisin, toteaa kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi.









Syyrialaissotilaita Aleppossa lauantaina 24. syyskuuta.
Syyrialaissotilaita Aleppossa lauantaina 24. syyskuuta.SANA / EPA

Kansainvälinen humanitäärinen oikeus pyrkii ehkäisemään sotatoimien kohdistumisen kohtuuttomasti siviileihin.
– Sotatoimissa voi vahingoittaa siviilejä kunhan vahingoittaminen ei ole tahallista ja jos se on kohtuullisessa suhteessa tavoiteltuun sotilaalliseen päämäärään, Koskenniemi arvioi.
Kansainvälinen oikeus ei kuitenkaan määrittele sitä, mikä on kohtuullista.

Iskuja saadaan hillittyä tai kapinalliset antautuvat

Poliittinen ratkaisu sotaan on kaukana ja on vaikea niin kauan kuin Assad on mukana neuvotteluissa. On myös epätodennäköistä, että kapinalliset laskisivat aseensa ja antautuisivat Aleppossa.









Pommien tuhoama Punaisen Ristin avustusrekka Urum al-Kubrassa, Aleppossa 20. syyskuuta.
Pommien tuhoama Punaisen Puolikuun avustusrekka lähellä Aleppoa 20. syyskuuta.Syria Civil Defence / EPA

Diplomaattiset ponnistelut ovat kompuroineet pahoin, mutta Yhdysvallat ja Venäjä ovat sentään sopineet paluusta neuvottelupöytään huomenna lauantaina. Suurvallat katkaisivat neuvottelut viime viikolla jännitteiden kiristyessä Aleppon takia.

Huijaa itseäsi, pysyt terveempänä – näin käsittelet vaikeuksia oikein

Alla olevassa artikkelissa on ihan hyviä vinkkejä elämässä selviämiseen mutta...

Elämä ei mene aina niin kuin tasaista lautaa pitkin - onneksi näin, sillä sellainen elämä olisi todella tylsää ja turhanpäiväistä.
Toki ei ole sekään hyvä, että elämästä tulee kovin muhkurainen. 
Yksi henkilökohtainen ohjenuorani on: Elämässä täytyy olla vaihtoehtoja - aina...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Huijaa itseäsi, pysyt terveempänä – näin käsittelet vaikeuksia oikein

Kypsät mielen puolustusmekanismit suojaavat ahdistukselta. Tunnista omat defenssisi ja opi hallitsemaan niitä.

ELÄMÄ 
KIMMO TASKINEN HS

PIENI itsensä huijaaminen on yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin. Mielen puolustusmekanismit auttavat kohtaamaan yllättäviä tilanteita ja ristiriitoja.
”Jotta ihminen ei olisi masentunut, se edellyttää sellaista suotuisaa itsensä huijaamista. Kepeiden, vähän liian suotuisten tilannetulkintojen tekemistä”, erikoispsykologi, kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg kertoo.
Psyykkinen puolustusmekanismi eli niin sanottu defenssi on mielensisäinen prosessi, joka ylläpitää psyykkistä tasapainoa. Puolustusmekanismit vähentävät stressiä, suojaavat ahdistukselta ja turvaavat toimintakyvyn kriiseissä, mutta aiheuttavat myös ongelmia.

OSA MIELEN 
puolustusmekanismeista on kypsiä ja osa kypsymättömiä. On yleistä, että painetilanteessa ihminen käyttää aluksi epäkypsiä puolustusmekanismeja, mutta siirtyy ajan ja ajattelun myötä kohti kypsiä.On liiankin helppo syyttää puolisoa, valtiota tai huonoa onnea, ja syyttely ei ole kovin rakentavaa toimintaa.
”Hyvä esimerkki ovat Yhdysvaltain presidentinvaalit, jotka olivat melkoista loka- ja likapyykkiä, mutta kun tulos selvisi, niin molemmat ehdokkaat pitivät hienot ja asialliset puheet”, Stenberg sanoo.
Kärjistäen voi sanoa, että kypsiä puolustusmekanismeja käyttävä ihminen menestyy elämässään. Epäkypsiä puolustusmekanismeja käyttävä sen sijaan riitaantuu helposti ja kääntää syyt aina muiden niskoille.
Kypsyyteen liittyy se, että miettii mitä itse voi tehdä, epäkypsyyteen taas selittely ja muiden syyttely.
Vaikka puolustusmekanismit ovat hyvin nopeita ja automaattisia, niiden tunnistamista voi harjoitella ja näin suojata omaa toimintakykyään.
”Listaa erilaisia haittoja, joita huomaat kohtaavasi ja mieti miten niissä voisi toimia jollain toisella tavalla. Voisiko niihin ottaa jonkun rakentavamman näkökulman?”
Johtuuko esimerkiksi jatkuva huono onni pelkästään sattumasta, vai olisko omilla teoillakin jotain tekemistä asian kanssa?
KANNATTAA pyrkiä tunnistamaan ne puolustusmekanismit, joita käyttää kitkatilanteissa.
”Se on kuin punttisalilla: oppiminen alkaa siinä vaiheessa, kun sattuu. Ne ensimmäiset kahdeksan nostoa, jotka eivät tunnu, eivät kehitä, vaan vasta ne jotka pusertavat kipua ja hikeä. Elämässä on sama asia: oikeastaan vasta niistä kokemuksista, joista joutuu pusertamaan vähän kipua ja psyykkistä epämiellyttävyyttä, alkaa todellinen oppiminen.”
Myös iän myötä epäkypsien puolustusmekanismien käyttö onneksi vähentyy.
Jan-Henry Stenberg ja psykologi Johanna Stenberg ovat kirjoittaneet kirjan En se minä ollut – Itsen suojaamisen ja harhauttamisen perusteet. He esittelevät kirjassa kymmeniä erilaisia tapoja kohdata ja käsitellä vaikeuksia.
Epäkypsiä ovat esimerkiksi:
Taantuminen. Tämän takia stressaavassa tilanteessa taannutaan aiemmalle kehitystasolle. Esimerkiksi arjen kuormittamat keski-ikäiset juovat pikkujouluissa paljon alkoholia ja käyttäytyvät kuin teini-ikäiset.
Lohkominen. Tällöin asioista ajatellaan mustavalkoisesti ja vain ääripäät huomioiden. Harmaan sävyjä ei edes haluta nähdä.
Jan-Henry Stenbergin mukaan tässä ajassa käytetään lohkomista kohtuuttoman paljon.
”Meillä on nopean viestinnän kanavia, jonne tulee pidäkkeettömästi laitettua kaikkea. Lohkominen on äitipuolustusmekanismi hyvin monelle puolustusmekanismille. Kun asia ensin halotaan mustaksi ja valkoiseksi, sen pikkuserkkuja ovat mitätöinti ja idealisointi. Toiset mitätöidään ihan hölmöiksi ja toiset idealisoidaan”, Jan-Henry Stenberg sanoo.
”Yhteiskunnallisessa keskustelussa on kaksi erittäin mustavalkoista ja kovaäänistä ääripäätä, jotka lietsovat omaa asiaansa. Ne tietysti väittävät, että eivät ole ääripäitä, vaikka ne enemmistön mielestä ovat, eivätkä hahmota tilannetta kypsästi, monipuolisesti ja realistisesti.”
Järkeistäminen. Silloin käytetään logiikaltaan ontuvaa mutta itselle suotuisaa selittelyä. Esimerkiksi omasta ylivelkaantumisesta syytetään yleistä pienen ihmisen sortoa, pientä palkkaa tai lainanantajaa.
”Vaikka totuus on, että ihminen on ottanut liikaa velkaa maksukykyynsä nähden eikä ole ennakoinut mahdollisia vaikeuksia”, Jan-Henry Stenberg sanoo.
Kypsiä puolustusmekanismeja ovat esimerkiksi:
Ennakointi. Se tarkoittaa, että eläytyy etukäteen tuleviin ikäviin tapahtumiin ja haasteisiin, kuten menetyksiin tai esitelmään, jonka joutuu pitämään.
”Silloin miettii jo etukäteen, miltä joku tuleva epämiellyttävä asia tuntuu. Usein ihminen, jolla on hauras psyyke tai huonommat puolustusmekanismit, välttelee ikäviä asioita kunnes ne osuvat kohdalle, ja silloin ne tuntuvat entistä voimakkaammilta”, Johanna Stenberg sanoo.
Huumori. Se on hyvä tunnelman keventäjä vaikeissa paikoissa.
”Eräs ihminen yritti välttää itkuun purskahtamista. Lopulta itku tuli. Hain hänelle vessapaperia, kun nenäliinat ovat loppu. Hän purskahti nauramaan: ’Mistä tiesit, että minulla on kakkahätä.’ Se oli absurdi, mutta aika rysäysmäinen näkökulman vaihto, tunnetila muuttui nopeasti”, Jan-Henry Stenberg kertoo.
Altruismi eli epäitsekkyys auttaa lievittämään omaa ahdistusta muille hyvää tuottavalla toiminnalla, kuten vapaaehtoistyöllä.

Joulukuusimetsässä tänään...

Mitä ihmettä? Kyllä! Joulukuusimetsässä tänään lauantaina19.11.2016 klo 14-15...
Meidän joulukuusenhakuprosessi on ollut vuosia, oikeastaan vuosikymmeniä vastaavan tyyppinen kuin tänään. Tosin pääasiassa se on tapahtunut joulukuun puolella.

Miksi olemme päätyneet aikaiseen joulukuusen/kuusien hakemiseen, ovat lähinnä keliolosuhteet.

Takalistoille - puoliammattilais metsuriystävämme metsäpalstoille - ei ole joka kelillä menemistä, vaikka hän onkin kiitettävästi laittanut/laitattanut kulkuväyliä kuntoon. Jos lunta tulee runsaasti, on pakko liikkua maastoautolla.
Meidän perinteinen talviautomme on pois liikennekäytöstä, joten jouduimme turvautumaan tällä kerralla poikamme kalustoon - maastoautoon ja pieneen peräkärryyn - he olivat ensimmäistä kertaa mukana varhaisella kuusenhakureissulla...

Ajo kahden-kolmenkymmenen senttimetrin märässä lumessa ei tuottanut ongelmia.

Kolme sopivaa kuusta löytyi vaivattomasti. Moottorisaha pärähti käyntiin ja se oli siinä.
Metsuriystävämme kertoili, mitä kyseisellä metsäpalstalla on tehty ja mitä vielä on tarkoitus tehdä. 
Kyllä silmämääräisesti oli havaittavissa erinomainen puun kasvu, kun metsäojitus oli pistetty kuntoon - hyvä niin.

Joulukuuset peräkärryyn ja paluumatkalle. Kaikki kuuset tulevat aikanaan ulos, joten kosteana pitämisessä ei tule ongelmia.

Mukava pikakäynti metsän siimeksessä...

Hiukan jatkoa edelliseen:

Sovitin tänään sunnuntaina meille hakemamme kaksi kuusta AITAKI-tolppajalustaan viime vuotisen käytännön mukaan. Paljaana joulukuuset eivät ole parhaimmillaan mutta...
Kunhan lumi peittää alaoksat, lunta riittää muillekin oksille ja kuusi saa ulkosähkökynttilät, niin kuusi alkaa epäilyttävästi näyttää aidolta joulukuuselta.

Muistuupa mieleen poikakaverini isän joulukuusitoimenpiteet, tuunaukset 1950-luvun alkupuolella.
Hänen isänsä haki nurkan takana olevasta yhteisestä metsästä - kaupungin metsästä - joulukuusenkarahkan. Hänellä oli lisukkeena kuusenoksia.

Vieläkin ihailen sitä taitoa, millä hän karahkasta teki, oikeastaan loihti upean joulukuusen. Hän poraili pienellä käsiporalla sopiviin kohtiin reikiä, joihin hän sovittu irtokuusenoksat. Hänen tekemänsä joulukuuset olivat nykyaikaisiin "superkasvatuskuusiin" verrattava tuote.

Olen useinkin ajatellut kokeillä em. tyyppistä "joulukuusiseppäämistä", mutta se on jäänyt toistaiseksi aikomusasteelle. Ehkä siksi, että aivan todellista tarvetta ei ole ollut... 

Edellä ilmainen vinkki sitä tarvitseville.

Hiukan vielä jatkoa edelliseen:

Viime aikoina on lehtien yleisönosasto- ja tekstiviestipalstoilla kirjoiteltu, milloin on soveliasta pistää valoja pihalle. Asiasta ollaan vähintäänkin kahta mieltä.
Me siirryimme tänään keskiviikkona 23.11.2016 nykyaikaan ja ripustimme em. kuusiin lämmintä kirkasta valoa antavat ledvalot paikoilleen.

Emme ole koskaan laittaneet valoja näin aikaisin pihalle. Eipä tuo haitaksi ole, sillä elämme lähes pimeintä aikaa juuri nyt, tosin ensi viikonvaihteessa kukaties saamme hiukan lunta maahan - hyvä niin..



Vaikka Suomen poliitikot ovat länsimielisiä, niin eivät he sentään baltteja ole, kirjoitetaan Venäjällä...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Vaikka Suomen poliitikot ovat länsimielisiä, niin eivät he sentään baltteja ole, kirjoitetaan Venäjällä

Suomessa muistetaan yhä neuvostoaika, jolloin Kekkonen ja Brežnev saunoivat ja sopivat Suomen ulkopoliittisista asioista. Suomi oli kuin lemmikkivasikka, joka sai imeä kahta emää, Venäjällä kerrotaan.

ULKOMAAT 
Jarmo Mäkelä 
Kirjoittaja on toimittaja, joka seuraa, mitä Venäjän media kertoo Suomesta.

SUOMEN ja Viron suhteiden tiivistyminen ei ole jäänyt Venäjällä huomiotta. Marraskuun alussa asiaan paneutui talousuutissivusto Vzgladin Vladimir Veretennikov artikkelissaan ”Baltia työntää Suomea Naton jäseneksi”.
Tekstin päätarkoituksena oli todistaa, kuinka paljon paremmin asiat ovat Suomessa Baltian maihin verrattuna. Edullisen asemansa Suomi saavutti, kun se noudatti 40-luvulta lähtien järkevää tasapainopolitiikkaa, minkä tuloksena se pääsi taloudessa nauttimaan ”kahta emää imevän lemmikkivasikan asemasta”.
Advertisement
Nyt Moskovan ja Helsingin suhteet ovat alamaissa: monet suomalaiset poliitikot ovat yhtyneet huutokuoroon, joka valittaa ”agressiivisesta ja arvaamattomasta itänaapurista”, joka pyrkii ”palauttamaan entisen imperiumin suuruuden”.
Tästä huolimatta suomalaiset eroavat selvästi balteista, joiden poliittinen eliitti ei kirjoittajan mukaan hyväksy minkäänlaista Venäjän valtiota eikä ketään Venäjän johtajaa.
SUOMESSA asiat ovat toisin. Todistajana kirjoittaja käyttää Suomessa asuvaa bloggaajaa ja kääntäjää nimeltä Aleksandr Kommari, jota Veretennikov lainaa pitkään. Kommarin mukaan Suomen poliitikkojen nykypolvi, presidentti Sauli Niinistö ja hallitus mukaan luettuina, on maan sodanjälkeisen historian länsimielisin.
Mutta: ”Suomessa on kuitenkin vahva ryhmä vanhan sukupolven poliitikkoja, jotka muistavat neuvostoajan ja presidentti Kekkosen ja pääsihteeri Brežnevin saunomiset, joissa Suomen ulkopolitiikan kysymyksiä ratkottiin...nämä ihmiset vastustavat voimakkaasti Natoa. Eivätkä kaikki suinkaan ole vasemmistolaisia, joiden sydämenlyönnit tihentyvät aina, kun kuulevat sanottavan Moskova ja Kreml, vaan sangen porvarillisia poliitikkoja, keskustalaisia ja maltillisia konservatiiveja”, Kommari hehkutti.
MYÖS uusi lasten huostaanottotapaus on löytynyt. Kyseessä on taas perhe, jonka kaikki neljä jäsentä ovat Venäjän kansalaisia. Tapaus ei ansaitse laajempaa käsittelyä, mutta pieni journalistinen reunamerkintä lienee paikallaan.
Kun uutistoimisto Tassin Helsingin-kirjeenvaihtaja nosti jutun otsikoihin, hän korosti erityisesti, ettei lapsiinsa yhteyttä etsinyt perheen äiti ”pysty nimeämään tarkkaa syytä”, miksi perheen lapset oli otettu huostaan.
Mutta seuraavana päivänä Komsomolskaja Pravda tiesi verkkosivuillaan kertoa, että perheen isä oli ollut vuonna 2014 osallinen huumekauppaan liittyneessä oikeudenkäynnissä ja karkotettu maasta oikeuden päätöksellä, äitiä oli syytetty aineiden käytöstä ja maahantulokiellosta huolimatta mies tuli usein Suomeen ja asui äidin ja lasten luona, minkä vuoksi lapset otettiin huostaan. Äidille annettiin lupa vierailla lasten luona vaikka joka päivä, mutta yhdellä ehdolla – hänen piti antaa verinäyte huumetestiä varten. Äiti ei oikeuttaan juurikaan käyttänyt, koska hänellä ”oli omiakin asioita”. Tällä hetkellä äiti odottaa kolmatta lastaan ja on työtön.
SAMAAN aikaan kun uusinta huostaanottoa käsiteltiin mediassa, Venäjän uusi lapsiasiavaltuutettu Anna Kuznetsova ja hänen suomalainen virkaveljensä Tuomas Kurttila tapasivat Moskovassa. Kokoukseen osallistui myös Suomen uusi Moskovan-suurlähettiläs Mikko Hautala, jonka mukaan suhteissa ollaan siirtymässä uudelle tasolle. Esillä oli ollut mahdollisuus laatia pöytäkirja tai sopimus Suomen ja Venäjän lapsiasiavaltuutettujen välillä.
Näiden marraskuun alun tapahtumien jälkeen Venäjän mediassa seurasi Suomen osalta suvantovaihe. Syitä voi olla useita, mutta jollain tavoin ilmiö saattoi liittyä Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksen aiheuttamaan hämmennykseen. Johtavien suomalaispoliitikkojen asiasta antamia lausuntoja lainattiin ahkerasti, mutta vain yhdeltä osin: kaikki tuntuivat uskovan, että Venäjän ja Yhdysvaltain suhteissa koittaisi nyt uusi, parempi aika.
Lisäksi tapahtui suhteiden normalisoitumista. Sisäministeri Paula Risikon (kok) kaksipäiväinen Moskovan-vierailu huomioitiin näyttävästi. Neuvotteluja, joita hän kävi Venäjän sisäministerin, hätätilaministerin ja turvallisuuspalvelu FSB:n johtajan kanssa, selostettiin poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti.
Elokuusta lähtien hiljalleen elpynyt kauppavaihto ja ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäsen (kok) aiheeseen liittyneet arviot uutisoitiin tarkasti, samoin hänen ilmoituksensa, jonka mukaan hallitusten välinen talouskomissio pitää kokouksen Helsingissä marraskuun jälkipuolella – ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun 2013.

perjantai 18. marraskuuta 2016

Assad yrittää ottaa Aleppon, ennen kuin Trump nousee valtaan – tykistöiskut vain kiihtyvät...

Alla olevan tyyppiset tekstit ovat murheellista luettavaa. Sotarikosten tunkkainen, löyhkäävä, ällöttävä haju on koko ajan ilmassa - ollut jo pitkään - eikä loppua ole näköpiirissä. 


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Assad yrittää ottaa Aleppon, ennen kuin Trump nousee valtaan – tykistöiskut vain kiihtyvät

Assadin joukot moukaroivat Aleppoa tykistötulella rajuimmin kahteen vuoteen. Yhdysvaltain hallinto on halvaantunut juuri nyt ja tätä Syyrian johto käyttää hyväkseen, sanoo asiantuntija.
Syyria
Syyrian armeijan istuvat tauolla ja näyttävät voitonmerkkiä Aleppon laitamilla.
Syyrian hallinnon sotilaita tauolla Aleppossa 8. marraskuuta. Kuva on otettu ennen pommitusten kiihtymistä neljä päivää sitten.EPA / STR
Syyrian asevoimien pommituksia Aleppossa on kuvailtu kiivaimmiksi kahteen vuoteen. Syyrian hallinto iskee itäistä Aleppoa vastaan sekä ilmapommituksin että tykistötulella.
Pelastustyöntekijät sanovat, että tuhopaikoille meno on liian vaarallista.
– En ole koskaan kuullut näin voimakkaita tykistöpommituksia, sanoi Najib Fakhoury, vapaaehtoisjärjestö Valkokypärien johtaja Ansarin kaupunginosassa.
Rajut pommitukset ovat kestäneet tällä erää neljä päivää ja tämä päivä, perjantai on ollut niistä pahin.

"Trump asetetaan tapahtuneen tosiseikan eteen"

Asiantuntijat arvioivat, että pommitusten kiihdyttämisen syy on siirtymäaika Yhdysvaltain hallinnossa.
Washingtonilaisen Lähi-idän politiikan tutkimusinstituutin tutkija Fabrice Balanche sanoo, että presidentti Bashar al-Assadin hallinto ja sen liittolaiset haluavat ottaa haltuunsa itäisen Aleppon, ennen kuin presidentiksi valittu Donald Trump nousee valtaan.
– Venäjä, Damaskos ja Teheran haluavat valloittaa itäisen Aleppon nopeasti. Yhdysvallat on halvaantunut. Assad ja hänen liittolaisensa aikovat saattaa Trumpin tapahtuneen tosiseikan eteen tammikuussa, kun hän astuu virkaan, Balanche sanoo uutistoimisto AFP:n haastattelussa.

Venäjä pommittaa muissa kaupungeissa

Aleppon itäosa on kapinallisryhmien hallinnassa. Siellä asuu edelleen noin 270 000 ihmistä äärimmäisessä hädässä. Kaupunki on täysin piiritetty ja alueen asukkaita uhkaa nälänhätä. Lisäksi on tulossa talvi.
Syyrian hallinnon joukot ovat pudottaneet helikoptereista itäiseen Aleppoon tynnyripommeja, jotka aiheuttavat epätarkkuutensa vuoksi suurta inhimillistä kärsimystä. Neljä päivää kestäneissä pommituksissa on kuollut 65 ihmistä, arvioi Lontoosta käsin toimiva ihmisoikeuksia tarkkaileva järjestö SOHR.
Venäjä ilmoittaa, että se ei tällä kertaa ole osallistunut Aleppon pommituksiin. Sen sijaan Venäjä pommittaa yhdessä Assadin ilmavoimien kanssa useita kaupunkeja Idlibin maakunnassa. Kohteiksi on ilmoitettu kapinallistaistelijoiden asemat.

Lastensairaalaa pommitettu kahtena päivänä

Uutistoimisto AP:n mukaan Aleppossa pommit ovat osuneet myös lastensairaalaan. Sairaalassa leikkaukset on keskeytetty ja vauvoja on jouduttu siirtämään keskoskaapeissa turvallisempiin paikkoihin.
Sairaala on siirretty suurelta osin maanalaisiin tiloihin, mutta sekään varotoimi ei suojaa pommituksilta.
AP tavoitti lastensairaalan johtajan tekstiviestillä. Johtaja kertoi vain etunimensä – Hatem – turvallisuussyistä, sillä hän pelkää kostoiskuja perhettään vastaan.
Hatemin mukaan hänen sairaalaansa pommitettiin sekä keskiviikkona että tänään. Lääkärit ja hoitajat siirsivät potilaita turvaan, vaikka pommitukset jatkuivat koko ajan.
Monet muutkin sairaalat ja klinikat toimivat Aleppossa maanalaisissa tiloissa pommitusten vuoksi. 
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan tänä vuonna Aleppossa on hyökätty sairaaloita vastaan 126 kertaa. Venäjä ja Syyrian hallitus kiistävät hyökkäävänsä sairaaloita vastaan.
Syyrian sisällissodassa on kuollut kaikkiaan runsaan viiden vuoden aikana yli 300 000 ihmistä.

Populismin kulta-ajat valloillaan > Sotkamon Talvivaara...

Olen itsekin saattanut sortua joskus populismiin, en vaan kuolemaksikaan muista milloin.

Olen seurannut Sotkamon Talvivaaran kehityskaarta vuosien saatossa aika tarkkaan. 
Miksi?
Siksi, että kerta kaikkiaan tunnen aikamoista myötätuntoa kyseistä tapahtumasarjaa ja siellä eläviä ihmisiä kohtaan.
Miksi?
Siksi, että isäni puolelta isovanhemmat ovat lähteneet niiltä kulmilta työn perässä tänne Perämeren pohjukkaan, Kemiin aivan 1800-luvun loppupuolella. 

Luonnollisesti sekin on rehellisesti todettava, että tätä en kirjoittelisi, jos eivät olisi lähteneet mutta kuitenkin... 

Toki tunnustan avoimesti, että yltiöpäisyydessä minäkin ostin muutamia pörssiyhtiö Talvivaaran osakkeita. Meitä on tälläkin hetkellä hiukan vajaa 80.000 osakkeenomistajaa. Onhan siinä Suomen valtiokin edelleen mukana Solidiumin kautta suurimpana omistajana.

Taitaapa olla niin, että yksi julki-Talvivaaralainen, kemiläislähtöinen Esko Valtaoja vihkii juuri tänään Terrafamen uuden vedenpuhdistusperosessin käyttöön.

Niin...

Olen kirjoittanut aika monta tekstiä Talvivaarasta. Pääosin ne ovat olleet mediatuotosten kommentointeja. Suosittelen luettaviksi! 
Miksi?
Siksi, että systemaattisesti olen tuonut esiin, että lypsävää lehmää ei kannata tappaa, vaikka se nykypopulismin huippuhetkillä olisi kuinka seksikästä tahansa.

Onneksi entisen Talvivaaran rauniolle saatiin Terrafamen vetäjäksi tolkun mies Lauri Ratia.

Hän on pistänyt tuotantotiiminsä kanssa niin sanotusti tuulemaan ja näyttää vielä närhen munat epäilijöille.

Pääministeri Juha Sipilän käyntiä ja kommentteja Sotkamossa on arvosteltu lähinnä ns. viherpiipertäjien "suulla suuremmalla".
Heidän pillien mukaan jos toimittaisiin Suomessa, saisimme vuolla kohta puutikkuja toisillemme ja nyhräisimme kohta pirtissä päreen valossa...

Minulla on itselläni insinööri- ja pedagogikoulutustausta. Luotan, että Sotkamon Talvivaaran kaivos nousee ahdingosta, monia uusia prosessiratkaisuja toteutetaan, yksityista sijoitusrahaa löytyy ja toivottavasti Suomen valtio ei ole aivan heti luopumassa omistusosuudestaan.
Miksi?
Siksi, että saamme yritykseen "uhraamamme veroeurot" takaisin, toivottavasti säällisessä ajassa korkojen kanssa...


Lisäyksenä edelliseen:
Yltiöoptimismini riittää niin pitkälle, että pörssiyhtiö Talvivaarasta edelleen kohtuullisen kovaa palkkaa nostava Pekka "Perkele" Perä porukkoineen löytää em. yritykselle uuden funktion.