lauantai 12. marraskuuta 2016

Salatut ja sallitut päiväunet – mutta miksi niistä tunnetaan syyllisyyttä?

Eläkkeellä ollessaan on tiettyjä vapauksia. Päivänokoset voi ottaa milloin tahansa, jos siltä tuntuu. 
Ympäristön suhtautuminen asiaan on perinteisen luterilainen. Jos et vastaa puhelimeen välittömästi tai aukaise ovea ovikellon ensimmäisen soiton jälkeen "alta-aikayksikön", saattaa saada vastattavakseen kysymyksen:"Olitteko te nukkumassa?" 

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Salatut ja sallitut päiväunet – mutta miksi niistä tunnetaan syyllisyyttä?

Iltapäivänokoset poistavat väsymystä, ja ne voivat olla ihana nautinto. Joillekin päiväunista tulee huono omatunto. Tutkija Pälvi Rantala halusi selvittää, miksi.

PEKKA AHO
Pälvi Rantala kokee tarvitsevansa lepohetken iltapäivisin. Kotona hän torkahtaa olohuoneen sohvalla huovan alla.


Leena Talvensaari, teksti Pekka Aho, kuva
Tutkija Pälvi Rantala on tehnyt sen tänäänkin. Hän on vetäytynyt iltapäivällä työpaikkansa lepohuoneeseen ja torkkunut siellä puolisen tuntia.
– Yleensä en nukahda kunnolla, mutta pääsen jonkinlaiseen rentouttavaan horrokseen. Se antaa uutta energiaa loppupäiväksi.
Rantala tietää, että torkut kesken työpäivän herättävät ristiriitaisia tunteita. Arkipuheessa niille naureskellaan tai niitä pidetään sopimattomana laiskotteluna. Monet asiantuntijat sen sijaan suosittelevat torkkuja, koska niiden ajatellaan tehostavan työtä ja auttavan jaksamaan.
Suomalaisten moninaisesta suhtautumisesta päiväuniin Rantala puhuu myös kirjassaan Nokkaunia ja tehotorkkuja – Tutkimusmatka päiväunien kulttuurihistoriaan. Siinä Pälvi Rantala kertoo suomalaisten päiväunitavoista, mutta pohtii samalla, voiko päiväunien kautta tarkastella myös suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää.
– Kysymys ei ole vain päiväunista, vaan yleisemminkin oman ajan hallitsemisesta ja työpäivän jaksottamisesta. Siihen ei ole monellakaan mahdollisuutta, koska työtä mitataan yhä yleisesti ajassa, vaikka voisi olla hyödyllisempää mitata sitä suorituksina ja aikaansaamisena, Rantala sanoo.
Kun taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen muutama vuosi sitten kertoi ottavansa työpäivän aikana torkut, aiheesta nousi kiivas keskustelu. Vartiaista pidettiin etuoikeutettuna, mutta hänen “tehouniaan” myös puolustettiin.
Vartiaisen esiintulon jälkeen power nap -ilmiö on tullut Suomessa tutummaksi.
Voimatorkkujen tai tehotorkkujen ottaminen on Pälvi Rantalan mukaan joissakin yrityksissä jo arkipäivää.
Suurin osa suomalaisista nukkuu kuitenkin päiväunet kotonaan. Tätä todistaa myös Rantalan tekemä kysely, jossa 237 vastaajaa kertoi suhteestaan päiväuniin.
Kaikki vastaajat tosin eivät nukkuneet päiväunia, koska pitivät niitä tarpeettomina tai velton ihmisen merkkinä.
Kyselyn vastauksista selviää, että päiväunilla on nukkujilleen monta merkitystä.
Joillekin nokoset voivat olla vain välttämätön paha: ne poistavat väsymystä ja lyhentävät univelkaa.
Toisille päiväunet rituaaleineen tuottavat suurta nautintoa. Ne kruunaavat vapaapäivän tai tuovat pienen onnenhetken kiireiseen arkeen.
– Päiväuniin liittyy eräänlaista arjesta irrottautumista. Nukkuessa voi hetkeksi vetäytyä omaan tilaan ja rauhaan, Pälvi Rantala sanoo.
Kaikki eivät pysty nauttimaan päiväunista, vaan kokevat niistä huonoa omaatuntoa.
Etenkin naispuoliset vastaajat kertovat “pään sisäisestä tehokkuusajattelusta”: päiväunia ei voi ottaa, ellei niitä ole ansainnut.
– Itselleen antaa luvan levätä vasta sitten, kun on tehnyt sen ja sen työn. Siinä vaiheessa kun kaikki työt on tehty, tilaisuus päiväunien ottamiseen saattaakin olla jo ohitse.
Kielteinen suhtautuminen päiväuniin juontaa paljolti juurensa luterilaiseen työetiikkaan, joka Pälvi Rantalan mukaan edelleen vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Nukkuminen on pois tuottavasta ajasta, ja siksi päiväunet ovat joillekin salainen pahe.
Toisaalta nykyinen hyvinvointitrendi on tehnyt päivätorkuista entistä hyväksytymmät. Unen ja levon merkitys tunnustetaan, ja siitä puhutaan ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Rantala toivoo, että päiväuniin suhtauduttaisiin samalla tavalla kuin liikuntaan.
– Enää ei pidetä outona, jos joku käy ruokatunnilla kuntosalilla. Miksei päiväunien ottaminen voisi olla samanlainen juttu?
Pälvi Rantalalle päiväunet merkitsevät levon lisäksi myös luovaa tilaa. Samanlaisista kokemuksista kertoivat myös jotkut kyselyyn vastanneet: päiväunet tuottavat ideoita ja oivalluksia.
– Aivot tarvitsevat joutilaisuutta ja tilaa, jossa ei aktiivisesti tarvitse ajatella mitään. Silloin saattaa syntyä uusia ideoita tai ajatuskulkuja, jotka muuten jäisivät syntymättä.
KIRJA

Nokkaunia ja tehotorkkuja

Rovaniemeläisen kulttuurihistorioitsijan Pälvi Rantalan kirja julkaistaan 27. lokakuuta Helsingin kirjamessuilla.
Kirjan on kustantanut Lapin yliopistokustannus, ja se liittyy Lapin yliopiston New Sleep Order -hankkeeseen.
Kirja käsittelee aikuisten nukkumista päiväsaikaan ja keskittyy etenkin muuttuvan työelämän normeihin suhteessa päiväuniin.
Kirjan yksi lähdeaineisto on päiväunikysely, johon on vastannut 237 henkilöä. Heistä suurin osa on naisia

Populismin seuraavat riemuvoitot voivat tulla Ranskassa ja Saksassa...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin sanomista hiukan tuunattuna:

Populismin seuraavat riemuvoitot voivat tulla Ranskassa ja Saksassa

Donald Trumpin voitto ei ollut demokratian voitto. Se oli osoitus siitä, että demokratia on syvässä kriisissä, kirjoittaa Yrjö Rautio.


DEMOKRATIA ja ihmisoikeudet ovat Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen entistä suuremmassa vaarassa myös Euroopassa. Donald Trumpin voitto voi nostaa myös täällä korkean populismin aallon, joka huuhtelee Atlanttiin kaikki ne arvot, joille Länsi-Euroopan maat ja Euroopan Unioni on rakennettu.
On niitäkin, joiden mielestä Trumpin voitto oli demokratian voitto. Sitä se ei ollut, vaan osoitus demokratian syvästä kriisistä. 
Advertisement
Demokratia perustuu oletukselle, että kansalaiset ovat kyllin valistuneita valitakseen vaihtoehdoista, joita heille tarjotaan. 
Mitä vaihtoehtoja ovat valheet ja katteettomat lupaukset, parjaus ja vihankylvö, törkypuheet ja rasismi?
Kuinka valistuneita ovat kansalaiset, jotka uskovat kaiken sen roskan, joka heille syötetään, eivät erota politiikkaa tv-showsta ja nostavat presidentikseen narsistin, jonka todellisista aikeista ei tiedä kukaan ja joka ei tiedä juuri mitään asioista, joita hänen pitäisi hoitaa?
Demokratia perustuu oletukselle, että kansalaisten tahto välittyy poliittiseen päätöksentekoon. Ei ole välittynyt, kun puolet äänestäjistä valitsi vaikutuskanavakseen järjestelmän ulkopuolisen ehdokkaan.
POLIITIKOT niin Suomessa kuin maailmallakin asettavat toivonsa nyt siihen, että kaikki, mitä Trump kampanjansa aikana sanoi, olikin vain painajaista. Nyt kun olemme heränneet, todellinen Trump olisikin aivan toinen henkilö kuin se painajaisen hirviö. Sitä sopii toivoa.
Mutta mitä kertoo demokratian tilasta se, että joudumme toivomaan, että maailman mahtavimpaan virkaan valittu olisi valehdellut mahdollisimman paljon?
Populismin aalto irrotti jo Britannian Euroopan Unionista. Se vahvistui hyökyaalloksi Yhdysvalloissa ja vyörynee pian takaisin vanhalle mantereelle.
Populistit, nationalistit, äärikonservatiivit ja muukalaisvihan lietsojat ovat jo vallassa jopa muutamissa EU:n jäsenmaissa ja monissa kärkkyvät vallan porteilla. 

EU on jo joutunut tinkimään arvoistaan ja periaatteistaan. Se on muun muassa tehnyt häpeällisen, ihmisoikeuksia loukkaavan sopimuksen turvapaikanhakijoiden säilömisestä Turkin kanssa, josta tulee päivä päivältä yhä puhtaampi diktatuuri.
Ranska äänestää presidentistään huhti–toukokuussa. Äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman Marine Le Pen voi hyvinkin voittaa. Se olisi likimain kuolinisku EU:lle. Saksalaiset äänestävät liittopäivävaaleissa ensi syksynä. Vaalit saattavat tehdä lopun Angela Merkelin kaudesta ja politiikasta.
SAKSA ON ollut tähän asti EU:n tärkein tukipilari, ja sen asema on vain vahvistunut Britannian Brexit-äänestyksen myötä. EU:sta ei olisi nykyistäkään vertaa arvojensa puolustajaksi, jos tämäkin tukipilari kaatuisi.
Euroopan turvallisuustilannetta on tähän asti heikentänyt arvaamattomasti käyttäytyvä Venäjä. Nyt sen vastapariksi on tulossa arvaamaton Yhdysvallat, ja tässä välissä meidän poloisten on elettävä.
Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet varmaankin paranevat. Se on hyvä asia, mutta sen hinta voi olla kova: etupiirijako palaa myös Eurooppaan, ja Venäjä saa entistä vapaammat kädet tehdä mitä tahtoo omalla lähialueellaan.
Niin syvissä ongelmissa kuin demokratia onkin, sitä parempaakaan tapaa hallita yhteiskuntia ei ole. Siksi sitä on puolustettava. Toivon, että vasemmisto ottaisi tässä aloitteen käsiinsä. En kuitenkaan oikein usko, että siitä olisi siihen.
Vasemmisto on ollut likimain kaikkialla kriisissä siksi, että se on hukannut suuret tehtävänsä. Demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamisessa sillä olisi tehtävä, jota tärkeämpää ei juuri nyt ole.
Vasemmisto on taantunut katsomaan maailmaa avaimenreiästä. Se ei enää erota joutavia pikkuasioita todella tärkeistä. Ihmisoikeuksista puhuvat monet porvaripoliitikot, vihreät ja kirkkojen edustajat paljon kirkkaammin kuin vasemmistolaiset.
Eivät vasemmiston voimat sitä paitsi yksin riittäisi.

Kaikkien demokratiaan ja ihmisoikeuksiin sitoutuneiden oikealta vasemmalle on yhdistettävä voimansa tässä suuressa tehtävässä.

Valtiolla on paljon pelissä entisessä Talvivaaran kaivoksessa ...

Minua häiritsee Talvivaaran kaivokseen liittyvä otsikointi. Tyyli: Valtiolla on paljon pelissä entisessä Talvivaaran kaivoksessa.
Valtio on Me, me kaikki suomalaiset. Pitäisi otsikoida: Suomalaisilla on paljon pelissä entisessä Talvivaaran kaivoksessa.
Mielestäni valtion = meidän suomalaisten on oltava omistajina Terrafamessa niin kauan, että saamme sijoittamamme rahat takaisin. Se ei ole mahdoton asia, mikäli malmikasoilla prosessi toimii entistä paremmin, vesitilanne on uudistettujen puhdistusmenetelmien/kierrätyksen muodossa hallinnassa ja tuotteiden maailmanmarkkinahinnat nousevat/pysyvät tavoitetulla tasolla. Lisäksi, mikäli olen oikein ymmärtänyt, jo nyt on odotettavissa uusia innovaatioita, jotka ovat taloudellisesti merkittäviä.
Jos ja kun vielä entiselle Talvivaaran pörssiyhtiölle löytyy uusi funktio niin avot...
Olen muistaakseni muutaman kerran kirjoittanut, että em. entisen pörssiyhtiön noin 80.000 suomalaisella piensijoittajalla saattaisi olla kiinnostus tulla mukaan motivoituneina rahoittajina Terrafameen. Muun muassa sillä taattaisiin uudessakin yhtiössä suomalaisten omistusosuus.
Kuulen selkeästi muutaman lukijan mutisevan: "Kyllä on kirjoittajalla yltiöoptimismia!" Saattaa olla, mutta liiallinen, alituinen mustamaalaaminen ja synkistely on mielestäni huomattavasti vielä pahempaa. Varsinkin kun viimeaikainen myönteinen kehityssuunta on aistittavissa Terrafamen osalta - siellä tehdään hyvää työtä... 

Edelliseen lisäystä:

Tänään maanantaina 14.11.2016 pääministeri Juha Sipilä on ollut vierailulla Sotkamossa Talvivaaran kaivosalueella. Antamassaan haastattelussa hän pois sulkee kaivoksen alasajon. Nyt on vahva ykkösvaihtoehto käynnistyneen tuotannon turvaaminen ja tehostaminen sekä yksityisen rahoituksen varmistaminen. Tehty työ sai pääministeriltä ansaittua kiitoksta.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

HS-ANALYYSI

Valtiolla on paljon pelissä entisessä Talvivaaran kaivoksessa – lakkauttaminenkin olisi kallista

Uudella 100 miljoonan euron rahoituksella valtio haluaa ilmeisesti viestittää mahdollisille rahoittajille uskostaan kaivoksen tulevaisuuteen.

TALOUS 
JUKKA GRÖNDAHL / HS
Syyskuussa otetussa kuvassa kaivoskuormurit eli dumpperit kuljettavat mustaliuskemalmia murskaamolle Terrafamen nikkeli- ja sinkkikaivoksella Sotkamossa.
Syyskuussa otetussa kuvassa kaivoskuormurit eli dumpperit kuljettavat mustaliuskemalmia murskaamolle Terrafamen nikkeli- ja sinkkikaivoksella Sotkamossa.

SOTKAMOSSA sijaitseva entinen Talvivaaran kaivos on elokuusta 2015 saakka ollut valtion omistama.
Uudella 100 miljoonan euron rahoituksella valtio haluaa ilmeisesti viestittää mahdollisille rahoittajille uskostaan kaivoksen tulevaisuuteen.
Valtionyhtiö Terrafame osti Talvivaara Sotkamon konkurssipesältä kaivoksen liiketoiminnan, kaivosoikeudet sekä koneet ja laitteet yhdellä eurolla.
TERRAFAMEN TAVOITTEENA on ollut toiminnan laaja-alainen tehostaminen, jotta tappiollisen kaivoksen liiketoiminta olisi kannattavaa. Kaivokselle on hankittu runsaasti uusia koneita ja laitteita. Lisäksi veden määrä on vähentynyt alle puoleen siitä, mitä se oli runsas vuosi sitten.
Terrafame on vakuuttunut, että kaivos voi olla taloudellisesti kannattava. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että nikkelin ja sinkin tuotanto kasvaa riittävästi. Toinen edellytys on, nikkelin ja sinkin hinnat kallistuvat.
Terrafamen laskelmien mukaan kaivos on vuonna 2018 kannattava, jos tuotanto on 30 000 tonnia nikkeliä ja 65 000 tonnia sinkkiä vuodessa.
Kannattavuus edellyttää, että nikkelin hinta olisi noin 10 000 dollaria tonnilta. Viime aikoina nikkelin hinta on kohonnut yli 11 000 dollariin tonnilta.
ENSI VUONNA kaivos tuottaa nikkeliä yhtiön arvion mukaan 24 000 tonnia, 30 000 tonnia vuonna 2018 ja 35 000 tonnia vuodesta 2019 alkaen. Sinkkiä yhtiö uskoo tuottavansa tänä vuonna 58 000 tonnia, 67 000 tonnia vuonna 2018 ja 75 000 tonnia vuodesta 2019 alkaen.
Edellisen kerran hallitus antoi kaivokselle lisärahoitusta toukokuussa. Samalla yksityisen rahoituksen hankkimiselle asetettiin määräaika. Jos Terrafame ei saa rahoitusta vuoden loppuun mennessä, hallitus aloittaisi kaivoksen lakkauttamisen. Lakkauttaminen kestäisi vuosia ja maksaisi todennäköisesti satoja miljoonia euroa.
Perjantaina määräaika poistettiin antamalla uusi 100 miljoonan euron rahoitus. Sillä yhtiön selviää ainakin ensi kesään, jos yksityistä rahoitusta ei sitä ennen saada järjestettyä.
MÄÄRÄAJAT ovat rahoitusneuvotteluissa usein pulmallisia.
Kun mahdolliset rahoittajat saavat tietää määräajasta, niillä ei ole kannustinta tehdä sijoituspäätöstä ainakaan määräaikaan mennessä. Sen sijaan niiden kannattaa odottaa määräajan umpeutumista ja katsoa, mitä valtio seuraavaksi tekee. Enää määräaikaa ei ole, joten neuvotteluasetelma on muuttunut valtionyhtiön kannalta paremmaksi.
Valtion kannalta huono vaihtoehto olisi, että jokin ulkopuolinen ostaisi kaivoksen lakkauttamispäätöksen jälkeen nimellisellä hinnalla ja saisi tulevaisuuden mahdolliset tuotot. Siinä tapauksessa verovaroja olisi hukattu todella paljon. Valtio on sijoittanut kaivokseen 500 miljoonaa euroa.
Eri asia on sitten se, onko kaivoksesta koskaan mahdollista saada kannattavaa. Siihen kysymykseen kenelläkään ei ole varmaa vastausta. Epävarmaa on myös se, onko kukaan todellisuudessa valmis rahoittamaan kaivosta.
Jos kaivoksesta on mahdollista saada kannattava, sille löytyy varmasti myös yksityinen rahoittaja ja omistaja. Toistaiseksi ei ole löytynyt. Kaivos ei ole myöskään koskaan saavuttanut tuotantotavoitteittaan. Terrafame on myös lipsunut tuotantotavoitteistaan.
JUKKA GRÖNDAHL / HS
Terrafame Oy:n nikkeli- ja sinkkikaivos Sotkamossa etsii yksityistä sijoittajaa, joka ostaisi kaivostoiminnan valtion omistamalta Terrafame Oy:ltä
Terrafame Oy:n nikkeli- ja sinkkikaivos Sotkamossa etsii yksityistä sijoittajaa, joka ostaisi kaivostoiminnan valtion omistamalta Terrafame Oy:ltä
JUKKA GRÖNDAHL / HS
Valmiin nikkeli- ja sinkkisulfidin varasto, jossa työkennellään hengityssuojainten kanssa Terrafamen nikkeli- ja sinkkikaivoksella Sotkamossa.
Valmiin nikkeli- ja sinkkisulfidin varasto, jossa työkennellään hengityssuojainten kanssa Terrafamen nikkeli- ja sinkkikaivoksella Sotkamossa.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Erittäin asiallinen reklamaatioselvitys...

Viime kesänä minulta hajosivat, murenivat vanhat - yli kymmenen vuoden ikäisten - työsandaalien, turvakenkien pohjat alta.
Ihmettelin kesällä, miten pohjat ikäänkuin liukuivat sivuttain. Toissaalta vaimoni ihmetteli, mistä lattialle tulee "nokea". Aloin tutkia kengänpohjia ja kuinka ollakaan, ne olivat aivan riekaleina sivuilta. Kengät muutoin olivat ihan kunnossa.

Kävin näyttämässä kenkiä paikalliselle suutarille, joka totesi, että niitä ei voi korjata.

Otin sen jälkeen yhteyttä valmistajaan, sillä asia kiinnosti minua aika lailla, sillä kyseessä oli erittäin vähän käytetty kenkäpari, tosin vanha.
Sain vastauksen ja pyynnön lähettää valmistajan kustantamana kenkäpari tutkittavaksi.

Sain tänään kirjeen, jossa selostettiin erittäin asiallisesti ja seikkaperäisesti em. tyyppisen kenkäparin pohjaominaisuudet. Kirjeessä todettiin myös, että minun kenkäni tyyppistä tuotetta ei ole tehty pitkään aikaan, pohjalestejä ei ole enää varastossa.

Kyseessä olivat polyuretaanipohjat, jotka olivat alkaneet biologisesti hajoamaan.

Saamassani selvityksessä todetaan, että kaikki työ- ja turvajalkineiden valmistajat käyttävät samaa teknologiaa eli polyuretaania pohjien valmistuksessa.

Saamassani selvityksessä todetaan lisäksi, että uudessa korvaavassa mallissa tänä päivänä käytetään myös kotimaista kuumakestävää Grip-kumipohjaa.

Niin - kyseessä olivat Jalas-turvasandaalit ja vastauksen sain Ejendals Suomi Oy:ltä.

Asia on loppuun käsitelty.

Terrafamen kaivoksella iloitaan jatkoajasta, rahoitus löytymässä – Sipilä vierailulle maanantaina...

Mitäpä tuohon muuta sanomaa/kirjoittamaan - järki voittaa.


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Terrafamen kaivoksella iloitaan jatkoajasta, rahoitus löytymässä – Sipilä vierailulle maanantaina

Terrafamen kaivos saa hallitukselta jatkoaikaa. Pääluottamusmies Jukka Vetola kertoo, että kaivoksella odotetaan pääministerin vierailua innolla.
Kotimaa
ilmakuvaa kaivosalueesta
Nordisk Film


Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt myöntää Terrafamen kaivokselle jatkoajan.
Spekulointia mahdollisesta päätöksestä herätti jo aiemmin perjantaina, kun Valtioneuvos twiittasi aamupäivällä, että pääministeri Juha Sipilä saapuu maanantaina vierailemaan Terrafamen kaivoksella. Vierailun syyksi kerrottiin, että pääministeri Juha Sipilä tutustuu Terrafamen toimintaan Sotkamossa.

Valtioneuvos twiittasi Sipilän vierailusta.
Kuvakaappaus, Valtioneuvoston Twitter

Terrafamen pääluottamusmies Jukka Vetola on ilahtunut saatuaan tietää, että kaivos sai jatkoaikaa.
– Toki tämä on positiivinen uutinen. Mielellämme otamme vastaan jatkoajan. Kaupan kokoluokka on sellainen, että tämä oli varmaankin haasteellista. Ymmärrän, että jatkoaika tarvittiin. Tämä selittää myös Sipilän vierailua, että hän tulee tarkastamaan tilanteen vielä maanantaina. Hyvillä mielin otamme hänet vastaan.

Pääministerin vierailua arvostetaan

Vetola arvioi, että on arvokasta, että pääministeri Sipilä vierailee kaivoksella.
– Todella mukavaa, että hän tulee kuitenkin käymään ja näkee tämän tilan. Se on minusta kaikkein arvokkain asia, että nämä ministerit täällä käyvät. Se on sitten kuitenkin aivan erilaista tehdä tällaisia päätöksiä, kun on täällä käynyt.
Sipilän mukaan kaivokselle olisi löytymässä uusi ulkopuolinen rahoittaja. Tällä hetkellä kaivos on puhtaasti valtion omistuksessa.
Kaivoksen pääluottamusmies Jukka Vetola toivoo positiivista lopputulosta kaivokselle.
– Toivomme totta kai positiivista lopputulosta, jotta vuosien työ ei valu hukkaan, Vetola sanoi.

Kehitys kehittyy-sisämaalia muovipussissa...

Sisämaalia muovipussissa? Kyllä! Olimme päättäneet pistää vähän uutta maalia olohuoneen yhteen seinään ja kodinhoitohuoneen seinään kukaties pohjamaaliksi. 
Vaimoni oli bongannut televisiosta mainoksen, jossa esiteltiin valkoista perusmaalia muovipussissa.
Menimme Kemin Prismaan Karjalahdella ja sieltähän löytyi kyseistä Tikkurilan valkoinen maalia > pehmeän valkoinenen valmissävy kolmen litran muovipussissa. Ei toki aivan tavallisessa kauppakassissa mutta asiallisen tuntuisessa pakkauksessa.

Tämä ei ole mainos, mutta kyllähän oli helppoa avata pakkaus. Aivan kuin olisi mehupullon aukaissut. Sulkeminen myös yhtä vaivatonta.

Näitä on saattanut olla jo aikaisemminkin kaupoissa, mutta ne ovat menneet ohi silmieni.

Itse olen taannoin "tapellut" maalipurkkien aukaisujen kanssa. Ainakin olen kolmentyyppistä kantta tavannut ja kaikki ovat olleet lähes yhtä hankalia avata ja osa jopa sulkea. Valitettavasti monia maalipurkin jämiä on päässyt kuivumaan, kun kansi on syystä tai toisesta jäänyt kunnolla sulkematta - tosin ainakin osittain oma moka...

Trumpin talouspolitiikka ei ole suurin murhe...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoitamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

KOLUMNI

Trumpin talouspolitiikka ei ole suurin murhe

TALOUS 


Kirjoittaja on pitkän linjan talousvaikuttaja ja Aalto-yliopiston emeritusprofessori.
TALOUSNOBELISTI Paul Krugman arvioi kylmiltään, että markkinat eivät koskaan toivu Donald Trumpin valinnasta presidentiksi (New York Times9.11.2016). Myös talousnobelistit ovat erehtyväisiä: markkinat näyttävät toipuneen pikaisesti. 
Trumpin valinta, tuo amerikkalainen jytky, on globaali katastrofi monessakin mielessä, mutta ei erityisemmin talouden osalta. Mitä hänen talouspolitiikaltaan voi odottaa?
TRUMP ON luvannut keventää verotusta rajusti ja erityisesti rikkaita suosivasti. Yritysverokanta on hänen suunnitelmissaan 15 prosenttia.
Samalla Trump haluaa käynnistää isoja infrainvestointeja ja kasvattaa liittovaltion sotilasmenoja. Hän ei ole esittänyt sanottavia liittovaltion menoleikkauksia.
Näin luvassa voisi olla jättiläismäinen velkaelvytys. Se lisäisi kotimaista kysyntää ja voisi vauhdittaa talouskasvua ainakin muutamaksi vuodeksi.
KAUPPASODAN käynnistäminen hyödyttäisi joksikin aikaa amerikkalaisia kotimarkkinayrityksiä. Luvattu pankkisäätelyn purkaminen tukisi sekin lyhyellä aikavälillä luotonantoa ja talouskasvua.
Yhdysvaltojen työttömyysaste on jo nyt matala. Iso elvytys voisi siksi aiheuttaa inflaatiota ja korkojen nousupaineita. Halutessaan Trump voi kuitenkin valita keskuspankin (Fed) johtoon hengenheimolaisia, jotka estäisivät ainakin lyhyiden korkojen kohoamisen.
EI OLE poissuljettua, että Trump voi muutamaksi vuodeksi nopeuttaa talouskasvua. Heikosti koulutettujen amerikkalaisten mahdollisuudet työllistyä paranisivat ja Trumpin suosio kannattajiensa keskuudessa paranisi.
Pidemmän päälle Trumpin politiikka on onnettomuus Yhdysvaltojen ja koko maailman kannalta. 
Loputtomalta vaikuttavan velkaantumisen tie on umpikuja.

Protektionistinen kierre on myrkkyä kehittyvien talouksien ja etenkin Suomen kaltaisen pienen avotalouden kannalta.
SUURIMMAT ongelmat ovat kuitenkin muualla. Trumpin valinta järkyttää maailman turvallisuuspoliittisia asetelmia. Ilmaston osalta on lisäaihetta pessimismiin. Demokratia on joutunut outoon valoon. Ihmisoikeudet ovat saaneet kolauksen.
Trump edustaa kaikkea sitä, mitä Krugmanin lisäksi moni muu meistä pitää tyhmänä ja vääränä sekä vastenmielisenä. Lukuun ottamatta kauppapolitiikkaa hänen hänen hahmottamansa talouspolitiikka ei ole suurin murhe.