keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Suomen työntekijäpuolen keskusjärjestöt nyt: SAK, STTK ja Akava - entä tulevaisuudessa...

Suomalainen sanonta: Sitä saa, mitä tilaa, pätee nyt meneillään olevassa keskusjärjestöprosessissa.
Akava on ollut huutolaispojan asemassa vuosikymmeniä, sen on ollut pakko huomata jokainen vähääkään ammattiyhdistysasioita seuraava henkilö. Median rooli on ollut ratkaiseva. Nimenomaan television uutispätkissä tuntuu välillä siltä, että Akava-nimistä keskusjärjestöä ei ole olemassakaan. 
Televisioruudussa ovat elvistelleet pääasiassa SAK:n ja STTK:n puheenjohtajat ratkaisuhetkillä.
Toki "Uusi-SAK"-hankkeen karahdettua pahasti karille Akavankin puheenjohtaja on saanut armollisesti "ruutuaikaa"
Ei tarvitse yhtään ihmetellä nyt meneillään olevaa Akavan pienimuotoista irtiottoa. Saattaahan siinä olla ripaus pullisteluakin, mutta pääviesti on slkeä: Akavakin on olemassa...
Arvelen, että nyt pinnalla oleva tilanne ei ole ollenkaan niin dramaattinen, miltä se äkkiseltään näyttää.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Lääkärien, insinöörien ja opettajien Akava pitää tänään tärkeän kokouksen – lähteekö 600 000 jäsenen järjestö omille teilleen?

Järjestön puheenjohtaja Sture Fjäder suunnittelee irtautumista osittain yhteistyöstä muiden keskusjärjestöjen kanssa.

KOTIMAA 
MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

TÄNÄÄN KESKIVIIKKONA korkeasti koulutettujen etuja ajavan Akavan hallitus pitää merkittävän kokouksen. Kokouksen päätöksistä riippuu paljon, mikä on Akavan rooli edunvalvonnassa jatkossa.
AKAVA suunnittelee irtautumista Finunions-lobbaustoimistosta, joka on kolmen palkansaajakeskusjärjestön yhteinen edunvalvoja EU:ssa. Päätös on tarkoitus tehdä tänään.
Järjestö harkitsee myös eroavansa Pohjolan ammatillisesta yhteistyöjärjestö PSY:stä ja lopettavansa Palkansaajien tutkimuslaitoksen rahoittamisen. Tutkimuslaitos on yksi kolmesta keskeisestä taloustutkimuslaitoksesta.
Kohu kokouksesta syntyi, kun Helsingin Sanomat kertoi Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin Akavan hallituksen kokouskutsuihin kirjaamista suunnitelmista lauantaina.
Miksi kohu syntyi?
PELKÄSTÄÄN Fjäderin sooloilu yhteistyön tulevaisuudesta herätti suuttumusta muissa edunvalvojissa, mutta ei tässä kaikki. HS:n uutisen mukaan monet Akavan liittojohtajat kritisoivat Fjäderiä tiedon pimittämisestä, vauhtisokeudesta ja vallanhimosta. Kaikki eivät pidä myöskään tavasta, jolla Fjäder houkuttelee jäseniä toimihenkilöitä edustavan STTK:sta.
Fjäder lähetti alkusyksystä Akavan hallituksen jäsenille esityslistan, jossa yhtenä kohtana oli ”kahden keskusjärjestön malli”. ”Akava näkee ja toimii sen eteen, että Suomessa on tulevaisuudessa kaksi palkansaajien keskusjärjestöä”, Fjäder esitti hallitukselle päätettäväksi. Akava olisi siis käytännössä ajanut STTK:n lopettamista. Tämä herätti napakan vastalausetulvan. Fäder pahoitteli muotoiluaan.
Jos esitys olisi mennyt läpi, olisi se tiennyt avointa sotaa kahta muuta järjestöä kohtaan.
Miksi tavallisen suomalaisen pitäisi olla kiinnostunut kokouksesta?
AKAVA ON YKSI KOLMESTA palkansaajien keskusjärjestöstä. Ne ovat keskeisessä roolissa, kun Suomessa päätetään työntekijöiden ja työttömien eduista. Tällä hetkellä ne neuvottelevat muun muassa työttömyysturvan uudistuksesta. Akava edustaa muun muassa opettajia, lääkäreitä, insinöörejä ja lakimiehiä. Sillä on 600 000 jäsentä eli viisi kertaa niin paljon kuin esimerkiksi keskustalla.
Palkansaajien keskusjärjestöissä valtaa käyttävät liitot, joihin kuuluu noin kaksi kolmasosaa palkansaajista. Järjestöt ja liitot ovat sitä vahvempia vaikuttajia suhteessa työnantajaan ja hallitukseen, mitä yksimielisempiä ne ovat. Jos yksi keskusjärjestö lähtee omille teilleen, voi se sotkea ja heikentää kaikkien palkansaajien edunvalvonnan.
Millä tavalla pelkkä Finunions-lobbaustoimistosta eroaminen voi vaikuttaa palkansaajien edunvalvontaan?
KAHDEN MUUN keskusjärjestön, SAK:n ja STTK:n, puheenjohtajat sanoivat Helsingin Sanomissa sunnuntaina 18. syyskuuta, ettei Akava voi yksimielisesti päättää, millä alueilla se tekee yhteistyötä muiden palkansaajakeskusjärjestön kanssa.
Ongelmaa ei olisi, jos SAK, STTK ja Akava yhdessä miettisivät yhteistoiminnoista luopumista. Jos Akava eroaa yhteistyöstä, sen jälkeen myös suurin keskusjärjestö SAK voi valita, milloin se tekee yhteistyötä Akavan kanssa. Ilman suurta SAK:ta keskusjärjestöjen yhteiset tavoitteet erilaisissa neuvotteluissa eivät yleensä toteudu.
Miksi Akava haluaa erota yhteistoiminnasta?
FJÄDERIN mielestä Finunions ei toimi hyvin. Hän haluaisi käyttää rahat muuten. Akavassa kritisoidaan myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen keskittymistä tuloerojen tutkimiseen. Akavan on helpompi hyväksyä tuloerojen kasvu kuin muiden keskusjärjestöjen.
Miten pienestä EU-lobbaustoimistosta eroaminen voi todellakin aiheuttaa riidan keskusjärjestöjättiläisten välillä?
SIKSI, ETTÄ HIERTÄVISSÄ VÄLEISSÄ ei ole kyse pelkästään yhdestä toimistosta, vaan taustalla on pitkä taistelu järjestöjen välisestä vallasta. 
Historiassa Akava on usein jäänyt katsomaan vierestä, kun SAK tai SAK ja STTK ovat yhdessä päättäneet työnantajien kanssa palkoista, eläkkeistä, sosiaaliturvasta ja ties mistä.
Näin kävi muun muassa pari vuotta sitten, kun keskusjärjestöt päättivät Suomen tulevasta eläkejärjestelmästä. Silloin Akava pelasi omaa peliään ja huomasi jääneensä yksin. Se suutui eikä allekirjoittanut eläkesopimusta.
Nyt Akava kasvaa, muut eivät. Akava vaatii, että sitä kuunnellaan enemmän. Jos Akava alkaa liikaa sooloilemaan, se ja sen liitot uhkaavat jäädä taas sivuun. Ensi vuonna pitäisi muun muassa päättää, millä mekanismilla liittojen välisissä neuvotteluissa palkat voivat nousta. Akavan julkisen puolen työntekijät haluavat, etteivät palkat muodostu pelkästään vientialojen maksukyvyn mukaan.
Onko Fjäder aloittanut järjestösodan?
AKAVAN ja STTK:n välit ovat ovat huonontuneet siitä lähtien, kun lähinnä SAK:n ja STTK:n liitot alkoivat neuvotella uudesta 1,7 miljoonan ihmiset jättikeskusjärjestöstä parisen vuotta sitten. 
Sen jälkeen Fjäder ja myös OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen alkoivat houkutella varsin avoimesti STTK:n liittoja Akavaan, mikä suututti STTK:n jäseniä. Kesäkuussa hanke kaatui. Merkittävässä osassa oli terveydenhoitoalan 160 000 jäsenen Tehy, joka pelkäsi jäsenkatoa ja irtautui suurjärjestöhankkeesta. Näin Akavan toiminta osaltaan kaatoi uuden keskusjärjestön.
Alkulaukaus järjestökamppailuun alkoi siis suurliittohankkeesta, mutta nyt Fjäder on heittänyt lisää pökköä pesään ja kärjistänyt suunnitelmillaan järjestöjen välejä entisestään.
Mikä on Fjäderin asema tämän jälkeen?
FJÄDERIÄ KRISOIDAAN Akavassa poikkeuksellisen vahvasti. Fjäderillä ei ole kuitenkaan huolta työpaikastaan niin kauan kuin hänellä on Akavan voimaliiton OAJ:n Luukkaisen tuki. Ei ole mitään merkkejä, että Luukkainen olisi kääntänyt peukkuaan alaspäin. Fjäder kertoi HS:n uutisessa haukkuvansa kaikki liittojohtajat, jotka ovat vuotaneet tietoja. Hän tuskin onnistuu hiljentämään kriitikkoja kokonaan.
Se on varma, että keskusjärjestöjen välinen yhteistyö heikkenee, jos Fjäder jatkaa nykyisellä linjallaan. Se on Akavalle vaikea paikka, sillä edelleen Akava tarvitsee ainakin SAK:n tuen, jos se haluaa toteuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa isoja asioita. Fjäder uskoo, että hän voi vaikuttaa itse suoraan hallitukseen, mutta edes kaikki Fjäderin tukijat eivät ole hänen vaikutusvallastaan vakuuttuneita.

tiistai 20. syyskuuta 2016

Kiitos Google Suomi...

Mukava aamuyllätys tänään...


Hyvää syntymäpäivää Aki!

Kaidi Finlandin toimitusjohtaja vaihtuu – Kemin hankkeen johto nyt Carl Haglundille...

Alla olevassa artikkelissa todetaan:
Sunshine Kaidi New Energy Groupin Euroopan investointistrategiasta vastaava varatoimitusjohtaja Carl Haglund ottaa vastuulleen myös Kaidi Finlandin toimitusjohtajan tehtävät.
Hmmmmm - taitaa olla uutinen ihan parhaasta päästä!

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kaidi Finlandin toimitusjohtaja vaihtuu – Kemin hankkeen johto nyt Carl Haglundille

JANI SOURANDER
Carl Haglund ottaa vastuulleen myös Kaidi Finlandin toimitusjohtajan tehtävät.
Sunshine Kaidi New Energy Groupin Euroopan investointistrategiasta vastaava varatoimitusjohtaja Carl Haglund ottaa vastuulleen myös Kaidi Finlandin toimitusjohtajan tehtävät.
Kaidi Finlandin toimitusjohtajana hankkeen julkistamisesta saakka toiminut Pekka Koponen jatkaa Kemiin suunnitellun biojalostamohankkeen johdon neuvonantajana omistamansa konsulttitoimisto Spinversen kautta.
– Suomi ja Kemin biojalostamo ovat Kaidin Euroopan investointistrategian olennainen osa ja Kaidi Finlandin toimitusjohtajuus on luonnollinen lisä tehtävääni, Haglund toteaa.
Kaidi Finland suunnittelee Kemiin miljardin euron biojalostamoa. Toteutuessaan tehdas tuottaisi toisen sukupolven biopolttoaineita, uusiutuvaa dieseliä ja bensiiniä. Jalostamon pääraaka-aineena toimisi energiapuu.
Kaidi Finlandin pääkonsulttina Suomessa on toiminut projektin alkumetreiltä saakka innovaatiokonsulttitoimisto Spinverse. Sen toiminnan painopisteitä ovat olleet Kaidi Finlandin liiketoiminnan suunnittelu, rahoitusjärjestelyt ja yhteistyökumppanien valinta.
– Kemin hanke on saanut taakseen valtavasti tukijoita ja todistanut Suomen biotalousstrategian voiman ulkomaisten investointien houkuttelijana. Viime kuukausien aikana projektissa on saavutettu tärkeitä merkkipaaluja, kuten EU:n myöntämä lähes 90 miljoonan euron investointitukipäätös. 
Nyt on sopiva hetki antaa viestikapula Haglundille ja jatkaa uudessa roolissa, Koponen kertoo.

YK keskeyttää avustuskuljetukset Syyriassa saattueeseen osuneen ilmaiskun vuoksi – Yhdysvallat syyttää maanantain iskusta Venäjää...

Hyökkäys YK:n humanitäärisen avun rekkasaattuetta vastaan luokitellaan sotarikokseksi - entä sitten...


Suora nettilainaus Helssingin Sanomista hiukan tuunattuna:

YK keskeyttää avustuskuljetukset Syyriassa saattueeseen osuneen ilmaiskun vuoksi – Yhdysvallat syyttää maanantain iskusta Venäjää

Venäjä ja Yhdysvallat välittivät viikko sitten Syyriaan tulitauon, mutta maanantaina sekä Syyrian hallituksen joukot että kapinalliset julistivat sen päättyneeksi.

ULKOMAAT  
"Oliko Sipilä väärässä niputtaessaan uusnatsit ja irakilaisten turvapaikanhakijoiden ryöstösurmat?"

00:03 / 49:22

YK: keskeytti kaikki avustuskuljetukset Syyriassa ilmaiskun takia.

YK ilmoitti tiistaina keskeyttävänsä avustuskuljetukset Syyriassa maanantaisen ilmaiskun vuoksi, uutistoimisto Reuters kertoo.
Syyrian tilannetta raportoivan Syrian Observatory for Human Rights -järjestön mukaan avustusrekkoja pommittivat joko Syyrian ilmavoimien tai Venäjän sotilaskoneet.
Ajoneuvot olivat pysäköityinä Punaisen puolikuun varastoalueelle. Ensimmäisten tietojen mukaan iskussa kuoli ainakin 12 avustustyöntekijää ja kuljettajaa, mutta Reutersin mukaan Punainen risti ilmoitti tiistaina puoliltapäivin uhriluvun voivan olevan aiemmin arvioitua pienempi.
Punainen risti vahvisti tiistaina siviilien lisäksi yhden syyrialaisen Punaisen puolikuun vapaaehtoisen kuolleen iskussa. Se ei tarkentanut lukumäärää.
YHDYSVALLAT arvosteli aikaisin tiistaiaamuna kovin sanoin Venäjää ilmaiskusta.
”Sekä Syyrian hallinto että Venäjän federaatio tiesivät saattueen määränpään, mutta silti nämä avustustyöntekijät kuolivat yrittäessään helpottaa syyrialaisten elämää”, Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja John Kirby sanoi Reutersin mukaan.
”Yhdysvallat ottaa tämän esiin suoraan Venäjän kanssa. Kun otetaan huomioon tulitauon räikeät rikkomukset, arvioimme uudelleen tulevat mahdollisuudet yhteistyölle Venäjän kanssa”, Kirby sanoi.
Kreml kommentoi asiaa tiistaina puoliltapäivin, kun Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov puhui toimittajille.
”En usko, että on mahdollista tai oikein vetää mitään vahvistamattomia johtopäätöksiä. Asevoimamme tarkistavat parhaillaan tietoja iskusta ja toivon heidän saavan konkreettista tietoa paikalta ja julkaisevan sen jälkeen tiedotteen”, Peskov sanoi Reutersin mukaan. 
VENÄJÄ ja Yhdysvallat välittivät viikko sitten Syyriaan tulitauon, mutta maanantaina sekä Syyrian hallituksen joukot että kapinalliset julistivat sen päättyneeksi.
Syrian Observatory for Human Rights raportoi jo maanantaina, että Syyrian armeija oli alkanut pommittaa Aleppoa.
Tulitauko heikkeni jo viime viikolla, kun Yhdysvaltain johtaman liittouman koneet pommittivat Syyrian armeijaa lauantaina. Syrian Observatory for Human Rights kertoi Reutersin mukaan, että iskussa kuoli ainakin 80 Syyrian armeijan sotilasta.
Yhdysvallat pyysi pommitusta anteeksi, mutta se synnytti silti tiukkaa sanailua Venäjän ja Yhdysvaltain välille.
Yhdysvaltain mukaan sen tekemä isku oli vahinko, mutta Kirbyn mukaan avustussaattueeseen kohdistunut isku ei voinut olla.
Valkoisen talon edustajat tosin kertoivat Reutersille, ettei vielä tiedetä, olivatko iskun takana syyrialaiset vai venäläiset koneet.
”Venäläisille on vastuu pidättäytyä tällaisista toimista itse, mutta heillä on myös vastuu estää [Syyria] hallintoa tekemästä tällaista”, nimetön korkea arvoinen yhdysvaltalaislähde sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Yhdysvaltain ulkoministerin John Kerryn ja Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin on määrä tavata tänään tiistaina. Tapaaminen oli sovittu jo ennen maanantaista ilmaiskua.
MYÖS YK:n edustajat arvostelivat iskua kovin sanoin.
”Järkytyksemme on valtava”, YK:n Syyrian-erityisedustaja Staffan de Mistura sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
”Saattue oli pitkän lupa- ja valmisteluprosessin tulos”, hän sanoi.
YK:n avustuspäällikkö Stephen O’Brien vaati asiasta tutkintaa.
”Sanon suoraan: Jos tämä tunteeton hyökkäys osoittautuu tarkoitukselliseksi iskuksi avustustyöntekijöitä kohtaan, kyseessä olisi sotarikos”, hän sanoi AFP:n mukaan.
AMMAR ABDULLAH / REUTERS
Ilmaiskussa vahingoittunut avustusrekka Aleppon länsipuolella tiistaina.
Ilmaiskussa vahingoittunut avustusrekka Aleppon länsipuolella tiistaina.

Vahinko ei tule kello kaulassa - jatkoa 16.09.2016 tekstiin...

Kirjoitin tekstin Vahinko ei tule kello kaulassa tekstin 16.09.2016. Se vaatii hiukan jatkoa... 

Jatkoa edelliseen maanantaina 19.09.2016:

Hain uudet lavat Prima Raudasta, Maritimin toimitus oli ajallaan. Vanhempi pojistamme kävi laittamassa lavat illansuussa paikoilleen soudettuani veneen ajoluiskan viereen. Ajoin veneen takaisin hiukan kuulostellen toimintaa.
Lähden huomenna vaimoni kanssa huomenna aamulla käymään Selkäsaaressa. Ajamme Laitakarin päädyn kautta. Yritämme saada sinne jättämäni ankkurin ylös.

On syytä mökki laittaa jo alustavasti talvikuntoon syysmyrskyjä odotellessa.

Tänään keskustelin Hahtisaaren venesatamassa tutun kaivinkonemiehen kanssa, joka mm. meille on ruopannut kulkuväylää Selkäsaaressa olevalla telakaivinkoneellaan. Kerroin hänelle karikolle ajamisestani.
Hän sanoi uistelureissuillaan ajaneensa ilmeisesti tuurilla aika läheltä em. karikkoa useastikin katseltuamme vanhasta merikartasta karikon sijainnin. Hän tarkistin sen vielä kännykkäsovellutuksestaan.

"Kyllä, kyllä siinä on selvästi karikko! Miten tuo on jäänyt huomaamatta?" hän muistaakseni totesi. Todettakoon, että vanha uitto-/hinausväylä menee turhan läheltä em. karikkoa...  

Jatkoa edelliseen tiistaina 20.09.2016:

Kävimme tänään Selkäsaaressa. Ajoimme rauhallisesti "uusilla Propulse-lavoilla" Hahtisaaresta Laitakarin kaupunginpuoleiseen päätyyn ja irrotimme sinne jääneen, merkatun ankkurin. Köysi kiinni veneen keulaan ja pakki päälle - ankkuri ei ollut loppujen lopuksi tiukassakaan, kun on moottorivoimaa takana...

Ajoimme väyliä pitkin Selkäsaaren länsirannalle katsomaan tuttaviemme "uusvanhaa" kesämökkikokonaisuutta. Ihan hyvältä näytti. Oli turvallista ajaa ruopattuun, pienillä aallonmurtajilla varustettuun väylään.

Sitten takaisin omaan rantaan. Vedenpinta oli matalalla. Varmuuden vuoksi perämoottori trimmillä aika ylös ja vauhti "ryöminnälle". Oli pakko sammuttaa moottori ja meloa loppumatka.

Mökillä teimme talven tuloon liittyviä töitä. Poltimme tulistelupaikalla, myös rannan tulistelupaikalla risuja - eräänlaista aluesiistimistä.
Irrotin jumiutuneen kirveen. Loppujen lopuksi jouduin sahaamaankin. Hankala puu sai "lopullisen tuomion" > poltin sen ja palautan tuhkan aikanaan puitten juurille.

Soitin saaresta Kemin kaupungingeodeetille, Paulus Rantajärvelle, koska tiesin asiantuntijaporukan tulevan mahdollista väyläruoppausta "kuutioittamaan/massoittamaan" - hyvä niin.
Huomenna keskiviikkona aamulla käväisevät tilannetta katsomassa. Hyvä, sillä vesi on matalalla ja ilmeisesti heikko tuuli...

Asia kiinnostaa luonnollisesti meitä kovastikin, sillä pohjois-luoteistuulella matalan veden aikaan on kolme vuotta sitten ruopattua väylää hankala ajaa. Nimenomaan lähtö rannasta on työlästä. Olen kaksi Propulse-lapaa hajottanut väyläpenkkaan...

Sain saareen mielenkiintoisen puhelun. "Langan päässä" oli Tapani Onkalo, Kemin kaupungin eläkkeellä oleva tekninen johtaja/kaupungingeodeetti. Keskustelimme kaupunkikuvaa elävöittävästä muraali-asiasta. Hänellä oli erinomainen ehdotus, jota on syytä vakavasti pohdiskella. Lähestyvät kuntavaalit olivat esillä yleisellä tasolla, tosin sain hyviä vinkkejä ehdokkuuteni edistämiseksi.
Keskustelimme myös kaavoitetusta Selkäsaaren Pohjoislaiturista. Kunnon väylä ja asiallinen laituri olisivat aivan välttämättömät, mikäli Kemin Matkailu Oy:n ja paikallisen laiva-/veneyrittäjän toiveet toteutuvat. Seikkailujen saari saisi erinomaisen aloituksen. 

Kaiken kaikkiaan mukava saaripäivä.










maanantai 19. syyskuuta 2016

Ruotsalaislehti: Venäjältä Ruotsiin suuntautuu uusi mutta huippusalainen uhka...



Alla olevassa artikkelissa todetaan:Tiedusteluopin professori Wilhelm Agrell Lundin yliopistosta arvioi, että tiedustelupalvelu on saanut informaatiota, josta kansalaiset näkevät vain seuraukset, eivät itse tietoa.
Ruotsin toteuttamat seuraukset olivat poikkeuksellisen nopeita. Todennäköisesti Gotlannin sotilasmäärä kasvaa lähitulevaisuudessa.
Ei tarvitse kaukaa hakea syitä em. toiminnalle. Venäjä on aktiivisesti harjoitellut massiivisilla sotaharjoituksilla Baltian rajan pinnassa. Vuoden 2014 Venäjän operaatio Krimin niemimaalla ja Itä-Ukrainan yhä jatkuva sotatila ovat saaneet ruotsalaiset laskemaan 1+1=vähintään 3. Vähäinen ei ole myöskään Itämeren alueen turvallisuus/turvattomuus. On syytä olla aktiivisesti palopaikalla ennen kuin palaa...
Asiaan on kiinnittänyt huomiota Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö mm. seuraavasti:
Niinistö arvelee, että Ruotsi haluaa lähettää Venäjälle viestin.
”Ruotsin suunnalta halutaan antaa signaalia, että Ruotsi on valmis puolustamaan Gotlantia. Suomen kannalta se on hyvä asia, ettei ole puolustuksellisesti vajavaisia alueita. Ruotsin tahto puolustaa Gotlantia vakauttaa Itämeren turvallisuuspoliittista tilannetta”, Niinistö sanoo.
”Jos Ruotsiin olisi kohdistunut välitön uhka, niin varmasti olisi ryhmitetty suurempi joukko Gotlantiin kuin mistä on nyt päätetty.”
Ahvenanmaa on Itämerellä juuri sellainen ”puolustuksellisesti vajavainen alue”, johon Niinistö viittaa.
”En kommentoi Ahvenanmaalle suunniteltuja joukkoja ja määriä, mutta suunnitelmia tietenkin on. Niitä on tietysti muuttuneessa ympäristössä jouduttu pohtimaan.”

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat 

Ruotsalaislehti: Venäjältä Ruotsiin suuntautuu uusi mutta huippusalainen uhka

Dagens Nyheter -lehden lähteiden mukaan äkilliseen päätökseen Gotlannin puolustuksen vahvistamisesta oli jokin tietty syy, ei pelkästää turvallisuustilanteen yleinen kiristyminen.



Joukko maastopukuisia sotilata ruohikossa. Taustalla Visbyn kaupungin muuri.


Ruotsalaissotilaita harjoittelemassa viime viikolla Visbyn tuntumassa Gotlannissa. Kuva: Sören Andersson / EPA

Ruotsalaisen Dagens Nyheter -lehden mukaan Ruotsi päätti aikaistaa Gotlannin-joukkojensa jäämistä saarelle, koska Venäjän lisääntyneestä sotilaallisesta uhasta oli saatu huippusalaista tietoa. Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö Mikael Bydén ilmoitti viime keskiviikkona yllättäen, että saarelle jää taisteluosasto heti eikä puolen vuoden päästä.  
Bydén sanoi tuolloin, että syynä on Itämeren tilanteen yleinen kiristyminen, mutta nimenomaista uhkaa ei hänen mukaansa ollut. Dagens Nyheter kertoo maanantaina toista. Sen turvallisuuslähteistä saamien tietojen mukaan Ruotsilla on tiedossa tietty uhka, joka kohdistuu Venäjältä Ruotsiin.
Tieto on määritelty niin salaiseksi, että siitä voidaan kertoa vain hallituksen päätöksellä, DN kirjoittaa. Puolustusministeri Peter Hultqvist ei ole vastannut lehden kommenttipyyntöön.

Seurauksen näkyvät, syy ei

Tiedusteluopin professori Wilhelm Agrell Lundin yliopistosta arvioi, että tiedustelupalvelu on saanut informaatiota, josta kansalaiset näkevät vain seuraukset, eivät itse tietoa.
Pysyvien joukkojen äkillinen sijoittaminen Gotlantiin on poikkeuksellista. Kylmän sodan monien kriisien aikana Ruotsin sotilaallista valmiutta nostettiin hitaasti ja harkiten, mutta nyt Ruotsi osoitti, miten nopeasti se voi siirtyä sanoista tekoihin, Agrell sanoo.
Puolustuspolitiikan asiantuntija Stefan Ring kommentoi DN:lle, ettei uutinen yllätä häntä nykytilanteessa, vaikka tiedot ovatkin liian vähäisiä uhkatason arvioimiseksi.
Ruotsin maaperä on kiinnostava sekä Venäjälle että Yhdysvalloille ja Natolle, joten Ruotsi joutuu vedetyksi mukaan, vaikkei itse olisikaan toimija, Ring sanoo.