keskiviikko 17. elokuuta 2016

Kolumni: Viherpiiperryksestä liiketoiminnaksi...

Reijo Tolpin teksteissä on järkeä ja kiinnostavuutta - niin tälläkin kerralla. Lisäksi hän ottaa alla olevassa kolumnissa käyttöön tuon parjatun viherpiipertäjä-sanan myönteisessä hengessä...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiuakn tuunattuna:



Kolumni: Viherpiiperryksestä liiketoiminnaksi


Reijo Tolppi
Tänä vuonna maapallon uusiutuvat luonnonvarat loppuivat viime viikolla (8.8.) ja loppuvuosi sitten mennään tulevien sukupolvien kustannuksella. Tämä niin sanottu ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin tekemiin laskelmiin, joiden perusteella ihmiskunnan kulutus ylitti maapallon kapasiteetin ensimmäistä kertaa 1970-luvun alussa, ja tämän jälkeen ylikulutuspäivä on siirtynyt lähes lineaarisella ennustettavuudella yhä aikaisemmaksi vuoden kulussa.
Nykyisin ihmiskunta kokonaisuudessaan tarvitsisi noin 1,5-kertaisen maapallon, jotta kulutus ja biokapasiteetti vastaisivat toisiaan. 

Tosin suomalaisten elintasolla tämä ei riittäisi vielä mihinkään: jos maailmassa ei olisi muita kuin suomalaisia tarvittaisiin kolme maapalloa, ja ökyrikkaiden Lähi-idän maiden elämäntyylillä neljäkään ei vielä riittäisi.
Yksi keino vähentää tai jopa lopettaa tulevien sukupolvien kustannuksella eläminen on kiertotalouden kehittäminen. 

Perinteisesti talous on jatkumo, jossa hankitaan raaka-aineita, jalostetaan ne tuotteiksi ja myydään kuluttajalle. Kun tuote vanhenee tai rikkoutuu, se päätyy jätteenä hävitettäväksi.
Kiertotaloudessa virta käännetään kierroksi, jossa yhden jäte on seuraavan raaka-aine. Ajatus itsessään on Suomessa vanhastaan tuttu: me pienet ihmiset olemme tunnollisesti kierrättäneet pullomme ja purnukkamme jo vuosikymmenet ja presidentti Halosen hengessä kirpputoreilu on sosiaalisesti hyväksyttävää kenelle tahansa.
Lapissa kiertotalous on saanut hyvän startin. Edelläkävijänä on ollut Kemin Digipolis, joka aloitti jo 2012 kiertotalouteen liittyvien uusien liiketoimintojen selvityksen. Meri-Lapin prosessiteollisuuden sivuvirrat ovat yhteensä noin 1,2 megatonnia.
Se on todella paljon tavaraa: sitä voi verrata vaikkapa koko Suomen yhdyskuntajätteen kokonaismassaan, mikä on noin 2,6 megatonnia.
Kiertotalouden väljästä määrittelystä johtuen sen työllistävää vaikutusta on vaikea laskea. Suuntaa-antavina voi pitää Rooman klubin huhtikuussa 2015 julkaisemia perusteellisiin laskelmiin perustuvia lukuja, joiden mukaan Ruotsissa kiertotalous synnyttää noin 100 000 uutta työpaikkaa.
Ottaen huomioon Suomen ja Ruotsin kansantalouksien samankaltaisuuden, ei voi mennä paljon vikaan, jos väittää kiertotalouden synnyttävän tälle puolelle Pohjanlahtea noin 50 000 työpaikkaa.
Kiertotalouden suuren työllistämispotentiaalin vuoksi Lapin amkissa suunnitellaan “Kiertotalous ja sivuvirrat”-koulutuksen aloittamista jo ensi vuonna. 

Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat arktisen kiertotalouden erityispiirteisiin ja tuottaa lisäarvoa alueella jo liikkuvien materiaalien sivuvirtoihin.
Koulutusta rakennetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa, mukaan ovat jo lupautuneet Napapiirin Energia ja Vesi, ProAgria, AHMA ympäristö Oy sekä Luonnonvarakeskus.
Ihme on, jos tämä paketti ei opiskelijoita kiinnosta.
Kirjoittaja on Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori.

Entistä puhtaampaa jätevettä mereen Veitsiluodosta...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan - hyvä niin...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna: 

Entistä puhtaampaa jätevettä mereen Veitsiluodosta

Stora Enso sijoittaa 13 miljoonaa euroa Kemin sellutehtaan uuteen vedenpuhdistamoon.


Jyri-Jussi Rekinen
Stora Enso investoi 13 miljoonaa euroa Veitsiluodon sellutehtaan jätevesipäästöjen vähentämiseen. Uusi jätevesilaitos asennetaan tämän syksyn aikana. Sen on tarkoitus olla toiminnassa ensi vuonna.
Stora Enson Veitsiluodon tehtaan ympäristöpäällikkö Pipsa Maikkula kertoo, että muutokset vähentävät nykyisen puhdistamon kuormitusta.
– Investointien ansiosta puhdistamolle veden mukana menevän puukuidun ja selluprosessin kemikaalijäämien määrä vähenee, Maikkula sanoo.
– Näin puhdistettavaa tulee vähemmän ja lopputuloskin on parempi.
Investoinnilla on positiivinen vaikutus sellun laatuun.
– Sellu jalostetaan meillä toimistopaperiksi. Tuotannon tasaisuus ja häiriötön käynti vaikuttavat paperin valmistukseen ja laadunhallintaan, Maikkula kertoo.
Lähes 30 vuoden ajan Veitsiluodon sellutehtaan vedet ja osa paperitehtaan vesistä on puhdistettu biologisesti. Sellaiset paperitehtaan vedet, jotka eivät sovellu biologisesti käsiteltäviksi, puhdistetaan kemiallisesti. Tällä hetkellä tehdas kuluttaa noin 2 kuutiometriä Kemijoen vettä sekunnissa. Puhdistetut jätevedet ohjataan Perämereen.
Tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila kertoo, että suunnittelu- ja laitehankinnat ovat käynnissä.
– Laiteasennukset ja käyttöönotto tapahtuvat ensi vuoden lokakuussa. Laitos on toiminnassa ensi vuoden loppuun mennessä, hän tietää.
Vastaavaa tekniikkaa käytetään Mäkimattilan mukaan jo muilla Stora Enson tehtailla. Ilmapäästöihin uusi laitos ei vaikuta. Investoinnilla vastataan EU:n tiukentuviin ympäristövaatimuksiin. Mäkimattila vakuuttaa, että kyseessä on Veitsiluodon tehtaan oma päätös eikä EU:n sanelema.
Hänen mukaansa tehtaan jätevesi- ja ilmapäästöt ovat alle nykyisten ympäristöluvassa määritettyjen raja-arvojen. Ne puolestaan perustuvat EU:n BAT-asiakirjaan.
Maikkulan mukaan investoinnilla varmistetaan, että Veitsiluodon jätevesipäästöt ovat BAT-asiakirjassa määritetyn parhaan käytettävissä olevan teknologian mukaisia.
– Nyt tehty päätös on hyvä ympäristön ja prosessin kustannustehokkuuden kannalta, tehtaanjohtaja kehuu.
Muutostöiden päälaitteet toimittaa Andritz Oy Savonlinnan konepajaltaan. Yhtiöön päädyttiin normaalin kilpailutuksen kautta. Uusia työpaikkoja uuden laitoksen myötä ei synny. Rakennusaikana laitos työllistää Andritzin ja sen alihankkijoiden työntekijöitä.
Mäkimattila kehuu teknologian olevan kehittynyttä ja luotettavaa, jolloin se yksinkertaistaa sellun valmistusprosessia. Samalla yhtiön imago kohentuu ympäristöystävällisemmäksi. Muutosten myötä käytettävien kemikaalien ja energian kulutus pienenee tehtaanjohtajan mukaan merkittävästi. Puuta ja kemikaaleja liukenee nyt poistovesiin vähemmän.
– Vesien käsittely ja puhdistaminen on nyt helpompaa, Mäkimattila hehkuttaa.
UUTISTAUSTA

Ympäristö- investoinnit

Biologinen jätevesipuhdistamo 1988
Happivalkaisu 1990
Väkevien hajukaasujen poltto soodakattilassa 90-luvun alussa
Voimalaitos 1995
Puskuriallas puhdistamolle 90-luvun puoliväli
Rotaatiolaitos 90-luvun puoliväli
Jätteiden lajittelu 90-luvun puoliväli
Laimeiden hajukaasujen keräily 2000
Biologisen puhdistamon laajennus 2000-luvun alku
Ympäristöinformaatiojärjestelmä 2000-luvun puoliväli
Kaatopaikan vuotovesien keräily 2000-luvun puoliväli
Lämpövaihdin jätevesien jäähdytykseen 2010
Mustalipeän haihdutusyksikön uusinta 2013, meluseinä 2014
“Nyt tehty päätös on hyvä ympäristön ja prosessin kustannustehokkuuden kannalta.”
Juha Mäkimattila
Tällä hetkellä tehdas kuluttaa 2 kuutiometriä Kemijoen vettä sekunnissa. Puhdistetut jätevedet ohjataan Perämereen.

tiistai 16. elokuuta 2016

Kuntapolitiikka - yhteisten asioiden hoitamistako? Kyllä...

Pistänpä liikkeelle vanhan tekstini, jossa sain taannoin palautetta entiseltä työtoveriltani kerrottuani hänelle, että olen mukana kuntapolitiikassa.
Todettakoon, että lähdin mukaan em. kuvioihin vuonna 2000 ja olen edelleenkin mukana siinä vaatimattomalla panoksellani. 

Viime vuosina ole kokenut tekeväni mielenkiintoista, arvokasta työtä.


Vanha nimimerkkitekstini vuodelta 2006:

SINÄ KUNTAPOLIITIKKONA! JO ON AIKOIHIN ELETTY!

Tapasin yli kymmenen vuoden rupeaman jälkeen työtoverin, jonka kanssa olimme 1970- ja -80-lukujen vaihteessa saman työnantajan palveluksessa.

Olimme silloin kohtalaisen paljon tekemisissä, sillä teimme yhdessä mm. pihan kuivalle mäntykankaalle. Se oli kovaa, raakaa homma käsipelillä! Työtoverini oli meillä tavallaan ruokapalkkaisena renkinä vapaa-ajallaan.
Työnteon ohessa oli todella mielenkiintoista keskustella lähes kaikkea maailmaan syleilevää.

Välillä meillä oli kummallakin jalat tukevasti irti maasta irrotellessamme aikamoisen reippaasti erilaisia ideoita toistemme analysoitavaksi.

Siihen maailman aikaan kumpikaan meistä, minä varsinkaan, emme olleet kiinnostuneita politiikasta pätkääkään. Meillä oli kriittisenselkeä, näin jälkikäteen ajatellen kohtalaisen epämääräinen ja huono kuva poliitikoista ja politiikan tekemistä! Meidän arvomaailmassamme poliitikko ei nauttinut erityisen suurta arvostusta.

Siksi hänen reaktionsa tavatessamme hetki sitten oli ymmärrettävää kerrottuani, että olen muutaman vuoden ollut jonkin verran kunnallispolitiikassa mukana.

Sinä kuntapoliitikkona! Jo on aikoihin eletty!” hän sanoi ja lisäsi ” Etkö pahempaa ole keksinyt?”

Yritin selostaa hänelle, että monien elämänvaiheiden jälkeen tavallaan ajauduin vaatimattomalla panoksellani kunnallispolitiikkaan halutessani vaikuttaa asioiden kulkuun.
Politiikka ja nimenomaan kunnallispolitiikka ja siinä nimenomaan lautakuntatyöskentely on yhteisten asioiden hoitamista! Se on järkevää ajatustenvaihtoa koulutus- ja elämänkokemukseltaan sekä arvomaailmaltaan hyvin erilaisten ihmisten kesken.” yritin perustella kunnallispolitiikkamyönteisyyttäni, eräänlaista käännynnäissyyttäni…

Yhteisten asioiden hoitamista?” hän toisti. ”Miten Sinä rivipäättäjänä luulet voivasi vaikuttaa yhtään mihinkään?” hän hyökkäävästi latasi välittömästi. ”Tässäkin kaupungissa tosiasiassa päätökset tekevät kourallinen omasta mielestään supervaikuttajia! Näin se on muuallakin! He sopivat hommat yli puoluerajojen keskenään ja piste. Siinä on Sinun yhteisten asioiden hoitaminen.” ystäväni sanoi aggressiivisesti.
Lisäksi he kahmivat itselleen parhaimmat virat kuin rusinat pullista. Oletko nähnyt kenenkään supervaikuttajan jääneen aktiivikautensa jälkeen tyhjän päälle?” hän lisäsi hieman suoni otsassa pullistellen.

Kyllä minä mielestäni olen voinut vaikuttaa omalta osaltani asioiden käsittelyn avoimuuteen. Kyllä niistä nykyään keskustellaan aivan toisella tavalla ja toisin äänenpainoin kuin ennen.” yritin väliin esittää omaa näkökantaani.

Silmänlumetta! Silmänlumetta” Kyllä Sinun järkevänä ihmisenä pitäisi nähdä, että tyyli on: Puhu sinä, minä pitelen hevosta! Puhutaan lämpimikseen, mutta päätökset tehdään edelleen pienessä superporukassa. Näin se ikävä kyllä on! Usko minua, sillä niin sinisilmäinenkään edes Sinä et voi olla!” hän latasi täyslaidallisen optimismiini.
Vai että yhteisten asioiden hoitamista!” hän mumisi itsekseen. Katsoin parhaaksi muuttaa puheenaihetta hiukan neutraalimpaan. Lähestyviin musiikkifestareihin paikkakunnalla, siitä ei luulisi adrenaliinitason nousevan…



Terveisiä Tornion Arboretumista...

Kävimme iltapäivällä iäkkään naisystävämme kanssa Tornion Arboretumissa. Naisystävämme oli jo vuonna 2013 ottanut paikallislehdestä talteen artikkelin, jossa em. kohdetta esiteltiin. Hänen käyntinsä oli monista eri syistä siirtynyt ja siirtynyt.


Nimenomaan hänen toivomuksesta lähdimme liikkeelle ja hyvä niin, sillä kohde on erinomainen.
Minä ja vaimoni olimme alueella käyneet sen käynnistysvaiheessa 1980-luvun loppupuolelle Tornion asuntomessujen aikaan.

Pätkä nettitekstiä:

Tornion Arboretum-puisto


Erikoisuudet |  Kartat   |  Kuvia   |  Opastukset   |  Shakki   |  Yhteystiedot   |  Etusivu

Tornion Arboretum-puisto on ilmainen nähtävyys kaikille puutarhasta kiinnostuneille.
Se tarjoaa mahdollisuuden tarkkailla erilaisia kasveja pohjoisissa olosuhteissa.
Alueen koko on n. 3,5 hehtaaria ja löydät täältä n. 200 puuta ja pensasta sekä melkein saman verran ruohovartisia kasveja.
Puisto on jaettu useisiin eri osiin. Löydät täältä mm. yrttitarhan, ruusutarhan, havupuumetsän, kivikkotarhan sekä joitain erikoisuuksia.

Alueella on myös lasten leikkikenttä.

Puisto sijaitsee n. 3,5 km keskustasta Kemiin päin.
Puisto on aina auki, mutta suosittelemme käyntiä kesällä, keväällä ja syksyllä.
Talvisin puisto on lumen vallassa, eikä puistossa voi liikkua muuten kuin suksilla.


Hivenen kova tuuli ja ohi kulkevan liikenteen melu häiritsivät keskittymistä itse asiaan, mutta olimme kaikki tyytyväisiä näkemäämme ja kokemaamme. Välillä istuskelimme puiston penkeillä ihaillen loistokkaita kasveja.

Niin kuin todettu Tornion Arboretum on mielenkiintoinen alue kokonaisuudessaan rauhallisen läpikävelyn perusteella - suosittelen...



Stora Enso investoi 13 miljoonaa Veitsiluodossa...

Alla olevan tyyppisiä lehtiartikkeleita on mukava lainata ja kommentoida. Vaikka ne eivät lisää työpaikkoja niin sopii olettaa, että ne ainakin turvaavat nykyisiä työpaikkoja. 

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Stora Enso investoi 13 miljoonaa Veitsiluodossa

IINES JAKOVLEV
Stora Enson Veitsiluodon tehtaan vuotuinen kapasiteetti on 375 000 tonnia valkaistua koivu- ja havusellua, 785 000 tonnia tulostus-, kirjekuori-, kouluvihko- ja lomakepapereita sekä päällystettyä aikakauslehtipaperia ja 200 000 m3mäntysahatavaraa.
Stora Enso investoi 13 miljoonan euroa Veitsiluodon sellutehtaan jätevesipäästöjen vähentämiseen sekä kustannus- ja energiatehokkuuden parantamiseen.
Investoinnilla kehitetään Veitsiluodon sellutehtaan ruskean massan pesuprosessia ja modernisoidaan happivalkaisua. Investointi toteutetaan syksyn 2017 aikana.
Investoinnin ansiosta sellutehtaan poistovesiin liukenevan puun määrä ja siitä johtuva kemiallinen hapenkulutus tehdasta ympäröivällä merialueella tulee vähenemään. Investoinnilla on positiivinen vaikutus myös sellun laatuun ja tuotannon tasaisuuteen. Muutosten myötä käytettävien kemikaalien ja energian kulutus pienenee ja poistovesien käsittely helpottuu.
Investoinnilla vastataan EU:n BAT-säännösten mukaisiin tiukentuviin ympäristövaatimuksiin.

Miten venäläislehdistö kertoo Ukrainasta? Varmuus terrori-iskusta ja vihamielisyyden hehkutusta...





Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Yle maailmalla: Moskova 

Miten venäläislehdistö kertoo Ukrainasta? Varmuus terrori-iskusta ja vihamielisyyden hehkutusta

Venäjän suuret tiedotusvälineet pitävät Ukrainaa syyllisenä terrorismiin toisen valtion alueella ja kannattavat presidentti Vladimir Putinin päätöstä lopettaa keskustelut Minskin sopimuksesta. Yle kokosi viiden venäläislehden uutisoinnin tuoreista tapahtumista.




Venäjän ja Ukrainan välinen raja Krimin niemimaalla.
Venäjän ja Ukrainan välinen raja Krimin niemimaalla 11. elokuuta. Kuva: Reuters
Venäläisten tiedotusvälineiden äänensävy Ukrainan tuoreiden tapahtumisen suhteen on hyvin terävä. Suuret lehdet julkaisevat totena Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n esiin nostamat todisteet suunnitelluista terrori-iskuista Krimin niemimaalle.

Venäjän suurin päivälehti Komsomolskaja pravda

Lehti ei sanoja säästele kirjoittaessaan väitetystä ukrainalaisterroristien yrityksestä iskeä Krimin niemimaalle. Komsomolskaja pravda, kuten muutkin isot tiedotusvälineet Venäjällä, lähtee siitä, että Ukraina olisi todella suunnitellut terrori-iskuja Krimille. Ukrainan tavoitteena oli luoda paniikkia ja tappaa turismi, lehti kirjoittaa.
Lehden mukaan Kiova on paniikissa tajuttuaan, ettei kukaan halua tämän jälkeen ojentaa Ukrainalle kättä tai antaa sille uutta lainaa. Tämän takia Ukraina syyttää Venäjää.
Komsomolskaja pravda toteaa, että Ukrainan presidentti Petro Porošenko olisi halunnut selittää tilanteen presidentti Vladimir Putinille puhelimitse. Lehden arvion mukaan Kremlissä ei kuitenkaan nosteta luuria, koska "siellä ei ole tapana puhua terroristien kanssa".

Päivälehti Izvestia

Izvestia liittää Krimin tapahtumat Ukrainan ja Venäjän väliseen kiistaan uudesta suurlähettiläästä. Moskova kutsui äskettäin kotiin suurlähettiläänsä Mihail Zubarovin ja nimitti Kiovaan uuden suurlähettilään, Mihail Babitšin. Kiova ei kuitenkaan antanut suostumustaan nimitykselle. Tästä syntyi pattitilanne.
Izvestia arvelee Venäjän voivan jopa katkaista diplomaattisuhteensa Ukrainaan.
Lehti on haastatellut Venäjän liittoneuvoston ulkomaankomitean varapuheenjohtajaa Vladimir Džabarovia, joka sanoo ymmärtävänsä presidentti Putia, joka ei enää halua osallistua keskusteluihin niin sanotussa Normandian formaatissa.
Normandian formaatin eli Ukrainan, Ranskan, Saksan ja Venäjän valtionjohtajien käymien keskusteluiden tavoitteena on saada rauha Ukrainaan Minskin sopimuksen pohjalta. Seuraava tapaaminen oli suunniteltu syyskuun alkuun, G20-maiden kokouksen yhteyteen Kiinaan.
Džabarovin mukaan Ukraina haluaa toisaalta jatkaa rauhanneuvotteluja, toisaalta iskeä puukolla selkään tekemällä terrori-iskun toisen valtion alueelle.
Ukrainaa kohtaan hyvin kriittinen Džabarov sanoo haastattelussa muun muassa, että ukrainalaiset pelkäävät mielipiteensä sanomista. Tilanne muistuttaa Džabarovin mukaan tilannetta 1930-luvun Neuvostoliitossa.

Venäjän hallituksen lehti Rossiskaja gazeta

Rossiskaja gazeta on puolestaan haastatellut salaisen palvelun edustajaa, joka antaa kolme vaihtoehtoista syytä väitettyyn ukrainalaisten terroristien hyökkäysyritykseen.
Ensimmäinen syy olisi isku paikallisia ja valtion johtajia vastaan Krimin niemimaalla, samalla tavoitteena olisi tuhota matkailu alueella.
Toinen vaihtoehto olisi, että ulkomaiset rahoittajat tilasivat iskun tavoitteenaan vetää Venäjää mukaan sotaan Ukrainan alueella.
Kolmas mahdollinen syy on, että operaation tavoitteena olisi ollut viedä Krimiltä pois "Krimin kevääseen" 2014 osallistuneiden ukrainalaisten virkamiesten arvoesineitä ja dokumentteja.

Talouslehti Kommersant

Kommersantin mukaan Krimin lomailijoiden joukossa saattaa olla lisääkin terroristeja. Kuten moni muukin lehti, pitää Kommersant varmana, että terroristien tavoitteena on Krimin matkailusesongin pilaaminen.
Elokuu on venäläisten lomakuukausi ja Krimin lomakohteissa on parhaillaan tuhansia venäläisiä lomailijoita.

Moskovalainen talouslehti RBK

RBK-lehden haastattelema asiantuntija Aleksandr Hramtšihin ei jännittyneestä tilanteesta huolimatta usko sotaan Krimin niemimaalla. Hänestä joukkojen siirtämisellä ei ole merkitystä, eikä kukaan suunnittele hyökkäystä.

maanantai 15. elokuuta 2016

Puola heitti kapuloita Itämeren kaasuputken tielle – Gazprom voi joutua rakentamaan putken yksin...



Toimin tällä kerralla tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat  | 

Puola heitti kapuloita Itämeren kaasuputken tielle – Gazprom voi joutua rakentamaan putken yksin

Puolan kilpailuviraston vastustus sai Nord Stream 2 -kaasuputkihankeen kaikki läntiset osakasyritykset vetäytymään putken rakentamiseen tarvittavasta yhteisyrityksestä. Venäjän kaasujätti Gazpromin ja viiden länsiyrityksen piti yhdessä kerätä osakeannilla kolmasosa hankkeen rahoituksesta. Puola ei sitä salli.


Kaasuputkia nostetaan nosturilla.
Uusi kaasuputki tuo ensimmäisen tavoin töitä myös Kotkaan ja Hankoon, jos se toteutuu. Kuva: Stefan Sauer / EPA
Venäjältä Itämeren kautta Eurooppaan suunniteltu kaasuputkihanke on saanut kiusallisen takaiskun, joka voi viivyttää putken rakentamista.
Puola vastustaa hanketta, vaikka putki ei edes kulkisi sen merialueilla. Puolan mielestä putken rahoitusmalli vahvistaisi entisestään Gazpromin määräävää asemaa Euroopan kaasumarkkinoilla ja olisi näin Puolan kilpailulain vastainen.
– Me jatkamme hankkeen valmistelua kaikesta huolimatta, sanoo Minna Sundelin. Hän on Nord Stream 2 AG:n sidosryhmäsuhdepäällikkö.
Hankkeen rahoitusmalli on nyt täysin auki. Yritysryhmän pitää löytää uusia rahoitusvaihtoehtoja tai sitten putken rakentaa Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom yksinään.
Putken jäämistä Gazpromin omaksi hankkeeksi on ounastellut muun muassa venäläinen talouslehti Kommersant.

Kahdeksan miljardin hanke

Gazprom ja viisi eurooppalaista energiayritystä, E.ON, Wintershall, Shell, OMV ja Engie sopivat viime vuonna toisen kaasuputken rakentamisesta. Uusi putki kulkisi pääosiltaan Venäjältä Saksaan kulkevan ykkösputkilinjaston vieressä.
Jo nyt kolmannes EU-maiden käyttämästä maakaasusta tulee Venäjältä. Uusi putki kaksinkertaistaisi kaasukuljetukset Itämeren kautta.
Putken rakentaminen maksaa noin kahdeksan miljardia euroa. Rahoista 70 prosenttia piti kerätä muun muassa pankkilainoina ja loput 30 prosenttia uuden tytäryhtiön osakeannilla.
Juuri tytäryhtiön perustaminen ja osakeanti näyttävät nyt tyssänneen Puolan kilpailuviraston UOKiK:n kantaan.
Viraston lupa olisi tarvittu siksi, että yrityksistä kolmella on toimintaa myös Puolassa, joten niitä koskevat Puolan kilpailulait.
Kuitenkin kaikki viisi päättivät vetää lupahakemuksensa pois virastosta, sillä riitelyn jatkaminen olisi vaikeuttanut Shellin, Uniperin ja Wintershallin toimintaa Puolassa.
Karttagrafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Taustalla politiikka

Puolan kilpailuviraston vastustuksen taustalla on nähty myös politiikkaa. Kaasuputki on aiheuttanut runsaasti kitkaa Euroopan unionin sisällä. Arvostelijoiden mielestä se vahvistaa Venäjän monopoliasemaa kaasuntuottajana.
EU tukee Ukrainaa Venäjän aggressioita vastaan. Useimpien unionimaiden ei ole helppo hyväksyä kakkosputkea, joka kiertää Ukrainan kaasun kauttakulkumaana.
Etenkin Puolan ja Ukrainan mielestä kaasuputki hyödyttää vain Venäjää ja Saksaa.
Saksa puolestaan pitää uutta kaasuputkea puhtaasti kaupallisena hankkeena, josta hyötyy koko Eurooppa.
Uuden kaasuputken on määrä valmistua vuonna 2019. Samana vuonna päättyy Venäjän ja Ukrainan sopimus kaasutoimituksista Ukrainan kautta muualle Eurooppaan.
Ukraina pelkää, että Venäjä voi lopettaa kokonaan tai ainakin vähentää kaasutoimituksia Ukrainaan.

Mistä rahat?

Uutta toimintamallia kaasuputken rahoittamiseksi etsitään nyt kiivaasti.
Yhtenä vaihtoehtona on, että muodostettava tytäryhtiö aloittaa osakeannin Puolasta piittaamatta. Se olisi kuitenkin suuri riski, joka voi vaarantaa koko hankkeen.
Toisena vaihtoehtona on, että tytäryhtiön perustaisivat Venäjän Gazprom ja kaksi länsiyritystä, ranskalainen Engie ja itävaltalainen OMV. Niillä ei ole toimintaa Puolassa. Tätä vaihtoehtoa ei pidetä todennäköisenä.
Todennäköisempänä pidetään sitä, että Gazprom toteuttaa hankkeen yksinään tai ainakin aloittaa työt ilman muiden tukea. Venäjällä on pidetty aivan mahdollisena, että hanke voi houkutella myös muita kuin alkuperäisiä länsikumppaneita. Ilman länsikumppaneita hanke on kuitenkin poliittisesti vaikeampi toteuttaa.
Todennäköisintä on, että alkuperäisestä suunnitelmasta yritetään pitää kiinni ja löytää yhteisymmärrys Puolan kanssa.